Jätehuoltojaosto, kokous 4.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 12 Jätehuoltoviranomaisen päätös jätteenkuljetusjärjestelmästä

ROIDno-2017-1635

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Olli Peuraniemi, kaupungininsinööri, olli.peuraniemi@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemellä on käytössä kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus muualla paitsi 22 erillisellä erityisen harvaanasutulla reuna-alueella, missä kunta on järjestänyt jätteenkuljetuksen. Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaosto teki jätteenkuljetusta koskevan päätöksen 11.11.2014 § 24. Päätöksen mukaan olemassa olevaa kuljetusjärjestelmää ei muuteta. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on 24.5.2016 antamallaan päätöksellä 16/0430/2 kumonnut Rovaniemen teknisen lautakunnan jätehuoltojaoston jätteenkuljetusta koskevan päätöksen. Jätehuoltojaosto päätti kokouksessaan 4.10.2016 § 10 palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi keskeneräisen selvittelytyön loppuunsaattamiseksi Rovaniemen kunnan epäselvien ja liittymättömien osalta. Uudella valmistelulla varmistetaan riittävä asianmukainen tiedonpäivitys jätehuollon piiriin liittyneistä kiinteistöistä.

Jätehuoltojaostolla oli käytössään selvitykset jätehuollon toimivuudesta tehdessään päätöstä 11.11.2014 § 24. Selvitykset ilmenevät liitteenä olevasta teknisen lautakunnan jätehuoltojaoston päätöksen asiakirjoista.

Vuoden 2016 lopulla toimitti Rovaniemen Ekoteam jätehuoltojaoston esittelijälle sekä silloisille jätehuoltojaoston jäsenille Ramboll Oy:n laatiman selvityksen 15.12.2016 jätelain ehtojen täyttymisestä Rovaniemen jätteiden kuljetuksissa. Selvitys on asiakirjojen oheismateriaalina. Selvitys on lähinnä kuljetusyritysten selvitys/näkemys jätelain 35 §:n ja 37 §:n ehtojen täyttymisestä Rovaniemen kaupungissa. Työn aineisto koostui kolmen yrityksen tiedoista. Johtopäätöksenä todetaan mm. seuraavaa:

  • kuljetusyritykset eivät voi pakottaa ketään liittymään järjestettyyn jätteiden kuljetukseen. Se on viranomaistehtävää. Liittyjien seuranta ja jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta on kunnan tehtävä, ei yrittäjien.
  • Rovaniemellä on kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta jo täydennetty haja-asutusalueilla (22 erillistä aluetta) kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella. Kaikilla muilla alueilla on mahdollisuus kilpailuttaa ja palveluita saatavilla usean yrityksen toimesta
  • aikaisemmassa selvityksessä esitetty kuljetusjärjestelmään liittymättömien määrä ei voi pitää paikkansa.

Jätehuoltojaoston päätöksen mukaisesti jäteviranomainen on tehnyt vuonna 2017 lisäselvityksiä  Rovaniemen kaupungin alueen jätehuollon toimivuudesta ja järjestettyyn jätehuoltoon liittymisestä. Selvityksessä verrattiin asiakasrekisteriä paitsi kiinteistörekisteriin niin myös jätehuoltoviranomaisen hyväksymiin jätemaksun maksuunpanoluetteloihin. Selvityksen mukaan alueella on yhteensä noin 17 800 kiinteistöä, joista noin 4 000 ei ole järjestetyn jätehuollon piirissä. Jätehuoltoa ei järjestetty 22,5 prosentissa Rovaniemen kaupungin alueen kiinteistöistä, jolloin alueella jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoitteet eivät täyty.

Selvityksessä nykyiset yritysten asiakkaat sijoitettiin osoitetietojen perusteella karttapohjalle, mistä voitiin todeta, että kuljetusyritysten haja-alueen asiakaskiinteistöt sijaitsevat eri osissa kuntaa ja esimerkiksi  Sodankylän, Kemijärven, Ranuan ja ylä-Ounasjoen suunnissa on hyvin vähän kuljetuspalvelua tarjolla. Tällöin kiinteistöillä on käytännössä mahdoton saada kilpailutettua jätteenkuljetusta jätelain edellyttämällä tavalla tasapuolisuus huomioiden. Keskitetyissä kunnan kilpailuttamissa kuljetuksissa jäteyhtiö on järjestänyt yhteiskeräyspisteverkoston taajamien ulkopuolelle tukemaan kiinteistökohtaista polttokelpoisen jätteen keräystä. Tällöin harvempaan asutulla alueella omakoti- ja loma-asukkailla on helpompi järjestää jätelain edellyttämä kiinteistön liittyminen järjestettyyn jätehuoltoon. Liittyminen yhteiskeräysjärjestelmään on vaihtoehto kiinteistön oman polttokelpoisen jäteastian tai kimppa-astian järjestämisen sijaan.

Liittyjien seuranta ja jätehuoltomääräysten noudattamisen valvonta on kunnan tehtävä, ei yrittäjien. Viranomaisen keinot huolehtia näiden jätelain velvoitteiden täyttymisestä ovat kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lähes olemattomat. Tätä valvontaa ja pakkokeinoja on jo kuvattu aiempaa käsittelyä varten laaditun selvityksen kohdassa 3.1. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa valvonta ja seuranta on selkeää ja helposti järjestettävissä.

Rovaniemen kaupunginhallitus on 28.11.2011 hyväksynyt Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelman. Liikenteen ja asumisen osuus Rovaniemen kasvihuonekaasupäästöistä on n. 37 %. Toimenpiteenä ohjelma esittää liikkumisesta ja kuljetuksista syntyvien päästöjen minimoimisen mm. kuljetustarpeita järkeistämällä vähentäen turhaa ajoa ja samalla päästöjä.  Kaupungin taajama-alueella ja tonttikaduilla jopa neljä eri yhtiöiden jäteautoa keräämässä omien sopimusasiakkaidensa jätettä, mikä aiheuttaa taajamassa tarpeetonta raskasta liikennettä lisäten ylimääräisiä ja turhia päästöjä ilmaan sekä melua ympäristöön. Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi toiminnan suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota turhien päästöjen vähentämiseen. Keskitetty keräys taajamassa vähentää raskaan liikenteen määrää ja haittoja huomattavasti.

Rovaniemi on v.2017 hyväksytty kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi ja kaupunki on sitoutunut kiertotalouden ja valtakunnallisen jätehuollon yleissuunnitelman mukaisiin kiertotalouden tavoitteisiin. Ensimmäisenä kuntaverkostona edelläkävijät aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet kierrättämällä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuoteen 2023 mennessä, hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle.

EU on hyväksynyt vuoden 2017 lopussa kiertotalouspaketin, jonka mukaan jätehuollon lähtökohtana on jätteiden kiinteistökohtainen erilliskeräys. Biojätteen erilliskeräystavoite on asetettu vuodelle 2024 ja tekstiileille vuodelle 2025. Lisäksi on asetettu uusia tavoitteet yhdyskuntajätteen kierrätykselle, jätteen loppusijoitukselle kaatopaikalla ja pakkausjätteen kierrätykselle.

Kiinteistökohtaisen jätteenkeräyksen, jätteen syntypaikkalajittelun ja kiertotaloustavoitteiden saavuttaminen on valvonnan ja seurannan kannalta huomattavasti helpompaa keskitetyn jätteenkeräyksen piirissä. Kiinteistökohtainen jätteen kuljetus on järjestettävä keskitetysti keräykseen liittymiseen opastamiseksi jätehuoltomääräysten mukaisesti sekä viranomaisen jätehuollon järjestämisen ja liittymisvelvoitteen seuraamiseksi. Järjestelmässä kaikki kunnan asukkaat ovat tasapuolisessa asemassa.

EU komissio on antanut varhaisen varoituksen 14:lle kierrätystavoitteista jälkeen jääneelle maalle, Suomi mukaan lukien. Yhtenä merkittävänä syynä komissio mainitsee hyötyjätteiden erilliskeräyksen tehottomuuden. Kuntavastuullisena ja keskitetyllä kuljetusjärjestelmällä myös hyötyjätteiden keräyksen tehoa voisi lisätä siten, että pysyttäisiin selvillä keräyksen taloudellisista ja ympäristövaikutuksista.

 Korkein hallinto-oikeus on tehnyt ennakkopäätöksiä jätteenkuljetusjärjestelmistä. Kuntaliitto toimitti 7.2.2017 päivätyn muistion KHO:n päätöksistä johdettavista suuntaviivoista. Muistion mukaan mm:

  • Jätehuoltoviranomaisen harkintavaltaa on uudella jätelailla rajoitettu verrattuna vanhaan. Edellytykset jätelaissa 646/2011 tiukemmat kuin aiemmin.
  • Päätös jätteenkuljetuksen järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä voidaan tehdä vain silloin, kun uuden jätelain edellytykset täyttyvät.  Päätös on laillisuusharkintaa.
  • Mikäli edellytykset eivät täyty, kunnan tulee jätelain mukaan lakkauttaa sopimusperusteinen järjestelmä/ kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmä ja siirtää kuljetustehtävä kunnalle
  • Näiden edellytysten ja samalla jätehuoltoviranomaisen päätöksen lainmukaisuuden arvioimiseksi on oltava olemassa tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
  • Koska uuden jätelain mukaiset kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin vanhan jätelain edellytykset, päätöksen lainmukaisuudesta ei voida varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käytössä ollut sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on toiminut.
  • Kuntien kantoja (lausuntoja, mielipiteitä) ei voida pitää riittävänä selvityksenä siitä, että kunnan alueella täyttyisivät laissa asetetut edellytykset. Päätöksen lainmukaisuudesta ei voida varmistua pelkästään sillä perusteella, miten käytössä ollut sopimusperusteinen jätteenkuljetusjärjestelmä on kunnan arvion mukaan toiminut.
  • Jätehuoltoviranomaisen ei ole valittava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta siinäkään tapauksessa, että lain edellytykset täyttyisivät. Jätehuoltoviranomainen voi päättää tässäkin tapauksessa siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.
  • Jätehuoltoviranomaisen velvollisuus varmistua jätteenkuljetuspalveluiden saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta liittyy kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnan oman järjestämisvelvollisuuden toteuttamiseen, kun sen sijaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta näistä vaatimuksista tulee varmistua jo järjestelmää valittaessa. Kaikkien edellytysten täyttymisen tulee olla selvää jo ennakolta.
  • Jätelaissa ei ole asetettu erityisiä edellytyksiä päätökselle, jolla siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, eli silloin jätelain edellytysten tarkempi arviointi ei ole tarpeen.  Selvitysvelvollisuus on erilainen riippuen, mistä lähtökohdista asiaa tarkastellaan. Mikäli tarkastellaan mahdollisuutta jatkaa kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmää, selvitysvelvollisuus on vahvempi ja selvityksen tulee osoittaa jätelain 37 §:n edellytysten täyttyminen.
  • Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen on useissa valituksissa väitetty, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus heikentää kilpailua, vaikuttaa yritysten omaisuuden suojaan ja aiheuttaa määräävän markkina-aseman syntymistä. Oikeuskäytännössä on todettu, että jätelain mukaan jäteyhtiön palveluhankinnoissa on noudatettava julkisista hankinnoista annettua lakia. Siinä säädetään muun ohella kilpailuolosuhteiden hyödyntämisestä, tarjouskilpailuun osallistuvien syrjimättömästä kohtelusta ja hankintojen riittävästä avoimuudesta. Kuljetusyrittäjien tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kunnan jätteenkuljetuspalvelujen tuottamiseen on pyritty varmistamaan jätelain palveluhankintoja koskevilla säännöksillä, jotka tulevat sovellettaviksi toteutettaessa jätteenkuljetusten kilpailutusta. Valituksissa esitetyt väitteet kuljetusjärjestelmää koskevan päätöksen mahdollisista vaikutuksista omaisuuden suojaan, yritysten väliseen kilpailuun ja määräävän markkina-aseman syntymiseen liittyvät näin ollen ensisijaisesti tulevaan jätteenkuljetusten kilpailutukseen, eivätkä siten ole kuljetusjärjestelmäpäätöksen osalta relevantteja väitteitä.

Jo aiemmin tehtyjen selvitysten mukaan ja nyt laadittujen tarkistusten mukaan jätelain 37 §:n edellytykset ja kaupunginhallituksen asettamat tavoitteet eivät täyty Rovaniemen kaupungin alueella. Ottaen huomioon myös ilmasto- ja kiertotaloustavoitteet jätehuoltotyöryhmän näkemys on, että koko Rovaniemen kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen vuoden 2022 alusta lukien. Kuljetusten hankinta ja hankinnan muut pääperiaatteet tulee hyväksyä etukäteen teknisen lautakunnan jätehuoltojaostossa. Päätöksellä samalla määrätään kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta Rovaniemen kaupungin alueella.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Olli Peuraniemi, kaupungininsinööri, olli.peuraniemi@rovaniemi.fi

Jätehuoltojaosto merkitsee tiedoksi edellä olevan selvitystyön ja kaupungininsinöörin esityksen joka noudattaa työryhmän näkemystä sekä päättää ennen asian jatkokäsittelyä pyytää lausunnot Rovaniemen ympäristönsuojeluviranomaiselta, Rovaniemen kaupunginhallitukselta ja aluelautakunnilta, Lapin ELY –keskukselta ja Lapin Yrittäjät ry:ltä ja varata Rovaniemen asukkaille ja alueella toimiville jätehuoltoyrityksille mahdollisuuden lausua mielipiteensä asiasta. Lisäksi jätehuoltojaosto päättää tiedottaa asiasta jätelain 38 §:n mukaisesti. Lausunnot pyydetään 31.01.2019 mennessä.

Päätös

Jätehuoltojaosto päätti yksimielisesti kaupungininsinöörin tarkennetun esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Olli Peuraniemi, kaupungininsinööri, olli.peuraniemi@rovaniemi.fi

Perustelut

Lausuntopyynnöt toimitettiin Rovaniemen kaupunginhallitukselle, Ympäristölautakunnalle, Lapin ELY -keskukselle, Lapin Yrittäjät ry:lle, Rovaniemen aluelautakunnille sekä alueella toimiville jätehuoltoyrityksille.

Selvitys kuulutettiin nähtävillä olevaksi Lapin Kansassa 5.12.2018 sekä kaupungin ilmoitustaululla. Selvitys oli nähtävillä kaupungin internet–sivuilla 5.12.2018 - 30.1.2019. Mielipiteet ja lausunnot pyydettiin palauttamaan kirjallisesti 31.1.2019 mennessä.

Lausuntoja ja mielipiteitä saapui kaikkiaan 15 kpl Jätetyt lausunnot ovat liitteinä (Rovaniemen kaupunginhallitus, Rovaniemen ympäristölautakunta, Lapin Yrittäjät ry ja Rovaniemen yrittäjät ry, Ranuantien alueltk, Sodankyläntien alueltk, Yläounasjoen alueltk, Alakemijoen alueltk, Alaounasjoen alueltk, Yläkemijoen alueltk, SKAL ry, AKT ry, Kiinteistöliitto Lappi ry, Napapiirin Residuum Oy, MHK-Kuljetus Oy ja Lassila Tikanoja Oyj+MP-Roskaton Oy+Rovaniemen Ekoteam Oy)

Aluelautakuntien lausunnoissa esitetään, että jatketaan nykyistä kuljetusjärjestelmää ja yhdessä lausunnossa jopa esitetään 22 nykyisen alueen vapauttamista kunnan järjestämästä jätehuollosta. Perusteluita ei päätöksistä ilmene.

Lassila&Tikanoja Oyj:n, Rovaniemen Ekoteam Oy:n sekä MP-Roskaton Oy toteavat lausunnossaan, että Rambollin tekemien selvitysten perusteella ei ole laillista estettä valita jätelain 37 §:n mukaiseksi kuljetusjärjestelmäksi kiinteistön haltijan järjestämää jätteiden kuljetusta.  Samaa esittävät myös Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry, Kiinteistöliitto Lappi ry, Lapin Yrittäjät ry ja Rovaniemen Yrittäjät ry. Auto ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry ei ota kantaa jätelain toimivuuteen vaan tuo esille ammattiliiton kantoja kiinteistön halijan järjestämän jätteenkuljetuksen puolesta. MHK-kuljetus Oy tuo esille kokemuksensa kunnanjärjestämän jätteenkuljetuksen osalta. Yhtiö on kokenut ne pääosin myönteisiksi.

Napapiirin Residuum Oy (palvelun tuottaja) esittää, että Rovaniemellä siirryttäisiin kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin. Kuntien omistaman yhtiön lausunnossa todetaan mm. että Rovaniemen kaupungin kiertotalouden edelläkävijäkuntatavoitteet edellyttävät tehokkaita ja nopeita toimenpiteitä materiaalihyötykäytön ja muiden valtakunnallisen jätehuoltosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Kunnan järjestämän kilpailutuksen avulla toteutuu asuin kiinteistöille tasapuoliset ja edulliset jätehuollon kuljetuspalvelut koko kaupungin alueella ja järjestelmän avulla voidaan pitää huoli kaikkien osallistumisesta järjestettyyn jätehuoltoon. Järjestelmän muutoksella jätelain säädökset toteutuvat kuljetusjärjestelmän osalta ja keskitetty kuljetusrekisteri helpottaa huomattavasti viranomaisen valvontatyötä jätehuoltomääräysten toteutumisen seurannassa.

Ympäristölautakunta (valvontaviranomainen) päätöksessään esittää, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus koko kunnan alueella olisi kokonaistaloudellisempi, toimivampi ja kattavampi ratkaisu nykytilanteeseen verrattuna. Lautakunta katsoo, että sekä jätehuolto- että ympäristönsuojeluviranomaisen mahdollisuudet huolehtia jätelain ja jätehuoltomääräysten velvoitteiden täyttymisestä olisivat kunnan järjestämässä jätteenkulkujetuksessa nykyjärjestelmään verrattuna selkeämmät ja helpommin järjestettävissä. Lautakunta toteaa myös, että jätelain sekä jätehuoltomääräysten velvoitteiden täyttymiseksi, kiertotalouden edistämiseksi ja kansallisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi, kansalaisten tasapuolisen kohtelun toteutumiseksi sekä roskaantumisen ja laittoman jätteenpolton ehkäisemiseksi kunnan järjestämään jätehuoltoon siirtyminen koko kunnan alueella on perusteltua. Järjestelmä noudattaa myös Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita kun kuljetuslogistiikalla voidaan vähentää jätteenkeräyksen ilmastovaikutuksia.

Rovaniemen kaupunginhallitus päätti laadittujen selvitysten ja kaupungin strategisten tavoitteiden perusteella esittää lausuntonaan, että koko kaupungin alueella siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Päätös jätteenkuljetuksen järjestämisestä kiinteistön haltijan järjestämänä voidaan tehdä vain silloin, kun uuden jätelain edellytykset täyttyvät. Päätös on laillisuusharkintaa. Mikäli edellytykset eivät täyty, kunnan tulee jätelain mukaan lakkauttaa sopimusperusteinen järjestelmä/kiinteistönhaltijan kuljetusjärjestelmä ja siirtää kuljetustehtävä kunnalle. Jätelain 37 §:n 1 momentin sanamuodon mukaan kunnan ei ole valittava kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta siinäkään tapauksessa, että lain 37 §:n 1 momentissa säädetyt edellytykset täyttyisivät. Kunta voi siten sille kuuluvan harkintavallan nojalla päättää tässäkin tapauksessa siirtymisestä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Selvitysten on osoitettava hallintolain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla jätelain 37 §:ssä säädettyjen edellytysten täyttyvän vain päätettäessä jatkaa sopimusperusteista jätteenkuljetusta kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena. Kunnan velvollisuus varmistua jätteenkuljetuspalveluiden saatavuudesta, laadukkuudesta ja toimivuudesta liittyy kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunnan oman järjestämisvelvollisuuden toteuttamiseen, kun sen sijaan kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen osalta näistä kuljetusjärjestelmälle asetetuista vaatimuksista tulee varmistua jo järjestelmää valittaessa.

Jätelain 37 §:n mukaan kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteekuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämänä jätteenkuljetuksena, jos jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lisäksi kyseisen päätöksen vaikutukset tulee arvioida kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

Rovaniemellä jätteenkuljetuspalveluita hoitaa neljä yritystä. Tästä huolimatta Sodankylän, Kemijärven, Ranuan ja ylä-Ounasjoen suunnissa on hyvin vähän kuljetuspalveluja tarjolla. Tällöin kiinteistöllä on käytännössä mahdoton saada kilpailutettua jätteenkuljetusta. Lisäksi Rovaniemen kaupunki on palvelutarjonnan puutteesta joutunut jo aiemmin toteuttamaan kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen 22 harvaan asutulle reuna-alueelle.

Rovaniemellä järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin kuulumattomia kiinteistöjä on tuoreimman selvityksen mukaankin edelleen noin 4000 kiinteistöä. Tämä korostuu etenkin haja-asutusalueella, missä on runsaasti vapaa-ajan asuntoja sekä satunnaisessa käytössä olevia perikuntien mökkikäyttöön jääneitä asuntoja. Näiden ongelmana on satunnaisen käytön jätteenkeräyspaikan uupuminen. Kunnan järjestämä jätteenkuljetus mahdollistaa yhteiskeräyspisteverkoston toteuttamisen ja rahoittamisen haja-asutusalueelle, jolloin valinnanvapaus mahdollistaa oman astian, kimppa-astian lisäksi myös yhteiskeräyspisteen käyttömahdollisuuden. Ainoastaan keskitetyssä kunnan kilpailuttamassa jätteenkuljetusjärjestelmässä tällainen monipuolinen valinnanvapaus on käytännössä toteutettavissa.

Nykyisen kuljetusjärjestelmää puoltavissa selvityksissä sekä lausunnoissa korostetaan liittymättömien kiinteistöjen valvonnan ja velvoittamisen kuuluvan viranomaisen tehtäviin. Tämä käytännössä vaatii hallinnon henkilöstön lisäämistä Rovaniemen kaupungin organisaatioon sekä kustannusten kasvamista, mikä ei ole kaupungin tahtotila. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa sekä kuljetusrekisteri, asiakasrekisteri ja kiinteistörekisteriin perustuva perusmaksuluettelo ovat saman toimijan käytettävissä ja vertailtavissa, jolloin tieto kunkin jätejakeen kiinteistökohtaisesta keräämisestä on helposti seurattavissa. Tämä auttaa merkittävästi kiinteistöjen opastamista ja neuvontaa sekä helpottaa viranomaisvalvontaa.

Rovaniemi on hyväksytty vuonna 2017 kiertotalouden edelläkävijäkunnaksi ja kaupunki on sitoutunut kiertotalouden ja valtakunnallisen jätehuollon yleissuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin. Ensimmäisenä kuntaverkostona edelläkävijät aikovat toteuttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteet kierrättämällä vähintään 55 prosenttia yhdyskuntajätteistä vuoteen 2023 mennessä,​ hyödyntämällä materiaalina vähintään 70 prosenttia rakennus-​ ja purkujätteistä sekä vähentämällä jätemäärää vuoteen 2020 mennessä vuoden 2000 tasolle. Rovaniemeltä Oulun polttolaitokseen kuljetettavasta jätteessä on 26 % biojätettä ja 21 % muovia. Jotta asetettuihin tavoitteisiin päästään tulee Rovaniemellä pyrkiä biojätteen erilliskeräykseen koko kaupungin asemakaava-alueilla sekä muovijätteen erilliskeräykseen kerrostalojen ja mahdollisesti rivitalojen osalla. Tämän aikataulun mukaisen tavoitteen toteuttaminen on saavutettavissa kunnan järjestämässä keskitetyssä jätteenkuljetusjärjestelmässä ja tavoitteen saavuttaminen vaatii kiinteistökohtaista seurantaa, opastusta sekä neuvontaa.

Rovaniemen kaupunginhallitus on 28.11.2011 hyväksynyt Rovaniemen kaupungin ilmasto-​ohjelman. Liikenteen ja asumisen osuus Rovaniemen kasvihuonekaasupäästöistä on n. 37 %. Toimenpiteenä ohjelma esittää liikkumisesta ja kuljetuksista syntyvien päästöjen minimoimisen mm. kuljetustarpeita järkeistämällä vähentäen turhaa ajoa ja samalla päästöjä. Kuten ympäristölautakunnan lausunnossa todetaan, kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetuslogistiikalla voidaan vähentää jätteenkeräyksen ilmastovaikutuksia.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Olli Peuraniemi, kaupungininsinööri, olli.peuraniemi@rovaniemi.fi

Tehtyjen selvitysten perusteella Rovaniemen kaupungin alueella jätelain 37 §:n edellytykset eivät täyty, sillä nykyinen jätteenkuljetus ei edistä jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa eikä tue jätehuollon alueellista kehittämistä.

Esitän, että Rovaniemen kaupungin alueella siirrytään kuntavastuullisen jätteen osalta kunnan järjestämään keskitettyyn jätteenkuljetusjärjestelmään. Kuljetusjärjestelmään siirtyminen toteutetaan 3 vuoden siirtymäajan jälkeen ja kilpailutettavien urakkasopimusten pituus on 5 vuotta. Kilpailutus suoritetaan osa-alueittain kokonaisuuksina ajallisesti alueittain porrastettuna siten, että paikalliset yritykset voivat osallistua kilpailutukseen. Kuljetusten hankinta ja hankinnan muut pääperiaatteet tulee hyväksyä etukäteen teknisen lautakunnan jätehuoltojaostossa ja sen jälkeen kaupunginhallituksessa.  Ennen kilpailutusta tulee laatia yritysvaikutusten arviointi. Päätöksellä samalla määrätään kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen lakkaamisesta Rovaniemen kaupungin alueella kuntavastuullisen jätteen osalta.

Päätös

Vahur Lihtkivi esitti Hanna Leskisen ja Aarne Jänkälän kannattamana, että Ramboll Finland Oy:n 15.12.2016 valmistuneessa selvityksessä on osoitettu, että Jätelain (646/2011) 35 ja 37 §:ssä asetetut edellytykset kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle täyttyvät Rovaniemellä.

 Kyseinen selvitys on toimitettu vuoden 2016 lopulla jätehuoltojaoston esittelijälle sekä jätehuoltojaoston jäsenille. Kyseessä on julkisuuslain (621/1999) 5.2 §:n mukainen viranomaiselle toimitettu asiakirja, joka sisältää asian ratkaisemisen kannalta merkityksellisiä tietoja. Perustelut ovat liitteenä.

Jätehuoltojaosto piti kokoustauon klo 15.55  - 16.05.

Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu esittelijän pohjaehdotuksesta poikkeava esitys, joten asiasta on äänestettävä. Jätehuoltojaosto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksesta äänestystavaksi nimenhuutoäänestyksen, jonka mukaan ne, jotka ovat esittelijän esityksen kannalla vastaavat Jaa ja ne, jotka ovat  Vahur Lihtkiven esityksen kannalla, vastaavat Ei.
Suoritetussa äänestyksessä annettiin kolme (3) Jaa -ääntä (Päivi Alaoja, Jaakko Portti ja Leila Senbom) ja kolme (3) Ei -ääntä (Aarne Jänkälä, Hanna Leskinen, Vahur Lihtkivi).

Puheeneenjohtaja totesi, että puheenjohtajan äänen ratkaistessa jätehuoltojaoston päätökseksi on tullut Vahur Lihtkiven esitys.

Päivi Alaoja ja Jaakko Portti jättivät asiasta eriävän mielipiteen, liite.

Esittelijä, kaupungininsinööri Olli Peuraniemi ilmoitti asiasta eriävän mielipiteen.

Tiedoksi

Ympäristölautakunta, Napapiirin Residuum Oy

Liitteet


Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus
Kunnallisvalituksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen valitusperusteina ovat päätöksen tai päätöksenteon laillisuusvirheet.

Valitusviranomainen ja yhteystiedot
Valitusviranomainen:  Pohjois-Suomen hallinto-oikeus                            
Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu                                             
Käyntiosoite: Isokatu 4, Oulu                                                     
Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi
Telefax: 029 5642 841
Puhelin: 029 5642 800 (vaihde)
Virka-aika: ma - pe kello 8.00 – 16.15

Hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika ja sen alkaminen
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusosoituksen sisältö, liitteet ja toimittaminen
Kunnallisvalitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava ja siinä on mainittava valittajan nimi ja kotikunta. Vastaavasti on ilmoitettava laillisen edustajan, asiamiehen tai valituksen laatijan nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen.

Valituskirjelmään on liitettävä alkuperäinen tai viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös päätöksestä, josta valitetaan; todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Valitus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli valituskirjelmä lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen valitusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (faksi, sähköposti tai sähköinen asiointipalvelu) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitusasiakirjat voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitusasiakirjoja, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä.
Kunnallisvalitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

 

Kunnallisvalituksen maksu
Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. (Tuomioistuinmaksulaki 11.12.2015/1455.)

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Telefax: 016 322 6450
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

 

Rovaniemen kaupungin kirjaamo, Hallituskatu 7, PL 8216, 96101 Rovaniemi

puh. 016 322 6014, fax. 016 322 6450, kirjaamo@rovaniemi.fi