Jätkänkynttilä silta

Vapaa-ajanlautakunta, kokous 24.9.2019

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 83 Vapaa-ajanlautakunnan lausunto organisaatiouudistukseen

ROIDno-2019-2062

Valmistelija

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus on 2.9.2019 § 287 päättänyt linjata organisaatiouudistuksen jatkovalmistelua. Kaupunginhallitus päätti, että  nyt suunnitellusta organisaatiovaihtoehdosta pyydetään lautakuntien ja aluelautakuntien lausunnot. Kaupunginhallituksen päätös on lähetetty toimielimille asiahallintajärjestelmän kautta.

Lautakuntien ja johtokunnan lausunnoissa pyydetään kiinnittämään huomiota ainakin seuraaviin kysymyksiin:

  1. Toimialojen lukumääräksi on ajateltu kahta (elinvoima ja hyvinvointi) tai kolmea (elinvoima, sivistys- ja hyvinvointi sekä perusturva). Mikä olisi mielestäsi paras toimialajako?

  2. Toimielinten lukumäärä ja tehtävät

  3. Elinvoimapalvelujen organisointi (nykyinen tekninen toimiala, sekä hallinnon elinvoimapalvelut kootaan yhteen)

  4. Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden organisointi (lapsiperheiden palvelut tuodaan kokonaisuutena osaksi tätä)

  5. Perusturvapalveluiden organisointi

  6. Hallinto- ja tukipalvelut -yksikön organisointi

  7. Tilahallinnan organisointi (tilaliikelaitos taseyksiköksi kaupunginhallituksen alaisuuteen)

  8. Aluetoiminnan organisointi elinvoimapalveluiden alaisuuteen

  9. Mitä muuta organisaatiouudistuksessa tulisi huomioida?

  10. Täyttääkö uudistus sille asetetut tavoitteet (Organisaatiorakenne palvelee asiakaslähtöistä, tehokasta ja taloudellista palvelujen järjestämistä, Luottamushenkilöorganisaatio ja viranhaltijaorganisaatio tukevat toinen toisiaan, Tukitoimintojen keskittäminen konsernihallintoon, sekä peruskaupungin että kaupunkikonsernin osalta, Johtamisen näkökulmasta hallittavat ja selkeät kokonaisuudet, Johtamiskulttuuri ja esimiestyö paranevat)

Lausunnot tulee toimittaa kaupunginhallitukselle viimeistään perjantaina 27.9.2019.

Kolmen toimialan malli

Kaupunginhallitus päätti, että suunnitelmien valmistelua jatketaan kolmen toimialan mallin pohjalta. Tässä mallissa toimialat muodostuvat:

  • elinvoimapalveluista 

  • sivistys- ja hyvinvointipalveluista 

  • perusturvapalveluista. 

Kyseisiä toimialoja ohjaavat lautakunnat:

  • sivistys- ja hyvinvointilautakunta

  • elinvoimalautakunta 

  • ympäristölautakunta sekä perusturvalautakunta. 

Lautakuntien yhteydessä toimivat jaostot: 

  • HYTE-jaosto (sivistys- ja hyvinvointilautakunta) 

  • kylien kehittämisjaosto sekä jätehuoltojaosto (elinvoimalautakunta)

  • yksilöasioiden jaosto (perusturvalautakunta ja sivistys- ja hyvinvointilautakunta)

Perusturva- ja sivistyspalveluilla voi olla oma yksilöasioiden jaosto tai molemmilla lautakunnilla voi olla yhteinen yksilöasioiden jaosto. 

Lapsiperheiden palvelukokonaisuus yhdistettäisiin ja siirrettäisiin perusturvapalveluista yhdeksi palvelukokonaisuudeksi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialalle. Lapsiperheiden palvelujen kokonaisuuteen kuuluvat seuraavat palvelukokonaisuudet:

  • Perhesosiaalityö (ennaltaehkäisevä perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö)

  • Terveysneuvonta (neuvolat, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto)

  • Perheneuvola

  • Perheoikeudelliset palvelut (mm. lastenvalvojat)

  • Lastensuojelu (avohuolto, sijaishuolto, lapsi- ja nuorisokoti)

Lisäksi vaihtoehtona halutaan selvittää nuorten vammaisten palveluiden sitominen osaksi lapsiperheiden palvelukokonaisuutta.

Muutoin sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialala muodostuisi samoin kuin tällä hetkellä varhaiskasvatuspalveluista, koulutuspalveluista, lapsiperheiden palveluista sekä nuorisopalveluista. 

Hyvinvoinnin ja terveyden (HYTE-palvelut) edistäminen olisi mallin mukaisesti kaikkia palveluja yhdistävä (läpileikkaava) kokonaisuus, joka organisoitaisiin sivistys- ja hyvinvoinnin toimialalle. HYTE-palveluja ohjaamaan perustettaisiin HYTE-jaosto. Lisäksi toimialalla olisi joko oma tai perusturvapalveluiden kanssa yhteinen yksilöasiain jaosto, jota tarvittaisiin mahdollisten lapsiperheiden palveluita koskevia päätöksiä varten.  

Elinvoima- ja tekniset palvelut yhdistetään yhdeksi toimialakokonaisuudeksi. Perusturvapalvelujen toimiala jatkaisi samanlaisena kokonaisuutena lukuun ottamatta sivistys- ja hyvinvointipalveluihin siirrettäviä lapsiperheiden palveluita. 

Omistajaohjaus:

Omistajaohjaus olisi kaupunginhallituksen alla ja että omistajaohjausta edelleen

tiivistettäisiin ja selkeytettäisiin. Omistajaohjauksesta vastaa kaupunginjohtaja. Valmisteluun otettaisiin mukaan toimialajohtajat ko. toimialaan liittyvien yhteisöjen osalta. Valmistelussa hyödynnettäisiin kaupungin organisaation muu, mm. juridinen, talous- ja henkilöstöosaaminen. Konserniohjeessa määriteltäisiin selkeästi, millaisissa asioissa omistaja-ohjaukseen liittyvä ohjauspäätös (kaupungin ennakkokanta) tulisi tehdä kaupunginhallituksessa ja millaisissa asioissa sen voisi antaa kaupunginjohtaja tai konserniohjauksesta vastaava muu viranhaltija. Annettu omistajaohjaus dokumentoitaisiin

Hallinto- ja tukipalvelut:

Nykyinen strategien hallinto muodostaisi hallinto- ja tukipalvelut kokonaisuuden, joka toimisi läpileikkaavana kaikilla toimialoilla ja kaupunkikonsernissa. Lisäksi tavoitteetteena olisi keskittää tukipalveluita. Tällaisia palveluita olisivat mm. henkilöstöpalvelut,logistiikkapalvelut ja asianhallinta sekä arkistointipalvelut.

Aluelautakunnat

Aluelautakuntien sijasta elinvoimalautakunnan alaisuuteen perustetaan kylien kehittämisjaosto, johon kuuluisi:

  • 2 luottamushenkilöedustajaa (pj:n oltava ltk jäsen tai varajäsen)

  • 2 kyläyhdistysten edustajaa

  • 2 kylien yrittäjäedustajaa

  •  1 asukkaiden edustaja

  •  (nuorisovaltuuston edustaja)

Jaoston tehtävät olisivat kylien, kyläyhdistysten ja muiden aktiivisten kyläyhteisöjen toiminnan kehittäminen ja aktivointi (hyte-rooli, lausunnot ja kylien edunvalvonta sekä kylien asukkaiden osallisuus.  Kylien kehittämissäätiön ja valtuuston myöntämien määrärahojen kohdentaminen ja käyttö kylien toimijoiden kyläyhdistykset, maaseutuyritykset ym. kehittämishankkeisiin. Panostusta suoraan yhteistoimintaan kyläyhdistysten kanssa. 

Tilapalveluiden organisointi

Hallinto- ja tukipalveluihin sijoitettu tilapalvelut vastaisi kaupungin organisaation käytössä olevista toimitiloista. Elinvoimapalvelut vastaisi yritystoimintaan liittyvistä tiloista sekä tyhjien toimitilojen ja kiinteistöjen kehitystyöstä (kaavoitus, myynti, vuokraus).

Kaavoitus

Kaavoitusasioiden valmistelua jatketaan seuraavien linjausten pohjalta:

  • poikkeusluvista päättäminen tulisi pitää kaupunginhallituksella kielteisten poikkeuslupien osalta, 

  • kaavojen luonnosvaiheen käsittelisi lautakunta ja ehdotusvaiheen kaupunginhallitus,

  • kaavoitusohjelmassa päätettäisiin  niistä kaavoista, joiden osalta ehdotusvaiheesta päättäisi hallitus

  • kaavoitusohjelman valmistelu tapahtuisi laajemmassa yhteistyössä elinvoimalautakunnan, kaupunginhallituksen ja toimialojen kanssa ja yksittäisten tonttien vuokrasopimusasiat delegoitaisiin viranhaltijoille.


Kahden toimialan malli

Tässä mallissa toimialat muodostuvat elinvoimapalveluista sekä hyvinvointipalveluista, johon yhdistettäisiin sekä perusturva- että sivistys ja hyvinvointipalvelut. Toimialoja ohjaa kaksi lautakuntaa (elivoima- ja hyvinvointilautakunta) sekä tarvittavat jaostot, (HYTE-jaosto, yksilöasioiden jaosto, jätehuoltojaosto ja kylien kehittämisjasoto). ELinvoimalautakunnan alaisuudessa toimii myös ympäristölautakunta. Hallinto- ja tukipalvelut,kaavoitus, tilapalvelut sekä omistajaohjaus organisoitaisiin samoin kuin kolmen toimialan mallissa ja tavoitteena olisi yhdistää ja keskittää tukipalveluita.

Kaupunginhallituksen esittämä kolmen toimialan malli tehostaa hallinnointi- ja valmistelutyötä. Malli yhdistää lapsiperheiden palvelut yhdeksi kokonaisuudeksi ja luo nykyistä paremmat edellytykset lautakunnalle koordinoida ja ohjata lapsiperheiden palveluita koskevaa päätöksentekoa ja palvelutuotantoa. Toisaalta malli korostaa aiempaa enemmän sitä, että toimielin käsittelee ja päättää strategisen tason asioita. Esitetty malli korostaa lapsiperheiden palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja luo nykyistä paremmat edellytykset moniasiakkuuksien hallintaan. Tämä osaltaan tehostaa ja parantaa ennaltaehkäisevää työtä ja sen vaikuttavuutta. 

Lapsiperheidenpalvelujen siirtäminen hyvinvoinnin toimialalle parantaa mahdollisuuksia asiakkaan näkökulmasta saumattomampaan palveluun ja asioiden hoitoon. Yhtenäisellä ohjauksella voidaan vaikuttaa prosessien ja yhteistoiminnan kehittämiseen asiakaslähtöisemmäksi. Sujuva yhteistyö lyhentää käsittelyaikoja ja parhaimmillaan alentaa myös kustannuksia. Lapsiperheiden eri palvelut toimivat usein samojen asiakkaiden kanssa ja olisi tärkeää, että näitä palveluja voidaan johtaa ja tuottaa yhtenä kokonaisuutena. Lapsiperheiden ja nuorten palveluja ovat neuvolapalvelut, varhaiskasvatus, koulutuspalvelut ja sen psykososiaaliset palvelut, perheneuvola,  lastensuojelu, perhesosiaalityö ja perheoikeudelliset palvelut. Myös lainsäädäntö ja hyvinvointipalveluita tekevä tutkimus korostavat eri palveluiden ja hallinnonalojen sekä viranomaisten välistä yhteistyötä, palveluiden järjestämistä asiakkaan kannalta mielekkääksi kokonaisuudeksi ja asiakkuuksien (moniasiakkuus) hallintaa. 

On kuitenkin huomioitava, että esitetty malli edellyttää  muutosten huomiointia hallintosäännössä ja delegoinneissa. 

Hyvinvoinnin edistäminen

Hyte-palvelujen uudelleen organisointi on merkittävä muutos verrattuna nykyiseen toimintamalliin ja organisaatiorakenteeseen. Hyte-palveluiden uudelleen organisoimisella korostetaan kaupungin lakisääteistä velvollisuutta luoda nykyistä parempia edellytyksiä kuntalaisten  hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Hyte-palvelut ovat korostetusti kaikkia palveluja poikkileikkaava ja yhdistävä tekijä ja toimija. Hyvinvointia edistävä tehtävä nähdään yleisesti hyvin tärkeänä, joten sitä asemoitaessa ja resursoitaessa on hyvin tärkeää löytää sen tekemiselle hyvä rakenne ja sijainti kaupungin organisaatiossa. Läpileikkaavuus on prosessin tarkastelun näkökulmasta hyvä asia, mutta asemoinnin kannalta on hyvä varmistaa, että hyvinvointitehtävä ei joudu alueelle, jossa sen painoarvo vähenee tai toimijoiden sitoutuneisuus heikkenee. Hyviä vaihtoehtoja ovat selkeät kokonaisuudet, kuten  hyvinvoinnin palvelu- tai vastuualue. 

Hyvinvoinnin edistäminen on strategian mukaista työtä, jonka tekeminen edellyttää vahvaa yhtenäistä tietoperustaa, monipuolista hyvinvointitietoa sekä moniäänistä ja yhteistyöperustaista lähestymistapaa. Hyvinvointityön onnistumisen kannalta on keskeistä että olemassa olevaa kokemustietietoa sekä jo olemassa olevia hyvinvointityötä tekeviä verkostoja hyödynnetään. Kaikki edellä mainittu vahvistaa Rovaniemen kaupungin hyvinvointityön identiteettiä ja auttaa muodostamaan yhteisen käsityksen siitä, mitä hyvinvointi meillä tarkoittaa. Ennaltaehkäisevää työtä, varhaista puuttumista ja hyvinvoinnin edistämistyötä tehdään jo tällä hetkellä kaupungin eri toimialoilla, mutta vapaa-ajan palvelujen palveluelueella eli kulttuuri, liikunta ja nuorisotyössä, se on aivan erityinen painopiste.

Hyte-kokonaisuus on mahdollista asemoida osaksi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta, mutta poikkileikkaavuus koko organisaatioon tulee taata jatkosuunnittelussa. Hyte-työn johtamisvastuu tulee olla henkilöillä, joilla on kokemusta hyte-toiminnan kehittämisestä, sillä toimialojen ja eri toimijoiden sitoutuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta aito yhteistyöperusteisuus ja sitoutuneisuus tulee toteutumaan.

Merkittävä peruste hyte-toiminnan sijoittamisesta hyvinvoinnin toimialalle on toimivalta ja -vastuu. Toimiala- ja palvelualuejohto on vastuussa palvelujen toteuttamisesta ja tilivelvollisia talouden toteutumisen suhteen. Toimialalla, toimialajohdon ohjauksessa, oleva hyte-toiminto on  vaikuttavampaa kuin ulkoinen ohjaus, joka ei kuitenkaan ole palvelujen ja talouden toteutumisesta vastuussa.

Hyvinvoinnin  ja terveyden edistämisen palvelut ovat luonnollinen osa liikunta- ja kulttuuripalveluita sekä nuorisopalveluita. Eri väestöryhmiä koskevia (ikäihmiset, lapset ja nuoret, työikäiset) hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevia palveluja koordinoidaan tällä hetkellä liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Nuorisopalvelut tekevät yhteistyötä nuorten asioissa muun muassa toisen asteen oppilaitosten, Nuorten Ohjaamon sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen, poliisin sekä muiden viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Hyte-toimintojen ja nuorisopalvelujen sijoittaminen hyvinvoinnin toimialalle takaa jatkuvuuden palvelujen ohjauksessa, luotujen verkostojen toiminnassa ja hyödyntää parhaiten muodostunutta kokemusta ja asiantuntijuutta. Sijoittamista toimialalle tukee myös se, että kaupunginhallitus edellyttää, että hyte-työtä ohjaavat ja johtavat henkilöt, joilla on tausta hyvinvoinnin edistämistyöstä. On myös huomattava, että edunvalvonnan näkökulmasta hyte-toiminnon sijoittaminen hyvinvoinnin toimialalle on perusteltua, koska valtion hallinnossa ko. toiminnot kuuluvat pääosin Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen. Rovaniemen kaupungissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työkaluja on eri toimialoilla, erityisesti sivistys- ja hyvinvointipalvelujen sekä perusturvapalvelujen toimialalla. Siten on luonnollista, että ko. palvelut sijoittuvat osaksi hyvinvointipalveluita. 

Esityksen mukaan nuorisopalvelujen organisointisuunnitelmien valmistelua jatketaan siten, että nuorisopalvelut organisoitaisiin osaksi koulupalveluja. Lautakunta näkemyksen mukaan  organisaatiouudistuksen ensivaiheessa olisi käytännöllistä päättää lautakunnista ja niiden määrästä sekä toimialoista ja niihin liittyvistä palvelukokonaisuuksista mukaan lukien hallinto- ja tukipalvelut. Varsinaisesta palvelualuejaosta päätettäisiin myöhemmin lautakunnissa. 

Vapaa-ajanlautakunta näkee, että nuorisopalvelujen sijainti osana Hyte-palveluja on luontaista ja osaltaan vahvistaa esimerkiksi kulttuurisen nuorisotyön, nuorten liikkumisen edistämisen sekä kirjastopalvelujen kanssa luotuja yhteistyökäytänteitä.  Nuorisopalvelujen toimintatapa perustuu nuorten vapaaehtoiseen osallisuuteen sekä yhteistyöhön lukuisten eri toimijoiden kanssa. Nuoruus ja nuorten arki on läsnä kaikkien toimialojen työssä, yhteisenä tavoitteena nuorten hyvinvoinnin ja kasvun tukeminen eri toimintaympäristöissä. Nuorten osallisuuden edistäminen on nuorisotyön ytimessä ja koko kaupungin näkökulmasta nuorten nuorten osallisuus- ja vaikuttamistoiminta sekä nuorilta kerätty kokemustiedon hyödyntäminen on hyvää tulevaisuuden ennakointia sekä hyvinvointityön rakennuselementtejä. 

Osallisuustoiminta

Osallisuustoiminnan organisointisuunnittelua jatketaan siten, että viestintä johtaisi ja koordinoisi osallisuutta ja vaikuttamista. Kaikkia osallisuustoimintaa ei kuitenkaan ole mielekästä siirtää osaksi viestintää. Osa osallisuustoiminnoista voidaan siirtää  hyte-toimintojen kokonaisuuteen. Nuorisovaltuuston, vanhusneuvoston sekä vammaisneuvoston toiminnan koordinointi olisi luonnollinen osa hyte-toimintaa. Nuorisovaltuuston ja -hallituksen esittely on tällä hetkellä osa vapaa-ajan toimintaa. Myös kolmannen sektorin kanssa tehtävät hyvinvointipalveluja koskevat sopimukset voidaan keskittää hyte-kokonaisuuteen. Näiden sopimusten tavoitteena on muodostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkosto ja sopimukset ovat osa kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Tällä hetkellä osa ko. sopimuksista päätetään vapaa-ajan lautakunnassa.

Omistajaohjaus

Omistajaohjauksen organisointisuunnitelmien valmistelua jatketaan siten, että omistajaohjaus olisi kaupunginhallituksen alla ja että omistajaohjausta edelleen tiivistettäisiin ja selkeytettäisiin. Omistajaohjauksesta vastaisi kaupunginjohtaja kaupunginhallituksen alaisuudessa. On tärkeää, että valmisteluun otettaisiin mukaan toimialajohtajat ja toimialalautakunnat ko. toimialaan liittyvien yhteisöjen ja asioiden osalta. Valmistelussa on huomioitava myös valtionhallinnon lainsäädäntö. Tämän mukaisesti esim. ammatillinen ja lukiokoulutus kuuluuvat opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuuteen ja ovat käytännössä osa toisen asteen koulutuspalveluita. Ammatillisella koulutuksella onnistuessaan on merkittävä rooli syrjäytymisen ehkäisyssä, eikä sitä tule nähdä pelkästään elinkeinopolitiittisena välineenä alueella. Ammatillisella koulutuksella on tiivis yhdyspinta sivistyspalveluihin esim. opiskeluhuollon, kasvatuksen ja oppimisen kautta. Tämän yhteyden säilyminen jatkossa on tärkeää. Myös hyte-kokonaisuus sekä liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriön hallintoon.

Aluelautakunnat

On tärkeää, että kylien alueilla on mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä elinvoimaisuuteen, viihtyvyyteen ja kehittämiseen. Organisaatiovaihtoehdossa esitetään perustettavaksi kylien kehittämisjaosto. Kuntalaisilla on esitetyn mallin mukaisesti nykyistä aluelautakuntamallia paremmat edellytykset vaikuttaa alueensa kehittämiseen. Nykyisellään aluelautakuntien alaiset palvelut ovat elimellinen osa sivistyspalveluiden toimialalautakuntien alaista toimintaa ja käytännössä aluelautakunnilla on hyvin arajalliset mahdollisuudet vaikuttaa ko. palveluihin tai niiden järjestämiseen. Juridisesti aluelautakuntien alueella sijaitsevista yksiköistä vastaa toimialalautakunta ja toimilan viranhaltijat.  

Hallinto- ja tukipalvelut

Kaupungin hallinnon muodostavat yhdessä toimialat ja hallinto- ja tukipalvelut. On tärkeää, että kaupungin hallinto- ja tukipalvelut kokonaisuudessaan ovat osa kaupungin johtamis- ja suunnittelujärjestelmää. Hallinto- ja tukipalveluita järjestettäessä on huomioitava koko kaupunkikonserni. Tukipalveluita voidaan keskittää, kun sillä saavutetaan toiminnan ja johtamisen näkökulmasta etuja nykyiseen toimintamalliin verrattuna.

Elinvoimapalvelut

Elinvoimapalvelut muodostavat molemmissa malleissa mielekkään kokonaisuuden. Maankäyttö, tekniset palvelut sekä elinvoima- ja yrityspalvelut muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Toimialan toiminnassa korostuu strateginen maankäytön suunnittelu, joka tukee yhdyskuntasuunnittelua sekä elinvoiman kehittämistä. Mm. uusien asuinalueiden rakentaminen ja palvelujen rakentaminen ko. alueille on tehtävä yhdessä yhdyskuntasuunnittelun ja eri palvelujen kanssa. Maankäytön kehittämisen osalta on mielekästä, että kaavoituksesta muodostetaan yhtenäinen kokonaisuus, jossa sovitaan tarkasti työnjako kaupunginhallituksen ja elinvoimalautakunnan kesken sekä muutoinkin sovitaan delegoinnista.

Tilapalvelujen organisointi

Tilapalvelut olisi mielekästä järjestää yhdeksi kokonaisuudeksi, joka vastaisi kaupungin käytössä olevista toimitiloista samoin kuin tyhjien tilojen ja kiinteistöiden kehittämisestä. Kaupungin organisaatiossa tulisi olla henkilö, esim. kiinteistöpäällikkö, joka vastaa omistajan puolesta uusien kiinteistöjen rakennuttamisesta ja projektien kilpailutuksesta yhdessä talous- ja hankintayksikön sekä teknisen toimialan kanssa. Kiinteistöpäällikkö vastaisi tarveselvityksen ja hankesuunnitelman osalta olemassa olevien ja uusien rakennuksien kustannusarvioista, kuntoarvioista sekä korjaustarpeesta.  

Kahden toimialan mallissa suuria kokonaisuuksia olisivat hyvinvoinnin palvelut sekä maankäyttö ja elinvoimapalvelut. Hyvinvointipalveluja koskeva päätöksenteko ja johtaminen olisi integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä organisointitapa korostaa asiakaslähtöisyyttä ja poistaisi käytännössä eri hallinnonalojen luomat raja-aidat ja siilot. Hyvinvointipalvelut voitaisiin organisoida elämänkulku (elämänkaari) periaatteen mukaisesti. Tässä mallissa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen palvelut sekä hyvinvointipalvelut muodostaisivat ehjän ja koordinoidun kokonaisuuden. Asiakaslähtöisen toimintatavan edistäminen ja prosessien yhtenäistäminen olisi tehokkaampaa saman johdon alaisuudessa.

Hyvinointilautakunnassa korostuisi strateginen päätöksenteko sekä palveluiden järjestäminen samoin kuin toiminnan vaikuttavuuden arviointi. Laajojen kokonaisuuksien vuoksi varsinaiseen operatiiviseen toimintaan liittyvä päätöksenteko olisi nykyistä rajallisempaa. Operatiivinen toiminta on erotettava aikaisempaa selvemmin toimialojen johdolle. Toisaalta lautakunnalla olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa suoraan kuntalaisia koskevan hyvinvoinnin palvelujen toiminnan kokonaisuuden organisoimiseen, resursointiin, palveluverkkoihin sekä palvelujen priorisointiin. Toimintamalli korostaisi myös lautakunnan vastuuta kaupungin hyvinvointipalvelujen järjestäjänä.

Malli loisi mahdollisuuden hyödyntää kaupungin eri palvelujen asiantuntijoiden osaamista asiakaslähtöisesti ja integroidusti. Mallissa korostuisi myös johtamisen vastuut sekä kyvykkyys luoda selkeitä asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Johtamisessa korostuisi uuden toimintakulttuurin luominen sekä tiimien johtaminen. Palvelupäälliköiden rooli muuttuisi nykyisestä enemmän strategisen johtamiseen ja johtamisessa korostuisi tiimien johtaminen. Toimialajohtajan osaamisessa korostuisi strateginen johtaminen ja verkostojen johtaminen.

Haasteellinen mallissa on toimielinten määrä. Osin lautakuntia korvaavat jaostot, joita olisi sama määrä kuin kolmen toimialan mallissa. Toisaalta mahdollinen sote-palveluiden tulevaisuuden organisoinnin muutos ei toteutuessaan  aiheuttaisi kaupungin toimintaan juurikaan muutoksia, koska kahden toimialan mallissa päätöksenteko ja palvelut ovat jo integroitu. Vaikka perusturva- ja sivistyspalvelut toimisivat yhtenä toimialana, olisi mahdollista, että toimialalla olisi kaksi lautakuntaa. Näinhän itse toimitaan tällä hetkellä sivistyspalvelujen toimialalla (koulutus- ja vapaa-ajanlautakunta) sekä teknisellä toimialalla (tekninen- ja ympäristölautakunta).

Hallinto- ja tukipalvelujen, tilaratkaisujen, kaavoituksen sekä omistajaohjauksen osalta organisointi on sama kuin kolmen toimialan mallissa.

Alunperin uudistukselle on asetettu seuraavat tavoitteet:

  • organisaatiorakenne palvelee asiakaslähtöistä, tehokasta ja taloudellista palvelujen järjestämistä,

  • Luottamushenkilöorganisaatio ja viranhaltijaorganisaatio tukevat toinen toisiaan

  • Tukitoimintojen keskittäminen konsernihallintoon sekä peruskaupungin että kaupunkikonsernin osalta

  • Johtamisen näkökulmasta hallittavat ja selkeät kokonaisuudet

  • Johtamiskulttuuri ja esimiestyö paranevat

Käytännössä useimmat asetetuista tavoitteista olisi saavutettavissa parhaiten  kahden toimialan mallissa.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Vapaa-ajanlautakunta toteaa lausuntonaan organisaatiomuutoksesta:

Kaupunginhallituksen esittämä kolmen toimialan malli mahdollistaa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Esitetty malli korostaa lapsiperheiden palvelujen asiakaslähtöisyyttä ja luo nykyistä paremmat edellytykset moniasiakkuuksien hallintaan. Tämä osaltaan tehostaa ja parantaa ennaltaehkäisevää työtä ja sen vaikuttavuutta. 

Kahden toimialan malli tarjoaisi laajemmat mahdollisuudet johtamisen ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta, mutta vaihtoehdot päätöksentekoelimien määrässä ja vastuissa voivat osoittautua ongelmallisiksi.

Hyte-kokonaisuus tulisi asemoida osaksi sivistys- ja hyvinvointipalveluiden kokonaisuutta, mutta poikkileikkaavuus koko organisaatioon tulee taata jatkosuunnittelussa.

Merkittävä peruste hyte-toiminnan sijoittamisesta hyvinvoinnin toimialalle on toimivalta ja -vastuu. Toimiala- ja palvelualuejohto on vastuussa palvelujen toteuttamisesta ja tilivelvollisia talouden toteutumisen suhteen. Toimialalla, toimialajohdon ohjauksessa, oleva hyte-toiminto on vaikuttavampaa kuin ulkoinen ohjaus, joka ei kuitenkaan ole palvelujen ja talouden toteutumisesta vastuussa.

Elinvoimapalvelut esitetyssä muodossa selkeyttävät ja edistävät kaupunkikonsernin  kehittämistä ja kokonaisuuden hallintaa.

Organisaatiouudistuksen ensivaiheessa olisi käytännöllistä päättää lautakunnista ja niiden määrästä sekä toimialoista ja niihin liittyvistä palvelukokonaisuuksista mukaan lukien hallinto- ja tukipalvelut. Varsinaisesta palvelualuejaosta voidaan päättää myöhemmin lautakunnissa. 

Päätös

Vapaa-ajanlautakunta päätti toimialajohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

 

Rovaniemen kaupungin kirjaamo, Hallituskatu 7, PL 8216, 96101 Rovaniemi

puh. 016 322 6014, fax. 016 322 6450, kirjaamo@rovaniemi.fi