Jätkänkynttilä silta

Kaupunginhallitus, kokous 16.3.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 111 Valtuustoaloite sateenkaariliputus Rovaniemelle / oikaisuvaatimus

ROIDno-2018-3906

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Miikka Keränen ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Pride on maailmanlaajuinen liike ja filosofia, jonka mukana kaikki seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat voivat olla ylpeitä itsestään juuri sellaisina kuin ovat. Pride-liike puolustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhtäläisten oikeuksien ja etujen puolesta tehtyä työtä.

Liikkeellä on kolme pääperustetta: ihmisten pitäisi olla ylpeitä seksuaalisesta suuntautumisestaan ja sukupuoli-identiteetistään, seksuaalinen monimuotoisuus on lahja ja seksuaalinen suuntautuminen sekä sukupuoli-identiteetti ovat synnynnäisiä eikä niitä voi tarkoituksellisesti muuttaa.

Pride-tapahtuman symboleihin ja keskeisiin elementteihin kuuluu sateenkaarilippu. Sateenkaarilipulla kuvataan moniarvoisuutta.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki hankkii sateenkaarilippuja ja liputtaa niillä Arctic Pride -tapahtuman aikaan, osoittaen näin tukensa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia sekä ylipäätään yhdenvertaisuutta ja vapautta juhlistavalle tapahtumalle. Seuraava Arctic Pride -päätapahtuma on 2.3.2019.

Lisäksi kaupungin tulisi ottaa osaan valtakunnalliseen sateenkaariliputtamiseen Helsinki Pride -viikolla, sillä kyseisestä tapahtumasta on tullut näiden arvojen symboli Suomessa, kun esimerkiksi isot yritykset vaihtavat silloin värinsä sateenkaaren väreihin. Hankittavan sateenkaarilipun tulisi olla moderni intersektionaalinen ja inklusiivinen sateenkaarilippu, joka ottaa vahvemmin huomioon myös sateenkaarirodullistetut ja trans- ja muunsukupuoliset eli vähemmistöt vähemmistön sisällä.

Lisäksi tulee tarkastella myös muita tapoja sateenkaariliputtaa varsinaisen liputtamisen lisäksi, esimerkiksi Lappia-talon valaiseminen sateenkaaren väreillä. Ylipäätään Arctic Pride -tapahtuma tulee ottaa huomioon kaupungin toiminnoissa."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen valmisteltavaksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten.

Valmistelija

Kaisa Laitinen, kaupunginsihteeri, kaisa.laitinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Sisäasiainministeriö on ohjeistanut virastoja ja laitoksia ja myös kansalaisia liputuksen järjestämisestä. Suomessa on virallisia liputuspäiviä ja päiviä, jotka on merkitty kalenteriin liputuspäiviksi. Lipun voi nostaa salkoon muulloinkin.

Liputtaminen on hieno ja arvokas tapa näyttää iloaan ja korostaa syytä juhlaan. Liputtaminen on myös arvokas tapa osoittaa kunnioitusta tai kertoa surusta. Liputtamista ei ohjeien mukaan tarvitse arkailla, lipun voi nostaa salkoon jo pienemmästäkin syystä.

Viralliset liputuspäivät on määrätty Suomen lipulla liputtamisesta annetussa asetuksessa. Jokavuotisia virallisia liputuspäiviä on kuusi. Lisäksi virallisia liputuspäiviä ovat vaalipäivät sekä päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa. Virallisina liputuspäivinä valtion virastot ja laitokset on velvoitettu liputtamaan. Muita liputuspäiviä on vuosittain kolmetoista ja ne on merkitty Helsingin yliopiston toimittamaan Valtiokalenteriin. Hyvään liputuskulttuuriin kuuluu liputtaa vakiintuneina liputuspäivinä Suomen lipulla samaan tapaan kuin virallisinakin liputusLpäivinä.

Rovaniemen kaupungilla ei ole erillistä liputusohjetta. Suruliputuksesta ohjeistetaan kaupunginhallituksen hyväksymässä henkilöstön ja luottamushenkilöiden muistamisesta laaditussa ohjeessa.

Rovaniemen kaupungin kiinteistöissä liputetaan virallisina ja vakiintuneina liputuspäivinä. Lisäksi kaupungintalolla liputetaan sisäasiainministeriön suorittelemina liputuspäivinä, kuten Eurooppa-päivänä ja lasten oikeuksien päivänä. Kaupungintalolla liputetaan myös aina kansainvälisten vierailujen aikana sekä Suomen lipulla että vierailijoiden kotimaan lipulla.

Kaupungilla on myös oma lippu ja se liehuu kaupungintalon salossa aina niinä päivinä, jolloin ei ole muuta liputusta.

Suomessa on liputusvapaus. Jokaisella on oikeus liputtaa kansallislipulla aina kun siihen on tarve, myös kalenteriin merkittyjen liputuspäivien ulkopuolella.

Esitän, että Rovaniemen kaupunki suhtautuu myönteisesti tehtyyn aloitteeseen ja että Rovaniemen kaupunki liputtaa sateenkaarilipulla kaupungintalolla valtakunnallisena Pride liputuspäivänä sekä Arctic-Pride liputuspäivänä sekä osallistuu Arcitc-Pride tapahtumaan sopivalla tavalla.

Päätösehdotus

Esittelijä

Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää kaupunginsihteerin esityksen mukaisesti ja saattaa päätöksen aloitteen tekijälle ja kaupunginvaltuustolle tiedoksi.

Päätös

Hannu Ovaskainen esitti Juhani Juuruspolven, Kalervo Björkbackan, Matti Henttusen ja Anja Joensuun kannattamana, että Rovaniemen kaupunki ei  liputa  kaupungintalolla valtakunnallisena Pride liputuspäivänä eikä Arctic-Pride liputuspäivänä.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginjohtajan esitysken kannalla vastaavat Jaa, ja ne jotka ovat Ovaskaisen esityksen kannalla vastaavat Ei. 
Suoritetussa äänestyksessä annettiin viisi (5) Jaa -ääntä ja kuusi (6) Ei -ääntä. 
Puheenjohtaja totesi, että Ovaskaisen esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Liisa Ansala, Harri Rapo, Maria-Riitta Mällinen, Esko-Juhani Tennilä ja Päivi Alaoja pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä:
"Me allekirjoittaneet jätämme eriävän mielipiteen kaupunginhallituksen päätökseen 454§ Valtuustoaloite sateenkaariliputus Rovaniemelle.
Seksuaalivähemmistöjen syrjintä on suomessa jokapäiväistä. Pride-liputuksen kautta kunnilla on mahdollisuus muistuttaa kuntalaisiaan kaikkien yhdenvertaisesta kohtelusta ja siitä, että ketään ei saa syrjiä millään perusteilla.
Suomalaisista kunnista esimerkiksi Helsinki, Turku, Hämeenlinna, Lappeenranta ja Kouvola liputtavat Pride-päivän kunniaksi.
Moniarvoisen ja yhteisöllisen Rovaniemen olisi mielestämme tullut liittyä tähän liputtajien joukkoon."

Äänestystulokset

  • Jaa 5 kpl 45%

    Liisa Ansala, Päivi Alaoja, Harri Rapo, Maria-Riitta Mällinen, Esko-Juhani Tennilä

  • Ei 6 kpl 55%

    Anja Joensuu, Kalervo Björkbacka, Juhani Juuruspolvi, Hannu Ovaskainen, Kaisu Huhtalo, Matti Henttunen

Valmistelija

  • Kaisa Laitinen, kaupunginsihteeri, kaisa.laitinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen SETA ry, Lapin vasemmistonuoret ja Lapin vihreät nuoret ja opiskelijat ovat jättäneet kaupunginhallituksen 2.12.2019 § 454 päätökseen liitteenä olevan oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen muuttamista niin, että Rovaniemen kaupunki ostaa sateenkaarilipun, josta mainitaan jo Miikka Keräsen ym. aloitteessa ja lipulla osoittaa kaupunkina arvokkaan tukensa liputtamalla sekä Pride liputuspäivänä kesäkuussa 2020, että osoittaa tukensa paikalliselle Arctic Pride -tapahtumalle helmi-maaliskuun vaihteessa 2020.

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginhallituksen päätös rikkoo yhdenvertaisuuslain 8 §:ää siltä osin, että se syrjii seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Oikaisuvaatimuksen mukaan lisäksi päätös rikkoo yhdenvertaisuuslain 10 §:ää ja syrjii välittömästi seuraavalla tavalla: 2.12.2019 pidetyssä samassa kaupunginhallituksen kokouksessa oli kohta § 453 Valtuustoaloite liputus romanien kansallispäivänä. Rovaniemen kaupunginhallitus teki päätöksen liputtaa vuodesta 2020 romanien kansallispäivänä. Yhdenvertaisuuslain 8§:n mukaan ketään ei saa syrjiä kansalaisuuden tai alkuperän perusteella. Samassa momentissa ilmenee myös seksuaalisen suuntautumisen perusteella tapahtuvan syrjinnän kielto.

Kaupunginsihteerin lausunto:

Yhdenvertaisuuslain vaatimus yhdenvertaisuuden edistämisestä (5 §) koskee kuntia viranomaisina ja palvelujen tarjoajina, koulutuksen järjestäjinä ja työnantajina.

Lain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella (8 §). Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen (läheissyrjintä ja oletussyrjintä). Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi laissa tarkoitettua syrjintää on myös häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä. Syrjintäperusteiden luettelo ei ole laissa tyhjentävä. Muuhun kuin henkilöön liittyvään syyhyn perustuva erilainen kohtelu, esimerkiksi yhtäläisten ikärajojen asettaminen, ei kuulu laissa tarkoitetun syrjintäkiellon piiriin. Syrjinnän kiellolla suojataan luonnollisia henkilöitä.

Syrjintä on välitöntä, jos jotakuta kohdellaan henkilöön liittyvän syyn perusteella epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu, kohdellaan tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (10 §). Epäsuotuisalla kohtelulla viitataan sellaiseen menettelyyn, joko tekoon tai laiminlyöntiin, jolla menettelyn kohde asetetaan muihin nähden huonompaan asemaan. Epäsuotuisampi kohtelu voi olla esimerkiksi rajoitusten, vaatimusten, rasitteiden tai velvoitteiden asettamista vain tietylle henkilölle tai henkilöryhmälle samoin kuin esimerkiksi jonkin yleisesti saatavilla olevan etuuden, palvelun tai oikeuden epäämistä tai rajoittamista.

Liputuksen järjestäminen kaupungintalolla on kaupungille vapaaehtoista eikä se suoranaisesti liity kenenkään luonnollisen henkilön tai henkilöryhmän etuuteen, palveluun, oikeuden epäämiseen tai rajoittamiseen.  Päätös liputuksen järjestämisestä tai siitä, että liputusta ei järjestetä, ei siten ole katsottava yhdenvertaisuuslakia rikkovaksi, joten kaupunginhallituksen 2.12.2019 § 454 päätös ei ole lainvastainen

KuntaL 134 §:n mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen okaisua. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä sekä laillisuus- että tarkoituksenmukaisuusperuteella. Otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen toimielin voin muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginhallituksen 2.12.2019 § 454 päätös ei ole lainvastainen. Kaupunginhallitus hylkää oikaisuvaatimuksen.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Sanna Karhu poistui tämän asian käsittelyn jälkeen klo 16.30. Toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Hannu Ovaskainen.

Tiedoksi

Aloitteen tekijä, kaupunginvaltuusto

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus
Kunnallisvalituksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen valitusperusteina ovat päätöksen tai päätöksenteon laillisuusvirheet.

Valitusviranomainen ja yhteystiedot
Valitusviranomainen:  Pohjois-Suomen hallinto-oikeus                            
Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu                                             
Käyntiosoite: Isokatu 4, Oulu                                                     
Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi
Telefax: 029 5642 841
Puhelin: 029 5642 800 (vaihde)
Virka-aika: ma - pe kello 8.00 – 16.15

Hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika ja sen alkaminen
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusosoituksen sisältö, liitteet ja toimittaminen
Kunnallisvalitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava ja siinä on mainittava valittajan nimi ja kotikunta. Vastaavasti on ilmoitettava laillisen edustajan, asiamiehen tai valituksen laatijan nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen.

Valituskirjelmään on liitettävä alkuperäinen tai viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös päätöksestä, josta valitetaan; todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Valitus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli valituskirjelmä lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen valitusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (faksi, sähköposti tai sähköinen asiointipalvelu) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitusasiakirjat voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitusasiakirjoja, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä.
Kunnallisvalitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

 

Kunnallisvalituksen maksu
Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. (Tuomioistuinmaksulaki 11.12.2015/1455.)

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Telefax: 016 322 6450
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Käsitellyt asiat