Koulutuslautakunta, kokous 27.6.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 86 Aikuisten opetussuunnitelman todistuksenanto-oikeus kahden tutkinnon opinnoissa Ounasvaaran lukiossa

ROIDno-2019-2061

Valmistelija

  • Risto Kuoksa, rehtori, risto.kuoksa@rovaniemi.fi
  • Kai Väistö, palvelualuepäällikkö, kai.vaisto@rovaniemi.fi

Perustelut

Lukiolakia sovelletaan sekä nuorille että aikuisille annettavaan lukiokoulutukseen. Lukion oppimäärän laajuus on kolme vuotta. Lukion oppimäärä tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa, jollei perustellusta syystä myönnetä pidennystä suoritusaikaan. Laissa ei säädetä lukion opiskelijan työajoista. Lukion oppimäärä tai osa siitä voidaan myös suorittaa oppimäärään kuuluvien tietojen ja taitojen hankkimistavasta riippumatta kokeissa, jonka toimeenpanosta ja arvostelusta vastaa huolehtii koulutuksen järjestäjä. Mainittuja kokeita voidaan pitää eräänlaisina lukion näyttökokeina (vrt. ammatilliset näyttötutkinnnot).  

Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelun yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa . Lukion oppimäärään perustuvia ammatillisia koulutuspaikkoja on noin 8 % toisen asteen aloituspaikoista. Lukion oppimäärään perustuvat ammatilliset koulutukset ovat ennen reformia olleet kaksivuotisia. Lukiokoulutuksen ja siihen perustuvan ammatillisen koulutuksen käyminen kestää 5-6 vuotta.

Lukioasetuksen 1 §:n mukaan opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjauksessa annetaan keskimäärin 38 tuntia kestävinä kursseina. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Aikuisille tarkoitetussa opetuksessa kurssin kesto on vähintään 28 tuntia ja oppimäärä sisältää vähintään 44 kurssia.

Lukiolain 5 § ja ammatillisen koulutuksen 10 § edellyttävät  koulutuksen järjestäjiltä yhteistyötä. Ao. säädös on velvoittava. Yhteistyö mahdollistaa opiskelijan koulutuspolun henkilökohtaistamisen sekä käytetyn ajan ja taloudellisten resurssien näkökulmasta tarkoituksenmukaisemman koulutuksen toteutumisen.

Koulutuspoliittisesti edistettävänä pidetään niin sanottujen kaksoistutkintojen suorittamista. Tarkemmin ilmaistuna kyse on kahden tutkinnon suorittamisesta joko osittain samanaikaisesti tai perättäisinä. Näissä tapauksissa opiskelija suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon tai lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon.

Yhteenvetona voi todeta että II asteen opetusta koskeva lainsäädäntö mahdollistaa ja jopa edellyttää II asteen koulutuksen järjestämistä siten, että opiskelijan voi suunnitella ja hyödyntää eri oppilaitosten koulutustarjontaa omaa henkilökohtaista suunnitelmaa palvelevalla tavalla.  Koulutuksen järjestäjät ovat toimineet normien sallimissa puitteissa joustavasti ja kehittyneet yhteistyön tavat Suomessa ovat moninaiset. 

Yhdistelmätutkintoon johtavaa koulutusta annetaan mm.

-          Oulussa aikuislukion toimesta aikuisten opetussuunnitelman mukaan ammattiopiston toimipisteissä

-          Torniossa ja Vaasassa päivälukioiden toimesta nuorten opetussuunnitelman mukaan lukion toimipisteissä

-          Järvenpäässä opiskelijan valinnasta riippuen sekä nuorten että aikuisten opetussuunnitelman mukaan opetuksen tapahtuessa Järvenpään lukion toimipisteessä päivä- tai ilta-aikaan

-          Tampereella ja Jyväskylässä opetusta annetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimesta ja ainoastaan ylioppilaskirjoituksiin osallistuminen ja kokeiden alustava arviointi tapahtuu päivälukiossa

Koulutuksen järjestäjästä riippuen ylioppilastutkintoon opiskeltujen lukiokurssien määrä jää alle kolmenkymmenen ja saadun opetuksen määrä samallakin kurssimäärällä voi olla ¼ pienempi. Yhdistelmätutkintoa suorittavat opiskelijat eri puolilla Suomea voivat saavat opintojen päätyttyä lukion päättötodistuksen riippuen siitä, kuinka laajat lukio-opinnot ovat olleet ja kumpaa opetussuunnitelmaa koulutuksen järjestäjä on toteuttanut.  Suoritetuilla päivälukioiden opinnoilla voidaan myös hakea lukion päättötodistus aikuislukiosta myöhemmin. Kokonaiskuva tilanteesta on joustava ja asiakaslähtöinen mutta ei välttämättä yhdenvertainen.

Rovaniemen kaupunki on järjestänyt toisella asteella yhdistelmätutkintokoulutusta syksystä 1996 alkaen. Toiminta on nyt jatkunut yli 20 vuotta ja käytännön koulutyössä toiminnalle on vakiintunut käsite ammattilukiokoulutus.  Syksystä 2016 ammattilukiokoulutus yhdistettiin Ounasvaaran lukioon, joka on päivälukio.

Ammattilukiolaisen hallinnollinen status lukiossa on aineopiskelija. Opiskelijat ovat ammatillisen koulutuksen järjestäjän opiskelijoita. Redu ostaa  lukiokoulutuksen Rovaniemen kaupungilta.

Ammattilukiokoulutukseen hakeutuu Rovaniemellä 15 - 20 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta. Ammattilukiokoulutus on ollut vetovoimaista ja syksyllä 2017 koulutuksen aloitti ennätyksellisesti yli 170 nuorta. Syksyllä 2018 ammattilukioon tuli noin 160 nuorta. Ammattilukiokoulutus korottaa rovaniemeläisten nuorten koulutustasoa ja nostaa yo-kokeen suorittaneiden osuuden liki 65 %:iin ikäluokasta. Toiminta on joka suhteessa koulutuspolitiikan tavoitteiden mukaista sekä perheiden ja nuorten koulutuskysyntään vastaavaa.

Ylioppilaskokeisiin valmentavien lukio-opintojen määrä Rovaniemellä vaihtelee nuoren henkilökohtaisista valinnoista riippuen. Käytännössä opiskellaan kirjoitettavan aineen opintoja saman verran kuin päivälukiossa, jotta nuorella on yhdenvertainen mahdollisuus menestyä itse yo-kokeessa. Rovaniemellä ammattilukiolaisten opiskelun ohjaamisessa johtavina periaatteina ovat olleet opiskelijan oma tahto ja yhdenvertaisuus yo-kokeisiin mentäessä ikäisiinsä päivälukion opiskelijoihin nähden.

Aikuislukion ja nuorten opetussuunnitelman eroina ovat järjestettävän opetuksen laajuus ja koko lukion oppimäärän laajuus. Aikuislukiossa 1 kurssi muodostuu 28:sta oppitunnista ja oppimäärä 44 / 48:stä pakollisesta kurssista riippuen matematiikan tasosta. Päivälukiossa 1 kurssi muodostuu 38:sta oppitunnista ja oppimäärä 47 / 51 pakollisesta kurssista riippuen matematiikan tasosta. Lisäksi ammattilukiolaiset voivat hyväksilukea ammattiopintoja lukion oppimäärään pakollisiksi, valinnaisiksi ja soveltaviksi kursseiksi.  Edellytykset saada lukion päättötodistus on, kun suoritettujen ja hyväksiluettujen opintojen yhteismäärä on OPS:n vaatima 44 tai 75 kurssia opetussuunnitelmasta riippuen. Aikuisten opetussuunnitelmaa käytettäessä ei todellisuudessa synny tarvetta ammatillisten opintojen hyväksilukemiselle lukion oppimäärään.

Sekä Rovaniemellä että muissa kaupungeissa järjestetty kesälukiotoiminta järjestetään pääsääntöisesti aikuislukioiden toimesta ja perustuu pääsääntöisesti aikuisten opetussuunnitelmaan ja vähäisempään opetuksen määrään. Pääosa kesälukioiden opiskelijoista on nuoria päivälukiolaisia.  Kurssien vastaavuuden hyväksymisessä ei ole tullut esille ongelmia.

Lainsäädäntö määrittelee kurssikohtaisen opetuksen laajuudelle minimituntimäärän mutta ei maksimia. Taloudellisessa mielessä aikuislukion opetussuunnitelmaa käytettäessä yhden 28 oppitunnin kurssin palkkakustannukset ovat yhtä suuret kuin nuorten opetussuunnitelman mukaan pidetyn 38 oppitunnin kurssin. Ts. aikuisten opetussuunnitelman mukaan pidetty oppitunti on ¼ kalliimpi kuin nuorten OPS:n vastaava oppitunti.

Nykyiseen käytäntöön liittyviä ongelmia: Ammattilukiolaisista enemmistö ei enää tavoittele koko lukion oppimäärää, joka pohjautuu tällä hetkellä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelmaan. Sen suorittaminen on aiempaa haasteellisempaa lukio-opintoihin käytettävissä olevana aikana (enimmillään 9 jaksoa 4 vuoden aikana).

Kun tavoitteena ei ole lukion oppimäärä, kasvava joukko luopuu matematiikan tai ruotsin opiskelusta siltä osin, kun sitä ei tarvita ammattiopintojen oppimäärään (2 kurssia) tai ei tarvita lukion oppimäärään. Matematiikan tai ruotsin poisvalinta heikentää nuoren jatko-opintokelpoisuutta, erityisesti mahdollisiin korkea asteen opintoihin tulevaisuudessa. Tutkintotavoitteisuudesta luopuminen kaventaa myös reaaliaineiden opiskelua.

Ammattikorkeakoulujen jatko-opintoihin hakeutuessa lukion päättötodistus voi olla yhtenä hakukriteerinä (esim. Lapin AMK:n tradenomi 2018-haku). Lukion päättötodistusta tarvitaan myös haettaessa esimerkiksi Ruotsin korkeakouluihin.

Aikuisten oppimäärän käytön etuja:
Lukion päättötodistuksen saaminen muodostaa ohjauksellisesti selkeän ja opiskelijalle tavoitteellisen rakenteen opintojen suunnittelulle.

Tutkintotavoitteisuus tukee lukion perustehtävää, joita ovat hyvä yleissivistys ja jatko-opintokelpoisuus. Kaikki opiskelijat saavat lukion päättötodistuksen ja näin varmistetaan nuorten tasapuoliset edellytykset hakeutua jatko-opintoihin. Menettely tukee opiskelijan jaksamista ja voi myös lyhentää yhdistelmätutkinnon opiskeluaikaa 3,5 vuoteen.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Koulutuslautakunta myöntää Ounasvaaran lukiolle luvan aikuisten opetussuunnitelman käyttöön ja todistuksen antamiseen. Oikeutta voidaan käyttää yhdistelmätutkintoon liittyvässä koulutuksessa.

Päätös

Koulutuslautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen.

Tiedoksi

Ounasvaaran lukio

Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJE

Oikaisuvaatimusoikeus
Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä tarkoituksenmukaisuus- tai laillisuusperusteella.

Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksentiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Rovaniemen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja toimittaminen
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimus on tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Siinä tulee mainita tekijän, ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, osoite, asuinkunta sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittava päätös, jota vaaditaan oikaistavaksi sekä vaatimuksen sisältö ja perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Muutoshakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli oikaisuvaatimus lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (sähköposti) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ei ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei suositella lähetettäväksi sähköpostitse tai sen liitteenä.

Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

Oikaisuvaatimuksen maksu
Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusviranomainen ja yhteystiedot
Oikaisuvaatimusviranomainen:  Rovaniemen kaupunki, Koulutuslautakunta
Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Puhelin: (016) 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

 

 

Rovaniemen kaupungin kirjaamo, Hallituskatu 7, PL 8216, 96101 Rovaniemi

puh. 016 322 6014, fax. 016 322 6450, kirjaamo@rovaniemi.fi