Jätkänkynttilä silta

Sivistyslautakunta, kokous 30.1.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 16 Valtuustoaloite selvitys opetustilojen toimivuudesta, käytännöllisyydestä ja haastavuudesta

ROIDno-2019-3425

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valuutettu Riitta-Maija Hokkanen ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Olemme ottaneet Rovaniemellä käyttöön uusia avokonttorityyppisiä opetustiloja, jossa oppilaalla ei välttämättä ole omaa pulpettia eikä paikkaa, jossa opiskella. Lisäksi toimitaan yhdessä monen luokan kanssa inkluusio periaatteella. Samaan aikaan koulunkäyntiavustajia on vähennetty ja pienryhmäopetusta on selkeästi vähennetty.

Esitämme, että uudella tavalla toteutettujen opetustilojen toimivuudesta, käytännöllisyydestä ja haastavuudesta tehdään selvitys. Selvityksessä tulee selvittää oppilaiden ja henkilökunnan jaksaminen. Selvityksen tulee olla koko henkilökuntaa sekä kaikkia oppilaita koskeva. Selvityksessä tulee huomioida huoltajien/vanhempien näkemykset, kokemukset ja tieto uudistuksesta.

Tuloksia voidaan käyttää jatkossa uusien tilojen suunnittelussa."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Kokouskäsittely

Riitta-Maija Hokkasen aloite.

Valmistelija

  • Kai Väistö, palvelualuepäällikkö, kai.vaisto@rovaniemi.fi

Perustelut

Riitta-Maija Hokkanen ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:
Olemme ottaneet Rovaniemellä käyttöön uusia avokonttorityyppisiä opetustiloja, joissa oppilaalla ei välttämättä ole omaa pulpettia eikä paikkaa, jossa opiskella. Lisäksi toimitaan yhdessä monen luokan kanssa inkluusio periaatteella. Samaan aikaan koulunkäyntiavustajia on vähennetty ja pienryhmäopetusta on selkeästi vähennetty. Esitämme, että uudella tavalla toteutettujan opetustilojen toimivuudesta, käytännöllisyydestä ja haastavuudesta tehdään selvitys. Selvityksessä tulee selvittää oppilaiden ja henkilökunnan jaksaminen. Selvityksen tulee olla koko henkilökuntaa sekä kaikkia oppilaita koskeva. Selvityksessä tulee huomioida huoltajien/vanhempien näkemykset, kokemukset ja tieto uudistuksesta. Tuloksia voidaan käyttää jatkossa uusien tilojen suunnittelussa.”

Opetussuunnitelman linjauksia oppimisympäristöistä

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa käytetään. Oppimisympäristöjen tulee tukea yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki yhteisön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yhteistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa. 

Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että oppimisympäristöt muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja joustavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Lisäksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. 

Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden myös itsenäiseen opiskeluun.Koulun sisä-ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kirjastot, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yhteistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä. 

Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppimispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Uusia tieto- ja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Oppilaiden omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla. Samalla varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus tietoja viestintäteknologian käyttöön. 

Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissa innostavat oppilaita oman osaamisensa kehittämiseen. Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet.Näin voidaan ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta. Tuen tarpeen mukaan räätälöidyt oppimisympäristöt voivat olla osa oppilaan suunnitelmallista tukea. 

Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon kouluyhteisön ja jokaisen oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaita ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan kaikissa oppimisympäristöissä. Hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri tukevat oppimista.

Esimerkkejä uusista oppimisympäristöistä ja toimintamalleista Rovaniemellä:

Ounasrinteen ja Ounasjoen peruskoulujen avoimet oppimisympäristöt

Ounasrinteen ja Ounasjoen yhtenäiset peruskoulut ovat aloittaneet kaikkien luokka-asteiden osalta uusissa tiloissa. Molemmissa kouluissa suurin osa opetustiloista on perinteisiä opetustiloja. Kouluissa avoimet oppimisympäristöt ovat sekoitus ns. normaaleja luokkatiloja ja erilaisia oppimista ja työskentelyä tukevia tiloja, lähtökohtana oppilaiden erilaiset tarpeet. 

Näissä tiloissa jokaisella oppilaalla on omat työskentelypisteensä. Tämän lisäksi on joustavia tiloja yksilökohtaiseen ohjaamiseen, pienryhmätyöskentelyyn sekä uuden opetussuunnitelman vaatimiin ryhmätyöskentelyn muotoihin. Huomionarvoista on, että tilat ovat hyvin varustettuja ja toiminnallisesti helposti muunneltavissa erilaisiin tilanteisiin. Kalusteratkaisuissa yksittäinen oppilas voi ergonomisesti työskennellä istualtaan, seisoen ja vaikka lattialla työskennellen. Lisäksi molemmissa kouluissa hyödynnetään monipuolisesti lähellä olevaa luontoa ja rakennettuja piha-alueita. 

Suomalaisissa kouluissa oppilasaines on hyvin heterogeenistä ja opetuksellisesti haastavaa. Ounasrinteellä ja Ounasjoella opetus on järjestetty siten, että tiloissa olevilla oppilailla olisi mahdollisimman monipuolinen opetushenkilöstön tuki, riippuen oppilaiden yksilöllisestä tarpeesta. Työjärjestyksiä tehdessä aikuisten henkilöiden määrä opetusryhmissä maksimoidaan. 

Yhdessä tekeminen ja samanaikaisopetus ovat molemmissa kouluissa arkipäivää. Kouluissa tehdyt opetusjärjestelyt ovat herättäneet paljon positiivista kiinnostusta monelta taholta ympäri Suomea ja kouluissa vierailee paljon ulkomaalaisia ja kotimaisia opetusalan ammattilaisia tutustumassa toimintaan. Näissä yhteydenotoissa nimenomaan oppilaan yksilöllisen opintopolun huomioiminen opetusjärjestelyissä ja uudet tilaratkaisut ovat olleet erityisen kiinnostuksen kohteina.

Pienemmistä kouluista viimeksi uusissa tiloissa on aloittanut Meltauksen koulu, jossa kaikki opetustilat ovat perinteisiä luokkatiloja. Rovaniemellä tehtyjen koulujen peruskorjausten yhteydessä ei ole tehty tilamuutoksia perinteisistä luokkatiloista avoimiksi oppimisympäristöiksi.

Rovaniemen koulutuspalveluiden käytäntö uusien oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteutuksessa

Rovaniemellä toimii 24 peruskoulua ja kolme lukiota. Lähes kaikki nykyisistä koulurakennuksista on rakennettu ennen perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 käyttöönottoa. Samoin lähes kaikki koulujen opetustilat ovat ns. perinteisiä luokkatiloja. Koulut hyödyntävät aiempaa tehokkaammin koko kiinteistön tiloja opetuskäyttöön ja samanaikaisopetusta on kehitetty valtakunnallisen linjauksen mukaisesti oppilaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Kaikissa Rovaniemen kouluissa jokaiselle oppilaalle tarjotaan oma työskentelypiste opetustilanteen edellyttämällä tavalla.

Uusien koulutilojen tilaohjelmat laaditaan yhteistyössä tilojen omistajan kanssa Opetushallituksen suositusten mukaisesti. Rovaniemen koulutuspalveluissa pidetään tärkeänä, että koulujen oppimisympäristöt ovat oppimista tukevia, toiminnallisuuteen kannustavia, yhteisöllistä tiedonrakentamista ja monenlaista yhteistyötä mahdollistavia. Oppilaita myös ohjataan osallistumaan aktiivisesti oppimisympäristöjen suunnitteluun ja kehittämiseen, joka ei kuitenkaan poista opettajan vastuuta esim. työrauhan säilyttämisessä. Pyrimme myös siihen, että varsinkin uudet opetustilat ovat monikäyttöisiä ja huomioivat esimerkiksi tulevat oppilasmäärien muutokset. 

Mitoittamalla opetustilat oikein, voimme välttyä turhien tilojen aiheuttamilta kustannuksilta ja käytettävissä olevat määrärahat kohdistuvat koulun ydintehtävään eli lasten saamaan opetukseen. Vuoden 2020 aikana erityisopetuksen määrää ja saavutettavuutta lisätään valtuuston myöntämän lisämäärärahan avulla.

Koulutuspalveluiden johtoryhmän ja rehtoreiden sekä koulunjohtajien yhteisen linjauksen mukaisesti uusien koulujen suunnittelussa huomioidaan erilaisten oppijoiden tarpeet. Rovaniemellä ei olla siirtymässä valtuustoaloitteessa mainittuihin “avokonttorimaisiin” kouluihin. Sen sijaan perinteisten luokkatilojen lisäksi tarvitsemme jatkossakin muunneltavia ja monikäyttöisiä tiloja erilaisiin tarpeisiin, kuten Opetushallituskin on kehoittanut kuntia toimimaan . Tärkeä osa uusien koulujen suunnittelua on oppilaiden, huoltajien, henkilökunnan ja  alueen asukkaiden osallistaminen, jota on merkittävästi lisätty koulutuspalveluiden toiminnassa.

Selvitämme jatkossakin koulukohtaisissa terveellisyys- ja turvallisuusselvityksissä kolmen vuoden välein henkilökunnan mielipiteen ja kokemukset käytössä olevien opetustilojen terveellisyydestä, turvallisuudesta ja soveltuvuudesta opetuskäyttöön. Selvitys tehdään moniammatillisessa yhteistyössä mm. työsuojelun, henkilökunnan, terveystarkastajan, oppilaskunnan, kouluterveydenhoidon ja kiinteistön omistajan kanssa. Tämän selvityksen lisäksi kouluissa on käytössä vuosittain päivitettävä vaarojen ja haittojen arviointi, joka tehdään koulukohtaisesti rehtorin/koulunjohtajan johdolla yhdessä henkilökunnan kanssa keskustellen. 

Edellä mainituissa selvityksissä havaittuja ongelmia ja puutteita pyritään korjaamaan mahdollisimman pian talouden sallimissa rajoissa. Akuutit ja lain edellyttämät turvallisuuspuutteet tulee korjata välittömästi. Lisäksi jokaisessa yksikössä pidettävien kehityskeskusteluiden yhteydessä on mahdollisuus käsitellä työympäristöön liittyviä asioita. 

Koulutuspalveluiden johtoryhmä arvioi oppimisympäristöjen ja opetussuunnitelman vaikutuksia kaikkiin kouluyhteisön jäseniin kokonaisuudessaan valtakunnallisten selvitysten ja tutkimustulosten valmistuttua. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Sivistyslautakunta antaa edellä mainitun vastauksenaan Riitta-Maija Hokkasen  valtuustoaloitteeseen.

Päätös

Sivistyslautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.