Jätkänkynttilä silta

Kaupunginhallitus, kokous 16.3.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 107 Valtuustoaloite ulkomaisten elintarvikkeiden kulutuksen puolittamiseksi vuoteen 2025 mennessä

ROIDno-2019-3165

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valuutettu Susanna Junttila ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Rovaniemen kaupunki ottaa tavoitteeksi puolittaa ulkomailta tuotavien raaka-aineiden kulutuksen kaupunkikonsernissa vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteen tukemiseksi valmistellaan kattava suunnitelma ja ohjeistus.

15 suurinta rahtilaivaa tuottavat enemmän rikki- ja typpioksidipäästöjä sekä nokea kuin kaikki maailman autot yhteensä. Ilmansaasteet, ilmastonmuutos ja sen seuraukset ovat merkittävimpiä uhkia ihmisten hyvinvoinnille ja ympäristölle. Liikennesektori on ylivoimaisesti suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen tuottaja niin suomessa kuin globaalilla tasolla. Esimerkiksi EU-28 maissa liikenteen päästöt tuottavat 27% kaikesta CO2 päästöistä ja päästöt ovat tavoitteista huolimatta kasvussa kaikilla liikenteen sektoreilla. Sektorin sisällä maantieliikenteen osuus on edelleen suurin, kasvavin on puolestaan lentoliikenteen osuus. (EEA, 2018) Muita merkittäviä päästölähteitä ovat mm. rahtilaivaliikenne, joka tuottaa paitsi CO2 päästöjä, mutta myös muita ilmansaasteita kuten rikki ja typpioksidipäästöjä. Myös rahtilaivaliikenteen osuus on ennusteiden mukaan kasvava, eikä kuljetusmuotoa juurikaan ole tarkasteltu ilmastonmuutoskeskustelussa (Trimmer & Godar, 2019).

Näitä suurimpia liikenteen päästölähteitä voidaan hillitä tehokkaimmin vähentämällä ulkomailta tuotavien tuotteiden määrää ja vastaavasti suosimalla mahdollisimman lähellä tuotettuja tuotteita, jolloin kuljetusmatkat jäävät lyhyiksi. Helpommin tämä ilmastovastuun kantaminen onnistuu, kun Rovaniemi edistää voimallisesti ja konkreettisesti hankintojen kautta liikenteeseen liittyvien päästöjen vähentämistä. Ulkomaisista tuotteista ei tarvitse luopua kokonaan, mutta niiden merkittävä vähentäminen on mahdollista. Kotimaisia raaka-aineita suosimalla päästövaikutukset pienenevät, ja samalla vaikutamme kotimaiseen työllisyyteen, eettisiin tuotantotapoihin, ympäristön monimuotoisuuteen ja terveellisyyteen. Suomessa tuotantoeläinten hyvinvointi ja hyvä terveystilanne mahdollistaa antibioottien vähäisen käytön. Näin mikrobilääkeresistenssitilanne on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen hyvä. (LUKE). Kotimaisessa ruoantuotannossa esimerkiksi torjunta-ainejäämät ovat merkittävästi tuontiruokaa pienemmällä tasolla Eurooppalaiseenkin verrattuna ja niiden peltokäyttö on Euroopan pienimpiä. Lannoitteiden raskasmetallipitoisuuden on Euroopan tiukimmin säädeltyjä. Erityisesti kannattaa välttää kaukomaiden tuotteita kuten riisiä ja soijaa, sillä niiden tuotannossa käytetään paljon torjunta-aineita, jotka ovat meillä kiellettyjä vaarallisten ympäristövaikutusten tai esimerkiksi syöpäriskin vuoksi. Soija ja riisi ovat myös yleisimpiä geenimuunneltuja kasveja."

Lähteet:

IMO: https://eiimediadatabase.wordpress.com/tag/imo-sulphur-limit/

EEA, 2018 https://www.eea.europa.eu/data-and-maps/indicators/transport-emissions-of-greenhouse-gases/transport-emissions-of-greenhouse-gases-11

Liikennefakta: https://www.liikennefakta.fi/ymparisto/paastot_ja_energiankulutus

LUKE: https://www.luke.fi/ruokafakta/etusivu/suomen-hyvat-ruoantuotantotavat-ovat-myyntivalttia/

https://www.luke.fi/ruokafakta/peltomaan_kasvit/torjunta-ainejaamat/

EUn sallitut torjunta-aineet: https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=homepage&language=EN

Trimmer, C. and Godar, J. (2019). Calculating Maritime Shipping Emissions per Traded Commodity. SEI Brief. Stockholm Environment Institute. https://www.sei.org/publications/shipping-emissions-per-commodity/

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

  • Marja-Kaisa Mäntylä, ruoka-ja puhtauspalvelupäällikkö, marja-kaisa.mantyla@rovaniemi.fi

Perustelut

Ruoka- ja puhtauspalvelu / Mäntylä 5.3.2020

Rovaniemen kaupungin elintarvikehankintojen kilpailutus tehdään yhdessä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kanssa. Lapin sairaanhoitopiirin hankinnat toteutuvat yhteishankintana Lapin muiden kuntien kanssa. 

Elintarvikkeiden hankinnan suunnittelussa huomioidaan kestävien elintarvikehankintojen periaatteet. Tuotteilta vaaditaan valmistusmaan lisäksi pääraaka-aineen alkuperämaamerkinnät.  Hankinnoissa ei sitouduta yksittäisen tuotteen osalta tarkkoihin hankintamääriin, joten sopimuskauden aikana ruokalistasuunnittelussa painopistealuetta voidaan suunnata suomalaisiin elintarvikkeisiin, mikäli se ravitsemussuositusten ja taloudellisten ja ilmastoystävällisten periaatteiden mukaan on mahdollista. 

Kasvisten hedelmien ja marjojen lisääminen ruokavalioon on terveyden edistämisen näkökulmasta perusteltua hyvän ravitsemuksellisen laadun toteutumisen näkökulmasta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ulkomailla hyvissä olosuhteissa tuotettujen elintarvikkeiden käyttö on perusteltua. 

Tuontielintarvikkeiden käyttöasteessa on otettava huomioon ravitsemuksellinen näkökulma, sillä tuontielintarvikkeet täydentävät esimerkiksi kasvikunnan tuotteiden tarjoamista. Tällä on merkitystä erityisesti päiväkodeissa ja iäkkäiden palvelukodeissa, joissa syödään useita ruokapalveluiden tarjoamia aterioita päivässä. Ravitsemussuositusten mukaan kasvikunnan tuotteita (juureksia, vihanneksia, marjoja,hedelmiä,sieniä) tulisi nauttia vähintään 500 g päivässä eli noin 5–6 annosta. Tästä määrästä marjoja ja hedelmiä tulisi olla noin puolet ja loput juureksia ja vihanneksia. Proteiinipitoisilla palkokasveilla (pavut, linssit, herneet),pähkinöillä ja siemenillä on muihin kasvituotteisiin verrattuna oma roolinsa ruokavaliossa ja niillä on mahdollista korvata eläinperäinen proteiini osittain tai kokonaan. Lapsen tulisi syödä kasvikunnan tuotteita vähintään puolet aikuisen suositellusta määrästä, esimerkiksi viisi oman kouran kokoista annosta päivässä.

Ruoan ympäristövaikutusten kokonaisuudessa ruokatuotteiden kuljetusmatkoilla on vähäinen rooli. Koska kasvispainoitteisen ruoan suosiminen on merkittävä ympäristö- ja ilmastoteko, lienee kuljetusmatkoja oleellisempaa panostaa siihen, miten kasvisruokaa voidaan tarjota monipuolisesti ja maistuvasti. Täysjyväviljatuotteet, palkoviljat, hedelmät, marjat, vihannekset, pähkinät ja siemenet ovat ympäristöystävällisiä ja terveyttä edistäviä valintoja. On tärkeää suosia ensisijaisesti kotimaisia kausituotteita ympäri vuoden, mutta ulkomailla omana sesonkiaikanaan kasvaneet kasvikunnan tuotteet ovat myös perustellusti täydentämässä monipuolisen ruokavalion tarjontaa. Kuljetusten aikana tapahtuvalla ravintoaineiden hävikillä ei ole käytännön merkitystä. Tullilaboratorio tutkii tuontielintarvikkeiden torjunta-ainejäämiä, eikä sallitun rajan ylittäviä eriä hyväksytä. Terveysnäkökulmasta esim. torjunta-ainejäämien ja syöpäriskin välisen yhteyden pelossa ulkomailta tuotuja kasvikunnan tuotteita ei ole perusteltua välttää.

Kansanravitsemuksen kannalta ongelman ydin onkin ennen kaikkea kasviperäisten tuotteiden liian vähäinen käyttömäärä. Lähiruoka-näkökulmassa keskeistä on se, miten kansan- ja ympäristön terveyden edistämisen tavoite voidaan toteuttaa.

Kotimainen täysjyväohra on kestävämpi ja ravintorikkaampi vaihtoehto riisille.

Riisillä on kuitenkin paikkansa suomalaisessa ruokaperinteessä. Lisäkkeenä tarjottavan täysjyväriisin korvaaminen ohralla vaatii totuttelua. Kotimaiset palkokasvit kuten herne ja papu ovat hyviä vaihtoehtoja soijalle niin ympäristön kuin ravitsemuksenkin näkökulmasta. 

Soija on ravintoarvoltaan laadukas proteiininlähde ja monipuolinen käyttötavoiltaan. Elintarvikekäyttöön tarkoitettu soija on vastuullisesti tuotettua.

Ruokapalvelun vuonna 2019 käyttämien elintarvikkeiden kulutuslukemien perusteella suomalaisuusaste oli hyvä. 

Suomalainen lihan tuotannon laatu kestää kansainvälisen vertailun ja on hinnaltaan kilpailukykyinen kaupungille suoritetuissa hankinnoissa. Kaupungilla on hankintasopimus Atrian kanssa, jonka sopimustiloja on Lapin läänissä 80 lihatilaa ja 300 maitotilaa, joissa tuotetaan 2 miljoonaa kiloa naudanlihaa vuodessa.

Vuoden 2019 aikana kaupunki hankki naudan-, kanan-, sian- ja kalkkunan lihaa 398 917 eurolla 72 744 kg. Vaihtelun vuoksi tarjotaan suomalaisten toimittajien hankkimaa alkuperältään Uudesta-Seelannista tulevaa  saksanhirveä 3 % hankitun lihan osuudesta. 

Kaupungin maitotuotteiden sopimustoimittaja on Arla Oy, jonka 75 sopimustilaa Lapin alueella tuottavat maitoa 25 miljoonaa litraa vuodessa. Tästä määrästä Rovaniemen kaupungin nestemäisten maitojen osto-osuus on 276 008 litraa.

Rovaniemellä sijaitsevan Lapin Leipomo Oyn ja Lapin Krassin osuus hankinnoissa oli 606 889 euroa. Paikalliset yritykset takaavat toimintavarmuuden omassa toiminnassaan ympäri vuoden ja osa elintarvikkeiden alkuperästä voi olla toisilta paikkakunnilta tai ulkomailta. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä aloitteen ja siihen annetun lausunnon tiedoksi. Kaupunginhallitus toteaa, että Rovaniemen kaupungin ja konsernin elintarvikehankinnat tehdään perusteellisen hankintojen suunnittelun ja nykyisten hankintalakien sekä -ohjeiden mukaisesti. Hankinnat mahdollistavat suomalaisten elintarvikkeiden käytön, mikäli tarjonta on hinta- ja laatusuhteeltaan taloudellisesti tarkoituksenmukaista.

Rovaniemen kaupungin ruokapalvelun toteutuneiden hankintojen perusteella voidaan todeta, että ulkomailta tuotavien elintarvikkeiden määrää ei ole kokonaisuutena mahdollista puolittaa.Viime vuonna kotimaisten elintarvikkeiden osuus oli 78-83 % vuodenajasta riippuen. Joidenkin elintarvikkeiden osalta tavoitteena on vähentää ulkomailla tuotettujen elintarvikkeiden käyttöä kun se tulee mahdolliseksi, esimerkiksi kotimaisen kalanjalostuksen kehittymisen myötä.

Päätös

Sanna Karhu esitti Maarit Simoskan ja Kalervo Björkbackan kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten että aloitteeseen vastataan myös siitä lähtökohdasta, että kuinka paljon käytetään Pohjois-Suomalaista (Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu) ja kuinka paljon lappilaista lähiruokaa ?  

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Karhun esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Aloitteen tekijä, kaupunginvaltuusto

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.

Käsitellyt asiat