Tarkastuslautakunta, kokous 27.8.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 92 Asukkaiden hyvinvointi

ROIDno-2018-3219

Valmistelija

  • Rauni Jokelainen, kaupunkitarkastaja, rauni.jokelainen@rovaniemi.fi

Perustelut

Tarkastuslautakunta arvioi vuoden 2019 arviointisuunnitelman mukaisesti asukkaiden hyvinvointia. Arviointi tehdään hyvinvointisuunnitelmaan (KV 1.12.2017) kirjattujen painopisteiden ja tavoitteiden kautta. Näkökulmaksi on valittu ne toimenpiteet, joista ovat vastanneet muut tahot kuin perusturvalautakunta, sillä asukkaiden hyvinvointiin vaikuttavat kaikki palvelun tuottajat, ei ainoastaan kunnan tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Kuntien tehtävään edistää asukkaiden hyvinvointia ei käsitellä erillisenä asiana vaan siihen on kytketty alueen elinvoiman edistäminen. Hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman edistämisen vaatimus perustuu kuntalakiin (KuntaL 1§). Lain velvoite on vahva, ottaen huomioon että kunnat asukkaineen ja tarpeineen ovat erilaisia, samoin kuntien toimintaympäristöt ja sijainnit maantieteellisesti, jotka on huomioitava palveluja järjestettäessä. Laki viittaa suoraan kunnan rooliin edistää alueensa elinvoimaa ja kestävää kehitystä niin kuin kyseisen kunnan paikalliset olosuhteet ja tarpeet edellyttävät. (HE 268/2014, 2.2.1 s.15).

Hyvinvointia yksilön näkökulmasta

Kuntien/kaupunkien näkökulmasta hyvinvoinnin edistäminen on käsitteenä laaja. Sitä yleensä käytetään tarkoittamaan koko kunnan vastuuta asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä avaamatta sisältöä sen tarkemmin.

Yksilön näkökulmasta hyvinvointi määritellään tarkoittavan mm. ” fyysistä, psyykkistä, sosiaalista ja emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka on ihmisen itsensä, hänelle läheisten ihmisten sekä yhdyskuntapolitiikan, palvelujärjestelmän toiminnan ja lähiympäristön tulosta” (Uutta ARTTU2-ohjelmasta 7/2016). Hyvinvointi merkitsee siten eri asioita eri ihmisille, riippuen siitä mistä elämänvaiheesta on kyse. Käsitteenä hyvinvointi on myös subjektiivinen sillä ihmiset kokevat eri asioita itselleen tärkeäksi.

Hyvinvointiin liitetään tiiviisti myös osallisuus. THL:n mukaan se lisää hyvinvointia ja terveyttä, koska osallisuus on mm. yhteisöön kuulumista, vaikuttamista ja asukkaan mahdollisuutta ilmaista mielipiteensä. Vastuu omasta hyvinvoinnista asukkaalle itselleen nousee tutkimusten mukaan yhä tärkeämmäksi. Viisaasti toimiva kunta toimiikin asukkaiden kannustajana kohti aktiivista, hyvinvointia edistävään ja kunnan arvojen mukaiseen toimintaan. Kunnan / kaupungin tehtävänä on siten tulkita ympäristöään ja tuottaa niitä palveluja, joita asukkaat tarvitsevat.

Kaupunkistrategia perustuu asukkaiden hyvinvoinnin selvitykseen

Jotta kunnat ovat tietoisia asukkaiden hyvinvoinnista, niiden on tehtävä kerran valtuustokaudessa laajempi ja vuositasolla suppeampi hyvinvointikertomus. Tietolähteinä ovat mm. THL, TEM, sotkanet, tilastokeskus ja Kelan tilastot. Kertomuksessa analysoidaan tietoja asukkaiden terveydestä, hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä palvelujärjestelmän kyvystä vastata näihin tarpeisiin (HE268/2014vp).

Hyvin laadittuna hyvinvointikertomus toimii kunnan johtamisen työkaluna. Raportti antaa suuntaviivoja ikärakenteen kehittymiselle ja osoittaa painopisteitä palvelutarpeille. Se auttaa laatimaan pidemmän tähtäimen tulkintoja, mihin suuntaan kuntaa on kehitettävä. Jotta hyvinvointikertomus ei jäisi irralliseksi raportiksi vaan olisi hyödyksi päätöksenteossa, pitää hyvinvointiraportin tulokset linkittää kaupunkistrategiaan ja talousarvioon.

Laaja hyvinvointikertomus 2017-2020

Kaupunginvaltuuston 1.12.2017 hyväksymässä kertomuksessa hyvinvoinnin positiivisiksi tekijöiksi nousivat mm. työttömyyden lasku, koulutuksen ulkopuolelle jäämisen vähentyminen, rikosten määrän vähentyminen sekä köyhyydestä kertovien indikaattorien lievä lasku sekä tehdyt toimenpiteet köyhyyden torjumiseksi. Negatiivisiksi tekijöiksi nousivat työikäisten elintapojen huonontuminen, ikäihmisten pelot kuten yksinäisyys ja arjessa selviytyminen.

Hyvinvointikertomuksen perusteella kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamiseksi on tuettava aktiivisuutta ja terveellisiä elintapoja kuten esteettömyyttä ja sujuvan arjen varmistamista sekä palveluita koskevan tiedon löytämisen parantamista, turvallisuudentunteen parantamista. Tavoitteeksi asetettiin myös työelämästä syrjäytymisen riskin pienentämistä ja työn tekemisen mahdollisuuksien parantamista, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistämistä sekä yksinäisyyden tunteen vähentämistä ja henkisen hyvinvoinnin parantamista.

Kertomuksen perusteella asetettiin valtuustokaudelle 2017-2020 palvelujen järjestämisen ja palveluverkon yleisiksi periaatteiksi mm. :

- Kaupunkilaisten lakisääteiset palvelut toteutuvat ja asukkaat saavat muitakin hyvää elämää edistäviä laadukkaita palveluja tarpeidensa ja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa.

- Palveluverkko suunnitellaan vastaamaan palvelutarpeita toimintaympäristön muutokset kokonaisvaltaisesti huomioiden.

-  Palvelun sisältö ja tarve ratkaisee, toteutetaanko se lähi-, alueellisena-, keskitettynä, liikkuvana vai sähköisenä/virtuaalisena palveluna.

Hyvinvointia tukevia ohjelmia ja toimenpiteita ovat pitkällä tähtäimellä kaupunkistrategia 2025, talousarvio- ja taloussuunnitelma, yleiset lähipalveluperiaatteet ja toimialakohtaiset periaatteet sekä asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien jatkokehittäminen sekä viestintäohjelma.

Toimenpiteet on lueteltu hyvinvointikertomuksessa kattavasti ja määritelty myös vastuutahot. Laaja hyvinvointikertomus sisältää kuntalaisten suoria palautteita koetusta hyvinvoinnista ja palveluiden toimivuudesta, kertomuksesta löytyy linkit laajempiin selvityksiin.

 

 

Asukkaiden hyvinvointia tukevat toimet kaupunkistrategiasta tilinpäätökseen

Kaupunkistrategiassa linjataan, että omaehtoista hyvinvointia edistetään ja että asukkaat saavat muitakin hyvää elämää edistäviä laadukkaita palveluja kaupungin rahoitusmahdollisuuksien puitteissa. Ts. palvelujen tuottaminen ja tarjoaminen on kytketty suoraan kaupungin taloudelliseen tilanteeseen.  

Palvelujen tuottamisen periaatteena on hyvinvoinnin tuottaminen asukkaille ja sen pitäisi näkyä jokaisen toimialan talousarviossa. Talousarviot 2018 ja 2019 kuitenkin osoittavat, että hyvinvoinnin näkökulma puuttuu taloussuunnittelusta vaikka vastuutahot on määritelty eri toimenpiteille. Asukkaiden hyvinvointi mainitaan vain aluelautakuntien toiminnan ja talouden tuloskortissa aluelautakunnan perustehtävissä sekä Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n tuloskortissa kaupunkistrategiasta johdetuissa keskeisissä toimenpiteissä. Muiden toimielinten tuloskorteissa ei asiaa mainita. Myös investoinneista puuttuu linkitys asukkaiden hyvinvointiin.

Tilinpäätöksessä 2018 asukkaiden hyvinvointiin viitataan laajemmin. KH on toteuttanut hyvinvointisuunnitelman liittyen ikäihmisten yksinäisyyden torjuntaan (Turvallinen arki tulevaisuusverstas 11/2018). Aluelautakunnat ovat vahvistaneet kylien asukkaiden omaehtoista hyvinvointia.

Muilla toimialoilla koulutuslautakunta huomioi hyvinvoinnin edistämisen varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden järjestämisessä. Kaupunkilaisten hyvinvointiin ja viihtyvyyden edistämisen näkökulma on ollut vapaa-ajan lautakunnalla ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen nuorisopalveluilla.Tuloskorttien mukaan ennaltaehkäisevä hyvinvointityö on keskeinen painopiste kaikissa vapaa-ajan palveluissa.

Tarkastuslautakunta kuulee vs. hallintopäällikkö, asianhallinta-, asiakas ja tietopalvelut Samppa Määttää hyvinvointikertomuksen tehtävien vastuuttamisesta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jari Kotimäki, tarkastuspäällikkö, jari.kotimaki@rovaniemi.fi

Tarkastuslautakunta jatkaa asukkaiden hyvinvoinnin arviointia Rovaniemen kaupungissa.

Lautakunta kuulee ja merkitsee esittelijän esityksen tiedoksi.

Päätös

Tarkastuslautakunta kuuli vs. hallintopäällikkö, asianhallinta-, asiakas ja tietopalvelut Samppa Määttää ja merkitsi tiedoksi.

Lautakunta päätti jatkaa asukkaiden hyvinvoinnin arviointia Rovaniemen kaupungissa.


 

Rovaniemen kaupungin kirjaamo, Hallituskatu 7, PL 8216, 96101 Rovaniemi

puh. 016 322 6014, fax. 016 322 6450, kirjaamo@rovaniemi.fi