Banneri

Elinvoimalautakunta, kokous 16.6.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 82 Hakeutuminen Työkykyohjelmaan

ROIDno-2020-2030

Valmistelija

  • Sanna Mäensivu, työllisyysasioiden erityisasiantuntija, sanna.maensivu@rovaniemi.fi

Perustelut

Taustaa:

Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut rahoitushaun työkykyohjelman hankkeiden valtionavustushakuun ja hallinnointiin. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman mukaisesti osatyökykyisille suunnattu työkykyohjelma toteutetaan yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kesken.

Suomen hallituksen tavoitteet työllisyysasteen nostamiseksi edellyttää, että myös osatyökykyiset työttömät, pitkäaikaistyöttömät ja vammaiset henkilöt voivat tehdä työtä omalla työkyvyllään ja että työelämässä on valmiuksia työn mukauttamiseen ja työn joustoihin. Työttömillä on työssä käyviä huonommat mahdollisuudet saada työkykyä edistäviä palveluita. Osa työttömistä on tilanteessa, jossa heidän työkyvyn tuen, hoidon ja kuntoutuksen tarvettaan ei ole tunnistettu eivätkä he ole päässeet tarvitsemiinsa palveluihin ja oikean etuuden piiriin. Ongelmat vaikeutuvat ja kasautuvat, kun niitä ei tunnisteta tarpeeksi varhain.

Työkykyohjelman tavoitteena on saada yksilöiden olemassa oleva työkyky käyttöön tukemalla työ- ja toimintakykyä ja työllistymistä sekä ehkäisemällä työkyvyttömyyttä. STM tukee työkykyohjelman tavoitteiden mukaisen toiminnan kehittämistä ja toimeenpanoa myöntämällä valtionavustusta hankkeille, jotka voivat olla kunnan tai kuntayhtymän toteuttamia. Valtionavustuksella tuettavat toimenpidekokonaisuudet ovat 1) työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta ja 2) tuetun työllistymisen menetelmät. Ohjelmalla on vahva yhteys Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus –ohjelmaan, sote-rakenneuudistukseen ja sosiaaliturvan uudistamiseen.

Työkykyohjelmassa painopistettä siirretään työkyvyttömyyden tarkastelusta olemassa olevan työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseen ja työllistymisen edistämiseen. Lähtökohtana on että jokainen on työkykyinen johonkin työhön, jos se suunnitellaan hänen tarpeidensa mukaan ja annetaan riittävä tuki. Työttömän näkökulmasta hänen olemassa olevan työkykynsä käyttäminen merkityksellisessä tavalla on sekä inhimillistä että taloudellisesti kannattavaa. Työ antaa taloudellista turvaa, luo tulevaisuudenuskoa ja on yksilölle yksi merkittävimmistä hyvinvoinnin lähteistä. Suomessa osatyökykyiset työttömät muodostavat mittavan hyödyntämättömän työvoimapotentiaalin, joka on Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan jopa 1,3 miljardia euroa vuodessa.

Osatyökykyisiä työttömiä on erityisesti seuraavissa sosiaalihuollon palveluissa: vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta, vammaisten henkilöiden työtoiminta, kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus sekä kuntouttava työtoiminta. Osatyökykyisiä työttömiä löytyy lisäksi sosiaalisesta kuntoutuksesta ja mielenterveys- ja päihdepalveluista. YK:n vammaissopimus korostaa vammaisten henkilöiden oikeutta tehdä työtä yhdenvertaisesti muiden kanssa ja ansaita elantonsa palkkatyöllä.

Valtionavustuksella tuettavat toimenpidekokonaisuudet on kuvattu alla:

Työkyvyn tuki osaksi tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskusta toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on

  1. tunnistaa sosiaali- ja terveyskeskuksessa työttömien asiakkaiden työkyvyn tuen tarpeet

  2. rakentaa asiakkaiden tarpeisiin vastaava työkyvyn tuen palvelukokonaisuus

  3. varmistaa yksilölliset palvelupolut ja palvelujen saanti

  4. vahvistaa ammattilaisten työkyvyn tuen osaamista

Toimenpidekokonaisuudet kohderyhminä ovat TE-toimiston asiakkaina olevat työttömät työnhakijat sekä ilman työtä olevat työikäiset, jotka eivät ole työnhakijoina TE-toimistossa

Tuetun työllistymisen menetelmät –toimenpidekokonaisuuden tavoitteena on:

  1. vahvistaa ja selkeyttää työllistymistä tukevaa sosiaalihuollon palvelupolkua

  2. ottaa käyttöön laatukriteereihin perustuva tuetun työllistymisen työhönvalmennus ja arvioida sen toimeenpanoa, soveltuvuutta ja vaikuttavuutta

  3. vahvistaa ammattilaisten tuetun työllistymisen menetelmien osaamista

Toimenpidekokonaisuuden kohderyhminä ovat: kuntouttavassa työtoiminnassa olevat asiakkaat, vammaiset asiakkaat (sosiaalihuoltolain työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan, kehitysvammalain mukaisen työtoiminnan ja työhönvalmennuksen asiakkaat), sosiaalihuollon mielenterveys- ja päihdetyön asiakkaat.

Työkyky käyttöön -hankehakemus

Rovaniemi ja Kemijärvi hakeutuvat ”Työkyky käyttöön” nimisellä hankehakemuksella osaksi valtakunnallista Työkykyohjelmaa. Hanke on valmisteltu kuntien työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyönä. Lisäksi valmistelussa on osallistettu tiiviin aikataulun puitteissa mahdollisuuksien mukaan myös seuraavia tahoja: TE-palvelut, KELA, Lapin Liitto/TYP (työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu), Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, järjestöt (ml. vammaisjärjestöt). Rovaniemen kaupunki toimii  hankkeen hallinnoijana

Hankkeen päätavoitteet kunnissa ovat seuraavat:

  1. Edistetään palveluverkoston kykyä tunnistaa osatyökykyisten työkyvyn tuen tarpeita ja niihin vastaamisen tapoja

  2. Vahvistetaan osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä. Näkökulmana osatyökykyisen omat voimavarat ja työllistymisen mahdollisuudet muuttuneessa työelämässä

  3. Edistetään osatyökykyisten työhön pääsyä ja yhteiskunnallista osallisuutta

  4. Tuotetaan tietoa osatyökykyisten tarpeista palveluiden ja etuuksien yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi

 

Haettava kehittämiskokonaisuus linkittyy tiiviisti Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeeseen johon on jätetty oma hakemus Lapin kuntien kesken. Tulevaisuuden sote-keskus –hankkeessa yhtenä keskeisenä tavoitteena on mallintaa työ- ja toimintakyvyn arvioinnin palveluketju ja kehittää erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen osuutta palvelukokonaisuudessa. Haettava ”Työkyky käyttöön” hanke puolestaan toimii yhdyspintana laajempaan työllisyyden edistämisen ekosysteemiin ja monialaiseen toimijaverkostoon ja integroi eri organisaatioiden ja eri hallintokuntien palvelut osaksi työkyvyn tuen kokonaisuutta.

Kaikissa hankkeen toimenpiteissä ja kehittämistyössä näkökulmana on yhteiskehittäminen, jolla tarkoitetaan sekä palvelujen käyttäjien mukaan ottamista palvelujen ja toimintojen suunnitteluun, toteutukseen sekä arviointiin sekä koko toimijaverkoston sitoutumista yhteiseen kehittämiseen. Asiakasosallisuus on huomioitu hankkeen suunnitteluvaiheessa ja siinä hyödynnetään Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen luomia asiakasosallisuuden toimintamalleja.

Työkyky käyttöön –hanke linkittyy myös tiiviisti mahdolliseen työllisyyden kuntakokeiluun, joka alkanee vuoden 2021 alussa mikäli eduskunta hyväksyy sitä koskevan lakiesityksen. Rovaniemen kaupunki on hakeutunut kuntakokeiluun yhdessä Kemijärven, Tornion ja Sodankylän kuntien kanssa. Kokeilussa kuntien vastuulle siirtyy osa TE-toimiston asiakkaista sekä TE-hallinnon resursseista. Kokeilun kohderyhmässä on myös paljon osatyökykyisiä jotka tarvitsevat työkyvyn tuen palveluita sekä vahvaa tukea työllistymiseensä. Haettava hanke tukee merkittävästi osaltaan myös kuntakokeilun toimintaa ja onnistumista. Työkyky käyttöön -hanke linkittyy kunnissa vahvasti myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön ja hankkeen toteutusvaiheessa toiminnasta raportoidaan myös kaupungin HYTE-jaostolle.

Valtionavustushaussa työkykyohjelman hankkeille jaettavissa oleva enimmäismäärä on yhteensä 12 miljoonaa euroa. Valtionavustuksella voi kattaa enintään 80% hankkeen kustannuksista. STM vahvistaa vuosille 2021-2022 myönnetyn avustuksen sen pohjalta, vahvistaako eduskunta ohjelman määrärahan tuleville vuosille. Tämän vuoksi valtionavustus myönnetään vuosille 2021 ja 2022 ehdollisena. Hankkeen 20 prosentin omavastuu voidaan kattaa työpanoksella.

Valtionavustuksen hakuaika on 16.4.2020-15.6.2020. Ministeriöön on ilmoitettu, että Lapin osalta hakemus jätetään 15.6 mennessä ja Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta päättää hankkeeseen lähtemisestä 16.6.2020 pidettävässä kokouksessa. Mikäli lautakunta ei hyväksy esitystä hankkeen hakemisesta, vedetään hakemus pois. Kemijärven osalta kunnan sitoumus tehdään 23.6.2020 pidettävässä toimielimen kokouksessa, mikäli Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta tekee hankkeesta myönteisen päätöksen.  Kemijärven osalta päätös/sitoumus toimitetaan ministeriöön heti kokouksen jälkeen. Myös kuntien välinen yhteistyösopimus toimitetaan ministeriöön jälkikäteen.

Työkyky käyttöön –hankkeen kokonaisbudjetti on 544 230€ vuosille 2020-2022. Valtionavustusta hankkeeseen haetaan 435 384€. Hankkeen omarahoitusosuus (108 846€) katetaan työpanoksella. Rovaniemen kaupungin osuus omarahoituksesta on 79 536€ ja Kemijärven kaupungin osuus 29 310€. Hankkeeseen rekrytoidaan hankepäällikkö, 2 työhönvalmentajaa Rovaniemelle ja 1 työhönvalmentaja Kemijärvelle. Lisäksi hankkeessa on ostopalveluihin varattu rahaa 80 000€. Ostopalveluilla voidaan hankkia erilaisia asiantuntijapalveluja työkyvyn arviointeihin liittyen, muun muassa toiminnallisia työkykyvyn arvioinnin jaksoja. Ostopalvelujen käytössä noudatetaan hankintalakia.  Projektihallinnon työaika jakautuu siten, että Rovaniemen osuus on noin 70% ja Kemijärven osuus noin 30%.

Liite 1 Työkykyohjelman hakuopas

Liite 2 Hankesuunnitelma liitteineen

Liite 3 Hankkeen talousarvio

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jukka Kujala, toimialajohtaja, jukka.kujala@rovaniemi.fi

Elinvoimalautakunta päättää 

  1. hakea valtionavustusta Työkykyohjelmaan osallistumiseksi hankesuunnitelman (liite 2) ja hankkeen talousarvion (liite 3) mukaisesti edellyttäen, että valtionavustus toteutuu haetun suuruisena

  2. että hankkeeseen rekrytoidaan työllisyysyksikköön Rovaniemen kaupungin osalta hankepäällikkö sekä kaksi työhönvalmentajaa hakemuksen mukaisesti

  3. että työllisyysksikkö toimii hankkeen hallinnollisena vastuutahona ja avustuksen hakijana

  4. valtuuttaa elinvoimajohtajan laatimaan ja allekirjoittamaan kuntien välisen yhteistyösopimuksen hankkeen toteuttamiseksi ennen hankkeen alkamista

Lisäksi esitetään, että elinvoimalautakunta päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti ja oikeuttaa panemaan päätöksen täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta

Päätös

Elinvoimalautakunta kuuli asiassa työllisyysasioiden erityisasiantuntija Sanna Mäensivua.

Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan ehdotuksen mukaisesti. 

Tiedoksi

Sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamo, Antti Lassila, Mirja Kangas, Paula Reponen, Kaisa Kuusela, HYTE-jaosto

Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJE

Oikaisuvaatimusoikeus

Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä tarkoituksenmukaisuus- tai laillisuusperusteella.

Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksentiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Rovaniemen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja toimittaminen

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimus on tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Siinä tulee mainita tekijän ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, osoite, asuinkunta sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittava päätös, jota vaaditaan oikaistavaksi sekä vaatimuksen sisältö ja perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Oikaisuvaatimus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli oikaisuvaatimus lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (sähköposti) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä.

Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusviranomainen ja yhteystiedot

Oikaisuvaatimusviranomainen: Rovaniemen kaupunki, Elinvoimalautakunta

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä

Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Telefax: 016 322 6450

Puhelin: 016 3221

Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä

Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Telefax: 016 322 6450

Puhelin: 016 3221

Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.