Jätkänkynttilä silta

Kaupunginhallitus, kokous 10.2.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 52 Oikaisuvaatimus sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran perustamista koskevasta päätöksestä

ROIDno-2020-18

Valmistelija

  • Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi
  • Ville Vitikka, kaupunginlakimies, ville.vitikka@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti äänestyksen tuloksena kokouksessaan 16.12.2019 § 503 perustaa sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran. Viran kelpoisuusehdoiksi päätettiin ylempi soveltuva korkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysalan tuntemus, johtamiskoulutus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Päätöksestä jättivät eriävän mielipiteen jäsenet Juhani Juuruspolvi, Matti Henttunen, Päivi Alaoja, Esko-Juhani Tennilä ja Harri Rapo sekä esittelijä Esko Lotvonen. Eriävän mielipiteen perusteena oli päätöksen lainvastaisuus.

Miikka Keränen ja Jorma Kuistio ovat tehneet päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa vaaditaan päätöksen kumoamista kelpoisuusehtojen osalta. Keräsellä ja Kuistiolla on valitusoikeus kunnan jäsenyyden perusteella ja oikaisuvaatimus on saapunut oikaisuvaatimusajan kuluessa, joten oikaisuvaatimus on tutkittava.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden perustelut vaatimukselleen ovat tiivistetysti seuraavat:

  • Kelpoisuusehtoja on muokattu kokouksessa tarkoitushakuisesti siten, että voitaisiin sivuuttaa sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtaja virkaa täytettäessä.

  • Kyseisellä keinotekoisella menettelyllä ei voida kiertää viranhaltijalain 37 §:ssä säädettyjä viranhaltijan oikeuksia ja virkasuhdeturvaa.

  • Toimialajohtajan virka on yleis- ja strategisen johtamisen tehtävä, joka ei edellytä esim. sosiaalityöntekijän tai lastentarhanopettajan ammattipätevyyttä.

  • Tarkoitushakuisuutta osoittaa myös se, että kokouksessa asiaa on ollut käsittelemässä jäsen, joka oli julkisesti ennakkoon sosiaalisessa mediassa käsitellyt kaupunginhallituksen asialistalle ei-julkiseksi määriteltyä asiaa ja kyseenalaistanut Antti Lassilan osaamisen, koulutuksen ja kokemuksen kyseiseen toimialajohtajan tehtävään.

  • Aiempi sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajan virka vastaa perustettua sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaa tehtävien sisällön, tehtävien vastuiden ja organisaation tason osalta. Toimialajohtaja Lassilan työsuoritus on ollut moitteeton ja hän täyttää lainsäädännön vaatimukset ja viran hoitamisen edellytykset, minkä johdosta kaupunki on velvollinen tarjoamaan perustettua sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaa hänelle.

  • Perustettu tehtävä vastaa aiempaa toimialajohtajan tehtävää eikä viran irtisanomisperustetta ole, koska uusi perustettu toimialajohtajan tehtävä ei olennaisesti poikkea aiemmasta sivistyspalvelujen toimialajohtajan tehtävästä.

  • Kaupunginhallituksen äänestyksen jälkeen päättämillä tarkoitushakuisilla ja ilman viranhaltijavalmistelua päätetyillä kelpoisuusehdoilla ei voi syrjäyttää työnantajaa koskevaa uudelleensijoittamisvelvoitetta.

  • Viranhaltijalain 12 §:n mukaisesti työnantajan on kohdeltava viranhaltijoita tasapuolisesti. Elinvoimatoimialan toimialajohtajan kelpoisuusehtoja (kaupunginhallituksen päätös 16.12.2019 § 504) ei muutettu vastaavalla tavalla.

Oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Yleistä

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus voidaan hylätä, jos päätöksessä ei todeta laillisuusvirheitä. Jos oikaisuvaatimus hyväksytään laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella, alkuperäinen päätös joko kumotaan tai sen tilalle tehdään uusi päätös.

Laillisuus

Oikaisuvaatimuksen tekijät vetoavat siihen, että kaupunginhallitus olisi toiminut lain kunnallisesta viranhaltijasta 12 §:n vastaisesti päättäessään elinvoimapalvelujen toimialan ja sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialojen toimialajohtajien virkoihin erilaiset kelpoisuusehdot. Tilanteessa, jossa kaupunginhallitus on päättänyt lakkauttaa perustettaviin virkoihin nähden organisatorisesti samantasoisia toimialajohtajien virkoja ja kaupungilla on velvoite sijoittaa irtisanomisuhan alaiset tehtävät uusiin virkasuhteisiin, kaupunginhallituksen harkintavaltaa kelpoisuusehdoista päätettäessä rajoittavat hallintolain 6 §:ssä säädetyt hallinnon oikeusperiaatteet, joiden mukaan “Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.” On mahdollista, että hallinto-oikeus katsoisi kaupunginhallituksen ylittäneen harkintavaltansa sillä perusteella, että kelpoisuusehtojen muuttamisen ilmeisenä tarkoituksena olisi ollut asettaa ne sellaisiksi, ettei uudelleensijoittamisvelvoitteen piirissä oleva viranhaltija niitä potentiaalisesti täyttäisi.

Rovaniemen kaupungissa on siirrytty toimialaperusteiseen organisaatiorakenteeseen hallinnon uudistuksessa 2015. Kaupunginhallitus on 27.10.2014 (447§) päättänyt toimialajohtajien virkojen kelpoisuusehdoiksi tehtävään soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, kunta-alan tuntemuksen sekä hyvän johtamistaidon. Kaupunginhallituksessa on tämän jälkeen 11.11.2014 (476§) päätetty sivistyspalveluiden ja perusturvapalveluiden palvelualuepäälliköiden (so. toimialajohtoa alemman johtotason) kelpoisuusehdoiksi soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, kunta-alan ja palvelualueen tuntemuksen sekä hyvän johtamistaidon.

Päätökset osoittavat, että toimialajohtajien tehtäviä perustettaessa tehtävää on kaupunginhallituksessa pidetty luonteeltaan yleisjohtajatehtävänä, johon ei ole ollut tarkoituksenmukaista liittää erityisiä kelpoisuusehtoja. ”Palvelualueen tuntemus” on lisävaatimuksena ollut liitettynä alemman johtotason (so. palvelualuepäälliköt) tehtävien kelpoisuusehtoihin, mutta tätäkään lisävaatimusta ei voida pitää sellaisena erityisenä kelpoisuusvaatimuksena, joista säädetään mm. lakisääteisten virkojen osalta lainsäädännössä.

Vuonna 2019 toteutetussa organisaatiomuutoksessa on yhtenä keskeisenä muutoksena yhdistetty toisiinsa perusturvalautakunnan hallinnon alaan kuulunut perusturvapalveluiden toimiala sekä koulutus- ja vapaa-ajan hallinnonalaan kuulunut sivistyspalveluiden toimiala, joista on muodostunut uusi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimiala. Toisena keskeisenä muutoksena teknisen ja ympäristölautakunnan hallinnon alaan kuulunut teknisten palveluiden ja ympäristövalvonnan toimiala on lakkautettu ja yhdistetty kaupungin elinkeinopalveluihin, joista on muodostunut uusi elinvoimapalveluiden toimiala. Henkilöstöjärjestelyiden osalta muutos on tarkoittanut yhden toimialajohtajan tehtävän vähentymistä toimialojen vähentyessä kolmesta kahteen.  

Kaupunginhallitus on 16.12.2019 (§504) päättänyt perustaa elinvoimapalvelujen toimialan toimialajohtajan viran ja hyväksynyt viran kelpoisuusehdoiksi ylemmän korkeakoulututkinnon, käytännössä osoitetun johtamistaidon ja johtamiskokemuksen sekä suomen kielen erinomaisen suullisen ja kirjallisen taidon. Päätös osoittaa, että elinvoimajohtajan tehtävää on kaupunginhallituksessa pidetty luonteeltaan yleisjohtajatehtävänä, johon ei ole ollut tarkoituksenmukaista liittää erityistä kelpoisuusehtoa. Kaupunginhallitus on samassa kokouksessa päätöksellään § 508 siirtänyt elinvoimapalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan aikaisemmin elinvoimajohtajana 1.4.2019 alkaen toimineen Jukka Kujalan. Siirto on perustunut viranhaltijalain 37 §:ään. 

Kaupunginhallitus on samassa yhteydessä (§503) päättänyt perustaa sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran. Kaupunginjohtajan pohjaesitys viran kelpoisuusehdoiksi on vastannut elinvoimajohtajan viralle hyväksyttyä kelpoisuusehtovaatimusta viran ollessa luonteeltaan yleisjohtajatehtävä. Kaupunginhallituksen varajäsen Maarit Simoska on tehnyt kannatetun muutosesityksen kaupunginjohtajan pohjaesitystä vastaan. Tehdyn esityksen mukaan viran kelpoisuusehdoiksi tulee päättää ”ylempi soveltuva korkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysalan tuntemus, johtamiskoulutus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito”. Muutosesitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi äänin 6-5. Vähemmistöön jääneet kaupunginhallituksen jäsenet sekä kaupunginjohtaja ovat jättäneet päätöksestä eriävät mielipiteet lainvastaisuusperusteella. 

Kaupunginhallituksessa päätökseksi muodostuneen esityksen tehnyt Maarit Simoska on ennen kaupunginhallituksen kokousta julkaissut avoimessa Internetissä kirjoituksen (Facebook  13.12.2019), jossa hän on esittänyt kritiikkiä viran kelpoisuusehtojen valmistelua ja määrittelyä kohtaan. Simoska on kirjoituksessaan vedonnut mm. sosiaalihuoltolakiin siltä osin, kuin laissa on säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisista johtotehtävistä.

Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa (KVTES) (liite 4 Sosiaalihuollon henkilöstö, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluhenkilöstö ja lääkehuollon henkilöstö) on sosiaalihuollon hallinnollisiksi johtotehtäviksi mainittu esimerkiksi ”sosiaalijohtaja” tai ”osastopäällikkö”. Lain tasolla asiasta on säädetty sosiaalihuoltolain 46 a §:ssä sosiaalihuollon johtamisesta, jonka mukaan sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon pääasiassa hallinnollisissa johtotehtävissä voi toimia sosiaalityöntekijä tai henkilö, jolla on tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito.

Lain ja KVTES:in säädökset osoittavat, että sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollinen johtotehtävä voi olla päällikkötason tehtävä, jossa kelpoisuudeksi riittää esimerkiksi sosiaalityöntekijän koulutus, kunhan vain korkeakoulutusvaatimus täyttyy.

Rovaniemen hallintosäännön 26 §:n mukaan toimialajohtaja toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa, ja:

  1.  vastaa valmistelusta lautakunnalle;

  2. johtaa toimialansa taloutta ja toimintaa, ja vastaa toimialansa palvelutuotannosta ja sen kehittämisestä kaupunkistrategian ja toteuttamisohjelmien mukaisesti;

  3. johtaa toimialan henkilöstöä ja päättää toimialan henkilöstön käytöstä ja tehtävistä;

  4. toimii toimialan johtavien viranhaltijoiden esimiehenä;

  5. vastaa toimialan talousarvion- ja suunnitelman sekä käyttösuunnitelman valmistelusta yhteistyössä toimialan johtavien viranhaltijoiden kanssa;

  6. päättää toimialansa lautakunnan sitovuustasossa olevien talousarviomäärärahojen käyttämisestä kaupunginhallituksen hyväksymissä rajoissa;

  7. vastaa palvelujen kilpailuttamisesta, palvelusopimusneuvotteluista ja palvelusopimusten valmistelusta sekä valvoo toimialansa sopimusten noudattamista;

  8. vastaa toimialojen välisestä yhteistyöstä ja poikkihallinnollisen johtamistavan kehittämisestä oman toimialansa osalta;

  9. vastaa toimialansa osalta edunvalvonnasta kaupunginjohtajan kanssa sopimallaan tavalla;

  10. määrää toimialajohtajan sijaisen, joka hoitaa toimialajohtajan tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen, ellei tässä hallintosäännössä toisin määrätä;

  11. määrää palvelualuepäällikön sijaisen, joka hoitaa palvelualuepäällikön tehtäviä hänen ollessa poissa tai esteellinen.

Hallintosäännöstä seuraa, että sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialaa johtava ja sen toiminnasta vastaava sivistys- ja hyvinvointijohtaja on kaupungin toiseksi korkeimman tason yleisjohtajan tehtävä, joka on vaatimustasoltaankin selvästi pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollista johtotehtävää vaativampi tehtävä. Sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisissa johtotehtävissä olevat viranhaltijat toimivat hallintosäännön 26 §:n perusteella sivistys- ja hyvinvointijohtajan alaisuudessa. Näin ollen Facebook-kirjoituksessa 13.12.2019 rinnastetaan virheellisesti kunnan toiseksi ylimmän tason johtamistehtävä sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisiin johtotehtäviin.

Merkittävämpi huomio Facebook-kirjoituksessa 13.12.2019 liittyy kuitenkin siihen, mitä kirjoituksessa on ennen päätöksen tekoa lausuttu sivistys- ja hyvinvointijohtajan viran kelpoisuusehdoista ja niihin liittyvistä kirjauksista:

”Tätä ei ole haluttu kirjata kelpoisuusehtoihin, sillä silloin esimerkiksi luokanopettajakoulutuksen saanutta ei olisi voinut siirtää uuteen virkaan.”

Vaikka kirjoituksessa voikin lähtökohtaisesti olla kysymys kirjoittajan henkilökohtaisesta mielipiteestä ja omasta käsityksestä, niin asiassa on kuitenkin otettava huomioon, että Simoska on tämän jälkeen osallistunut kaupunginhallituksen kokoukseen, ja tehnyt edellä mainitun päätökseksi edenneen muutosesityksen sivistys- ja hyvinvointijohtajan viran kelpoisuusehdoiksi.

Kun otetaan huomioon Simoskan päätöksenteon jälkeiset kirjoitukset avoimessa Internetissä (Facebook 17.12.2019), niin kirjoituksesta 13.12.2019 voi hyvin syntyä vaikutelma, että viittauksella ”luokanopettajakoulutuksen saaneeseen” on tarkoituksellisesti viitattu Lassilaan henkilönä:

”Tähän virkaan siis valittiin KM Antti Lassila. Oikeusoppineet saavat varmaankin pohtia, menikö tämä nyt viran kelpoisuusehtojen mukaan vai ei.”

”Se menee nurin, sillä valinta on kelpoisuusehtojen vastainen. Tämänhän me tiesimmekin.”

Näin siitä huolimatta, että päätös Lassilan siirtämisestä sivistys- ja hyvinvointijohtajan tehtävään on kaupunginhallituksessa tehty yksimielisesti viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyllä perusteella.

Kun Facebook-kirjoituksia 13. ja 17.12.2019 arvioidaan kokonaisuutena suhteessa tehtyyn yksimieliseen päätökseen, niin kirjoituksista voi välittyä vahvahko henkilöön kohdistuva ennakkokannanotto tehtävään siirretystä henkilöstä. Kirjoituksista voi siten syntyä se oikaisuvaatimuksessa esitetty vaikutelma, että tekemällä päätökseksi edenneen muutosesityksen kelpoisuusehtojen muuttamisesta asiassa olisi tarkoituksellisesti pyritty siihen, että Lassilaa ei voitaisi siirtää toimialajohtajan tehtävään, tai että siirtopäätöksestä muodostuisi kelpoisuusehtopäätöksestä johtuen siinä määrin virheellinen, että siirtopäätös kumoutuisi oikeusasteissa, mikäli Lassila siirrettäisiin tehtävään kelpoisuusehtojen muutospäätöksestä huolimatta. Vaikutelma syntyy facebook-kirjoitusten sanamuodosta johtuen siitä huolimatta, vaikka kirjoittaja ei olisi tähän tosiasiallisesti pyrkinytkään.

Kaupunginhallituksella on sinänsä ollut hallintosääntöön perustuva toimivalta päättää toimialajohtajan viran perustamisesta ja viran kelpoisuusehdoista. Syrjinnällä tarkoitetaan yhdenvertaisuuslain 6 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan kuitenkin sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, ettei elinvoimajohtajan viran kelpoisuusehtoihin tehty mitään muutoksia, ja että käytäntö toimialajohtajien kelpoisuuksien määrittelyssä on tähän asti ollut toinen.

Kaupunginhallitus on noudattanut lain kunnallisesta viranhaltijasta 37 §:n mukaista uudelleensijoittamisvelvoitetta päättäessään 16.12.2019 § 507 sijoittaa Lassilan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan ja katsonut Lassilan näin ollen täyttävän virkaan 16.12.2019 § 503 päätetyt kelpoisuusehdot.

Suomen perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Laissa ei ole säädetty erityistä kelpoisuusehtovaatimusta nyt kysymyksessä olevan toimialajohtajan kelpoisuudelle.

Hallintolain 6 §:n 1 momentin mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Hallintolain 28.1 § k) 7 mukaan henkilö on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä. Tämän esteellisyysperusteen soveltaminen edellyttää, että on olemassa ulkopuolisen havaittava syy puolueettomuuden vaarantumiseen. Syyn puolueettomuuden vaarantumiseen on oltava suunnilleen samanasteinen kuin erikseen säädetyissä esteellisyysperusteissa. Ennakkoasenne tai mielipiteen ilmaiseminen käsiteltävästä asiasta ei yleensä tee esteelliseksi. Se, että henkilö on julkisesti tai yleisessä kirjelmässä ottanut kantaa asiaan taikka tehnyt yksityishenkilönä asiaa koskevan muistutuksen, ei automaattisesti merkitse, että hän olisi esteellinen yleislausekkeen perusteella.

Simoska on edellä mainitulla tavalla ennen päätöksentekoa facebook-kirjoituksissaan julkisesti arvostellut sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtajan viran kelpoisuusehtojen määrittelyä puutteelliseksi ja esittänyt moitetta asian valmistelua kohtaan. Vaikka kirjoituksessa 13.12.2019 ei ole mainittu Lassilaa nimeltä, kirjoituksen perusteella ei jääne epäselväksi, että se on kohdistunut Lassilaan, kun arvioon otetaan mukaan päätöksen jälkeiset facebook-kirjoitukset 17.12.2019. Päätöksen jälkeisistä facebook-kirjoituksista myös ilmenee, että muutosesityksen tehnyt on osallistunut päätöksentekoon kaupunginhallituksessa. Vaikka kaupunginhallitus on tämän jälkeen tehnyt yksimielisen päätöksen Lassilan siirtämisestä toimialajohtajan tehtävään viranhaltijalain 37 §:n perusteella, on Simoska jatkanut päätöksen arvostelua avoimessa tietoverkossa, ja esittänyt näkemyksensä tehdyn siirtopäätöksen kumoutumisesta. Puolueettomuuden mahdollinen vaarantuminen on näistä syistä ollut myös ulkopuolisen havaittavissa. On siten mahdollista, että facebook-kirjoituksista johdettavissa oleva ennakkoasenne Lassilan henkilöä kohtaan on voinut vaikuttaa hänen puolueettomuuteensa asian käsittelyssä hallintolain 28.1 § k) 7 säädetyllä tavalla.  

Kun otetaan huomioon, että:

  1. organisaatiomuutoksen jälkeen täytettävissä on ollut elinvoimajohtajan tehtävän lisäksi ainoastaan yksi toimialajohtajan tehtävä;

  2. Antti Lassila on ollut ainoa toimialajohtajan tehtävässä toiminut viranhaltija, joka on ollut siirrettävissä sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtajan virkaan;

  3. kelpoisuusehtojen muutosesityksellä on poikettu siitä vakiintuneesta käytännöstä, mitä toimialajohtajien kelpoisuudeksi on toimialaperusteiseen organisaatiorakenteeseen siirtymisestä alkaen Rovaniemen kaupungissa noudatettu;

  4. kelpoisuusehtojen muutosesitys on tehty kaupunginhallituksen kokouksessa ilman viranhaltijavalmistelua;

  5. kaupunginhallituksessa kelpoisuusehtojen muutosesityksen tehnyt on ennen kaupunginhallituksen kokousta julkaissut avoimessa Internetissä kirjoituksen (Facebook  13.12.2019), jossa hän on esittänyt kritiikkiä viran kelpoisuusehtojen valmistelua ja määrittelyä kohtaan;

  6. kelpoisuusehtojen muutosesitys on edennyt päätökseksi;

  7. kelpoisuusehtojen muutospäätöstä ei ole perusteltu hallintolain 45 §:n vaatimalla tavalla;

  8. kaupunginhallitus on tämän jälkeen yksimielisesti siirtänyt Antti Lassilan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan, ja että siirto on perustunut viranhaltijalain 37 §:ssä säädettyyn uudelleensijoittamisvelvoitteeseen;

  9. päätökseksi edenneen kelpoisuusehtojen muutosesityksen tehnyt on jatkanut yksimielisesti tehdyn päätöksen arvostelua avoimessa tietoverkossa (Facebook 19.12.2019), ja esittänyt näkemyksensä tehdyn siirtopäätöksen lainvastaisuudesta ja kumoutumisesta uusien kelpoisuusehtojen vastaisena;

  10. Facebook – kirjoitusten kritiikin voidaan kokonaisarvostelun kautta katsoa kohdistuneen Antti Lassilan henkilöön;

niin vaikutelmaksi jää, että kelpoisuusehtojen muutosesityksellä on pyritty saamaan aikaan peruste, jolla Antti Lassilan siirtopäätöstä sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtajan virkaan voitaisiin jälkikäteen moittia kelpoisuuteen liittyvän laillisuusvirheen perusteella.

Esteellisyyttä koskevien säännösten keskeisenä tarkoituksena on varmistaa, ettei päätöksenteko kunnan hallinnossa tapahdu epäasiallisilla perusteilla päätöksentekoon osallistuvalla henkilöllä mm. asiaan olevan suhteen vuoksi. Simoska ei ole kaupunginhallituksessa äänestänyt Lassilan siirtopäätöstä vastaan, eikä jättänyt eriävää mielipidettä, vaan päinvastoin, ollut mukana hyväksymässä tehtyä siirtoa. Kun tässä suhteessa arvioidaan Simoskan Facebook – kirjoittelua kokonaisuutena, on se yhdessä tehdyn yksimielisen siirtopäätöksen kanssa omiaan muodostamaan merkittävän ristiriidan toisaalta tehdyn siirtopäätöksen ja toisaalta luottamushenkilön käyttäytymisen välille.

Hallintolaissa säädetään hyvän hallinnon perusteista. Niihin kuuluvat muun muassa hallinnon oikeusperiaatteet, jotka ohjaavat viranomaisen päätösharkintaa ja muuta asian käsittelyä. Yhdenvertaisuusperiaate velvoittaa viranomaista tasapuoliseen kohteluun, johdonmukaisuuteen ja syrjimättömyyteen. Tarkoitussidonnaisuuden periaatteen keskeinen merkitys on, että viranomaisella ei saa olla toiminnassaan vääriä vaikuttimia eikä harkintavaltaa saa käyttää väärin. Objektiviteettiperiaate edellyttää viranomaisilta asiallista ja puolueetonta toimintaa.

Edellä todettujen oikeusperiaatteiden soveltamisen kannalta on huomionarvoista, että kaupunginhallituksen kuulemat lakimiehet katsoivat, että asian neljännessä kokouskäsittelyssä ilman valmistelua tehtävä potentiaalisesti uudelleensijoittamisvelvoitteen toteuttamista vaarantava kelpoisuusehtojen asettaminen voisi olla lainvastaista.

Kaupunginhallituksen päätöksestä 16.12.2019 § 507, jolla Antti Lassila on siirretty sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan 1.1.2020 alkaen, on sittemmin tehty 5 oikaisuvaatimusta, joissa kaikissa on vedottu siihen, ettei Lassila täytä viran kelpoisuusehtoja.

Päätöstä on edellä mainituilla perusteilla pidettävä lainvastaisena ja oikaisuvaatimus tulee hyväksyä sillä perusteella.

Tarkoituksenmukaisuus

Oikaisuvaatimuksen hyväksymisen voidaan katsoa olevan perusteltua, koska kaupungilla on ollut lain kunnallisesta viranhaltijasta 37 §:n mukainen velvoite sijoittaa Antti Lassila sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtajan virkaan. Ei ole tarkoituksenmukaista asettaa virkaan kelpoisuusehtoa, joka voi aiheuttaa ristiriidan uudelleensijoittamisvelvoitteen toteuttamisen näkökulmasta. Vastaavasti on perusteltua, että toimialajohtajien virkojen kelpoisuusehdot olisivat yhteneväiset, koska virat ovat samalla organisaatiotasolla.

Yhteenveto

Oikaisuvaatimus tulee hyväksyä edellä todetuilla perusteilla.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää 

  1. hyväksyä oikaisuvaatimuksen esittelytekstissä todetuilla perusteilla ja

  2. muuttaa 16.12.2019 § 503 tekemäänsä päätöstä kelpoisuusehtojen osalta siten, että sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran kelpoisuusehdoiksi päätetään ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Päätös pannaan täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös

Kaupunginhallitus kuuli asiassa henkilöstöjohtaja Antti Määttää ja kaupunginlakimies Ville Vitikkaa.

Maarit Simoska poistui klo 13.50 Simoskan esteellisyytä koskevan keskustelun ja päätöksenteon ajaksi. Varajäsen Mari Jolanki saapui klo 13.51.

Kalervo Björkbacka esitti Sanna Karhun ja Hannu Ovaskaisen kannattamana, että kaupunginhallitus toteaa, että Maarit Simoska ei ole esteellinen asian käsittelyssä. 

Puheenjohtaja totesi, että Simoskan esteellisyydestä on äänestettävä. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan ne, jotka ovat sitä mieltä, että Simoska on esteellinen vastaavat Jaa, ja ne jotka ovat sitä mieltä, että Simoska ei ole esteellinen vastaavat Ei.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi (5) Jaa -ääntä ja kuusi (6) Ei -ääntä. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen äänestyspäätöksen mukaisesti Simoska ei ole esteellinen asiassa.

Kaupunginhallituksen jäsen Maarit Simoska palasi kokoukseen ja varajäsen Mari Jolanki poistui klo 13.57.

Kaupunginhallitus piti neuvottelutauon klo 14.03-14.15.

Kalervo Björkbacka esitti Maarit Simoskan kannattamana, että Miikka Keräsen ja Jorma Kuistion oikaisuvaatimus pitää perusteettomana hylätä ja 16.12.2019 hyväksytyt laajemmat kelpoisuusvaatimukset pitää voimassa. Perustelut ovat liitteessä.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginjohtajan esityksen kannalla vastaavat Jaa, ja ne jotka ovat Björkbackan esityksen kannalla vastaavat Ei.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi (5) Jaa -ääntä, kaksi (2) Ei -ääntä ja neljä (4) äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kalervo Björkbacka ja Maarit Simoska pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan seuraavan eriävän mielipiteen: "Henkilö ei täytä kelpoisuusehtoja."

Ville Vitikka poistui tämän asian käsittelyn aikana klo 13.22.

Äänestystulokset

  • Jaa 5 kpl 45%

    Harri Rapo, Juhani Juuruspolvi, Matti Henttunen, Päivi Alaoja, Esko-Juhani Tennilä

  • Ei 6 kpl 55%

    Kalervo Björkbacka, Hannu Ovaskainen, Kaisu Huhtalo, Maria-Riitta Mällinen, Sanna Karhu, Mari Jolanki

  • Jaa 5 kpl 45%

    Harri Rapo, Päivi Alaoja, Matti Henttunen, Juhani Juuruspolvi, Esko-Juhani Tennilä

  • Ei 2 kpl 18%

    Kalervo Björkbacka, Maarit Simoska

  • Tyhjä 4 kpl 36%

    Sanna Karhu, Maria-Riitta Mällinen, Hannu Ovaskainen, Kaisu Huhtalo

Tiedoksi

Kuistio ja Keränen

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus
Kunnallisvalituksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen valitusperusteina ovat päätöksen tai päätöksenteon laillisuusvirheet.

Valitusviranomainen ja yhteystiedot
Valitusviranomainen:  Pohjois-Suomen hallinto-oikeus                            
Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu                                             
Käyntiosoite: Isokatu 4, Oulu                                                     
Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi
Telefax: 029 5642 841
Puhelin: 029 5642 800 (vaihde)
Virka-aika: ma - pe kello 8.00 – 16.15

Hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika ja sen alkaminen
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusosoituksen sisältö, liitteet ja toimittaminen
Kunnallisvalitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava ja siinä on mainittava valittajan nimi ja kotikunta. Vastaavasti on ilmoitettava laillisen edustajan, asiamiehen tai valituksen laatijan nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen.

Valituskirjelmään on liitettävä alkuperäinen tai viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös päätöksestä, josta valitetaan; todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Valitus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli valituskirjelmä lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen valitusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (faksi, sähköposti tai sähköinen asiointipalvelu) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitusasiakirjat voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitusasiakirjoja, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä.
Kunnallisvalitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

 

Kunnallisvalituksen maksu
Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. (Tuomioistuinmaksulaki 11.12.2015/1455.)

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Telefax: 016 322 6450
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Käsitellyt asiat