Banneri

Sivistyslautakunta, kokous 29.4.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 52 Sivistyslautakunnan edustajan nimeäminen ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman ohjausryhmään

ROIDno-2020-523

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Johanna Lohtander, palvelualuepäällikkö, johanna.lohtander@rovaniemi.fi

Perustelut

Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2020 ja siihen sisältyvä toimenpideohjelma vuosille 2015 – 2017 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.3.2015. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen sisältyy myös osana kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa ja vuosina 2017 – 2019 on ikäihmisten palvelujen kehittämistä ja järjestämistä ohjattu myös erillisillä suunnitelmilla mm. Ikäihmisten palvelujen strateginen suunnitelma vuosille 2016 – 2018 NHG:n tuella.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, 5 §) niin kutsuttu vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia tarkistamaan ja laatimaan suunnitelman toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lain mukaan suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkastettava valtuustokausittain.

Suunnitelmassa (5 §) tulee olla esitettynä:

  1. Arvio ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilasta, heille tarjottavista palveluista ja palvelurakenteeseen vaikuttavista tekijöistä

  2. Tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tueksi sekä tarjottavien palveluiden kehittämiseksi

  3. Toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvio voimavaroista, jotka tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseen

  4. Määritelmä eri tahojen vastuista toimenpiteiden toteuttamisessa

  5. Määritelmä yhteistyön toteuttamisesta eri tahojen kanssa

Edellisessä Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmassa vuoteen 2020 on kaupungin vanhuspolitiikan visioksi kuvattu: Rovaniemellä ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi ja voi elää hyvää elämää. Arvoiksi on määritelty turvallisuus, kumppanuus ja merkittäväksi kokeminen.

Nyt päivitettävässä hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan kaupunkistrategia vuoteen 2025, jonka tavoitteina ovat sujuvat ja asiakaslähtöiset palvelut, elämyksellinen ja toimiva elinympäristö sekä elinvoimaiset ja monipuoliset elinkeinot. Strategian arvopohjana on inhimillisyys, luotettavuus, turvallisuus ja luovuus. Kaupunkistrategian toteutus tapahtuu hallinto- ja organisaatiorajat ylittäen. Kaupunkistrategiaa toteutetaan ohjelmilla, joista Ikääntynen väestön hyvinvointisuunnitelman päivittäminen vuoteen 2025 on yksi osa ja joka huomioidaan strategian toimenpanon yhteydessä. Tavoitemittaristo on talousarviokirjassa ja mittaaminen tapahtuu osana talousarvioprosessia ja hyvinvointikertomusta.

Rakentamisen, kaavoituksen ja esteettömän ympäristön kysymykset korostuvat väestön ikääntyessä. Ikäystävällinen ympäristö huomioi iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukee heidän aktiivisuuttaan, hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Tällainen ympäristö mahdollistaa kaikkien osallisuuden. Ikäystävälliset asuinympäristöt ovat viihtyisiä, helposti hahmotettavia ja esteettömiä. Liikkumisen mahdollisuuksiin, opasteisiin, kulkuväyliin ja käveltävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tavallisten asuntojen ohella tarjolla on myös iäkkäille suunnattuja asumisratkaisuja. Asuinalueet ja -rakennukset on suunniteltu kaikille sopivan suunnittelun mukaisesti (design for all). Asuinalueella on riittävästi palveluja ja niiden saavutettavuus on varmistettu. Tarjolla on myös kohtaamispaikkoja, toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia sekä viihtyisiä ja virikkeellisiä viherympäristöjä. Asuinalueiden kehittämisessä on mukana monia toimijoita, etenkin ikäihmiset itse. Ikäystävällinen ympäristö soveltuu kaikenikäisille ja mahdollistaa omassa kodissaan ja itselleen tutussa ympäristössä ikääntymisen (ageing in place). (Rappe ym. 2018).

Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa ikääntymispolitiikkaa strategiassaan, lainsäädännöllä, laatusuosituksilla, ohjelmilla ja hankkeilla. Ikääntymispolitiikan tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Sosiaalisesti kestävä on yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020.Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:1)  Suunnitelmassa sitoudutaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhuskäsitykseen (sosiokulttuurinen vanhuskäsitys), jossa keskitytään ikäihmisen voimavaroihin eli pääomaan sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijasta.(Koskinen 2012)

Suunnitelman laadinnassa huomioidaan kaupunkistrategian ja hyvinvointikertomuksen painotukset sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien tulokset muun muassa Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon uudistus 2016 - 2018  ja laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019 (päivittyy 2020)  ja hallituksen sote-uudistuksen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelman painotukset.

Hyvinvointisuunnitelman laatiminen edellyttää yhdessä työskentelyä kaupungin eri hallinnonalojen henkilöstön ja alueen eri toimijoiden mm. järjestöjen kanssa sekä ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua suunnitelman laadintaan.  Yhteinen työskentely ja osallistuminen tapahtuu työpajatyöskentelyn avulla maalis - huhtikuun aikana.

Hyvinvointisuunnitelman viranhaltijavalmistelu tapahtuu sivistys- ja hyvinvointitoimialan ja elinvoimatoimialan työryhmässä ja se käsitellään myös hyvinvointityöryhmässä ja edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaostossa. Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmaa  laadintaa ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä. Toimialat nimeävät omat viranhaltijaedustajansa ohjausryhmään. 

Tavoitteena on, että suunnitelma on valmis kesällä 2020.

Valmistelijan esitys: 

Perusturvalautakunta päättää, että Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 laaditaan ja laadintaa ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä.

Perusturvalautakunta nimeää edustajansa ohjausryhmään ja pyytää vanhusneuvostoa ( 2 edustajaa), kaupunginhallitusta (1), sivistyslautakuntaa (1) ja elinvoimalautakuntaa (1) nimeämään edustajansa ohjausryhmään. 

Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 esitetään sen valmistuttua edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätösehdotus

Esittelijä

Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Perusturvalautakunta päättää, että Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 laaditaan ja laadintaa ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä.

Perusturvalautakunta nimeää edustajansa ohjausryhmään ja pyytää vanhusneuvostoa ( 2 edustajaa), kaupunginhallitusta (1), sivistyslautakuntaa (1) ja elinvoimalautakuntaa (1) nimeämään edustajansa ohjausryhmään. 

Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 esitetään sen valmistuttua edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Päätös

Perusturvalautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan esityksen mukaisesti. Lisäksi perusturvalautakunta päätti, että myös vammaisneuvostoa pyydetään nimeämään edustaja ohjausryhmään.

Perusturvalautakunta päätti yksimielisesti nimetä perusturvalautakunnan edustajaksi ohjausryhmään PIrita Nenosen. 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Sivistyslautakunta nimeää edustajansa Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 ohjausryhmään.

Päätös

Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti nimetä Maija Pirttijärven edustajaksi Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 ohjausryhmään.