Jätkänkynttilä silta

Perusturvalautakunta, kokous 25.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 149 Perusturvalautakunnan lausunto organisaatiouudistukseen

ROIDno-2019-2062

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi
Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Perustelut

Toimielin- ja viranhaltijaorganisaation muutossuunnitelmaa on valmisteltu seuraavien alustavien tavoitteiden pohjalta:

  • organisaatiorakenne palvelisi asiakaslähtöistä, tehokasta ja taloudellista palvelujen järjestämistä
  • luottamushenkilöorganisaatio ja viranhaltijaorganisaatio tukisivat toinen toisiaan
  • selvitetään tukitoimintojen keskittäminen konsernihallintoon, sekä peruskaupungin että kaupunkikonsernin osalta
  • johtamisen näkökulmasta hallittavat ja selkeät kokonaisuudet
  • johtamiskulttuuri ja esimiestyö paranisivat.

Uudistamisohjelman ohjausryhmä esitti 16.4.2019, että  luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation kehittämiskonsultiksi  valitaan Jouko Luukkosen. Luukkosen tekemiä havaintoja nykyisestä organisaatiosta, haastattelujen tuloksia ja alustavia vaihtoehtoja organisaation uudistamiseksi on käsitelty 14.5., 27.5. ja 17.6. pidetyissä ohjausryhmän kokouksissa. Uudistuksen suunnitteluvaiheesta on järjestetty henkilöstölle ja kaupunginvaltuustolle infotilaisuus 10.6., ja henkilöstölle ja päättäjille on toteutettu Luukkosen selvitystyön tuloksista kysely.

Ohjausryhmä linjasi kokouksessaan 17.6. seuraavat jatkovalmistelua ohjaavat luonteeltaan alustavat tavoitteet:

1. Toimialat

  • Tavoitteena on toimialarakenteen uudelleenorganisointisuunnitelman jatkovalmistelu kolmen toimialan mallilla: Elinvoiman toimiala, hyvinvoinnin toimiala ja perusturvan toimiala. Lapsiperheiden palvelut ja Hyvinvoinnin koordinointi sisältyisivät hyvinvoinnin toimialaan.
  • Strateginen kaavoitus purkautuisi ja kaavoitusasiat keskitettäisiin elinvoiman vastuualueelle. Kaupunginhallitus kuitenkin nimeäisi strategisten kaavojen ohjausryhmiin oman edustajansa.

2. Aluelautakunnat

  • Tavoitteena on aluelautakuntien lakkauttaminen ja yhden alueneuvoston perustaminen. Alueneuvosto olisi vaikuttamistoimielin ja tavoitteena olisi alueiden elinvoimaisuuden kehittäminen.

3. Kaupunginjohtaja / pormestari

  • Tavoitteena on, että jatkovalmistelua tehtäisiin kaupunginjohtajamallin pohjalta.

4. Valiokuntamalli

  • Ohjausryhmä kävi asiasta keskustelun. Puheenjohtaja totesi, että jatkovalmistelua tehtäisiin ohjausryhmän käymän keskustelun pohjalta.

5. Milloin muutos astuisi voimaan?

  • Organisaatiouudistus on vielä valmisteluvaiheessa. Tavoitteena on, että suunnitellut uudistukset voitaisiin toteuttaa 1.1.2020 alkaen.

6. Organisoitaisiinko tukipalvelut keskitetysti vai hajautetaanko toimialoille?

  • Tavoitteena on, että tukipalvelut organisoitaisiin keskitetysti.

7. Konserniohjaus ja omistajaohjaus

  • Tavoitteena on, että konserniohjaus ja  omistajaohjaus keskitettäisiin kaupunginhallituksen alaisuuteen.

8. Mitä rekrytointeja tarvittaisiin ja miten ne toteutettaisiin?

  • Tavoitteena on, että rekrytoinnit tehtäisiin yhteistoimintalain mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan avoimen julkisen haun kautta.

9. Lautakuntien puheenjohtajat kaupunginhallituksen jäseniksi

  • Tavoitteena on, että jatkovalmistelu tehtäisiin nykyisen mallin pohjalta.

Toimialarakenteen uudistamissuunnitelman toteutumiseen liittyisi nykyisten sivistyspalvelujen, perusturvapalvelujen ja teknisten palvelujen toimialajohtajien sekä kehitysjohtajan ja elinvoimajohtajan virkojen virantoimitusvelvollisuuden mahdollinen muuttaminen tai mahdollinen lakkauttaminen. Tämän vuoksi suunnitelma käsitellään yt-neuvotteluissa §:ssä 231 käsitellyn neuvotteluesityksen mukaisesti. Organisaatiouudistussuunnitelmaa käsitellään myös muilta osin yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla neuvottelemalla siitä ensin henkilöstön kanssa.

Tarkoituksena on, että neuvotteluiden jälkeen kaupunginvaltuusto käsittelisi organisaatiouudistussuunnitelmaa ja tekisi siihen liittyviä päätöksiä kokouksessaan syys-lokakuussa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä esittelytekstissä todetut ohjausryhmän käsittelemät tavoitteet asian jatkovalmistelun pohjaksi, kuitenkin kohdan 4 osalta täsmentäen siten, että valiokuntamallia ei sovelleta, mutta tavoitellaan lautakuntien jäsenyydessä vahvaa edustusta valtuutetuista tai varavaltuutetuista.

Päätös

Kaupunginhallitus kuuli asiassa vs. henkilöstöjohtaja Antti Määttää.

Kaupunginhallitus päätti, että asiaa käsitellään kahdessa vaiheessa:  Vaihe 1) yleiskeskustelu tavoitteista sekä Vaihe 2) työntekijöitä koskeva osuus.

Vaihe 1: Kaupunginhallitus kävi yleiskeskustelun organisaatiouudistuksesta.

Vaihe 2: Työntekijöitä koskeva osuus 

Riitta Erola, Kaisa Laitinen, Ville Vitikka, Riikka Heikkilä ja Marja Marjetta poistuivat asian esittelyn ja keskustelun ajaksi. Sihteerinä keskustelun ajan toimi kaupunginjohtaja Esko Lotvonen.

Kapunginhallitus piti tauon klo 14.05 - 14.27.

Riitta Erola poistui asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 § 1 kohta).

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti seuraavista jatkosuunnittelun suuntaviivoista: 

  • lapsiperheiden palveluiden organisointia osaksi hyvinvoinnin toimialaa selvitetään,
  • varhaiskasvatus säilyisi osana koulutuspalveluja,
  • strategisen hyvinvointityön organisointia ja resursointia selvitetään edelleen,
  • aluelautakuntamallia kehitettäisiin osana elinvoiman toimialaa niin, että muodostettaisiin elinvoiman toimialalle yksi alueellinen toimielin tai  elinkeinolautakunnan jaosto,
  • linjauspäätöksen jälkeen jatkettaisiin toimialojen organisaatioiden valmistelua seuraavalle organisaatiotasolle,
  • erillisen hallintojohtajan tehtävän perustamista ei selvitetä tässä kohtaa tarkemmin ja
  • selvitetään yhteisen toimialajohtajan viran perustamista hyvinvoinnin ja perusturvan toimialoille.

Muilta osin kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Esteellisyys

Riitta Erola

Valmistelija

Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Organisaatiouudistussuunnitelmien valmistelua on jatkettu kaupunginhallituksen 25.6.2019 tekemien linjausten pohjalta. Konsultti Jouko Luukkosen jatkovalmistelutyössä on tarkasteltu erityisesti seuraavia asioita:

•Hyvinvointipalvelut: yksi vai kaksi toimialaa (+/-analyysi)

•Lapsiperheiden palveluiden sijoittuminen (vaihtoehdot ja +/--analyysi)

•Strategisen hyvinvointityön organisointi ja resursointi

•Nuorisopalveluiden sijoittuminen (vaihtoehdot ja +/-analyysi)

•Omistajaohjaus (pohjaehdotus)

•Osallisuustoimintojen sijoittuminen ja resursointi (pohjaehdotus)

•Aluetoiminnan kehittäminen (pohjaehdotus)

 

Näiden pohjalta:

•Hallinto-ja tukipalveluiden organisointi (pohjaehdotus)

•Elinvoimatoimintojen organisointi (pohjaehdotus)

•Perusturva-ja sivistyspalvelujen organisointi (pohjaehdotus)

 

Kaupunginhallituksen tulisi jatkovalmistelun suuntaamista varten ottaa alustavasti kantaa seuraaviin kysymyksiin:

- Voitaisiinko mahdollisessa kolmen toimialan mallissa "hyvinvointipalvelut" toimialan sijaan käyttää termiä "sivistys- ja hyvinvointipalvelut"?

- Mikä seuraavista vaihtoehdoista vaikuttaisi järkevimmältä tavalta organisoida lapsiperheiden palvelut (linkittyy myös toimialojen lukumäärään)?

A) Kahden toimialan mallissa lapsiperheiden palvelukokonaisuus yhdistettäisiin yhdeksi palvelualueeksi hyvinvointipalveluiden toimialalle

B) Kolmen toimialan mallissa lapsiperheiden palvelukokonaisuus yhdistettäisiin yhdeksi palvelukokonaisuudeksi perusturvapalveluiden toimialalle

C) Kolmen toimialan mallissa lapsiperheiden palvelukokonaisuus yhdistettäisiin yhdeksi palvelukokonaisuudeksi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialalle

- Kommentit hyte-palveluiden osalta, edellisen linjauksen mukaan hyte-kokonaisuus asemoitaisiin sivistys- ja hyvinvointipalveluiden alaisuuteen poikkileikkaavaksi toiminnoksi

- Mikä seuraavista vaihtoehdoista vaikuttaisi järkevimmältä tavalta organisoida nuorisopalvelut?

A) Siirtää ne osaksi koulupalveluja

B) Siirtää ne osaksi vapaa-ajan/hyten palveluita

- Mahdolliset kommentit omistajaohjauksen organisointisuunnitelmiin liittyen

- Mahdolliset kommentit osallisuustoiminnan jakamissuunnitelmaan (osa hyteen, osa elinvoimaan ja osa viestintään)

- Mahdolliset kommenttinne aluetoiminnan kehittämissuunnitelmista

- Tämän hetkinen näkemyksenne toimialojen lukumäärävaihtoehdoista

- Mahdolliset kommenttinne kaavoitusasioiden suunnitelluista jatkojärjestelyistä (dia 24)

 

Valmistelun pohjalta täsmennettävät suunnitelmat tullaan käsittelemään yt-neuvotteluissa, joiden on suunniteltu päättyvän 16.9.2019.

Päätösehdotus

Esittelijä

Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus käsittelee organisaatiouudistuksen jatkovalmistelun vaiheen ja antaa kommenttinsa suunnitelmien täsmentämiseksi.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti linjata suunnitelmien jatkovalmistelua seuraavasti:

  1. suunnitelmien valmistelua jatketaan kolmen toimialan mallin pohjalta,
  2. kolmen toimialan mallissa "hyvinvointipalvelut" toimialan sijaan on mahdollista  käyttää termiä "sivistys- ja hyvinvointipalvelut",
  3. lapsiperheiden palvelujen organisaatiosuunnitelmien valmistelua jatketaan kolmen toimialan mallissa siten, että lapsiperheiden palvelukokonaisuus yhdistettäisiin yhdeksi palvelukokonaisuudeksi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialalle. Lisäksi halutaan selvittää nuorten vammaisten palveluiden sitominen osaksi lapsiperheiden palvelukokonaisuutta,
  4. Hyte-palvelut olisi mahdollista asemoida osaksi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta, mutta poikkileikkaavuus koko organisaatioon tulisi taata jatkosuunnittelussa. Hyte-työtä pitäisi johtaa sellaisten henkilöiden toimesta, joilla on hyte-tausta. Hallitus pyytää, että hyte-organisaation jatkosuunnittelussa benchmarkataan Lapin maakuntavalmistelussa esille tulleita parhaita käytänteitä ja näkemyksiä,
  5. nuorisopalvelujen organisointisuunnitelmien valmistelua jatketaan siten, että nuorisopalvelut organisoitaisiin osaksi koulupalveluja,
  6. omistajaohjauksen organisointisuunnitelmien valmistelua jatketaan siten, että omistajaohjaus olisi kaupunginhallituksen alla ja että omistajaohjausta edelleen tiivistettäisiin ja selkeytettäisiin,
  7. osallisuustoiminnan organisointisuunnittelua jatketaan siten, että viestintä johtaisi ja koordinoisi osallisuutta ja vaikuttamista,
  8. kaavoitusasioiden valmistelua jatketaan seuraavien linjausten pohjalta:
  • poikkeusluvista päättäminen tulisi pitää kaupunginhallituksella kielteisten poikkeuslupien osalta,
  • kaavojen luonnosvaiheen käsittelisi lautakunta ja ehdotusvaiheen kaupunginhallitus,
  • päätettäisiin kaavoitusohjelmassa niistä kaavoista, joiden osalta ehdotusvaiheesta päättäisi hallitus
  • kaavoitusohjelman valmistelu tapahtuisi laajemmassa yhteistyössä elinvoimalautakunnan, kaupunginhallituksen ja toimialojen kanssa ja
  • yksittäisten tonttien vuokrasopimusasiat delegoitaisiin viranhaltijoille.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että

  • nyt suunnitellusta organisaatiovaihtoehdosta pyydetään lautakuntien ja aluelautakuntien lausunnot,
  • toteutetaan sähköinen kysely henkilökunnalle,
  • luottamushenkilöt käsittelevät nyt suunniteltua mallia 9.9. seminaarissa ja että
  • suunnitelmiin liittyvä päätöksentekoprosessi etenee vasta YT-neuvotteluiden päätyttyä.

Lisäksi kaupunginhallitus linjasi, että tilahallinnan organisointitapaa tulisi selkeyttää  jatkosuunnittelussa. Kaupunginhallitukselle tulee valmistella esitys, jossa esitellään muiden kaupunkien tilahallinnan organisointimalleja (esimerkkinä Tampereen kaupunki).  Lisäksi tulee selvittää mahdollisuutta osaavan kiinteistöjohtajan rekrytointia kaupungin hallinto-organisaatioon. Kiinteistöjohtaja vastaisi tilaajana kaupungin rakennushankkeista niin suhteessa tulevaan tilapalveluiden taseyksikköön kuin Romaan/Rokaan.

Valmistelija

  • Tuulikki Louet-Lehtoniemi, kehittämispäällikkö, tuulikki.louet-lehtoniemi@rovaniemi.fi
  • Tarja Holländer-Tyni, hallintopäällikkö, tarja.hollander-tyni@rovaniemi.fi
  • Paula Reponen, hallintoylilääkäri, paula.reponen@rovaniemi.fi
  • Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, mirja.kangas@rovaniemi.fi
  • Johanna Lohtander, palvelualuepäällikkö, johanna.lohtander@rovaniemi.fi
  • Maija Tervo, vs. palvelualuepäällikkö, maija.tervo@rovaniemi.fi
  • Jari Airaksinen, talouspäällikkö, jari.airaksinen@rovaniemi.fi
  • Kaisa Kuusela, palvelualuepäällikkö, kaisa.kuusela@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupungilla on valmisteilla organisaatiouudistus. Kaupunginhallitus on päättänyt kokouksessaan 2.9.2019 § 287, että nyt suunnitellusta organisaatiovaihtoehdosta pyydetään lautakuntien ja aluelautakuntien lausunnot. Määräaika on  27.09.2019 mennessä. 

Kaupunginhallitus pyytää lausuntoa liitteenä olevan päätöksen mukaisesti suunnitellusta organisaatiovaihtoehdosta lautakuntien, johtokunnan ja aluelautakuntien lausunnot 27.9.2019 mennessä.

Kaupunginhallitus päätti linjata suunnitelmien jatkovalmistelua seuraavasti:
1. suunnitelmien valmistelua jatketaan kolmen toimialan mallin pohjalta,
2. kolmen toimialan mallissa "hyvinvointipalvelut" toimialan sijaan on mahdollista  käyttää termiä "sivistys- ja hyvinvointipalvelut",
3. lapsiperheiden palvelujen organisaatiosuunnitelmien valmistelua jatketaan kolmen toimialan mallissa siten, että lapsiperheiden palvelukokonaisuus yhdistettäisiin yhdeksi palvelukokonaisuudeksi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialalle. Lisäksi halutaan selvittää nuorten vammaisten palveluiden sitominen osaksi lapsiperheiden palvelukokonaisuutta,
4. Hyte-palvelut olisi mahdollista asemoida osaksi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta, mutta poikkileikkaavuus koko organisaatioon tulisi taata jatkosuunnittelussa. Hyte-työtä pitäisi johtaa sellaisten henkilöiden toimesta, joilla on hyte-tausta. Hallitus pyytää, että hyte-organisaation jatkosuunnittelussa benchmarkataan Lapin maakuntavalmistelussa esille tulleita parhaita käytänteitä ja näkemyksiä,
5. nuorisopalvelujen organisointisuunnitelmien valmistelua jatketaan siten, että nuorisopalvelut organisoitaisiin osaksi koulupalveluja,
6. omistajaohjauksen organisointisuunnitelmien valmistelua jatketaan siten, että omistajaohjaus olisi kaupunginhallituksen alla ja että omistajaohjausta edelleen tiivistettäisiin ja selkeytettäisiin,
7. osallisuustoiminnan organisointisuunnittelua jatketaan siten, että viestintä johtaisi ja koordinoisi osallisuutta ja vaikuttamista,
8. kaavoitusasioiden valmistelua jatketaan seuraavien linjausten pohjalta

  • poikkeusluvista päättäminen tulisi pitää kaupunginhallituksella kielteisten poikkeuslupien osalta,
  • kaavojen luonnosvaiheen käsittelisi lautakunta ja ehdotusvaiheen kaupunginhallitus,
  • päätettäisiin kaavoitusohjelmassa niistä kaavoista, joiden osalta ehdotusvaiheesta päättäisi hallitus
  • kaavoitusohjelman valmistelu tapahtuisi laajemmassa yhteistyössä elinvoimalautakunnan, kaupunginhallituksen ja toimialojen kanssa ja
  • yksittäisten tonttien vuokrasopimusasiat delegoitaisiin viranhaltijoille.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että

  • nyt suunnitellusta organisaatiovaihtoehdosta pyydetään lautakuntien ja aluelautakuntien lausunnot,
  • toteutetaan sähköinen kysely henkilökunnalle, luottamushenkilöt käsittelevät nyt suunniteltua mallia 9.9. seminaarissa ja että
  • suunnitelmiin liittyvä päätöksentekoprosessi etenee vasta YT-neuvotteluiden päätyttyä.

Lisäksi kaupunginhallitus linjasi, että tilahallinnan organisointitapaa tulisi selkeyttää  jatkosuunnittelussa. Kaupunginhallitukselle tulee valmistella esitys, jossa esitellään muiden kaupunkien tilahallinnan organisointimalleja (esimerkkinä Tampereen kaupunki).  Lisäksi tulee selvittää mahdollisuutta osaavan kiinteistöjohtajan rekrytointia kaupungin hallinto-organisaatioon. Kiinteistöjohtaja vastaisi tilaajana kaupungin rakennushankkeista niin suhteessa tulevaan tilapalveluiden taseyksikköön kuin Romaan/Rokaan.

Lautakuntien ja johtokunnan lausunnoissa pyydetään kiinnittämään huomiota ainakin seuraaviin kysymyksiin:

1. Toimialojen lukumääräksi on ajateltu kahta (elinvoima ja hyvinvointi) tai kolmea (elinvoima, sivistys- ja hyvinvointi sekä perusturva). Mikä olisi mielestäsi paras toimialajako?

2. Toimielinten lukumäärä ja tehtävät

3. Elinvoimapalveluiden organisointi (nykyinen tekninen toimiala, sekä hallinnon elinvoimapalvelut kootaan yhteen)

4. Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden organisointi (lapsiperheiden palvelut tuodaan kokonaisuutena osaksi tätä)

5. Perusturvapalveluiden organisointi

6. Hallinto- ja tukipalvelut -yksikön organisointi

7. Tilahallinnan organisointi (tilaliikelaitos taseyksiköksi kaupunginhallituksen alaisuuteen)

8. Aluetoiminnan organisointi elinvoimapalveluiden alaisuuteen

9. Mitä muuta organisaatiouudistuksessa tulisi huomioida?

10. Täyttääkö uudistus sille asetetut tavoitteet (Organisaatiorakenne palvelee asiakaslähtöistä, tehokasta ja taloudellista palvelujen järjestämistä, Luottamushenkilöorganisaatio ja viranhaltijaorganisaatio tukevat toinen toisiaan, Tukitoimintojen keskittäminen konsernihallintoon, sekä peruskaupungin että kaupunkikonsernin osalta, Johtamisen näkökulmasta hallittavat ja selkeät kokonaisuudet, Johtamiskulttuuri ja esimiestyö paranevat)

 Perusturvalautakunnan lausunto

Perusturvalautakunnan lausuntoa on valmisteltu toimialalla yhteisesti, ensin perusturvan johtoryhmässä 19.9. ja sitten lautakunnan ja viranhaltijoiden yhteisessä työpajassa 23.9.2019. Lausuntopyyntö saapui valmistelijoille 17.9., joten perusturvan henkilöstön osallistuminen lausunnon valmisteluun ei ole ollut mahdollista kiireisen aikataulun vuoksi. 

Perusturvalautakunnan lausunto sisältää ennakkoarviointia siitä, miten eri organisaatiomallien vaihtoehdot vaikuttavat kuntalaisiin, henkilöstöön, ympäristöön, organisaatioon ja talouteen. Yhtenä arvioituna vaihtoehtona on myös nykyinen organisaatiomalli. 

Nykyinen organisaatiomalli

Nykyisessä organisaatiomallissa perusturvan toimiala säilyy entisellään, eikä lapsiperheiden palveluita siirretä (sivistys- ja) hyvinvointipalveluiden toimialalle. Nykyinenkin perusturvan organisaatio mahdollistaa perusturvan ja sivistyspalveluiden yhdyspintatyöskentelyn ja sen tehostamisen sekä asiakas- ja palveluprosessien kehittämisen entistä sujuvimmiksi. Nykyinen malli mahdollistaa myös kriittisen tarkastelun ja toiminnan analyysin, kun kyseessä on selkeä sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus. Organisaatiokaaviot eivät ratkaise kuntalaisille tarjottavien palvelujen sujuvuutta, vaan toimivat asiakasprosessit. Toimialan säilyminen entisellään luo turvallisuutta kuntalaisille. Asiakkaat tietävät vastuutahot ja palvelujen järjestämisen mallit. 

Pitkällä tähtäyksellä organisaatiota ja palveluita voidaan kehittää vaikutusten ennakkoarviointiin perustuen. Tämä voi myöhemmässä vaiheessa johtaa nykyisen organisaatiomallin uudelleen organisoitumiseen. Mikäli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nostetaan kaupungin strategiseksi päätavoitteeksi, voi sen myötä olla tarpeen tehdä suuriakin ja mahdollisesti toisen suuntaisiakin muutoksia kuin nyt kaavaillut. Perusturvan kokonaisuus on järkevää pitää yhtenäisenä myös sote-maakuntavalmistelun vuoksi, yhtenäinen kokonaisuus on helpompi siirtää maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen yhteyteen.

Nykymallin riskinä nähdään strategisen kokonaisjohtamisen puute ja ja liika keskittyminen perusturvan toimialan omiin ongelmakohtiin ja taloushaasteisiin (esim. erikoissairaanhoidon kalleuteen) sen sijaan, että haettaisiin uusia ratkaisuja ja kehittämistä laajemmasta näkökulmasta mm. ennaltaehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen panostaen. Pitkällä aikavälillä riskinä voi olla, että ongelmat jatkuvat ja muutosta ei synny. 

Nykytilan kehittäminen harkiten ja arvioiden luo varmuutta henkilöstölle. Perusturvan toimialalla on menossa laajoja kehittämishankkeita ja muutosprojekteja, jotka jo sinällään lisäävät työn kuormittavuutta. Sairauspoissaolojen määrä on edelleen korkea perusturvan toimialueella.  Edellisestä suuresta muutoksesta, tilaaja-tuottajamallin purkamisesta, ei ole kulunut montaa vuotta eli voidaan pohtia, mitä vaikutuksia taas uudella muutoksella olisi työhyvinvoinnin kannalta. Sote-uudistuksen valmistelu on ollut jo pitkään käynnissä ja henkilöstön voimavaroja tulisi säästää myös tulevaan valmisteluun. 

Johtamisen kannalta perusturvan toimiala on riittävän iso kokonaisuus hallittavaksi. Jos hallinnon virtaviivaistamisella tarkoitetaan yhä suurempia johtamiskokonaisuuksia, jää se vaade tässä mallissa ainakin perusturvan osalta toteutumatta.  

Perusturvan talouden hallittavuus on parempaa, kun sote-palvelut ovat eheänä kokonaisuutena. Tällöin voidaan tarkastella toimialan sisällä, mitä ja miten voidaan palveluja järjestää toisin. Talouden kannalta on viisaampaa kehittää nykytilaa hallitusti talouden kipupisteitä tunnistaen ja korjaten. Säilyttämällä nykyinen organisaatio vältytään muutosten aiheuttamilta kustannuksilta. Nykyisen mallin uhkana on toki kustannusten jatkuva kasvu, jos toimialan johtamisessa ei onnistuta.   

Kahden toimialan malli

Kahden toimialan mallissa toimialoja olisi kaksi: hyvinvointipalvelut ja elinvoimapalvelut. Käytännössä hyvinvointipalveluissa järjestettäisiin lähes kaikki kunnan lakisääteiset perus- ja erityistason tehtävät. Toimialalla olisi lautakunta ja sen lisäksi päätöksentekoa varten tarpeellinen määrä jaostoja, joissa valmistellaan ja sovitetaan yhteen yhteisiä yhdyspintoja ja resusseja toimiviksi asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Kyseinen malli mahdollistaisi esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen moniasiakkuuksien yhteisen prosessin kehittämisen. Väestöstä noin 10 % tarvitsee monialaisia palvelukokonaisuuksia.

Hyvinvointitoimialan ja yhden lautakunnan myötä päätöksenteko väistämättä keskittyy pienemmälle määrälle päättäjiä ja myös viranhaltijoita. Tämä aiheuttaa demokratiavajetta päätöksenteon keskittyessä. Yhden toimialan ja kahden lautakunnan mallissa nähdään uhkana lautakuntien erilaiset linjaukset saman toimialan alla, joka voi johtaa kuntalaisten eriarvoiseen asemaan päätöksenteossa. 

Hyvinvointilautakunnan tehtävissä korostuisivat selkeästi palveluiden järjestämiseen liittyvät strategiset tehtävät ja talousarvion valmistelu, toimeenpano sekä seuranta (vaikuttavuus). Tehtävänä olisi siis vastata järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden: 1) yhdenvertaisesta saatavuudesta; 2) tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä; 3) tuottamistavasta; 4) tuottamisen valvonnasta; ja 5) viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Hyvinvointipalveluiden organisoitumisessa tulisi huomioida laista tulevat reunaehdot ja toimialaan kuuluvien eri tehtävien erilainen luonne. Perusturvapalveluiden tulisi säilyä jatkossakin yhtenäisenä, eheänä kokonaisuutena. Esim. sosiaalihuoltoa koskeva lainsäädäntö ei perustu elämänkaariajatteluun, vaan sosiaalihuoltolaissa ja noin 30 sosiaalihuoltoa käsittelevässä erityislainsäädännössä on määritelty palvelut, joita kunnan on järjestettävä kuntalaisille. Lakiin perustuen sosiaalipalvelut on luokiteltu 44 eri tehtävään ja palveluun. Palvelut eivät kohdistu koko väestöön ja väestöryhmään universaalisti (kuten sivistyspalvelut ja vapaa-ajan palvelut), vaan oikeus palveluun arvioidaan aina palvelutarpeen arvioon perustuen. Sosiaalihuoltoon sisältyviä hallintotehtäviä toimeenpannaan aina viranomaistyönä ja -valtuutuksin. Perusturvapalveluiden sisällä on kuitenkin mahdollista arvioida nykyisen palvelualueiden jaon toimivuus ja kehittää perusturvan sisällä organisoitumisen tapaa vastata ja kohdistua entistä paremmin kuntalaisten muuttuneisiin tarpeisiin. 

Kahden toimialan malli mahdollistaisi hyvinvointipalveluihin kuuluvien eri palvelualueiden asiantuntijuuden hyödyntämisen koko toimialaa kattavana osaamisen pääomana. Tämä mahdollistaisi uudenlaisen kyvykkyyden syntymisen. Nyky-yhteiskunnan ilmiöiden monimutkaisuus edellyttää jo lähtökohtaisesti entistä vahvempaa osaamista ja kykyä toimia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, kokonaisuuksien hahmottamista ja koordinointia, palvelujärjestelmän tuntemista sekä yhteiskunnan taustatekijöiden ja yhteiskunnallisten ilmiöiden ja niiden juurisyiden ymmärtämistä. Riskinä voi olla, että sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä painoarvo palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa vaarantuu. Riskinä on myös yksittäisille henkilöille kasaantuvat liian suuret tehtäväkokonaisuudet, joiden hahmottaminen on vaikeaa ja asioiden hallinta vaikeutuu. Laajan toimialan sisällä asioiden valmisteluun osallistumisen vaade kasvaa, tämä tietää mm. kasvavaa määrää  neuvotteluja ja yhteistyöverkostoja. Seurauksena voi olla perustehtävän hoitamiseen tarvittavan ajan väheneminen.   

Toimialan kehittämisen lähtökohtana tulisi olla sujuvat ja aidosti asiakaslähtöiset ydinpalveluprosessit. Asiakkaan/kuntalaisen tulisi saada tarvitsemansa palvelut ns. kevyemmistä palveluista raskaimpiin helpoilla siirtymillä, ilman luukulta tai toimialalta toiselle kulkemista. Palvelujen saatavuus ja tavoitettavuus mahdollisesti parantuisivat yhdellä palvelujen toimialalla; yhteinen sitoutuminen tavoitteisiin, olemassa oleviin resursseihin ja niiden priorisointiin. Talousvaikutukset olisivat ennakoitavissa, toiminta mahdollisesti tehokkaampaa ja sujuvampaa. Toisaalta iso toimiala, jonka kustannukset ovat lähes 90% kaupungin kustannuksista on taloudellisesti myös iso riski, jos johtamisessa ei onnistuta.   

Johtamisen kannalta kahden toimialan malli mahdollistaisi kaupungin eri sivistys- ja hyvinvointipalvelujen siirtymisen perinteisestä, hierarkkisesta, professionaalisesta johtamisesta prosessijohtamiseen. Toisaalta, mikäli muutos tehtäisiin siirtämällä perusturvan ja sivistystoimen toiminnot yhteen ilman, että muutettaisiin myös johtamismallia, ei kaupunginhallituksen muutokselle asettamia tavoitteita saavuteta. 

Toiminnoiltaan, taloudeltaan ja henkilöstömäärältään näin suuren toimialan ylimmän johtajan rooli tulee olemaan yleisjohtaja. Talouden ja henkilöstön johtamisen kannalta on huomioitava, että kyseisessä mallissa palvelualuepäälliköiden vastuu ja tehtävät laajenevat ja delegointia on tehtävä edelleen palvelu- ja lähiesimiestasolle. Tehtävät muuttuvat kaikilla tasoilla vaativimmiksi. Toimiala ja palvelualueet tarvitsisivat nykyistä enemmän talous- laki- ja hankintaosaamista kohdennettuna nimenomaan kyseiselle toimialalla/palvelualueelle. 

Jos toimialojen yhdistämiseen päädyttäisiin, tulisi laatia muutosohjelma sisältäen luottamushenkilöiden, henkilöstön ja esimiesten valmennusohjelman. Laajojen, erilaisten kokonaisuuksien hallinta vaatisi kaikkien osapuolten osaamisen vahvistamista.  Laaja-alaisen lautakunnan on delegoitava päätöksentekoa alaspäin ja keskityttävä isoihin linjoihin. Uudistettavan hallintosäännön tulee tukea sujuvaa päätöksentekoa ja toimintaa. Toiminnan ja talouden hallintaan tarvitaan toiminnanohjausjärjestelmä. Sote- ja maakuntavalmistelua (sivistys- ja) hyvinvointipalveluiden toimialan malli ei tue, se tulee joiltain osin monimutkaistumaan. 

Kolmen toimialan malli, jossa lapsiperhe- ja nuorten vammaisten palvelut ovat sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialalla

Kuntalaisen näkökulmasta tärkeintä on palvelun saatavuus ja saavutettavuus, sekä selkeät asiakasprosessit. Kolmen toimialan mallissa lapsiperheiden ja nuorten vammaisten palvelukokonaisuudet jakaantuvat kahdelle eri toimialalle. Mallissa syntyy kaksi rinnakkaista sote-palvelurakennetta, jolloin on mahdollisuus myös osaoptimointiin. Lisäksi on vaarana, että palvelujärjestelmät lähtevät erkaantumaan, syntyy päällekkäisyyttä ja tehottomuutta. Lapsiperheille voi syntyä sujuvammat prosessit, mutta organisaatiomuutos ei sitä suoraan tuota. Huomattavasti suuremmissa kaupungeissa kuin Rovaniemi asiakasvolyymit ja työntekijöiden saatavuus ovat sillä tasolla, että esim. lapsiperhepalvelujen kokonaisuus, joka sisältää kaikki palvelut sivi-sote-sektorilla, on mahdollinen. 

Tällä hetkellä perusturvaan on erityisen vaikea saada rekrytoitua mm. puheterapeutteja, psykologeja sekä lastensuojeluun tai vammaispalveluun perehtyneitä sosiaalityöntekijöitä, palkkaukseen liittyvien kysymysten ja/tai kyseisten ammattilaisten vähyydestä johtuen. Kolmen toimialan mallissa on vaarana, että syntyy kilpailua työntekijöistä. 

Suunniteltu malli rikkoo sote-palveluiden kokonaisuuden. Perusturvaan jäljelle jäävät palvelut eivät muodosta enää eheää kokonaisuutta, sosiaali- ja terveyspalvelut hajaantuvat. Näihin asioihin on valmistellussa organisaatiomallissa kiinnitetty liian vähän huomiota. 

Toimialojen johtaminen vaatii laajaa näkemystä sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä sen lainsäädännön tuntemusta. Vaatimus osaamisesta kohdistuisi jatkossa sekä perusturvan että sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialalle. 

Sinällään kolmen toimialan malli nähdään hyvänä vaihtoehtona, mutta lapsiperhepalveluiden ja nuorten vammaisten palvelujen siirtymiseen sivistyspalveluiden toimialalle suhtaudutaan kriittisesti.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen käsitteitä käytetään tarkoituksella rinnakkain. HYTE-toiminta on laaja-alaista, kunnan kaikkia hallinnonaloja velvoittavaa terveyteen ja hyvinvointiin sekä toimintakykyyn vaikuttamista. Se on kaikkea sitä toimintaa, jolla vähennetään terveys- ja sosiaalisia ongelmia sekä lisätään kuntalaisten osallisuutta (nuoriso-, vammais- ja vanhusneuvostojen työn koordinointi, paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen).

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan tärkein tehtävä. Se luo pohjan koko kunnan toiminnalle ja päätöksenteolle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä (HYTE) säädetään kuntalaissa sekä useissa erityislaeissa. Kunnan on seurattava systemaattisesti väestönsä hyvinvointia ja terveyttä sekä laadittava hyvinvointikertomus. Lisäksi kunnan tulee kohdentaa vaikuttavia toimenpiteitä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tosiasiallisiin tarpeisiin pohjautuen. HYTE-tieto ja -toiminta tulee nivoa olennaiseksi osaksi kunnan talousarvion laadintaa, toimeenpanoa ja seurantaa sekä strategista johtamista ja koko kunnan sekä kuntakonsernin toiminnan ohjausta.  

Tulevaisuudessa merkittäviä kuntapäätöksiä valmisteltaessa tieto asukkaiden hyvinvoinnista ja terveydestä tulee olla keskiössä. Tämä edellyttää vahvaa tietojohtamisen osaamista ja tulevaisuuden ennakointia (Eva-arviointi osaksi päätöksentekoa) sekä uusien toimintatapojen kehittämistä huomioiden digitaalisuuden ja keinoälyn tuomat mahdollisuudet. Palvelutarpeen syntyyn ja kustannuksiin voidaan jatkossakin vaikuttaa esim. panostamalla peruspalveluiden toimivuuteen, saavutettavuuteen (monikanavaisuuteen), panostamalla ehkäisevään työhön ja matalan kynnyksen palveluihin, julkisen liikenteen toimivuuteen, kohtuuhintaisten asuntojen saatavuuteen, työllisyyden edistämiseen sekä panostamalla uudenlaiseen kumppanuuteen eri toimijoiden välillä.

 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen on tyypillisesti ajateltu olevan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. HYTE on sitä kuitenkin vain osaksi (n. viidesosan), loppu on kulttuuria, liikuntaa, ympäristöä, tekniikkaa, asumista, ympäristöterveydenhuoltoa, turvallisuutta jne. Hyvinvointi voi merkitä kuntalaisille erilaisia asioita. Kaupungin laaja tehtäväkenttä takaa monipuolisen alustan, jossa asukkaiden hyvinvointia edistetään.  Sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä maakuntien vastuulle, jää HYTE-kokonaisuus edelleen kaupungin vastuulle ja toiminnaksi. 

HYTE-palvelujen on kaavailtu asemoituvan tulevassa organisaatiossa poikkileikkaavana ja osaksi (sivistys- ja) hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta. Mitä HYTE-palveluilla tässä tarkoitetaan, jää epäselväksi. Suunnitellussa mallissa on suuri riski, että HYTE jää edelleen irralliseksi asiaksi; valtuustokausittain laadittavaksi suunnitelmaksi sekä toimenpide- ja seurantalistaukseksi, jota vain vähäisessä määrin sisällytetään toimintaan.   

HYTE tulee asemoida niin, että se sijoittuu keskushallinnon tasolle ja siihen myös sitoudutaan ylintä johtoa myöten. Näin siirryttäisiin oikeasti kohti hyvinvointijohtamista. Ylin johto vastaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Asemointi keskushallintoon on perusteltua huomioiden HYTE-toiminnan luonne horisontaalisena ja kaikkia toimintoja läpäisevänä tehtävänä sekä laaja-alaisena periaatteena.

Mikäli HYTE-työhön resursoidaan koordinaattori tai johtaja, hänen tehtävänään on mm. varmistaa hyvinvoinnin edistäminen monialaisesti ja sen liittyminen osaksi eri sektoreiden toimintaa. Hän vastaisi mm. siitä että hyvinvointijohtaminen, ml. poliittinen päätöksenteko, perustuu kuntalaisten tarpeisiin ja hyvinvointitietoon sekä eri päätösvaihtoehtojen vaikutusten ennakkoarviointiin. Tarvitaan siis kokonaisvaltaista ajattelun muutosta, eräänlaista ideologista integraatiota. 

Hallinto- ja tukipalvelut -yksikön organisointi

Hallinto- ja tukipalvelut ovat muodostuneet tarpeiden ja kokemusten myötä rakenteeltaan sellaiseksi kuin ne tänä päivänä ovat. Uudistuksessa olisi kuitenkin hyvä arvioida ja tarpeen mukaan keskittää hallinto- ja tukipalveluista ne, joissa työntekijöiden/asiantuntijoiden määrä on vähäinen. Tiimissä osaaminen säilyisi ja yksittäinen työntekijä saisi kollegiaalista ja esimiestukea. Yksittäisen työntekijän/viranhaltijan varassa olevat palvelut olisi hyvä tunnistaa ja luoda niihin keskitettyjä malleja. 

Kaupungin liikenne- ja kuljetuspalvelut (esim. julkinen liikenne, lakisääteiset henkilökuljetuspalvelut, mahdollisesti myös ruoka- ja tavarakuljetukset)  tulisi keskittää ja luoda asiantuntijayksikkö, jossa jokaisen substanssialan tarpeet ja vaatimukset tulevat huomioon otetuksi. Hyötyä isommista kokonaisuuksista saataisiin mm. osaamisen ja hankintojen/sopimusten yhteensovittamisen muodossa. Päällekkäiset toiminnot ja kustannukset jäisivät pois ja asiakkaat saisivat paremmin järjestettyjä palveluja.  

Talous-, laki- ja hankintaosaamista tulisi tuoda toimialalle enemmän ja lähemmäksi toimialan palveluja. Varsinkin suunnitellussa kahden toimialan mallissa talous- laki- ja hankintaosaamisen vahvistaminen on tärkeää.  

Huomioitavaa organisaatiouudistuksessa

Organisaatiouudistuksen vaikutusten ennakkoarviointi (EVA) tulisi tehdä huolellisesti. Tällöin voitaisiin arvioida erityisesti sitä, miten uudistus vaikuttaa asiakkaiden ja kuntalaisten elämään ja palveluihin. 

Palveluiden valvonta olisi hyvä keskittää. Keskitetty yksikkö pystyisi luomaan hyvät valvonta- ja seurantakäytännöt ja tarttumaan mahdollisiin ongelmiin nopeammin ja varhaisemmassa vaiheessa. Yhteistyö Aluehallintoviraston ja Valviran kanssa sujuvoituisi, kun valvonta olisi keskitetyn yksikön hallinnassa.

Uudistuksen asetettujen tavoitteiden toteutuminen

Tavoitteissa on painotettu liikaa organisaatiota ja johtamista, asiakaslähtöisyyden tavoite on jäänyt tarkemmin määrittelemättä. Organisaatiorakenteen uudistaminen ei yksin riitä tekemään kuntalaisten palveluista asiakaslähtöistä, tehokasta ja taloudellista.  

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Markus Hemmilä, toimialajohtaja, markus.hemmila@rovaniemi.fi

Perusturvalautakunta hyväksyy valmistellun lausunnon ja antaa sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. 

Päätös

Arto Köngäs poistui klo 18:44 tämän asian käsittelyn aikana.

Perusturvalautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus 27.9.2019 mennessä.

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.

 

Rovaniemen kaupungin kirjaamo, Hallituskatu 7, PL 8216, 96101 Rovaniemi

puh. 016 322 6014, fax. 016 322 6450, kirjaamo@rovaniemi.fi