Jätkänkynttilä silta

Kaupunginhallitus, kokous 16.12.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 497 Lapin kuntien hakemus työllisyyden kuntakokeiluun

ROIDno-2019-3057

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Sanna Mäensivu, työllisyysasioiden erityisasiantuntija, sanna.maensivu@rovaniemi.fi

Perustelut

Valmistelijat:

Elinvoimajohtaja Jukka Kujala
Työllisyysasioiden erityisasiantuntija Sanna Mäensivu

Taustaa

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa kuntien roolia työllisyyspalveluiden järjestäjänä vahvistetaan. Työllisyyspalveluiden järjestäminen ja toteuttaminen voidaan sopimuksella antaa yhden tai useamman kunnan tehtäväksi kuntien kanssa tehtyjen sopimusten pohjalta. Toimeenpanon tueksi säädetään tarvittaessa erillislainsäädäntö. Työllisyyden kuntakokeilut ovat yksi osa kokonaisuuden toimeenpanoa.

Työllisyyden kuntakokeiluissa on tarkoitus jatkaa ja laajentaa vuoden 2018 päättyneiden alueellisten työllisyyskokeilujen toimintamallia. Kokeilujen on tarkoitus käynnistyä keväällä 2020 mikäli tarvittavat lainsäädäntömuutokset saadaan tehtyä. Kuntien työllisyyshankkeita koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle joulukuussa 2019. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät keväällä 2020 ja ne kestävät 31.12.2022 asti.

Kokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista ja tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeilujen tarkoituksena on parantaa erityisesti pidempään työttömänä olleiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kokeiluissa kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan nykyistä paremmin tunnistaa ja ratkaista asiakkaiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet. Kokeiluissa tehostetaan palveluohjausta ja palveluihin pääsyä.

Kokeilun kohderyhmänä ovat kokeilualueilla ne työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat kaikki alle 30-vuotiaat työnhakijat ja kaikki maahanmuuttajat, jotka ovat joko työttömänä tai työvoimapalveluissa hankealueiden TE-toimistoissa. Rovaniemen osalta tämä tarkoittaisi noin 2800 työnhakija-asiakkaan siirtymistä kaupungin vastuulle. Asiakasohjaus kokeiluihin on jatkuvaa. Kokeilukunta vastaa kyseisen asiakaskohderyhmän julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden (TE-palveluiden) tarjoamisesta. Kokeiluissa mukana olevat kunnat saavat käyttöönsä TE-hallinnon URA-asiakastietojärjestelmän. Kokeiluissa tavoitellaan vahvempaa vaikuttavuutta yhteen sovittamalla valtion ja kuntien resursseja, osaamista ja palveluja.  Valtiolta kokeiluihin kohdentuvat resurssit mitoitetaan niin, että niillä varmistetaan kohderyhmälle nykyisen kaltainen palvelutaso. Kuntien edellytetään tuovan omia panoksia palvelutason nostamiseksi ja palveluiden kehittämiseksi. Kuntien omien resursoinnin viitearvona käytetään vuositasolla vähintään 15%:n tasoa vuoden 2018 työmarkkinatukimenoista käsittäen kokeiluun kohdistuvat henkilötyöpanoksen, kehittämispanoksen sekä muut kuin lakisääteiset palvelut kokeilun asiakkaille. Ehto täyttyy Rovaniemen kaupungin osalta.

Konsernijaosto on ilmaissut myönteisen suhtautumisen kokeiluun hakeutumiselle ja valtuuttanut viranhaltijat valmistelemaan asiaa päätöksentekoon (19.9.2019 §48). Valmisteluaikataulu on erittäin tiukka, kuntien yhteinen hakemus tulee toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön 19.11 mennessä.

Kokeilun toteutus

Kokeilussa kunta vastaa asiakkaaksi ohjatun työnhakijan palveluprosessista ja TE-palvelujen tarjoamisesta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kunta huolehtii työnhakijan haastattelusta, palvelutarpeen arvioinnista sekä työllistymis-, kotoutumis- ja aktivointisuunnitelmien laatimisesta ja seurannasta JTYP-lain, kotouttamislain, monialaisen yhteispalvelulain ja kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaisesti. Kunta tarjoaa työnhakijalle JTYP-lain mukaisia työnvälitys-, tieto- ja neuvonta sekä ammatinvalinta- ja uraohjauspalveluja samoin kuin kotouttamisen edistämisessä annetun lain mukaisia TE-palveluja kotoutuja-asiakkaalle. Kunta voi kokeilussa myöntää palkkatukea (pl. kunnan oma työllistämistoiminta), starttirahaa, järjestää työkokeiluja sekä ohjata asiakkaita työvoimakoulutuksiin ja valmennuksiin sekä välittää tietoja avoimeksi ilmoitetuista työpaikoista ja esitellä työnantajalle työnhakijoita ja tehdä työtarjouksia. Kaikessa työssä tulee huomioida työttömyysturvalain vastikkeellisuus. Asiakkaiden palveluprosessit ovat pääosin laissa säädeltyjä. Työttömyysturvalausunnot annetaan TE-toimistosta, mutta kunnat antavat TE-toimistolle vastikkeellisuuden toteutumiseksi ja lausuntojen antamiseksi tarpeelliset tiedot.

Toimintaa säädellään monissa eri laissa ja asetuksessa, muun muassa seuraavissa:

  • Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 28.12.2012/916
  • Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 1369/2002
  • Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
  • Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010
  • Työttömyysturvalaki 1290/2002 sekä asetus työttömyysturvalain toimeenpanosta
     

Kokeilun toteutumista arvioidaan ja seurataan seuraaviin mittarein:

  • työllisyysasteen kehitys
  • työmarkkinatuen säästöt kunnissa ja valtiolla
  • aktivointiaste ja palvelujen aloittaminen
  • työttömyyden päättyminen työllistymiseen tai koulutukseen
  • työttömyysjaksojen keskimääräinen kesto
  • pitkäaikaistyöttömien/rakennetyöttömien määrän kehitys
  • työtarjousten määrä ja tuloksellisuus
  • työ- ja toimintakyvyn edistyminen
  • asiakastyytyväisyys
  • henkilöstön työhyvinvointi
     

Kokeilussa sovelletaan tehostettua palvelumallia, jonka osa-alueita ovat muun muassa työnhaun vahvaan alkuun panostaminen, työnhakijoiden henkilökohtainen kohtaaminen, laaja-alainen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus. Palvelutarpeen arviointiin sisältyy myös työnhakijan osaamistarpeiden arviointi ja koulutustarpeen määrittäminen, työkyvyn arviointi sekä arvio sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalvelujen tarpeellisuudesta. Toiminta edellyttää työllisyyspalvelujen, sote- palvelujen ja KELAn kuntoutuspalvelujen vahvaa yhteensovittamista. Kokeilukunnille määritellään määrärahakiintiöt tarvittavien valmennusten ja koulutusten hankintaan asiakkaille. Nämä palvelut rahoitetaan valtionhallinnon määrärahasta.

Kuntaorganisaatiossa sosiaali- ja terveyspalvelujen vahva integraatio kokeilun toteuttamiseen on tärkeää. Kokeiluun hakeutuminen tukee kaupungin sisäisen työllisyyden toimintamallin rakentumista ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä työllisyyspalvelujen yhteistyönrakenteiden kehittymistä. Ekosysteemi –ajattelun mukaisesti kokeilun toteuttamiseen tulee liittää laajasti kunnan eri toiminnot ja palvelualueet sekä laaja kumppanuusverkosto myös kaupunkikonsernin ulkopuolelta. Työllisyyden ekosysteemi rakentuu työnantajista, kunnan eri toimialoista, viranomaisista, elinkeinotoimesta, kolmannen sektorin toimijoista, oppilaitosten ja vapaan sivistystyön toimijoista, kansaneläkelaitoksesta, yksityisistä palveluntuottajista jne. Toimintamallin rakentamisessa voidaan hyödyntää ohjaamo-tyyppistä ajattelua, jossa kunnat toimivat alustana eri toimijoiden osaamisen, resurssien ja palveluiden yhdistämisessä. Yhteisellä alustalla etsitään ratkaisuja työnhakijoiden ja työnantajien tarpeisiin vastaamisessa, yhdessä.

Lapin Liitto on koordinoinut kaikille Lapin kunnille lähteneen kartoituksen kokeilusta kiinnostuneista kunnista. Tässä vaiheessa osa kunnista vielä harkitsee mukaan lähtemistä ja asiaa valmistellaan kunnalliseen päätöksentekoon. Valtionhallinnon siirtyvästä resurssimäärästä ei vielä tässä vaiheessa ole tarkkaa tietoa. Mukaan lähtevät kunnat tarkentuvat lopullisesti kuntien välisissä neuvotteluissa ja kokeiluhakemuksen yhteisessä valmistelussa.

Rovaniemen kaupungin osalta kokeiluun hakeutuminen edellyttää riittävää resursointia kokeilun johtamiseen (isäntäkunnan rooli) sekä asiakastyöhön niin työllisyyspalveluissa kuin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kokeiluun hakeutumisessa tulee myös varmistaa, että valtionhallinnon resursointi kokeiluun on kohtuullisella tasolla.

Kokeiluun lähteminen edellyttää  kolmen (3) uuden virkasuhteisen työntekijän rekrytoimista asiakastyöhön kokeilun lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi kokeilun ajaksi. Uusien työntekijöiden palkkauskustannukset rahoitetaan työllisyyspalveluiden vuoden 2020 talousarvioon budjetoidusta määrärahasta. Myös työllisyyspalveluiden nykyiselle henkilöstölle tulee perustaa kokeilun ajaksi virkapohjat kokeiluun liittyvien lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi. Virkojen perustamisesta päättää kaupunginhallitus erikseen myöhemmin kun kokeilun valmistelu etenee konkreettiseen toteutuksen suunnitteluun yhdessä TE-hallinnon kanssa ja valtionhallinnon siirtyvä resurssi varmistuu.

Esitän että kaupunginhallitus päättää seuraavasti:

  1.  Rovaniemen kaupunki hakeutuu työllisyyskokeiluun 19.11 mennessä mikäli valtionhallinnon resursointi kokeiluun on riittävää. Lopullinen kokeiluhakemus tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi joulukuun 2019 aikana
  2. Rovaniemen kaupunki toimii kokeilussa isäntäkunnan roolissa. Kuntien välinen yhteistyösopimus laaditaan ennen kokeilun alkamista ja tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle
  3. Kokeilua varten tarvittavien virkapohjien perustaminen ja kelpoisuusehdot tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi kokeilun valmistelun edetessä

Päätösehdotus

Esittelijä

Riitta Erola, hallintolakimies, riitta.erola@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää, että:

  1. Rovaniemen kaupunki hakeutuu työllisyyskokeiluun 19.11 mennessä mikäli valtionhallinnon resursointi kokeiluun on riittävää. Lopullinen kokeiluhakemus tuodaan kaupunginhallitukselle tiedoksi joulukuun 2019 aikana,
  2. Rovaniemen kaupunki toimii kokeilussa isäntäkunnan roolissa. Kuntien välinen yhteistyösopimus laaditaan ennen kokeilun alkamista ja tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle.
  3. Kokeilua varten tarvittavien virkapohjien perustaminen ja kelpoisuusehdot tuodaan kaupunginhallituksen päätettäväksi kokeilun valmistelun edetessä.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että saatavilla olevilla tiedoilla ei voida saada yksityiskohtaista käsitystä työllisyyskokeilua säätelevän erillislainsäädännön sisällöstä tai valtiolta kunnan työnjohtoon siirtyvästä henkilöstöresurssista. Koska kyse on kunnan lakisääteisten tehtävien kasvattamisesta ja asian sekä periaatteellinen että käytännöllinen merkitys on suuri, asiassa on edellytettävä riittävien vaikutusmahdollisuuksien turvaamista kokeiluun hakeneille kunnille sekä lakia että siihen liittyviä teknisiä määrittelyjä ja laskentaperusteita valmisteltaessa. Seuraavien kokeilun eri osa-alueita koskevien periaatteiden ja suunnitelmien on oltava määriteltyinä riittävällä tarkkuudella ennen lakiehdotuksen lausuntomenettelyä: kokeilun resursoinnin ja ELY-keskusten kanssa tehtävän hankintayhteistyön periaatteet, tarkennukset kunnan ja valtion työnjaosta työttömyysturvatehtävässä ja -neuvonnassa,  työnhakijaksi ilmoittautumista koskevan prosessin sujuvuuden takaaminen TE-toimiston ja kokeilualueiden välillä sekä TE-toimistojen työnantajayhteistyön kohdentuminen kokeilualueiden asiakkaille.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kehitysjohtajan esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Sanna Mäensivu, työllisyysasioiden erityisasiantuntija, sanna.maensivu@rovaniemi.fi
  • Jukka Kujala, toimialajohtaja, jukka.kujala@rovaniemi.fi
  • Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, mirja.kangas@rovaniemi.fi
  • Paula Reponen, hallintoylilääkäri, paula.reponen@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti 4.11.2019 kokouksessaan (§378), että Rovaniemen kaupunki hakeutuu työllisyyden kuntakokeiluun yhdessä Lapin muiden kuntien kanssa ja toimii isäntäkuntana koordinoiden Lapin alueen työllisyyskokeilua. Kokeilun hakuaika päättyi 19.11.2019, hakuajan puitteissa jätettiin yhteinen kokeiluhakemus Rovaniemen kaupungin, Tornion kaupungin, Kemijärven kaupungin sekä Sodankylän kunnan kanssa. Hakemuksen liitteeksi laadittiin kuntien välinen aiesopimus sekä toimitettiin kaupungin/kunnanhallitusten päätökset kokeiluun hakeutumisesta. 

Työllisyyskokeilun toteuttaminen edellyttää myös muiden toimialojen tiivistä osallistumista asiakastyöhön, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaalipalvelut vastaa kuntoutumisvaiheen asiakaskohderyhmästä tarjoten lakisääteiset sosiaalihuollon palvelut (ml. kuntouttava työtoiminta) sekä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa työ- ja toimintakyvyn arviointipalveluista.  Terveydenhuolto vastaa lakisääteisestä työttömien terveystarkastuksesta ja yhteistyössä sosiaalipalveluiden kanssa työ- ja toimintakyvyn arviointipalveluista sekä osallistumisesta monialaiseen yhteistyöhön yhdessä sosiaali- ja työllisyyspalvelujen kanssa. Työllisyyspalvelujen tehtävänä on tukea asiakasta kohti työllistymistä ja tarjota tietoa, neuvontaa ja ohjausta matalalla kynnyksellä sekä koordinoida työllisyyskokeilun kokonaisuutta paikallisesti ja alueellisesti. Kokeilun alkaessa työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) TE-hallinnon resursseja siirtyy kaupungin työnjohdon alle. Lisäksi työllisyyspalvelut osallistuvat omilla resursseilla monialaiseen yhteispalveluun. Kokeilun aikana päästään kehittämään sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalvelujen monialaista yhteistyötä työllisyydenhoidossa. 

Alustavan resurssilaskelman mukaan Rovaniemen kaupungin osalta TE-hallinnon siirtyvä resurssi on 11,3 htv:ta. Lisäksi kaupunki neuvottelee TE-toimiston kanssa muun TE-hallinnon resurssoinnin osoittamisesta kokeiluun (esimiesresurssi, ammatinvalinnan ohjauksen resurssi, yrityspalveluiden resurssi, keskitetyt päätökset). 

5.12 tulleen tiedon mukaan Lapin kokeiluhakemus on hyväksytty jatkovalmisteluun (liitteenä)

Kokeilun osapuolten (kokeilukunnat, Lapin TE-toimisto, Lapin ELY-keskus, KEHA-keskus) väliset yhteistyösopimukset laaditaan ennen kokeilun alkamista.

Liite 1 Lapin kuntien hakemus työllisyyden kuntakokeiluun

Liite 2 Kokeiluhakemuksen liitteet

Liite 3 Kuntien vahvistaminen työllisyyden kuntakokeiluihin

Esitän, että

  1. kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi työllisyyden kuntakokeiluhakemuksen liitteineen sekä tiedon kuntien vahvistamisesta jatkovalmisteluun
  2. kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kuntien välisen yhteistyösopimuksen (kuntasopimus) sekä mahdollisesti laadittavan sopimuksen kokeilukuntien, Lapin TE-toimiston, Lapin ELY-keskuksen sekä KEHA-keskuksen välillä (pääsopimus). Yhteistyösopimukset tuodaan tiedoksi kaupunginhallitukselle kokeilun alkaessa. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi työllisyyden kuntakokeiluhakemuksen liitteineen sekä tiedon kuntien vahvistamisesta jatkovalmisteluun ja valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan kokeiluun liittyvät yhteistyösopimukset.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Sanna Mäensivu, Jukka Kujala, Mirja Kangas, Paula Reponen

Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJE

Oikaisuvaatimusoikeus
Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä tarkoituksenmukaisuus- tai laillisuusperusteella.

Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Rovaniemen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksioantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja toimittaminen
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimus on tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Siinä tulee mainita tekijän ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, osoite, asuinkunta sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittava päätös, jota vaaditaan oikaistavaksi sekä vaatimuksen sisältö ja perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Oikaisuvaatimus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli oikaisuvaatimus lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (sähköposti) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä.

Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

Oikaisuvaatimuksen maksu
Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusviranomainen ja yhteystiedot

Oikaisuvaatimusviranomainen: Rovaniemen kaupunginhallitus
Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Käsitellyt asiat