Kaupunginhallitus, kokous 19.8.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 262 Hyvinvointipassi -selvitys

ROIDno-2019-2077

Valmistelija

  • Tuulikki Louet-Lehtoniemi, kehittämispäällikkö, tuulikki.louet-lehtoniemi@rovaniemi.fi

Perustelut

Valtuustosopimukseen vuosille 2017–2021 on kirjattu, että hyvinvointitoiminnassa selvitetään hyvinvointisetelin / aktiivipassin käyttöönottoa. Selvitys käynnistetään syksyllä 2018 ja pyritään siihen, että selvitys on valmis vuoden 2019 aikana ja että setelin mahdolliset kustannukset voidaan huomioida vuoden 2020 talousarviossa.

Kaupunginvaltuutettu Sakke Rantala on kuvannut hyvinvointipassi -ajatusta seuraavasti:

Rovaniemellä käynnistyy talouden ja toiminnan uudistamisohjelma,​ kun ennustetut tulot eivät kata menoja. Suunnittelukauden alijäämä on hurjat 50 miljoonaa. Vaihtoehtojen puntarointi edellyttää valtuutetuilta arvovalintojen lisäksi talousosaamista. Kuinka nopeasti ”rakenteelliseen uudistukseen” sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin? Mihin vaihtoehtoon verrattuna? Tunnistammeko riskit? Yksi riskeistä on se,​ että yhdessä paikassa säästetty euro tuo toisaalla usean euron kulut. Tällaisilla riskeillä voi olla taipumus kasaantua kuormittavaa vaihetta eläville. Kuinka voisimme varmistaa,​että kaikki pysyvät mukana?

Yksi mahdollisuus on hyvinvointipassin rohkea toimeenpano.

Nykyään valtuusto ja sen alaiset lautakunnat virkamieskoneistoineen päättävät kuntalaisten puolesta, ​mitä hyvinvointipalveluja kuntalaiset tarvitsevat sekä miten ja missä ne järjestetään ja miten ne rahoitetaan. Tulevaisuudessa hyvinvointipassia käyttämällä kuntalaiset voisivat äänestää jaloillaan. Tällöin ähkääminen kuntoliikunnan,​ tavoitteellisen urheilun,​kuntoutuksen,​kulttuurin tai tempausten välillä muuttuisi isolta osin turhaksi. Käytännössä valtuusto linjaisi esimerkiksi,​ että vapaa-ajan lautakunnan alaisista rahoista puolet ja perusturvalautakunnasta prosentti jaetaan hyvinvointipassin välityksellä suoraan kuntalaisille. Tämä tarkoittaa noin 150 € per asukas vauvasta vaariin joka vuosi.

Hyvinvointipassilla voisi maksaa kohteissa,​ jotka lautakunta on hyväksynyt. Osaa palveluntarjoajista – esimerkiksi kulttuuripalveluita – lautakunta voi rahoittaa myös suoraan jäljelle jäävällä budjetilla. Osalle palveluista – esimerkiksi yksityiselle hierontapalvelulle – lautakunta voi määrittää esimerkiksi 50% omavastuuosuuden. Hyvinvointipassin rohkealla toimeenpanolla ei ole syytä tavoitella säästöjä hyvinvointipalveluista. Sen sijaan nykyisten rahojen tasaisempi jakautuminen voi myös torjua hyvinvoinnin polarisoitumista. Vähentäisikö se kustannuksia jossain lakisääteisessä palvelussa?

Toiminnan uudistamisen näkökulmasta passijärjestelmä parantaisi toiminnan laatua,​ kun palveluntarjoajat pääsevät kilpailemaan rehdisti asiakkaista. Tehokkuuden parantamiseen tulisi aito kannuste,​koska lipun hinta nousisi lähemmäksi todellisia kuluja,​ kun suora julkinen tuki vähenee. Maksuvälineenä olisi mobiilisovellus,​ kortti tai ”arvoseteli”. Tarvittaessa maksua voi jatkaa omalla rahalla. On mahdollista,​että osalla nykyisistä aktiiviharrastajista kokonaiskulut nousevat. Toisaalta käyttäjiä on aiempaa enemmän ja sama rahamäärä – tai jopa enemmän – systeemissä kuitenkin pyörii,​mutta aiempaa tehokkaammin.

Rovaniemen valtuusto on sopinut selvittävänsä ”hyvinvointisetelin/aktiivipassin käyttöönottoa”. Toivoisin selvityksen laatijoille rohkeaa ja visionääristä otetta: mitä voisimme tehdä rakenteellisesti toisin? Mahdollistaisiko digitalisaatio demokratian myös vaalien välillä?

Kaupungin johtoryhmässä sovittiin 5.2.2019 em. liittyen,​että perustetaan työryhmä valmistelemaan selvitystä hyvinvointisetelin / aktiivipassin (jatkossa hyvinvointipassi) toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista (passi,​Kaiku-kortti ja avustukset). Työryhmässä ovat edustettuna perusturvan,​ sivistyksen ja talousyksikön edustajat. Samppa Määttä toimii selvitysryhmän koollekutsujana. Sovittiin,​että asia tuodaan myös TTU-listalle. Työryhmä kokoontui 15.3., jolloin sovittiin asian valmistelu yhteisesti. Tavoitteena oli tuolloin, että alustava selvitys saadaan valmiiksi 18.4. mennessä. Työntekijävaihdoksista ja poissaoloista johtuen selvityksen valmistuminen on kuitenkin viivästynyt. Tätä selvitystä ovat olleet laatimassa: Merja Tervo, Matti Selin, Pekka Hämäläinen, Samppa Määttä, Arto Sarala ja Tuulikki Louet-Lehtoniemi.

Selvitys esityksen liitteenä.

Vapaa-aikapalvelujen ja perusturvan palvelualueiden esitys:

Rovaniemen kaupungin vapaa-ajanpalvelut ja perusturvapalvelut ovat päättäneet Kaikukortin pilotoinnista, joka aloitetaan syksyllä 2019 ja kestää vuoden. Hyvinvointipassin käyttöönottoa ei nähdä tehdyn selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisena toimintamuotona. Kaikukortista saatavia kokemuksia arvioidaan pilotoinnin aikana. Lisäksi seurataan Tampereen aktiivipassi -mallin kehittymistä.

Johtoryhmä totesi, että asiassa edetään vapaa-ajanpalvelujen ja perusturvapalvelujen esityksen mukaisesti. Rovaniemen kaupungin vapaa-ajanpalvelut ja perusturvapalvelut ovat päättäneet Kaikukortin pilotoinnista, joka aloitetaan syksyllä 2019 ja kestää vuoden. Hyvinvointipassin käyttöönottoa ei nähdä tehdyn selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisena toimintamuotona. Kaikukortista saatavia kokemuksia arvioidaan pilotoinnin aikana. Lisäksi seurataan Tampereen aktiivipassi -mallin kehittymistä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää vapaa-ajanpalvelujen ja perusturvapalvelujen esityksen mukaisesti.  Rovaniemen kaupungin vapaa-ajanpalvelut ja perusturvapalvelut ovat päättäneet Kaikukortin pilotoinnista, joka aloitetaan syksyllä 2019 ja kestää vuoden. Hyvinvointipassin käyttöönottoa ei nähdä tehdyn selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisena toimintamuotona. Kaikukortista saatavia kokemuksia arvioidaan pilotoinnin aikana. Lisäksi seurataan Tampereen aktiivipassi -mallin kehittymistä.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Tiedoksi valtuustoryhmät

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.

Käsitellyt asiat

 

Rovaniemen kaupungin kirjaamo, Hallituskatu 7, PL 8216, 96101 Rovaniemi

puh. 016 322 6014, fax. 016 322 6450, kirjaamo@rovaniemi.fi