Banneri

Kaupunginhallitus, kokous 6.4.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 159 Lausunto Lapin aluehallintovirastolle / asiavirheen korjaaminen

ROIDno-2017-3850

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Tuulikki Louet-Lehtoniemi, kehittämispäällikkö, tuulikki.louet-lehtoniemi@rovaniemi.fi

Perustelut

Lapin aluehallintovirasto on pyytänyt 23.10.2017 selvitystä Rovaniemen perusturvalautakunnalta siitä, miten sosiaalihuollon päihdepalvelut kaupungissa järjestetään tai aiotaan järjestää lain edellyttämällä tavalla. Selvitystä pyydetään siitä, miten asiakkaiden sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko, huomioiden erityistä tukea tarvitsevista asiakkaista annetut erityissäännökset, on järjestetty, ja miten varmistettu, että asiakas saa selvityksen toimenpidevaihtoehdoista ja sosiaalihuollon järjestämisestä valituskelpoisen päätöksen. Selvitystä on pyydetty viimeistään 4.12.2017, mutta määräaikaan on pyydetty ja saatu jatkoaikaa 14.12.2017 asti.

Rovaniemen kaupungin järjestämät erityistason mielenterveys- ja päihdepalvelut on siirretty 31.1.2017 allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti Lapin sairaanhoitopiirin järjestettäväksi 1.2.2017 alkaen. Sopimuksen mukaan sosiaalihuolloksi luettavien päihdepalvelujen ja -toimenpiteiden osalta järjestämisvastuun kantaa kunta ja sairaanhoitopiiri tuottaa palveluja kunnan kanssa sovittavasti. Erityistason mielenterveys- ja päihdepalveluilla tarkoitetaan sopimuksessa Rovaniemen mielenterveys- ja päihdepalveluyksikön tiimien, nuorten mielenterveyspalvelujen (Nuppi) ja A-klinikan palveluja.

Kaupunki järjestää edelleen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavat asumispalvelut; tuettu asuminen, ryhmäkoti- ja palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen ja jaksohoito.

Sopimuksessa hoidon järjestäminen on määritelty seuraavasti:

  • Rovaniemen kaupunki järjestää mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvää perustason hoitoa osana Rovaniemen kaupungin perusterveydenhuoltoa ja sosiaalihuoltoa, kun potilas/asiakas ei tarvitse laajempia diagnostisia selvittelyitä ja/tai hoitoa erityistason ammattihenkilöltä.

  • Sairaanhoitopiiri antaa tarvittaessa konsultaatiotukea perustason hoidolle.

  • Rovaniemen terveyskeskus antaa tarvittaessa rovaniemeläisten asiakkaiden yleislääkärikonsultaatiot erityistason hoidolle.

  • Sairaanhoitopiiri järjestää erityistason avohoitoa ja laitoshoitoa.

  • Hoitavalla lääkärillä on lääketieteellinen hoitovastuu sisältäen myös lääkehoidon seurannan ja reseptien uusinnan.

Sopimuksen mukaisesti hoitoketjujen ja toimintaohjeiden suunnittelusta vastaavat projektiryhmä ja alatyöryhmät ja tavoitteena on sujuvat hoitopolut ja yhteistyö. Kuluvan vuoden aikana päihdepalveluiden yhteistyöverkosto on kehittynyt laajaksi ja asiakkaan/potilaan tuen, hoidon ja kuntoutumisen mahdollistajaksi.

Vastauksena Lapin aluehallintoviraston selvityspyyntöön todetaan lisäksi seuraavaa:

1. Sosiaalihuollon päihdepalvelujen järjestäminen

Aikuisten ja työikäisten sosiaalipalveluiden, ikäihmisten sekä perhepalveluiden eri tehtäväalueilla  toteutetaan sosiaalihuoltolain 24 § mukaista päihdetyötä. Näitä ovat mm.: aikuisten palveluohjaus ja kiireellinen sosiaalityö, sosiaalinen kuntoutus ja tuki, vammaissosiaalityö, maahanmuuttajasosiaalityö sekä erityisryhmien asuminen.  Sosiaalihuollon päihdetyönä ohjausta ja neuvontaa toteutetaan kaikilla palvelu- ja tehtäväalueilla asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Päihdetyöhön sisältyvä ohjaus- ja neuvontatyö kohdistuu päihteettömyyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin sekä palvelujärjestelmän sisältämien vaihtoehtojen kokonaisvaltaiseen kartoittamiseen, joka toteutetaan palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. (Kuvattu kohdassa 2)

Päihdeasiakkaiden kanssa tehtävänä päihdetyönä ohjaus on lähtökohtaisesti neuvontaa laajempaa työskentelyä asiakkaan kanssa, jota käytännössä toteutetaan asiakastapaamisissa ja myös kotikäyntien yhteydessä. Kun asiakas tarvitsee ohjausta, kattaa se asiakkaan ohjaamisen oikean tuen ja palvelun piiriin sekä asiakkaan palvelujen yhteensovittamisen. Terveydenhuollon päihdehoidon yhteistyötahoja ovat muun muassa Rovaniemen kaupungin perusterveydenhuollon avovastaanottotoiminta, Lapin sairaanhoitopiirin päihdepalvelut sekä alle 25-vuotiaiden nuorten osalta Lapin nuorisoasema Romppu.  Viimeisimpänä yhteistyömuotona on käynnistynyt toiminta Lapin sairaanhoitopiirin jalkautuvan sosiaalityöntekijän kanssa, joka on aloittanut toimintansa 1.11.2017. Työntekijä on työparina esimerkiksi kotikäynneillä vanhus- tai aikuissosiaalityön kanssa, asiakastapaamisissa sekä työryhmissä päihdeasioihin liittyen.

Aikuisten ja työikäisten sosiaalipalveluiden sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen tehtäväalueella päihdeasiakkaiden neuvontaa ja ohjausta on kehitetty perusterveydenhuollon, sairaanhoitopiiriin päihdepalveluiden sekä muiden toimijoiden, kuten te-hallinnon ja Kelan kanssa. Yhteistyörakenteita on luotu useiden hankkeiden (Pakaste II- hanke 2011 -2013), Monet-hanke 2013 – 2015, Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät- hanke 2015 -2017) aikana työikäisten kuntoutuksen palveluprosessien, kokonaisvaltaisten arviointien sekä suunnitelmallisen työn näkökulmasta.  Keskiössä ovat olleet työikäisten kuntoutuksen rakenteen kehittäminen ja palveluiden järjestäminen monialaisessa verkostossa.

Ikäihmisten palvelualueella vanhussosiaalityö antaa neuvontaa ja ohjausta, esim. kotihoidon asiakkuuksissa. Haasteellisia asiakastilanteita käsitellään moniammatillisen geriatrisen arvioinnin työryhmässä, jossa on mukana myös A-klinikan työntekijä.

Muina päihteettömyyttä tukevina yleisinä sosiaalipalveluina aikuisten ja työikäisten, ikäihmisten sekä perhepalveluiden alueilla tarjotaan palveluja yksilöllisen kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman perusteella. Asiakkaalle voidaan tarjota muun muassa, matalan kynnyksen kuntouttavaa työtoimintaa, avotyö- ja päivätoimintaa, sosiaalityötä sosiaaliohjausta sekä sosiaalista kuntoutusta ja talousneuvontaa.

Sosiaalipalveluja järjestetään henkilöille, joilla on päihteiden ongelmakäytöstä johtuviin erilaisiin tuen tarpeisiin, jotka voivat ilmetä mm. sosiaalisen toimintakyvyn ja elämänhallinnan ongelmina.  Sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen tehtäväalueella järjestetään mm. matalan kynnyksen kuntouttavaa työtoimintaa sekä yksilö- että ryhmäkuntoutuksena. Kuntoutus sovitaan monialaisessa työllistymistä tukevassa yhteistyörakenteessa yksilöllisen kartoitusjakson perusteella, hänelle laaditaan aktivointisuunnitelma ja tehdään kuntouttavan työtoiminnan päätös.

Ennakollisten lastensuojeluilmoitusten osalta Rovaniemellä sovittu toimintatapa on arvioinnin tekeminen LASSE-tiimissä, silloin kun henkilö on ns. uusi asiakas sosiaalihuollossa. Mikäli henkilöllä on jo olemassa asiakkuus jollakin palvelu- tai tehtäväalueella, tehdään palvelutarpeen arviointi tiiviissä yhteistyössä lastensuojelutyön kanssa.  Mikäli asiakas on jo lastensuojelun asiakkaana, toteutuu palvelutarpeen arviointi siellä. Kun raskaana oleva henkilö hakeutuu palvelujen piiriin tai hänestä on tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus, arvioidaan tuen tarve kiireellisissä tilanteissa välittömästi ja perusteellinen palvelutarpeen arviointi tehdään viipymättä. Raskaana olevalle henkilölle järjestetään tarvittavat päihteettömyyttä tukevat palvelut esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakodilla. Raskaana olevalla henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada välittömästi riittävät päihteettömyyttä tukevat sosiaalipalvelut. Lapsen syntymän jälkeen perhepalvelut toteuttavat päihdeperheen sosiaalihuollon palveluja yhteistyössä sairaanhoitopiirin päihdepalvelujen kanssa, yhdessä perheen kanssa laaditun suunnitelman suuntaisesti.   

Päihdehuollon erityispalveluista osa toteutuu terveydenhuollossa ja osa sosiaalihuollossa. Jos aikuinen sosiaalihuollon asiakas tarvitsee laitoshoitoa tai -kuntoutusta lääketieteellisin perustein, on hoito tai kuntoutus toteutunut vakiintuneen käytännön mukaisesti terveydenhuollon kautta, lääketieteellisin perustein, kuten esimerkiksi riippuvuuksien vieroitushoidon osalta. Asiakkaan edun mukaisesti aikuisten ja työikäisten palvelualueella on määrittynyt toimintatapa, joka parhaiten vastaa asiakkaan etua ja lääketieteellisen tarpeen mukaista hoitoa.  Mikäli kyseessä on koko perhettä koskeva perhepäihdekuntoutus, esimerkiksi Lapin ensi- ja turvakodin Talvikissa, kokonaissuunnitelma tehdään perheen kanssa moniammatillisessa työryhmässä. Kuntoutuksen, lasta koskevat, sosiaalihuoltolain mukaiset päätökset tehdään lastensuojelussa ja aikuisten osalta terveydenhuoltolain mukaiset päätökset Lapin sairaanhoitopiirin päihdepalveluissa.  

Erityisryhmien asumisen palvelun tehtäväalueella päihdehuollon erityispalveluna toteutetaan päihteidenkäyttäjien tuettua asumista eri muodoissa ja siihen sisältyvää asumisen ohjausta. Osana itsenäistä asumista tai tukiasumista voidaan järjestää kuntouttavaa jaksohoitoa sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaille, jonka tarkoituksena on tukea asiakkaan kotona selviytymistä ja asumista.  Erityisryhmien asumisen palveluun hakeudutaan kirjallisella tai suullisella hakemuksella sosiaalipalveluiden tai A-klinikan kautta. Hakemukset käsitellään asiakastyöryhmässä. (Ks. kohta 2.)

Päihdehuollon erityispalveluina on toteutettu päiväkeskustoimintaa, joka Rovaniemellä on järjestetty Rovaniemen Päiväkeskus ry:n kautta.  Päiväkeskustoimintaa tuetaan aikuisten ja työikäisten palvelualueen osarahoituksella. Päiväkeskuksen ydintoimintaa on tarjota tukea muun muassa yksinäisille, syrjäytyneille, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville sekä heidän läheisilleen. Päiväkeskuksen toiminta on matalan kynnyksen toimintaa. Toiminnan tarkoituksena on tukea asiakasta päihteettömään elämään sekä antaa kokonaisvaltaista tukea yksilön arkeen hänen omista lähtökohdistaan ja elämäntilanteestaan käsin. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja lähtee aina osallistujan kokonaisvaltaisten tarpeiden ymmärtämisestä. Toiminta käsittää sekä yksilö- että ryhmämuotoisen toiminnan. Toiminnan sisältöinä on muun muassa vertaistuki, keskusteluapu, asiointituki, yksilöohjaus koskien arjen erilaisia asioita sekä mielekäs tekeminen ja yhdessäolo erilaisten ryhmä- tai muiden toimintojen kautta.  Päiväkeskus kuuluu aikuisten ja työikäisten palveluiden sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen yhteistyörakenteeseen ja sinne on toteutettu jalkautuvaa sosiaalityötä yhteistyössä terveydenhuollon kanssa järjestämällä kuukausittaiset sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan käynnit.

2.  Sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi ja päätöksenteko

Sosiaalihuoltolain mukainen kiireellisen avun tarve tai kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi käynnistyy, kun asiakas itse, läheinen/omainen, muu viranomainen ottaa yhteyttä sosiaalihuollon tarpeesta.

Kiireellisen sosiaalityön yksikössä vastaanotetaan äkillisesti palvelun tarpeessa olevia päihderiippuvaisia henkilöitä. He asioivat satunnaisesti joko yksittäisiä kertoja tai toistuvasti ilman ajanvarausta. Pääsääntöisesti asioiminen liittyy majoituksen tai ravinnon tarpeeseen. Asiakkaat otetaan vastaan päivystysluonteisesti ja tilannetta sekä kiireellisen avun tarvetta kartoitetaan tarvittavalla laajuudella. Asiakkaat ohjataan hakemaan perustoimeentulotukea Kansaneläkelaitokselta. Mikäli heillä on kielteinen perustoimeentulotukipäätös kuluvalta kuukaudelta tai Kansaneläkelaitoksen aukioloaika on umpeutumassa, tehdään asiakkaalle yksikössä täydentävä toimeentulotukipäätös ja tilapäismajoitus ja/tai ravinto turvataan maksusitoumuksella. Toimeentulotukipäätös on valituskelpoinen päätös. Asiakkaille tarjotaan aina myös mahdollisuutta palvelutarpeen arviointiin ja suunnitelmalliseen työhön, mutta heidän on usein vaikea sitoutua aikataulutettuun työskentelyyn päihdeongelman vuoksi.  

Kiireellisen sosiaalityön yksikössä palvellaan myös niitä kiireellisen palvelun tarpeessa olevia asiakkaita, joilla on jo sosiaalipalvelujen asiakkuus, mutta joiden työntekijä ei ole sillä hetkellä tavoitettavissa.

Sosiaalihuoltolain mukainen kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi toteutetaan asiakkaan tarpeen mukaisesti eri tehtäväalueilla. Pääsääntöisesti päihdeasiakkaiden palvelutarpeen arvioinnit tehdään sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen tehtäväalueella tai erityisryhmien asumisen palvelussa. Muilla tehtäväalueilla asiakkaiden yksilöllisen tarpeen mukaisesti (esim. maahanmuuttajatyö, vammaissosiaalityö). Tehtävä- ja palvelualueiden välillä tehdään asiakaan yksilöllisen tarpeen perusteella työparityötä. Kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi kiireettömissä tilanteissa käynnistetään viivytyksettä ja toteutetaan kolmen kuukauden aikana asian vireille tulosta.

Arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Arviointia tehtäessä asiakkaalle selvitetään hänen yleis- ja erityislainsäädäntöön perustuvat oikeutensa ja velvollisuutensa sekä erilaiset vaihtoehdot palvelujen toteuttamisessa ja niiden vaikutukset samoin kuin muut seikat, joilla on merkitystä hänen asiassaan. Selvitys annetaan siten, että asiakas riittävästi ymmärtää sen sisällön ja merkityksen. Arviointia tehtäessä kunnioitetaan asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otetaan huomioon hänen toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Mahdolliset eri näkemykset palvelutarpeesta kirjataan arviointiin.

Huomioita kiinnitetään erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen ja pyritään arvioimaan asiakkaan edun mukaiset yksilölliset ratkaisut. Palvelutarpeen arvioinnin tekemisestä vastaavalla henkilöllä on palvelutarpeen arvioimisen kannalta tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa tarkoitettu kelpoisuus.

Palvelutarpeen selvittämisen perusteella arvioidaan, onko henkilöllä tuen tarvetta. Jos henkilö tarvitsee tukea, arvioidaan, onko tuen tarve luonteeltaan tilapäistä, toistuvaa tai pitkäaikaista.

Palvelutarpeen arviointi sisältää:

1) yhteenvedon asiakkaan tilanteesta sekä sosiaalipalvelujen ja erityisen tuen tarpeesta;

2) sosiaalihuollon ammattihenkilön johtopäätökset asiakkuuden edellytyksistä;

3) asiakkaan mielipiteen ja näkemyksen palvelutarpeestaan, ellei palvelutarpeen arvioimiseen yhteistyössä asiakkaan kanssa ole ilmeistä estettä;

4) asiakkaan ja sosiaalihuollon ammattihenkilön arvion 42 §:n mukaisen omatyöntekijän tarpeesta.

Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä asiakkaalle kerrotaan mahdollisuudesta omatyöntekijään ja nimetään omatyöntekijä. Erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden osalta palvelutarpeen arvioinnin tekee virkasuhteinen sosiaalityöntekijä ja omatyöntekijäksi nimetään tai omatyöntekijän kanssa työtä tekevä on sosiaalityöntekijä.

Mikäli asiakkaalla on jo käynnissä palvelutarpeen arviointi ja asiakkaan päihteiden käytöstä johtuva tuen tarve tulee ilmi, täydennetään käynnissä olevaa palvelutarpeen arviointia päihdetyön ja tarvittavien palveluiden osalta. Asiakkaan edun mukaisesti työntekijöiden vaihtuvuutta prosessin eri vaiheissa pyritään mahdollisuuksien mukaan välttämään.  

Erityisryhmien asumisen palveluun hakeudutaan kirjallisella tai suullisella hakemuksella sosiaalipalveluiden tai A-klinikan kautta. Hakemukset käsitellään asiakastyöryhmässä ja asiakkaan palvelutarve selvitetään aina yksilöllisellä palvelutarpeen arvioinnilla. Hakemus asumispalveluihin tulee vireille ja palvelutarpeen arvioiminen aloitetaan viipymättä. Asiakkaan palvelutarpeen arvioimisessa tehdään tiivistä yhteistyötä Lapin sairaanhoitopiirin päihdepalveluiden kanssa. Tarvittaessa asiakkaan asiaa käsitellään hänen luvallaan kuukausittain kokoontuvassa psykososiaalisessa SAS-työryhmässä, joka koostuu sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä.  

Kun asiakkaan asumispalveluiden tarve on selvitetty, erityisryhmien asumispalveluiden sosiaalityöntekijä järjestää asiakkaalle hänen tarpeisiinsa vastaavan palvelun ja tekee päätöksen. (Ks kohta 3) Tuetusta asumisesta ja asumisen ohjauksesta tehdään aina kirjallinen suunnitelma, joka sisältyy asiakkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan tai sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelusuunnitelmaan.

Asiakkuuden alkaessa saa asiakas tehostetusti tarpeisiinsa perustuvaa palveluohjausta. Tällä pyritään käynnistämään muut mahdolliset tukitoimet asumisen ja kuntoutumisen tueksi, jotka tukevat hänen arjen selviytymistään (esim. mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä päivätoiminta). Lähtökohtana on tukea ihmisen arkea ja asumista, ja rakentaa sitä kautta hänen elämäänsä hallintaa ja arjessa selviytymistään. Työhön nivotaan kiinteästi mukaan kaikki olennaiset yhteistyötahot ja työtä tehdään moniammatillisesti. Asumisen kesto tukiasunnossa riippuu asiakkaan elämäntilanteesta ja tarpeista. Tavoitteena on löytää asiakkaan elämäntilanteen mukainen pysyvämpi asumismuoto.

Edellä mainitun lisäksi erilaisista päihdeongelmista ja riippuvuusongelmista kärsivien rovaniemeläisten sekä heidän läheisten on mahdollisuus hakeutua ilman lähetettä A-klinikalle (Lapin sairaanhoitopiirin toimintaa). Matalan kynnyksen palvelutarpeen arvioinnin perusteella tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma ja sovitaan työntekijästä tai työparista. Edelleen verkostoa laajennetaan tarvittaessa aikuissosiaalityöhön, lastensuojeluun, tukiasumiseen tai maahanmuuttaja- sosiaalityöhön.

3. Asiakkaalle annettava selvitys toimenpidevaihtoehdoista ja valituskelpoinen päätös sosiaalihuollon järjestämisestä

Aikuisten ja työikäisten (ml. ikäihmiset) sekä perhepalveluiden alueilla asiakkaalle kerrotaan sekä kiireellisen arvioinnin että kokonaisvaltaisen palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä eri palveluista ja vaihtoehdoista, sekä niiden vaikutuksista, käytännön mahdollisuuksista sekä oikeuksista saada palvelua yleis- tai erityislainsäädännön nojalla.

Sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen päihdeasiakkaiden osalta palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä tehdään tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon päihdetyön kanssa ja yhteistyö on toimivaa Lapin sairaanhoitopiirin päihdepalveluiden kanssa. Sosiaalityöstä tehdään suoraa ohjausta päihdetyöhön (A-klinikka) ja päihdetyöstä ohjataan asiakkaita sosiaalityöhön siinä vaiheessa, kun hoidontarpeeseen perustuva kuntoutus on edennyt ja asiakas hyötyy ja pystyy toimintakykynsä puitteissa osallistumaan esimerkiksi matalan kynnyksen kuntouttavaan työtoimintaan.

Työ- ja toimintakyvyn selvittelyissä tehdään yhteistyötä sovitulla toimintatavalla. Palvelutarpeen arviointia täydennetään tai yhteen sovitetaan asiakassuunnitelmalla ja sovitaan työnjaosta viranomaisten välillä sekä asiakkaan omasta osallisuudesta suunnitelman toteuttamiseen voimavarojensa mukaisesti. Toimintamallina ovat etukäteen sovitut yhteiset työntekijätapaamiset esimerkiksi A-klinikan ja sosiaalihuollon tai sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon välillä, johon asiakas pyydetään mukaan.

Tämän lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen tehtäväalueella kokoontuu kuukausittainen työttömien kuntoutustyöryhmä, joka on perustettu loppuvuodesta 2016. Työryhmää koordinoi sosiaalisen kuntoutuksen ja tuen tehtäväalueen sosiaalityöntekijä. Muut työryhmän jäsenet ovat Lapin sairaanhoitopiirin päihdepalveluiden ylilääkäri, A-klinikan sosiaalityöntekijä, Lapin sairaanhoitopiirin mielenterveyspalveluiden kuntoutusohjaaja, Rovaniemen kaupungin avoterveydenhuollon lääkäri ja sairaan/terveydenhoitaja. Syksyllä 2017 työryhmä on täydentynyt Lapin sairaanhoitopiirin kuntoutuspoliklinikan ylilääkärillä ja/tai kuntoutussuunnittelijalla ja/tai sosiaalityöntekijällä.

Kuntoutustyöryhmässä voidaan käsitellä erilaisten asiakkaiden tilannetta monimutkaisissa palvelutilanteissa, joissa sovitaan yhdessä jatkotoimenpiteistä. Näitä voivat olla myös päihdepalvelut. Asiakkaalla on mahdollisuus tulla työryhmään ja aktiivista osallistumista tarjotaan aina. Asiakkaan kanssa sovitaan henkilökohtaisesti työryhmäkäsittelystä ja häneltä pyydetään kirjallinen suostumus välttämättömään ja tarpeelliseen tiedonvaihtoon eri toimijoiden välillä.

Mikäli asiakas tarvitsee vaihtoehtoisia kommunikaatiotapoja tai tulkkia, niin ne järjestetään asiakkaan kommunikaatiokyvyn tai kielen edellyttämällä tavalla. Maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa käytetään omankielistä tulkkia ja huolehditaan asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa kielilain (423/2003) mukaan viranomaisessa käytettävää suomen tai ruotsin kieltä. Viranomaispäätöksessä pyritään huomioimaan asiakirjakielen ymmärrettävyys.

Sosiaalityöntekijä tekee päätökset kaikista tarvittavista sosiaalipalveluista erityistä tukea tarvitsevalla henkilölle, jos se on asiakkaan edun mukaista. Tarvittaessa hän tekee päätökset yhteistyössä terveydenhuollon, opetustoimen taikka työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten kanssa. Asiakas saa hakemuksestaan viranomaisen tekemän päätöksen kirjallisesti. (Ks. kohta 2 esim. erityisryhmien asuminen tai kuntouttava työtoiminta). Asumisen muodosta riippuen päätös annetaan myös asiakasmaksusta.  Päätöksessä on liitteenä oikaisuvaatimusohje. Mikäli asiakkaalle tehdään evätty viranomaispäätös, asiakasta ohjataan muihin palvelutarvetta vastaaviin palveluihin.

Edellä todetun perusteella voidaan todeta, että rovaniemeläiset saavat asianmukaista sosiaali- ja terveydenhuoltolain mukaista päihdepalvelua tarvitessaan. Palvelujen piiriin voidaan hakeutua myös ilman lähetettä ja kiireellisiinkin tarpeisiin pystytään vastaamaan. Päihde- ja riippuvuusongelmien ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus ovat monen toimijan - yli sektori- ja organisaatiorajojen - yhteistyötä, jossa yhdistetään sosiaalityö ja lääketieteellinen hoito.

Päätösehdotus

Esittelijä

Markus Hemmilä, toimialajohtaja, markus.hemmila@rovaniemi.fi

Perusturvalautakunta päättää antaa Lapin aluehallintovirastolle esityksen mukaisen selvityksen koskien selvityspyyntöä Dno LAAVI/1145/05.06.03/2017. 

Päätös

Perusturvalautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen.

Valmistelija

  • Maija Tervo, palveluesimies, maija.tervo@rovaniemi.fi
  • Tarja Holländer-Tyni, henkilöstöpäällikkö, tarja.hollander-tyni@rovaniemi.fi
  • Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, mirja.kangas@rovaniemi.fi

Perustelut

Asia on siirretty kaupunginhallituksen käsiteltäväksi Rovaniemen kaupunginvaltuuston 23.3.2020 § 36 tekemän päätöksen perusteella  (Kv 23.3.2020 § 36 Toimielinten päätöksenteon keskeyttäminen hallintosäännön 183 §:n perusteella).

Lapin aluehallintovirasto on 10.9.2019 antanut päätöksen koskien sosiaalihuoltolain mukaisen päihdetyön järjestämistä Rovaniemen kaupungissa. Aluehallintovirasto on 5.2.2020 Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnalle lähettämässään kirjeessä todennut, kyseisessä päätöksessä on hallintolain 50 §:n tarkoittama asiavirhe, jonka korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös. Päätöksen täytäntöönpano on keskeytyneenä asiavirheen korjaamisen käsittelyn aikana siltä osin, että Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunta on voinut jättää huomiotta päätöksen kehotuksen toimittaa aluehallintovirastolle 28.2.2020 mennessä ilmoitus siitä, mihin toimenpiteisiin asiassa on ryhdytty. 

Aluehallintovirasto on varannut Rovaniemen kaupungin perusturvalautakunnalle tilaisuuden tulla kuulluksi asiavirheen korjauksen johdosta. Mahdollinen lausunto asiassa tulee toimittaa 9.4.2020 mennessä Lapin aluehallintovirastolle. Määräajan noudattamatta jättäminen ei estä asian ratkaisua. Määräajan jälkeen aluehallintovirasto antaa asiassa uuden päätöksen, joka korvaa 10.9.2019 annetun päätöksen.

Valmistelijoiden esitys: Perusturvalautakunta päättää, että se ei anna asiassa lausuntoa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää, että se ei anna asiassa lausuntoa.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti toimialajohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Lapin aluehallintovirastolle 9.4.2020 mennessä, lausuntoon pyydetään liittämään asian diaarinumero LAAVI/1145/2017. 

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.