Jätkänkynttilä silta

Kaupunginhallitus, kokous 16.3.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 98 Edustajan nimeäminen Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 -ohjausryhmään

ROIDno-2020-523

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Johanna Lohtander, palvelualuepäällikkö, johanna.lohtander@rovaniemi.fi

Perustelut

Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2020 ja siihen sisältyvä toimenpideohjelma vuosille 2015 – 2017 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.3.2015. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen sisältyy myös osana kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa ja vuosina 2017 – 2019 on ikäihmisten palvelujen kehittämistä ja järjestämistä ohjattu myös erillisillä suunnitelmilla mm. Ikäihmisten palvelujen strateginen suunnitelma vuosille 2016 – 2018 NHG:n tuella.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, 5 §) niin kutsuttu vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia tarkistamaan ja laatimaan suunnitelman toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lain mukaan suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkastettava valtuustokausittain.

Suunnitelmassa (5 §) tulee olla esitettynä:

  1. Arvio ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilasta, heille tarjottavista palveluista ja palvelurakenteeseen vaikuttavista tekijöistä

  2. Tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tueksi sekä tarjottavien palveluiden kehittämiseksi

  3. Toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvio voimavaroista, jotka tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseen

  4. Määritelmä eri tahojen vastuista toimenpiteiden toteuttamisessa

  5. Määritelmä yhteistyön toteuttamisesta eri tahojen kanssa

Edellisessä Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmassa vuoteen 2020 on kaupungin vanhuspolitiikan visioksi kuvattu: Rovaniemellä ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi ja voi elää hyvää elämää. Arvoiksi on määritelty turvallisuus, kumppanuus ja merkittäväksi kokeminen.

Nyt päivitettävässä hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan kaupunkistrategia vuoteen 2025, jonka tavoitteina ovat sujuvat ja asiakaslähtöiset palvelut, elämyksellinen ja toimiva elinympäristö sekä elinvoimaiset ja monipuoliset elinkeinot. Strategian arvopohjana on inhimillisyys, luotettavuus, turvallisuus ja luovuus. Kaupunkistrategian toteutus tapahtuu hallinto- ja organisaatiorajat ylittäen. Kaupunkistrategiaa toteutetaan ohjelmilla, joista Ikääntynen väestön hyvinvointisuunnitelman päivittäminen vuoteen 2025 on yksi osa ja joka huomioidaan strategian toimenpanon yhteydessä. Tavoitemittaristo on talousarviokirjassa ja mittaaminen tapahtuu osana talousarvioprosessia ja hyvinvointikertomusta.

Rakentamisen, kaavoituksen ja esteettömän ympäristön kysymykset korostuvat väestön ikääntyessä. Ikäystävällinen ympäristö huomioi iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukee heidän aktiivisuuttaan, hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Tällainen ympäristö mahdollistaa kaikkien osallisuuden. Ikäystävälliset asuinympäristöt ovat viihtyisiä, helposti hahmotettavia ja esteettömiä. Liikkumisen mahdollisuuksiin, opasteisiin, kulkuväyliin ja käveltävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tavallisten asuntojen ohella tarjolla on myös iäkkäille suunnattuja asumisratkaisuja. Asuinalueet ja -rakennukset on suunniteltu kaikille sopivan suunnittelun mukaisesti (design for all). Asuinalueella on riittävästi palveluja ja niiden saavutettavuus on varmistettu. Tarjolla on myös kohtaamispaikkoja, toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia sekä viihtyisiä ja virikkeellisiä viherympäristöjä. Asuinalueiden kehittämisessä on mukana monia toimijoita, etenkin ikäihmiset itse. Ikäystävällinen ympäristö soveltuu kaikenikäisille ja mahdollistaa omassa kodissaan ja itselleen tutussa ympäristössä ikääntymisen (ageing in place). (Rappe ym. 2018).

Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa ikääntymispolitiikkaa strategiassaan, lainsäädännöllä, laatusuosituksilla, ohjelmilla ja hankkeilla. Ikääntymispolitiikan tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Sosiaalisesti kestävä on yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020.Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:1)  Suunnitelmassa sitoudutaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhuskäsitykseen (sosiokulttuurinen vanhuskäsitys), jossa keskitytään ikäihmisen voimavaroihin eli pääomaan sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijasta.(Koskinen 2012)

Suunnitelman laadinnassa huomioidaan kaupunkistrategian ja hyvinvointikertomuksen painotukset sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien tulokset muun muassa Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon uudistus 2016 - 2018  ja laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019 (päivittyy 2020)  ja hallituksen sote-uudistuksen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelman painotukset.

Hyvinvointisuunnitelman laatiminen edellyttää yhdessä työskentelyä kaupungin eri hallinnonalojen henkilöstön ja alueen eri toimijoiden mm. järjestöjen kanssa sekä ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua suunnitelman laadintaan.  Yhteinen työskentely ja osallistuminen tapahtuu työpajatyöskentelyn avulla maalis - huhtikuun aikana.

Hyvinvointisuunnitelman viranhaltijavalmistelu tapahtuu sivistys- ja hyvinvointitoimialan ja elinvoimatoimialan työryhmässä ja se käsitellään myös hyvinvointityöryhmässä ja edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaostossa. Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmaa  laadintaa ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä. Toimialat nimeävät omat viranhaltijaedustajansa ohjausryhmään. 

Tavoitteena on, että suunnitelma on valmis kesällä 2020.

Valmistelijan esitys: 

Perusturvalautakunta päättää, että Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 laaditaan ja laadintaa ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä.

Perusturvalautakunta nimeää edustajansa ohjausryhmään ja pyytää vanhusneuvostoa ( 2 edustajaa), kaupunginhallitusta (1), sivistyslautakuntaa (1) ja elinvoimalautakuntaa (1) nimeämään edustajansa ohjausryhmään. 

Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 esitetään sen valmistuttua edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Perusturvalautakunta päättää, että Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 laaditaan ja laadintaa ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä.

Perusturvalautakunta nimeää edustajansa ohjausryhmään ja pyytää vanhusneuvostoa ( 2 edustajaa), kaupunginhallitusta (1), sivistyslautakuntaa (1) ja elinvoimalautakuntaa (1) nimeämään edustajansa ohjausryhmään. 

Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 esitetään sen valmistuttua edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Perusturvalautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan esityksen mukaisesti. Lisäksi perusturvalautakunta päätti, että myös vammaisneuvostoa pyydetään nimeämään edustaja ohjausryhmään.

Perusturvalautakunta päätti yksimielisesti nimetä perusturvalautakunnan edustajaksi ohjausryhmään PIrita Nenosen. 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää nimetä edustajansa Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 -ohjausryhmään.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti nimetä työryhmään kaupunginhallituksen edustajaksi Maarit Simoskan.

Tiedoksi

Ohjausryhmä

Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJE

Oikaisuvaatimusoikeus
Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä tarkoituksenmukaisuus- tai laillisuusperusteella.

Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Rovaniemen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksioantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja toimittaminen
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimus on tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Siinä tulee mainita tekijän ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, osoite, asuinkunta sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittava päätös, jota vaaditaan oikaistavaksi sekä vaatimuksen sisältö ja perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Oikaisuvaatimus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli oikaisuvaatimus lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (sähköposti) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä.

Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

Oikaisuvaatimuksen maksu
Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusviranomainen ja yhteystiedot

Oikaisuvaatimusviranomainen: Rovaniemen kaupunginhallitus
Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Telefax: 016 322 6450
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Telefax: 016 322 6450
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Käsitellyt asiat