Perusturvalautakunta, kokous 28.5.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 85 Vastaus valtuustoaloitteeseen yksityisten palveluntuottajien henkilömitoitusten tarkastamisesta

ROIDno-2019-508

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Vesa Puuronen jätti valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Rovaniemen kaupungissa käytetään yksityisiä palveluntuottajia ainakin vanhusten tehostetussa palveluasumisessa (19 yksityistä hoivakotia, 9 yritystä), vanhusten kotipalveluissa, vammaispalveluissa (5 yksikköä,4 yritystä) varhaiskasvatuksessa (28 yksikköä, noin 20 yritystä) ja lastensuojelun palveluissa. Rovaniemen on syytä tarkastaa mahdollisimman pikaisesti, ovatko ohjeistukset ja käytännöt yksityisten palveluntuottajien osalta määräysten edellyttämällä tasolla.

Esitän, että Rovaniemen kaupungin asianomaiset viranhaltijat tarkistaisivat yksityisten palveluntuottajien henkilöstömitoitukset kaikissa laitoksissa (mukaan lukien Lapin Kuntoutus Oy:n palvelutalo Veljestupa). Esitän, että tarkastuskäynnit suoritetaan ennalta ilmoittamatta.

Esitän myös, että Rovaniemen kaupungin tarkastustoimi selvittää, millaisilla järjestelyillä toimialat tällä hetkellä kontrolloivat käyttämiensä yksityisten palveluntuottajien henkilöstömitoituksia ja palvelujen laatua ja että tämän selvityksen tulokset raportoidaan kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi esitän, että kaupunki tarkastaa oman toimintansa osalta henkilöstön riittävyyden vanhusten palveluissa."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen valmisteltavaksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten.

Päätösehdotus

Johtoryhmä päättää lähettää aloitteen perusturvapalvelujen palvelualuepäälliköiden (ikäihmisten palvelut, aikuisten ja työikäisten palvelut, lapsiperheiden palvelut) ja varhaiskasvatuspalvelujen palvelualuepäällikön sekä tarkastuspäällikön valmisteltavaksi.

Päätös

Päätettiin esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Marjut Eskelinen, vs. palvelualuepäällikkö, marjut.eskelinen@rovaniemi.fi
  • Tarja Holländer-Tyni, hallintopäällikkö, tarja.hollander-tyni@rovaniemi.fi
  • Johanna Lohtander, palvelualuepäällikkö, johanna.lohtander@rovaniemi.fi
  • Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, mirja.kangas@rovaniemi.fi

Perustelut

Valtuutettu Vesa Puuronen on jättänyt valtuuston kokouksessa 18.2.2019 § 16 seuraavan aloitteen:

"Rovaniemen kaupungissa käytetään yksityisiä palveluntuottajia ainakin vanhusten tehostetussa palveluasumisessa (19 yksityistä hoivakotia, 9 yritystä), vanhusten kotipalveluissa, vammaispalveluissa (5 yksikköä,4 yritystä) varhaiskasvatuksessa (28 yksikköä, noin 20 yritystä) ja lastensuojelun palveluissa. Rovaniemen on syytä tarkastaa mahdollisimman pikaisesti, ovatko ohjeistukset ja käytännöt yksityisten palveluntuottajien osalta määräysten edellyttämällä tasolla.

Esitän, että Rovaniemen kaupungin asianomaiset viranhaltijat tarkistaisivat yksityisten palveluntuottajien henkilöstömitoitukset kaikissa laitoksissa (mukaan lukien Lapin Kuntoutus Oy:n palvelutalo Veljestupa). Esitän, että tarkastuskäynnit suoritetaan ennalta ilmoittamatta.

Esitän myös, että Rovaniemen kaupungin tarkastustoimi selvittää, millaisilla järjestelyillä toimialat tällä hetkellä kontrolloivat käyttämiensä yksityisten palveluntuottajien henkilöstömitoituksia ja palvelujen laatua ja että tämän selvityksen tulokset raportoidaan kaupunginvaltuustolle.

Lisäksi esitän, että kaupunki tarkastaa oman toimintansa osalta henkilöstön riittävyyden vanhusten palveluissa."

Valtuustoaloite on lähetetty perusturvapalvelujen palvelualuepäälliköiden (ikäihmisten palvelut, aikuisten ja työikäisten palvelut, lapsiperheiden palvelut) ja varhaiskasvatuspalvelujen palvelualuepäällikön sekä tarkastuspäällikön valmisteltavaksi.

Vastaus valtuustoaloitteeseen:

Ikäihmisten palveluasuminen ja erityisryhmien asumispalvelut
Ikäihmisten palveluissa on yhteensä n. 500 tavallisen ja tehostetun palveluasumisen palvelua saavaa asiakasta. Palvelut tuotetaan sekä omana tuotantona (n. 25%) että ostopalveluna (n. 75%). Ostopalvelujen tuottajia on yhteensä 9, ostopalveluyksiköitä 21. Asiakkaiden sijoittaminen palveluyksikköön tapahtuu SAS-palveluohjauksen avulla ja taustalla ovat puitesopimukset. Rovaniemen kaupungilla on käytössä myös palveluseteli tuettuun ja tavalliseen palveluasumiseen.

Erityisryhmien asumispalvelut järjestää asumispalveluja kehitysvammaisille, vaikeavammaisille sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujille. Asiakkaita on yhteensä noin 500. Kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asumispalveluja tuotetaan ostopalveluna, omana tuotantona (46 %) sekä palvelusetelillä. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja tuoteaan omana tuotantona (31 %) ja ostopalveluna. Erityisryhmien asumipalveluja tuottaa noin 18 palvelujen tuottajaa, joista 5 tuottaa myös asumispalvelua palvelusetelillä.

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011)
Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta perustuu lakiin yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011). Lain mukaan yksityisiä sosiaalipalveluja valvovat valvontaviranomaiset, joita ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), aluehallintovirastot (AVI) sekä kunnat, joiden alueella toiminta tapahtuu. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa on säädetty niistä toimintaedellytyksistä, joita yksityisiltä sosiaalipalveluilta edellytetään. Lain 4 §:n mukaan toimintayksikössä tulee olla riittävät ja asianmukaiset toimitilat ja varusteet sekä toiminnan edellyttämä henkilöstö. Toimitilojen tulee olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle, kasvatukselle ja muulle huolenpidolle sopivia.

Saman pykälän 2 momentin mukaan henkilöstön lukumäärän tulee olla riittävä palvelujen tarpeeseen ja asiakkaiden lukumäärään nähden. Henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuuksista säädetään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa.

Toimintayksikön on lisäksi laadittava omavalvontasuunnitelma toiminnan asianmukaisuuden varmistamiseksi, ja yksiköllä on oltava vastuuhenkilö, jonka tehtävänä on muun muassa huolehtia siitä, että toimintayksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset.

Laissa yksityisistä sosiaalipalveluista ei ole edellä mainuttua tarkemmin säädetty siitä, millainen henkilöstömäärä kulloinkin on riittävä tai mikä on toiminnan vähimmäismitoitus esimerkiksi vanhusten asumispalveluissa. Henkilöstön vähimmäismitoituksesta päätetään toimiluvassa, joka on edellytyksenä ympärivuorokautisen asumispalvelun tuottamiselle. Luvan myöntää Valvira tai aluehallintovirasto, jonka alueella toimintaa tuotetaan. Luvan yhteydessä palvelujen tuottaja velvoitetaan toiminnassa huolehtimaan siitä, että henkilöstön määrä suhteutetaan aina asiakkaiden tarpeisiin niin, että asiakkaiden tarpeisiin voidaan tehokkaasti vastata kaikkina vuorokauden aikoina, vuoden ympäri.

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017-2019 (STM Julkaisuja 2017:6)
Koska laissa ei ole tarkemmin säädetty henkilöstön määrästä yksityisissä sosiaalipalveluissa, on STM (Sosiaali- ja terveysministeriö) toimintaa ohjaavana ministeriönä laatinut joillekin palveluille suosituksia palvelujen laadun ja sisällön varmistamiseksi. Ministeriö julkaisi vuonna 2017 laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019 (vanhuspalvelujen laatusuositus), jonka mukaan riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Laatusuosituksen mukaan henkilöstömäärää suunniteltaessa on otettava huomioon asiakkaiden toimintakyky, mihin liittyvät muun muassa asiakkaiden yksilöllinen tarve, erityistarpeisten asiakkaiden määrä, mahdollinen saattohoidon tarve jne. Laatusuosituksen mukaan henkilöstön toteutunut vähimmäismitoitustaso tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä tulee olla vähintään 0,50.  Henkilöstömitoitukseen lasketaan mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuvat sairaan- ja terveydenhoitajat, geronomit, fysio- ja toimintaterapeutit, lähi- ja perushoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK:t, kotiavustajat ja kodinhoitajat, hoiva-avustajat, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat ammattilaiset. Toimintayksiköiden vastuuhenkilöt lasketaan mitoitukseen siltä osin, kun he osallistuvat välittömään asiakastyöhön. 

Valviran ja aluehallintovirastojen tuoreen vanhustenhuollon henkilöstövoimavarojen tarpeen arviointitaulukon mukaan itsenäisesti kulkevien, yhden autettavien vanhusten kohdalla mitoitusarviointi on 0,5 - 0,6 ja kahden autettavien, muistisairaiden tai vuoteeseen hoidettavien vanhuksen kohdalla 0.6 - 0,7. Arviointitaulukon mukaan mittaritieto on viitteellinen ja suuntaa antava. Toimintayksikön henkilöstön määrän, mitoituksen ja rakenteen riittävyyden arviointi perustuu aina kokonaisharkintaan, jossa tulee mittaritiedon lisäksi huomioida muut tekijät, kuten esim. toimitilat, asiakkaiden määrä sekä toiminnan organisointiin liittyvät ratkaisut. 

Toiminnan asianmukaisuuteen liittyy riittävän henkilöstömitoituksen lisäksi useita muita seikkoja, joiden asianmukainen toteutuminen täytyy selvittää valvonnan yhteydessä. Selvitettäviä asioita ovat esimerkiksi henkilöstön koulutusrakenne, kuntouttavan toiminnan määrä, lääkehoidon, asiakirjahallinnan ja hygieniahoidon asianmukaisuus jne. 

Asumisen ja asuntojen rakentamisen laatusuositukset
Vammaisten, kehitysvammaisten ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumisesta on annettu erilaisia laatusuosituksia ja ohjelmia, mutta niissä ohjataan lähinnä asuntotuotantoon, rakentamiseen ja asumisen rakennemuutokseen liittyvien toimenpiteiden suunittelussa ja toteuttamisessa. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen ja palvelujen turvaamiseksi vuonna 2012 ja julkaisi kehitysvammaisten asumisen ohjelman vuosille 2016-2020.  Kehitysvammaliitto on julkaissut laatusuosituksen kehitysvammaisten asuntojen rakentamiseen 2010-2017. Asumisen sisällöllisiä suosituksia ovat julkaisseet myös Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) 2014, kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 2011, ARA ja kehitysvammaisten edunvalvontajärjestöt. Henkilöstömääristä tai -mitoituksista ei tällä hetkellä ole sellaista voimassa olevaa suositusta tai ohjetta, jonka perusteella näiden palvelujen riittävää henkilöstöä voitaisiin arvioida. Henkilöstömitoitus jää siten yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 4 §:n määritelmän ja kunnallisen sopimuskäytännön varaan. 

Yksityisen palvelutuotannon valvonta
Sosiaali- ja terveydenhullon yksityistä palvelutuotantoa Rovaniemellä valvovat Valvira, aluehallintovirasto ja kaupungin ikäihmisten ja erityisryhmien asumispalveluista vastaavat viranhaltijat. Rovaniemen kaupungin käytönnön valvontatoimintaa suorittaa ikäihmisten palveluissa yksi kokoaikainen palveluvastaavan nimikkeellä oleva viranhaltija. Aikuisten ja työikäisten palvelualueella valvonta tapahtuu muun johtamis- ja esimiestyön ohessa valvonnan vastuun kuuluessa palveluesimiehelle. 

Yksityisen palvelutuotannon valvonnan eri muodot 
1. Ennakollinen valvonta
Uusien yksityisten palveluntuottajien valvonta alkaa käytännössä jo ennen varsinaisen palvelutoiminnan alkamista. Rovaniemen kaupunki antaa uudesta palveluntuottajasta lausunnon palvelutuotannon suunnitelman osalta. Lausunnossa huomioidaan mm. suunniteltu toiminta ja sen resurssit. Lausunnossa otetaan kantaa myös tilojen asianmukaisuuteen. Tarvittaessa uusi palveluntuottaja saa lausunnon lisäksi tarvitsemaansa ohjausta. Lausunto toimitetaan valvovalle viranomaiselle, aluehallintovirastolle. 

2. Toiminnan asianmukaisuuden ja laadun tarkistaminen kilpailutusprosessin aikana
Asumispalveluiden ja kotihoidon kilpailutuksessa määritellään ostettavan palvelun laatu. Tarjousasiakirjat sisältävät ehdottomia laatuvaatimuksia liittyen mm. henkilöstömäärään ja tiloihin. Ehdottomien laatuvaatimusten lisäksi tarjousasiakirjat sisältävät laatuvaatimuksia, joilla tarjouskilpailuun osallistuja voi lisätä valintaan vaikuttavia lisäpisteitään ostopalveluja valittaessa. 

3. Toiminnan valvonta sopimuskauden aikana
Palvelutuotannon sopimuskauden aikana tapahtuva valvonta on lain yksityisistä sosiaalipalveluista ja kaupungin linjausten mukaista,  säännöllistä ja suunnitelmallista valvontaa. Valvointakäynti jokaiseen asumispalveluyksikköön pyritään tekemään kerran vuodessa ja tarvittaessa useammin. Käyntien tarkoitus on selvittää mm. hoitohenkilöstön riittävyyttä suhteessa asiakasmääriin, haastatella asiakkaita heidän saamansa palvelun laadusta ja henkilöstöä heidän näkemyksistään toiminnan ja sen laadun toteutumista. Valvontakäynneillä tarkistetaan henkilöstön riittävyyden lisäksi aina henkilöstön kelpoisuudet, lääkeluvat, toimitilat, ruokailu, hygienia, siivous, vapaa-ajan toiminta, osallisuuden ja sosiaalisuuden toteutuminen, turvallisuus sekä kaikki muutkin sopimuksen edellyttämät asiat. 

Sisällöltään valvontakäynnit ovat ennakoivaa, ohjaukseen painottuvaa ja vuorovaikutuksellista valvontaa. Palvelutuottajien kanssa järjestetään lisäksi yhteisiä tapaamisia säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Myös kaupungin SAS-palveluohjaus toteuttaa säännöllistä yhteistyötä palveluntuottajien kanssa. Tämän lisäksi palveluntuottajilta vaaditaan 6 kuukauden välein tapahtuvaa tarkkaa raportointia muun muassa henkilöstömitoituksesta, viriketoiminnasta, ruokailuista ja ulkoiluista.

Vuonna 2019 on jo tehty valvontakäynti jokaiseen ikäihmisten yksityiseen asumispalveluyksikköön (21 kpl) ja valvontakäynnillä on käytetty Valviran suosittelemaa valvontaraporttipohjaa. Valvontakäynnit olivat osa AVI:n valtakunnallista valvontaan liittyvää selvitystä. Tarkastuskertomukset toimitettu aluehallintoviranomaiselle. Valvontakäyntien yhteydessä on tarkistettu myös henkilöstömitoitukset. Yhteenveto ja  johtopäätökset tarkistuskäynneistä on esitelty perusturvalautakunnalle 24.6.2019.  Pääsääntöisesti toiminta ja henkilöstömitoitukset vastasivat lupa- ja sopimusehtoja. Joidenkin yksiköiden kohdalla valvontaa henkilöstömitoitusten toteutumisesta oli jo tehostettu aiemmin.  Mikäli huomautettavaa löytyy, korjaustoimenpiteet tarkistetaan ja näitä tarkistuskäyntejä tehdään myös ennalta ilmoittamatta. 

4. Palvelutuottajien omavalvonta
Valvontakäynneillä tarkistetaan yksiköiden omavalvontasuunnitelmat. Tavoitteena on vahvistaa omavalvontaa ja sen merkitystä palveluntuottajille ja heidän asiakkailleen. Omavalvonnan perustuu siihen, että esille tulevat epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta kriittiset asiat kyetään tunnistamaan, ennaltaehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvontasuunnitelman tulee olla yksikön ilmoitustaululla ja sen on oltava kaikkien nähtävissä. Henkilöstön tulee olla perillä omavalvontasuunnitelman sisällöstä. 

5. Jälkikäteisvalvonta
Asiakkaan taholta tulevat huomautukset, muistutukset ja muut yhteydenotot ratkaistaan tapauskohtaisesti yhteydenotolla yksikköön ja asian selvittämisellä. Asia voi vaatia myös valvontakäynnin. Muistutukset selvitetään palveluntuottajan kanssa ja vastineet valvontaviranomaiselle valmistellaan palveluntuottajan antaman selvityksen ja/tai valvontakäynnillä ilmenneen perusteella. 
Viimeisimpänä keinona kaupunki voi tehdä päätöksen palveluntuottajan toiminnan rajoittamisesta. Tilanteen arviointiin ja päätöksentekoon osallistuvat tuolloin myös muut valvovat viranomaiset eli Valvira ja AVI. Toiminnan rajoittamisen aikana selviää onko palveluntuottajalla edellytyksiä jatkaa toimintaa. 

Kaikessa valvonnassa painopiste on siirtymässä entistä vahvemmin yhteistyöhön, ohjaukseen, neuvontaan ja seurantaan  sekä palveluntuottajien omavalvontaan. Tästä huolimatta valvontakäyntien tarpeellisuutta ei voi riittävästi korostaa. 

 Henkilöstömäärät ja kelpoisuudet
Palveluntuottajan aloittaessa toiminnan, tarkistetaan henkilöstön määrä ja kelpoisuudet. Jatkossa henkilöstön määrä ja kelpoisuudet tarkistetaan valvontakäyntien yhteydessä. Samalla tarkistetaan, että yksikön esimiehelle on järjestetty aikaa esimiestyöhön. Edelleen tarkastetaan kuinka paljon hoitajien työaikaa käytetään avustaviin ja tukitöihin. Avustavan työn ja tukipalveluiden järjestäminen yksikössä ovat myös tarkastettavia asioita. Mahdolliset puutteet tai epäkohdat selvitetään yhdessä palveluntuottajan kanssa.

Rovaniemen kaupungin ikäihmisten palveluasumisen hankintasopimuksessa henkilöstömitoitus on määritelty seuraavasti: Tavallisen palveluasumisen henkilöstömitoitus tulee olla  vähintään 0,3. Tehostetussa palveluasumisessa on vähimmäishenkilöstömitoitus 0,61-0,64. Palveluntuottaja on saanut lisälaatupisteitä, jos tarjoaa 0,65 henkilöstömitoituksen. Lisäksi on oltava niin sanottua avustavaa henkilöstöä 0,1 työntekijää / 15 asukasta.

Erityisryhmien asumispalveluissa palvelua tuotetaan puitesopimusten, palvelusetelin sääntökirjan ja yksittäisen hankintasopimusten perusteella. Osa asumispalvelusta toteutetaan asiakkaan yksityiskotiin annettavana liikkuvana tukena tai kotipalveluna, minkä lisäksi järjestetään sosiaalihuoltolain tarkoittamaa tukiasumista, palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista, vammaispalvelulain mukaista palveluasumista sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tarkoittamaa asumista. Henkilöstömitoitus on tuetun ja tavallisen palveluasumisen 0,3:sta tehostetun palveluasumisen 1,0:aan / asukas. Lisäksi sopimusten perusteella avustavaa henkilöstöä on tuotteesta riippuen oltava 0,10-0,15 / asukas.

Oman toiminnan henkilöstön riittävyys Ikäihmisten palveluissa 

Henkilöstön määrää ja riittävyyttä on tarkasteltava suhteessa asiakkaiden palvelujen tarpeeseen ja asiakasmääriin ja toimintaa ohjaaviin suosituksiin. Henkilöstön määrää, rakennetta ja riittävyyttä tarkastetaan osana toiminnan jatkuvaa seurantaa ja toiminnan suunnittelua. Henkilöstön tarve riippuu palvelujen tarpeen kehityksestä, toiminnalle asetetuista painopisteistä ja toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Omaa henkilöstöä on viime vuosina lisätty erityisesti kotikuntoutuksen, kotihoidon turvatiimin, vanhussosiaalityön ja palveluohjauksen alueille. 

Ikäihmisten palveluissa henkilöstöä on yhteensä n. 480. Palvelualueella palvelujen ostojen kustannukset olivat 41  % ja oman henkilöstön kustannukset 46  %. Henkilöstön määrän kehitys on sidoksissa siihen, miten palvelut kuntalaisille järjestetään. 

Ministeriön vuonna 2017 julkaiseman laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019 (vanhuspalvelujen laatusuositus) mukaan riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi iäkkäille henkilöille. Laatusuosituksen mukaan henkilöstömäärää suunniteltaessa on otettava huomioon asiakkaiden toimintakyky, mihin liittyvät muun muassa asiakkaiden yksilöllinen tarve, erityistarpeisten asiakkaiden määrä, mahdollinen saattohoidon tarve jne. Vähimmäismitoitus tehostetussa palveluasumisessa on 0,5. 

Omassa toiminnassa palveluasumisessa työskentelee 125 henkilöä. Henkilöstömitoitus vaihtelee 0,57 ( sisältää myös tavallista palveluasumista) -  0,65 - 0,7 välillä, vaihdellen asiakkaiden avun tarpeen ja yksikön toiminnan sisällön mukaan. Toimintaan sisältyy mm. arviointiyksikkö ja muistisairaiden yksikkö. 

Kotihoidon henkilöstömäärä
Laatusuosituksen mukaan kotihoidon henkilöstön vähimmäistarve määräytyy iäkkäille myönnettyjen palvelujen (tunteina) toteuttamiseen tarvittavana henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevana työaikana. Kotihoidossa työskentelee tukipalveluineen n. 150 henkilöä.

Kotihoidossa tehdään jatkuvaa seurantaa kuukausittain asiakkaiden saamista palvelutunneista ja niiden vastaavuudesta hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Tehdyn seurannan mukaan palvelutarpeisiin on pystytty vastaamaan. Lisääntyvä palvelutarve kotihoidossa on tuotettu ostopalveluilla ja palvelusetelillä, mutta viime kädessä kaupunki on vastuussa palvelujen järjestämisestä.

Kuntoutussairaalan henkilöstömäärä
Kuntoutussairaalan nopeutunut potilaiden vaihto, lyhentyneet hoitoajat ja kotiutusten tapahtuminen myös viikonloppuisin  on muuttanut sairaalan toimintaa talven aikana. Toimintaympäristön muutoksen johdosta myös henkilöstömitoitusta ollaan tarkistamassa.

Viimeisen puolen vuoden aikana henkilöstön riittävyyteen on vaikuttanut  heikentävästi  sijaisten rekrytoinnin ongelmat palvelualueella. Tilanteen parantamiseksi on tarvetta löytää uusia keinoja. Yhtenä keinona on tarve suunnitelmallisesti lisätä vakituista varahenkilöstöä ja varmistaa näin riittävä henkilöstö kaikissa tilanteissa.

Perusturvan toimialalla on valmisteilla yhteinen valvontaohjelma yksityisen palvelutuotannon valvontaa varten. 

Valmistelijoiden esitys:

Perusturvalautakunta hyväksyy valtuustoaloitteeseen annetun vastauksen ja antaa sen vastauksenaan aloitteen tekijälle. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Markus Hemmilä, toimialajohtaja, markus.hemmila@rovaniemi.fi

Perusturvalautakunta hyväksyy valtuustoaloitteeseen annetun lausunnon ja antaa sen vastauksenaan aloitteen tekijälle.

Päätös

Perusturvalautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen.

Tiedoksi

Ao. aloitteen tekijä

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.

 

Rovaniemen kaupungin kirjaamo, Hallituskatu 7, PL 8216, 96101 Rovaniemi

puh. 016 322 6014, fax. 016 322 6450, kirjaamo@rovaniemi.fi