Kaupunginhallitus, kokous 19.8.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 254 Työllistymistä edistävät palvelut osana elinvoimapalveluita

ROIDno-2019-2479

Valmistelija

  • Sanna Mäensivu, työllisyysasioiden erityisasiantuntija, sanna.maensivu@rovaniemi.fi
  • Jukka Kujala, elinvoimajohtaja, jukka.kujala@rovaniemi.fi

Perustelut

ROVANIEMEN TYÖLLISYYTTÄ JA TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄN TOIMINNAN UUDISTAMINEN ELINVOIMATEHTÄVIÄ TUKEVAKSI KOKONAISUUDEKSI 

Rovaniemen kaupungin toiminnan ja talouden uudistamisohjelman työllisyyspalveluita koskevat toimenpide-esitykset ovat seuraavat:

  • Työllisyyspalveluiden ja EDURO –säätiön toiminnan tarkoituksenmukaisuuden arviointi
  • Työllisyyspalveluiden uudelleenorganisointi tukemaan yli 1000 päivää työttömänä olleiden työllistymistä
  • EDURO –säätiön palvelusopimuksen tarkistaminen, jonka säästötavoite 200 000€ 

Toiminnan ja talouden ohjausryhmän kokouksessa 14.5.2019 päätettiin kahdesta muutosesityksen valmistelemisesta työllisyyspalveluiden osalta:

  1. TYP-työn ja työllisyyspalveluista hyötyvien aktivointiehtoisten asiakkaiden palvelun ja resurssien siirtäminen sosiaalipalveluista työllisyyspalveluihin ottaen huomioon sosiaalihuoltolain mukaiset tehtävät sekä eläkeselvittelyt.
  2. Monituottajuusmalliin siirtyminen työllisyyden ostopalveluissa.

Elinvoima, sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteinen valmistelu TYP -toiminnan muutoksesta on käynnistynyt ja työryhmän esitys tuodaan kaupunginhallitukselle syksyn 2019 aikana. Tämä päätösesitys koskee TTU:n ohjausryhmässä päätettyä monituottajuusmalliin siirtymistä. 

Tarkastuslautakunta nosti vuoden 2017 arviointikertomuksessaan esille, että työllisyysasioita on edistettävä aktiivisemmin ja uusia työllistämisen keinoja hyödyntäen. Arviointikertomuksessa esitettiin huoli työllisyyden hoidon resurssien vähäisyydestä. Kaupunginhallitus on antamassaan vastauksessa tuonut esille, että työllisyys on laaja kokonaisuus ja työllisyysyksikön vakituinen resurssi kokonaisuuden laajuuteen verrattuna vähäinen. Vastauksessa tuotiin esille tarve työllisyysyksikön aseman vahvistamiseen ja roolin kirkastamiseen sekä asiakasohjauksen riittävään resursointiin. Vastauksessa korostettiin myös työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisemisen tärkeyttä. Tarkastuslautakunta suositteli vuoden 2018 tarkastuskertomuksen yhteydessä sen selvittämistä, voitaisiinko vaikuttavuutta lisätä kokoamalla työllisyystoimet ja resurssit jatkossa tiiviimmin saman tulosyksikön alle

Kaupungin työllisyydenhoidolla on yhdyspintoja elinkeino-, sosiaali- ja koulutuspolitiikkaan, sekä valtion työllisyydenhoitoon. Tulevaisuuden työllisyyspalvelun asiakkaita ovat myös rekrytointiin apua tarvitsevat työnantajat niiden kuntalaisten lisäksi, jotka tarvitsevat ja haluavat tukea, ohjausta ja valmennusta kohti työmarkkinoita. Viime vuosien aikana onkin useissa kaupungeissa edistetty erityisesti elinkeinoelämän rajapinnassa toimimista ja työllisyysasiat ovat kytkeytyneet merkittävästi myös yritysten työvoiman saatavuuden kysymyksiin. Myös Rovaniemellä on tarpeen uudistaa työllisyyttä ja työllistymistä edistävä toiminta elinvoimatehtävää tukevaksi kokonaisuudeksi.

Työllisyyspalveluiden toiminnassa tavoitteiden tulee olla yhä vahvemmin avoimille työmarkkinoille työllistymisessä. Muilla toimialoilla tulee huolehtia muista työmarkkinatuen rahoitusosuuteen vaikuttavista palveluista, esimerkiksi terveydenhuollon palvelut työttömille, eläkeselvittelyt jne. Tärkeää on, että sote-palveluissa on riittävä resursointi tähän työhön.  Kaupungin roolina työllisyyspalveluissa korostuu koordinoiva rooli, jossa kaupunki tarjoaa alustan yhteistyölle ja asiakasohjaukselle (mm. Ohjaamo-toiminta). On myös tärkeää, että asiakkaille on tarjolla monipuolisesti erilaisia työhön kuntoutumisen ja työn tekemisen paikkoja ja yhteisöjä. Kestävän työllisyyspolitiikan periaatteilla toiminnan keskiössä tulee olla ennen kaikkea työnhakijoiden auttaminen avoimille työmarkkinoille, tai muihin tarpeiden mukaisiin ratkaisuihin, ei pelkästään aktiivitoimenpiteisiin ohjaaminen väliaikaisten työmarkkinatuen säästöjen näkökulmasta. Todellisena työllistymistä edistävien toimenpiteiden vaikuttavuutena tulisi tarkastella asiakkaan saamaa hyötyä ja sijoittumista aktiivitoimenpiteiden, tai muiden palveluiden ja ohjauksen jälkeen. 

Tulevaisuuden työllisyyspalveluissa oikealla asiakasohjauksella on suuri merkitys. Liitteessä 1 esitetyssä kaupungin työllisyyspalveluyksikön tehtävien ja roolin muutoksessa etuna on, että työllistymisen edistämisen kokonaisuus saadaan paremmin yhden tulosyksikön alle. Tällöin pystytään reagoimaan nopeasti asiakkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin ja työmarkkinoiden muutoksiin, kun asiakastyötä ja heidän tarpeisiin vastaamista sekä toiminnan kehittämistä tehdään samassa yksikössä. Asiakasprosessien johtamisen ja koordinointivastuun myötä saadaan myös parempi käsitys tuotettavien palveluiden tarpeesta ja määrästä kuin tällä hetkellä. Palvelutuotannossa tarvitaan monipuolista osaamista ja ympäristöjä asiakkaille ja siksi palvelutuotannossa hyödynnetään vahvasti muiden toimijoiden (Eduro, yhdistykset, osuuskunnat, yritykset, oppilaitokset jne.) osaamista kumppanuuksien ja ostopalveluiden muodossa. Työllisyysyksikköön keskitetyllä koordinaatiolla tulee saada kaikkien toimijoiden osaaminen, resurssit ja palvelut paremmin käyttöön ja toiminnan painopisteenä on verkostomainen toimintatapa, jossa hyödynnetään nykyistä tehokkaammin myös kumppaneiden tuottamat palvelut (mm. TE -toimisto, KELA) ja vaikutetaan sitä kautta kaupungin tuottamien asiakaspalveluiden määrän tarpeisiin.

Vuoden 2020 osalta kaupungin työllisyyspalveluiden ostopalveluja tullaan avaamaan osittain myös muillekin palveluntuottajille, kuin pelkästään Eduro -säätiölle. Kaupunki voi näin hyödyntää laajempaa palveluntuottajien valikoimaa ja saada asiakkaille enemmän valinnanvapautta. Eduro-säätiön roolia ja kohderyhmää osana työllistymisen edistämisen palvelukokonaisuutta tulee kirkastaa. Vuoden 2020 osalta Eduro-säätiön kohderyhmänä painottuu työpajaympäristöä tarvitsevien asiakkaiden palveleminen. Monipuolisen työpajatoiminnan myötä säätiöllä on hyvät edellytykset vastata vaikeimmin työllistyvien kuntoutusvaiheen ja työtoiminnan palveluista sekä tuetusta työllistämisestä työpajoille. Kuntouttavan työtoiminnan paikkoja hankitaan myös yhdistyksistä ja markkinoilta kilpailutetaan työllistymistä edistäviä palveluita sille kohderyhmälle, joka tarvitsee tukea työn löytymiseen ja työsuhteen alkuun ja joita ei ohjata säätiön työpajoille. Yhdessä TE-toimiston kanssa suunnitellaan tarvittavat palvelut päällekkäisyyksien välttämiseksi. Kaupungin avustustoiminnassa tulee huomioida se, että osana avustusten myöntämistä neuvoteltaisiin jatkossa avustuksen saajan (esim järjestöt ja yhdistykset) mahdollisuuksista tarjota aktivointi- ja työllistämispaikkoja työllisyyspalveluiden asiakkaille. Mikäli laajempaan monituottajamalliin loppujen lopuksi siirrytään, niin tähän muutokseen tulee varata aikaa ja se tulee valmistella vuoden 2020 aikana ottaen huomioon mm. Eduron mahdollinen In-house aseman purkaminen. 

Työllisyyspalveluiden määrärahat vuodelle 2019 ovat noin 8,7M€. Vuoden 2020 talousraamin mukaisesti suunniteltu määräraha on 7,9M€. Tähän säästötavoitteeseen pääseminen edellyttää:

  • työhön kuntoutumisen paikkojen ja työllistymistä edistävien toimenpiteiden määrän vähintään samalla tasolla pitämistä tai lisäämistä pienemmillä kustannuksilla (monituottajuusmalli)
  • riittävää resursointia asiakasohjaukseen  (TYP -toiminnan tehostaminen) sekä kokonaisuuden parempaa koordinointia

Työllisyyspalveluiden uudelleenorganisoinnin ja palvelutuotannon laajentamisen myötä tavoitellaan ensi vuodelle 500 000 € kustannusvaikutusta työmarkkinatukimaksujen todellisena alenemisena. Työ vaatii yhtä aikaa sekä Kelan listalla jo olevien palvelemista, että listalle tulevien virran hallintaa ja pienentämistä. Kaupungin YT-neuvotteluiden tuloksena palkkatukityöllistäminen kaupungille tulee todennäköisesti keskeytymään joksikin aikaa, mikä tulee vaikeuttamaan työmarkkinatuen kuntaosuuden säästötavoitteen saavuttamista. Kuntatyöllistämisen määrärahaa vähennetään ensi vuodelle noin 300 000€ vuoden 2019 tasosta johtuen todennäköisestä tulevasta rekrytointikiellosta ja sen vaikutuksista kuntatyöllistämiseen. 

LIITE 1: Rovaniemen työllisyyttä edistävän toiminnan uudistaminen elinvoimatehtäviä tukevaksi kokonaisuudeksi  

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää

  1. Rovaniemen kaupungin työllisyysyksikön tehtävistä ja roolista Liitteessä 1 esitetyn mukaisesti
  2. Työllisyyspalveluiden määrärahojen alustavasta käyttösuunnitelmasta liitteen 1 mukaisesti
  3. Siirtyä osittain monituottajuusmalliin työllisyyspalveluiden ostopalveluissa vuoden 2020 aikana. Pilotointivaiheessa muihin kuin Edurolta hankittaviin ostopalveluihin käytetään maksimissaan 200 000€.
  4. Että työllisyyspalvelut hankkii kaupunkikonserniin kuuluvalta Eduro-säätiöltä vaikeimmin työllistyville työ- ja toimintakykyä vahvistavia sekä tuetun työllistämisen palveluita v.2020 noin 700 000€ määrärahalla. Säätiölle ohjataan asiakkaat, jotka hyötyvät työpajamuotoisesta ympäristöstä osana työhön kuntoutumisen ja työllistymisen prosessia. Sopimuksen tehokas hyödyntäminen edellyttää, että monialaisen yhteispalvelun vastuu ja resurssit siirretään työllisyysyksikköön ja että Eduro säätiö täyttää In house-aseman kriteerit. Sopimuksen käyttöasteen kehittymistä seurataan vuoden 2020 aikana, jonka jälkeen voidaan arvioida mille kohderyhmälle ja asiakasmäärälle palvelut vuodelle 2021 järjestetään ja miten palvelut vuoden 2021 osalta hankitaan. 
  5. Valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan Eduron palvelusopimuksen niiltä osin kun se koskee työllisyyspalveluiden yllä esitettyä palveluhankintaa. 
  6. Että kaupungin muussa avustustoiminnassa suositellaan neuvottelemaan avustuksen saajan kanssa heidän mahdollisuuksistaan tarjota kuntouttavan työtoiminnan paikkoja, työkokeilupaikkoja sekä työllistämispaikkoja työllisyyspalveluiden asiakkaille.

Päätös

Kaupunginhallitus kuuli asiassa elinvoimajohtaja Jukka Kujalaa sekä erityisasiantuntija Sanna Mäensivua.

Matti Henttunen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 § 5 kohta).

Esko-Juhani Tennilä esitti, että Eduron ostopalvelusopimukseen varattua määrärahaa ei piennenetä esitettyä 200.000 euroa. 

Puheenjohtaja totesi, että Tennilän esitys kannattamattomana raukeaa.

Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Heikki Autto saapui tämän asian käsittelyn aikana klo 15.30.

 

Esteellisyys

  • Matti Henttunen

Tiedoksi

Työllisyysyksikkö, Eduro-säätiö, perusturva

Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJE

Oikaisuvaatimusoikeus
Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä tarkoituksenmukaisuus- tai laillisuusperusteella.

Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Rovaniemen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksioantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja toimittaminen
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimus on tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Siinä tulee mainita tekijän ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, osoite, asuinkunta sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittava päätös, jota vaaditaan oikaistavaksi sekä vaatimuksen sisältö ja perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Oikaisuvaatimus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli oikaisuvaatimus lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (sähköposti) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä.

Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

Oikaisuvaatimuksen maksu
Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusviranomainen ja yhteystiedot

Oikaisuvaatimusviranomainen: Rovaniemen kaupunginhallitus
Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Käsitellyt asiat

 

Rovaniemen kaupungin kirjaamo, Hallituskatu 7, PL 8216, 96101 Rovaniemi

puh. 016 322 6014, fax. 016 322 6450, kirjaamo@rovaniemi.fi