Jätkänkynttilä silta

Kaupunginhallitus, kokous 10.2.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 53 Oikaisuvaatimus Antti Lassilan virkasuhteeseen liittyviä toimenpiteitä koskevasta kaupunginhallituksen päätöksestä 16.12.2019 § 507

ROIDno-2019-3891

Valmistelija

  • Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kokouksessaan 16.12.2019 § 507 seuraavaa: 

“Kaupunginhallitus toteaa, että Antti Lassilan nykyinen virka sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajana lakkaa 31.12.2019 lukien viran lakkauttamisen perusteella. Koska Lassilalle tarjolla olevat tehtävät vähentyvät olennaisesti ja pysyvästi toiminnan ja tehtävien uudelleenorganisoinnista johtuen viranhaltijalain 37 §:n tarkoittamalla tavalla, Rovaniemen kaupunki on selvittänyt irtisanomisen vaihtoehtona muun avoimen viran tarjoamismahdollisuudet. Viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyn mukaisesti Lassila sijoitetaan suostumuksensa mukaisesti liitteenä olevassa perustelumuistiossa esitetyillä perusteilla toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan 1.1.2020 alkaen. Päätös pannaan täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.”

Kalervo Björkbacka, Riitta Erola, Raimo Laitinen, Osmo Kurola ja Henri Ramberg ovat tehneet päätöksestä oikaisuvaatimukset. Björkbackalla, Laitisella, Kurolalla ja Rambergilla on valitusoikeus kunnan jäsenyyden perusteella. Erolalla on valitusoikeus asianosaisuuden ja kunnan jäsenyyden perusteella. Oikaisuvaatimukset ovat saapuneet oikaisuvaatimusajan kuluessa, joten oikaisuvaatimukset on tutkittava.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimukset perusteineen ovat tiivistetysti seuraavat:

Oikaisuvaatimuksen tekijä/tekijät sekä vaatimukset

Björkbacka

 

Vaatimukset: Päätös on korjattava ja valmisteltava sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virka avoimeen ja yleiseen hakuun. Hakijoista pätevimmät haastateltava ja toteutettava psykologiset soveltuvuustestit.

Perusteet

Björkbackan oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Lassila ei täytä viran kelpoisuusehtoja.

 

Lassilan sosiaali- ja terveysalan kokemus ja tuntemus on olematonta.

 

Ylempi soveltuva korkeakoulututkinto puuttuu.

 

Sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutusta ei ole hankittuna.

Käytännössä osoitettu johtamistaito- ja kokemus puuttuu sosiaali- ja terveysalalta.

 

Perusturvalautakunnan ja hyvinvointialan esittelijän tehtävät jäävät osaamisen puutteiden vuoksi vajaaksi ja siten liiaksi palvelualuepäälliköiden lisärasitukseksi.

 

Lassilan aiempi koulutus, työkokemus ja osaaminen on lähes pelkästään sivistyspalveluiden sektorilta.

 

Hyvinvointipalvelujen toimialan strateginen ja operatiivinen toiminnan ja palvelutuotannon johtaminen jää tavoitteiden suhteen alisuorittamiseksi. 

 

Alueellisesta ja valtakunnallisesta yhteistyöstä ja vaikuttamisesta ei ole näyttöä.

 

Edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö jää sosiaali-ja terveydenhuollon asioiden osalta minimaaliseksi (mm. Lapin shp:n suuntaan).

 

Sosiaali-ja terveystoimialan tehtäväalueiden ja lainsäädännön tuntemus on perustasoltaan heikkoa.

 

Lassilan vuorovaikutustaidot ja erityisesti kuuntelemisen taidot  ovat poikkeuksellisen rajalliset (laajan toimialan tuloksellinen johtaminen ovat edellyttää erinomaisia neuvottelu-, yhteistyö-ja viestintätaitoja!)

 

Kaupungin johtoryhmätyöskentely ei tuota sentyyppistä  ansiota, joka edesauttaisi po. virassa toimimista

Kaupunginhallitus on arvioinut yksimielisellä päätöksellä, että Lassila täyttää viran kelpoisuusehdot. 

 

Lassila täyttää kelpoisuusehdot seuraavilla perusteilla:

 

Ylempi soveltuva korkeakoulututkinto: Lassila on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon, jota voidaan pitää virkaan soveltuvana.

 

Sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysalan tuntemus: Lassilan sosiaali- ja terveysalan tuntemus perustuu hänen työkokemukseensa Rovaniemen kaupungin johtoryhmässä sekä vuosina 2011-2014 puheenjohtajana perusturvapalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteisen johtoryhmän puheenjohtajana. Lassila on osallistunut myös sote-uudistuksen valmisteluun. Kelpoisuusehtona nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuntemus ei  edellytä pitkäaikaista palvelutuotannon suorittavissa tehtävissä hankittua perehtyneisyyttä esimerkiksi sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Toimialajohtajan tehtävän vaatimuksiin suhteutettuna kelpoisuusehto täyttyy edellä todetuilla perusteilla selvästi. 

 

Johtamiskoulutus: Lassila on reservin aliupseeri ja täyttää kelpoisuusehdon.

 

Käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus: Lassila on työskennellyt moitteettomasti 12 vuoden ajan johtamistehtävissä Rovaniemen kaupungissa. Lassila täyttää kelpoisuusehdon. 

 

Suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito: Lassilan äidinkieli on suomi ja hän on suorittanut ylioppilastutkinnon ja kasvatustieteen maisterin tutkinnon, joten hän täyttää kelpoisuusehdon.

 

Lassila on toiminut virkatehtäviinsä liittyvissä alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa sekä muiden sidosryhmien kanssa asianmukaisesti ja moitteettomasti. 

 

Lassilalla on tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot.

Yhteenveto: Björkbackan oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä/tekijät sekä vaatimukset

Erola

 

Vaatimukset: Kaupunginhallituksen tulee kumota päätöksensä 16.12.2019 § 507 ja siirtää Erola ansioituneempana ja viran kelpoisuusehdot täyttävänä sivistys- ja hyvinvointijohtajan virkaan.

Perusteet

Erolan oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Erolaa ei ole kuultu virkojen lakkauttamisista ja perustamisista tai siitä, kenelle virkoja tullaan tarjoamaan ja millä perusteilla. Yt-menettelyt eivät korvaa henkilökohtaisia kuulemisia.

 

Lassila ei täytä vahvistettuja kelpoisuusehtoja.Lassilalla ei ole viran edellyttämää koulutusta eikä työkokemusta tai lainsäädännön tuntemusta perusturvan toimialalta.

 

Lassila ilmoittaa koulutuksekseen KM virheellisesti.

 

Sivistys- ja hyvinvointijohtajan viran täyttämisessä ei käytetty kaikkien irtisanomisuhan alla olevien johtajien tasavertaista ja syrjimätöntä kohtelua ja mahdollisuutta ilmoittautua virkaan.

 

Päätökseen ei ole liitetty ansiovertailua. Sivistys- ja hyvinvointijohtajan virka oli päätetty vain yhdelle samassa tilanteessa olevalle, Lassilalle.

 

Lassila siirrettiin sivistys- ja hyvinvointivirkaan lain vastaisesti.

 

Erolalla ei ollut mahdollisuutta ilmoittaa suostumustaan virkaan. Sopivinta henkilöä ei ole voitu sivuuttaa virantäytössä.

 

Kaupunginhallitus siirsi viranhaltijoita mielivaltaisesti virkoihin.

 

Erolalle ei ilmoitettu siitä, että hänellä ei ole kelpoisuutta palvelualuepäällikön virkaan.

 

Kehitysjohtajan virkaa ei voida mitenkään verrata palvelualuepäällikön virkaan.

 

Irtisanomisperustetta ei ole Erolan kohdalla olemassa, koska hän täyttää kaupunginjohtajan viran kelpoisuusehdot. Erolalle olisi pitänyt tarjota kaupunginjohtajan virkaa.

On kyseenalaista, oliko perustettu sivistys- ja hyvinvointijohtajan virka avoimena.

 

Kaupunginhallitus siirsi kaikki kolme irtisanomisuhan alla ollutta miestä perustettuihin virkoihin ja kaikkien heidän palkkansa nousi virkajärjestelyssä. Erola siirrettiin tietoisesti alemman tasoiseen avoinna olevaan tehtävään ja ainoastaan hänen palkkansa aleni huomattavasti.

 

Virantäyttöprosessi on ollut ennalta sovittu. Erolan oikeusturvaa on loukattu tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja viranhaltijalakien vastaisesti.

 

Erolaa on syrjitty virkavalinnoissa. Viranhaltijalain 24 § ja 37 § mukainen velvoite on ohittanut samassa tilanteessa olevien yhdenvertaisen kohtelun.

 

Kaupunginhallitus on korottanut 15.1.2018 § 15 ja 26.2.2018 § 77 perusturvajohtaja Markus Hemmilän ja sivistysjohtaja Antti Lassilan palkkaa. Kaupunginhallitus on jatkanut Lassilan suosimista muutoksenhaun alaisella päätöksellään.

 

Erolalla ei ollut mahdollisuutta tulla yhdenvertaisesti tai tasa-arvoa työelämässä noudattaen valituksi virkaan.

 

Vaikka muille samassa tilanteessa oleville miespuolisille kandidaateille perustettiin uusi virka, Erolan kohdalla tämä ei ollut mahdollista.

 

Kaupunginhallitus, Määttä ja Lotvonen ovat kohdelleet Erolaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä tavalla ja rikkoneet virkavelvollisuutensa aiheuttaen Erolalle haittaa tai vahinkoa.

Lain kunnallisesta viranhaltijasta 43 §:n 2. momentin mukaan työnantajalla ei ole erillistä kuulemisvelvollisuutta, jos työnantaja on työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaan velvollinen neuvottelemaan taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tapahtuvan irtisanomisen perusteesta työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Yt-neuvottelut on käyty 5.8.-16.9.2019, joissa mm. työnantajan suunnitelmat perusteineen, vaikutuksineen ja vaihtoehtoineen on käsitelty lain edellyttämällä tavalla. Erolan osalta on myös selvitetty lain kunnallisesta viranhaltijasta 37 §:n mukaisesti toiseen virka- tai työsuhteeseen sijoittamisvaihtoehdot irtisanomisen vaihtoehtona.

Lassila täyttää viran kelpoisuusehdot edellä Björkbackan oikaisuvaatimuksen perusteiden arvioinnin yhteydessä todetuilla perusteilla.

Lassilalle on myönnetty kasvatustieteen maisterin arvo 23.4.1992.

Virkoihin ei ole järjestetty sisäistä tai ulkoista hakumenettelyä viranhaltijalain 4 §:n 3 momentin perusteella, jolloin ansiovertailuakaan ei ole ollut tarpeen tehdä. Uudelleensijoitus on toteutettu viranhaltijalain 37 §:n mukaisesti eli on arvioitu viranhaltijakohtaisesti, mihin virka- tai työsuhteeseen kaupunki on velvoitettu viranhaltijan sijoittamaan tai uudelleenkouluttamaan.

Lassila on siirretty sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan lain kunnallisesta viranhaltijasta mukaisesti.

Virkaan ei ole järjestetty sisäistä tai julkista hakumenettelyä. Menettely on ollut lain kunnallisesta viranhaltijasta 4 §:n 3 momentin mukainen.

Kaupunginhallitus on tehnyt Erolan virkasuhdetta koskevista toimenpiteistä päätöksen 16.12.2019 § 509. Valmisteluvaiheessa olevista asioista ei ole ollut velvollisuutta tiedottaa.

Kehitysjohtaja on toiminut kaupungin organisaatiossa yhden toimialan yhden palvelualueen esimiehenä. Toimialajohtajan organisaatiotaso koko toimialan johtajana on kehitysjohtajaan nähden erilainen huolimatta siitä, että kehitysjohtajan tehtäviin kuului toimia kaupunginjohtajan sijaisena. Kaupunginjohtajalla on kehitysjohtajan lisäksi muitakin suoria alaisia, joiden asema ei ole myöskään rinnastettavissa toimialajohtajan asemaan.

Perustettu virka oli avoimena sitä täytettäessä.

 

Perusturvapalvelujen ja teknisten ja ympäristöpalvelujen toimialojen toimialajohtajien virat lakkautettiin 1.1.2020 alkaen. Viranhaltijat ovat ilmoittaneet jäävänsä eläkkeelle 1.6. ja 1.7.2020 alkaen. Kaupunginhallitus on todennut, että kyseisten viranhaltijoiden virkasuhde kaupunkiin päättyy eläkkeelle jäämisen johdosta ottaen huomioon, että irtisanomistilanteessa heidän virkasuhteensa olisivat joka tapauksessa jatkuneet irtisanomisajan. Perusturvapalvelujen toimialan toimialajohtajaa ei ole sijoitettu uuteen virkaan ja teknisten ja ympäristöpalvelujen toimialan toimialajohtajalle on tarjottu tilapalvelupäällikön virkaa, jota hän ei ole ottanut vastaan.

 

Virkoja täytettäessä on noudatettu tarkoin lakia. Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja viranhaltijalait eivät ole edellyttäneet sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran tarjoamista kehitysjohtajan virassa toimineelle Erolalle.

 

Kaikille irtisanomisuhan alaisena olleille miehille ei ole perustettu uutta virkaa. Erolalle on tarjottu hallintolakimiehen virkaa, jonka hän on ottanut vastaan 1.1.2020 alkaen. Koska Erola on jo ottanut hallintolakimiehen virkasuhteen vastaan, ja siirtopäätös on lainvoimainen, Erolaa ei voitaisi siirtää vaatimaansa sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan, koska uudelleensijoitusvelvoite ei ole voimassa eikä kaupungilla ole enää mahdollisuutta poiketa julkisesta hakumenettelystä.

 

Kaupunginhallitus, Määttä ja Lotvonen eivät ole kohdelleet Erolaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä tavalla eivätkä he ole rikkoneet virkavelvollisuuttaan. Kaikissa viranhaltijoiden virkasuhteisiin liittyvissä menettelyissä on kiinnitetty erityistä huomiota lain tarkkaan noudattamiseen.

Yhteenveto: Erolan oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä/tekijät sekä vaatimukset

Laitinen ja Kurola (yhteinen oikaisuvaatimus)

Vaatimukset: Päätös on kumottava.

Perusteet

Laitisen ja Kurolan oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Viran kelpoisuusvaatimuksia ei ole noudatettu valittaessa Antti Lassila sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtajan virkaan.

 

Kaupunginjohtaja ei ole edellämainitun viran valmistelussa noudattanut kaupunginhallituksen antamia valmisteluohjeita.

Lassila täyttää viran kelpoisuusehdot edellä Björkbackan oikaisuvaatimuksen perusteiden arvioinnin yhteydessä todetuilla perusteilla.

 

Kaupunginjohtaja johtaa itsenäisesti ja virkavastuullisesti kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelua. Kaupunginhallituksen 18.11.2019 antamat valmistelua koskevat ohjeet on huomioitu valmistelussa. Päätöksessä ei ole laillisuusvirhettä tällä perusteella.

Yhteenveto: Laitisen ja Kurolan oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä/tekijät sekä vaatimukset

Ramberg

 

Vaatimukset: Rovaniemen kaupunginhallituksen tulee oikaista ja kumota virheellinen päätöksensä § 507 ja päättää uudelleen Antti Lassilan virkasuhteeseen liittyvistä toimenpiteistä.

Perusteet

Rambergin oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Lassila ei täytä kelpoisuusehtoja johtamiskoulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan laajan tuntemuksen osalta.

Lassila täyttää viran kelpoisuusehdot edellä Björkbackan oikaisuvaatimuksen perusteiden arvioinnin yhteydessä todetuilla perusteilla.

Yhteenveto: Rambergin oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Hallintolain 34 §:n perusteella asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen oikaisemista hänen vahingokseen, eikä vaatimusta jätetä tutkimatta tai heti perusteettomana hylätä.

Antti Lassila on lausunut oikaisuvaatimusten johdosta seuraavaa:

“Perustelen lyhyesti, miksi omaan riittävän kokemuksen ja tiedot sosiaali- ja terveyspalveluista ko. toimialajohtajan tehtävän hoitoa varten. Olen aiempiin tehtäviin liittyen saanut kokemusta ja myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnasta sekä niihin liittyvästä lainsäädännöstä (sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, laki vammaispalveluista, perhehoitolaki, terveydenhuoltolaki). 

Toimiessani rehtorina ja koulutuspalveluiden palvelualuepäällikkönä, olen tehnyt säännöllisesti yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa lasten, nuorten ja perheiden asiakastilanteisiin sekä palveluiden organisointiin liittyen. Yhteistyö ja eri palveluiden tunteminen on ollut osa työtehtäviäni. Asiakastilanteissa ja niiden käsittelyssä olen tehnyt työtä mm. lastensuojelun, perheneuvolan, toimintaterapian sekä oppilas- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa. Sen lisäksi tein yhteistyötä sosiaalipalveluiden palvelupäällikön sekä ylilääkärin kanssa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen organisointiin (mm. psykologipalvelut ja vammaispalvelut) sekä hankkeisiin liittyen.

Toimiessani sivistyspalveluiden tuotanto-osaston johtaja (2011-2014), tein läheistä  yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannonjohtajan kanssa liittyen molempien tuotanto-osastojen henkilöstöön sekä talouteen. Sivistyspalveluilla sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla oli yhteinen johtoryhmä, jota johdin puolivuosittain. Kyseisessä johtoryhmässä käsiteltiin molempien tuotanto-osastojen asiakokonaisuuksia sekä yhteistyön kehittämistä. Toimimme esittelijöinä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto-osaston johtajan kanssa samalle palvelujohtokunnalle 2013–2014. Tällöin sain hyvän näkemyksen ja tiedon sosiaali- ja terveyspalveluiden esittely- ja valmisteluprosesseista.

Toimiessani sivistyspalvelujen toimialajohtajana 2015–2019, kuuluin kaupungin johtoryhmään, jossa on käsitelty ja linjattu laajasti myös sosiaali- ja terveyspalveluita: Mm. erikoissairaanhoitoa, ikäihmisten palveluasumista, kuntouttavaa työtoimintaa, kaupungin terveydenhuoltoa ja avovastaanottoa sekä nuorten ohjaamotoimintaa. Kajossa tehty työ liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen erityislainsäädäntöön. Yhteistyökumppanini on ollut myös perusturvan toimialajohtaja liittyen yhteisten palveluiden kehittämiseen. Olen neuvotellut ja tehnyt yhteistyötä vuodesta 2011 alkaen Rovaniemen työterveyspalvelujen kanssa, joka on olennainen osa terveyspalvelujen kokonaisuutta Rovaniemellä.  Olen myös eri yhteyksissä tehnyt yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (Neuvokas sekä Rovaniemen mielenterveysseura ja Eduro), jolloin olen saanut kokemusta sosiaalipalveluiden vapaaehtoistyöstä.

Katson, että olen eri tehtäviini liittyen saanut riittävästi kokemusta sekä asiantuntemusta sivistys- ja hyvinvointipalveluista, jotta voin toimia menestyksellisesti sivistys- ja hyvinvointijohtajana. Pitkän urani akana olen asemaani liittyen saanut ja joutunut tekemään aina yhteistyötä hyvinvointipalveluihin liittyen ja yksi keskeisistä toimijoista on sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi on hyvä huomioida, että vapaa-ajan palvelut on tehnyt jo vuosia yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa ja iso osa työtä on käynnistetty ollessani sivistyspalvelujen johtajana. Laajan kokemuksen johdosta katson, että minulla on myös hyvät valmiudet osaltani käydä omistajaohjaukseen liittyviä neuvotteluja mm. erikoissairaanhoidon kanssa.

Toimialanjohtajan tehtävä on yleisjohtamisen sekä strategisen johtamisen tehtävä, jossa ei edellytetä eri palvelualueiden ammattipätevyyttä, myöskään lain näkökulmasta. Näin laajassa tehtäväkokonaisuudessa se muutoinkaan ei ole relevanttia. Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan tehtäviin kuuluvat henkilöstön, toiminnan ja talouden johtaminen sekä toimielinten esittelijänä toimiminen. Tehtävät ovat sisällöltään ja luonteeltaan samankaltaisia kuin ne ovat olleet aiemmin sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajalla.”

Oikaisuvaatimusten käsittely

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus voidaan hylätä, jos päätöksessä ei todeta laillisuusvirheitä. Jos oikaisuvaatimus hyväksytään laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella, alkuperäinen päätös joko kumotaan tai sen tilalle tehdään uusi päätös. 

Johtopäätökset

Oikaisuvaatimusten kohteena olevassa kaupunginhallituksen päätöksessä 16.12.2019 § 507 ei ole laillisuusvirheitä eikä oikaisuvaatimusten hyväksyminen ole tarkoituksenmukaista.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää hylätä oikaisuvaatimukset esittelytekstissä todetuilla perusteilla.

Päätös

Kalervo Björkbacka poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 § 1 kohta).

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Esteellisyys

  • Kalervo Björkbacka

Tiedoksi

Björkbacka, Erola, Laitinen, Lassila, Kurola, Ramberg

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus
Kunnallisvalituksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen valitusperusteina ovat päätöksen tai päätöksenteon laillisuusvirheet.

Valitusviranomainen ja yhteystiedot
Valitusviranomainen:  Pohjois-Suomen hallinto-oikeus                            
Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu                                             
Käyntiosoite: Isokatu 4, Oulu                                                     
Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi
Telefax: 029 5642 841
Puhelin: 029 5642 800 (vaihde)
Virka-aika: ma - pe kello 8.00 – 16.15

Hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika ja sen alkaminen
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusosoituksen sisältö, liitteet ja toimittaminen
Kunnallisvalitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava ja siinä on mainittava valittajan nimi ja kotikunta. Vastaavasti on ilmoitettava laillisen edustajan, asiamiehen tai valituksen laatijan nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen.

Valituskirjelmään on liitettävä alkuperäinen tai viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös päätöksestä, josta valitetaan; todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Valitus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli valituskirjelmä lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen valitusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (faksi, sähköposti tai sähköinen asiointipalvelu) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitusasiakirjat voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitusasiakirjoja, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä.
Kunnallisvalitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

 

Kunnallisvalituksen maksu
Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. (Tuomioistuinmaksulaki 11.12.2015/1455.)

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Telefax: 016 322 6450
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Käsitellyt asiat