Elinvoimalautakunta, kokous 21.6.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 101 Valtuustoaloite Kesätyöseteli kattamaan myös korkeamman asteen opiskelijat

ROIDno-2021-3682

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Joni Björkbacka ja perussuomalaisten valtuustoryhmä jätti puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Rovaniemen kaupunki tukee tällä hetkellä alle 18-vuotiaita opiskelijoitaan kesätyöseteleillä, jotka ovat osoittautuneet onnistuneiksi kesätyöllistämiskeinoiksi. Kesätyöseteli tarkoittaa käytännössä sitä, että kaupunki tarjoutuu korvaamaan osan kesätyöntekijälle maksetusta palkasta kesätyöntekijän työnantajalle. Tällä setelillä rohkaistaan yrityksiä ottamaan nuoria töihin hankkimaan elintärkeää työkokemusta, kosketusta työelämään, sekä tienestiä itse kesätyöntekijälle. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin se, että kesätyöseteli ei ole saatavilla korkeamman asteen opiskelijoille.

Tämä johtaa siihen, että tärkeät opintoja varten suoritettavat työharjoittelut täytyy joissakin tapauksissa tehdä palkattomina, mikä johtaa siihen, ettei joillain opiskelijoilla ole yksinkertaisesti varaa käydä työharjoittelussa, tai sitten kyseisen harjoittelukuukauden eläminen pitää kattaa lainarahalla. Kouluille työharjoittelut ovat kuitenkin valmistumiseen kynnyskysymys, joten opiskelijoilla ei varsinaisesti ole vaihtoehtoja harjoitteluista päätettäessä.

Kesätyösetelillä pystyisimme antamaan opiskelijoille yhtäläisen mahdollisuuden päästä alansa harjoitteluun hankkimaan elintärkeää työkokemusta, sekä ehkäisisimme samalla myös nuoren kesätyöttömyyden tuomaa syrjäytymisen uhkaa. Kesätyösetelillä työllistämiseen sijoitetut rahat sijoittuisivat myös osittain takaisin kunnantalouteen kesätyöntekijän sekä yrityksen tavallisessa rahaliikenteessä.

Opiskelijoiden työllistämisellä opintojen aikana lisäämme opintojen jälkeisiä työllistymismahdollisuuksia, sekä osaavaa korkeamman koulutuksen työvoimaa paikallisille yrityksille."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

Sanna Mäensivu, työllisyyspäällikkö, sanna.maensivu@rovaniemi.fi
Soile Saastamoinen, palvelukoordinaattori, soile.saastamoinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Joni Björkbacka ym. ovat jättäneet valtuustoaloitteen kesätyösetelin kohderyhmän laajentamisesta korkeamman asteen opiskelijoihin. Aloitteessa todetaan, että kesätyöseteli on osoittautunut onnistuneeksi kesätyöllistämisen keinoiksi. Kesätyösetelin ikäraja on 18 vuotta ja tämän vuoksi  kesätyöseteli ei ole saatavilla korkeamman asteen opiskelijoille. Aloitteen mukaan ikäraja johtaa siihen, että opintoja varten suoritettavat työharjoittelut täytyy joissakin tapauksissa tehdä palkattomina ja tämän vuoksi joillakin opiskelijoilla ole varaa käydä työharjoittelussa. Vaihtoehtona opiskelijalle on aloitteen mukaan kattaa harjoittelukuukauden eläminen lainarahalla. 

Aloitteessa todetaan, että kouluille työharjoittelut ovat valmistumiseen kynnyskysymys, joten opiskelijoilla ei varsinaisesti ole vaihtoehtoja harjoitteluista päätettäessä. Aloitteen tekijät toteavat, että kesätyösetelillä voitaisiin antaa opiskelijoille yhtäläinen mahdollisuus päästä alansa harjoitteluun hankkimaan elintärkeää työkokemusta, samalla ehkäistäisiin nuoren kesätyöttömyyden tuomaa syrjäytymisen uhkaa. Kesätyösetelillä työllistämiseen sijoitetut rahat sijoittuisivat myös osittain takaisin kunnantalouteen kesätyöntekijän sekä yrityksen tavallisessa rahaliikenteessä. Opintojen aikaisella työllistämisellä lisätään myös opintojen jälkeisiä työllistymismahdollisuuksia, sekä osaavaa korkeamman koulutuksen työvoimaa paikallisille yrityksille. 

 

Työllisyysyksikkö on selvittänyt asiaa ja lausuu seuraavasti:

Opiskelijamäärät korkeakoulussa ja harjoittelukäytännöt

Lapin ammattikorkeakoulussa opiskelee tällä hetkellä 4936 opiskelijaa, joista 3007 suorittaa opintojaan monimuoto-opiskelijoina. Monimuoto-opinnot suoritetaan pääosin työn ohessa. Päiväopiskelijana opintojaan suorittaa 1929 henkilöä. Heistä 1049 on alle 25-vuotiaita.

Ammattikorkeakoulussa suoritettavien harjoitteluiden osuus opinnoista on vähintään 30 opintopistettä. Niiden tavoitteena on edistää opiskelijan kokemuksellista oppimista sekä syventää ammattitaitoa.  Harjoitteluiden kuuluessa osaksi opintoja, on opiskelijan mahdollista saada KELA:n myöntämää opintotukea myös harjoitteluiden ajan. Mikäli harjoittelu ajoittuu kesälle, on opiskelijalla mahdollista saada kesäopintotukea hakemuksensa mukaisesti. Opintotuen nostaminen kesäkuukausina kuluttaa käytettävissä olevia opintotukikuukausia. Opiskelijat voivat hakea ja saada myös yleistä asumistukea opintojensa aikana. Kansainväliseen harjoitteluun on saatavilla Lapin ammattikorkeakoulun apurahoja.

Lapin yliopistossa on 20.9.2021 saadun tilaston mukaan yhteensä 4182 opiskelijaa suorittamassa joko alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa. Näistä opiskelijoista alle 25-vuotiaita on 1584 opiskelijaa. 

Lapin yliopiston (https://www.ulapland.fi/FI/Opiskelu/Opintojen-aikana/Opiskelun-kaytannot/) verkkosivustolla kerrotaan yliopiston harjoitteluista tarkemmin. Joissakin pääaineissa harjoittelu on pakollinen osa tutkintoa. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös vapaaehtoinen harjoittelu, jonka voi sisällyttää osaksi tutkintoa. Harjoittelun ajoittuminen yliopisto opinnoissa vaihtelee koulutusaloittain, mutta sen suorittamista suositellaan opintojen keskivaiheessa, jolloin opiskelija voi tehokkaimmin hyödyntää oppimaansa osaamista harjoittelussa.

Lapin yliopistossa harjoittelun voit suorittaa joko yliopiston harjoittelutuella eli voucherilla tai palkatta opintotuella. Tiedekunnat saavat yliopiston budjetista määrärahan tutkinto-opiskelijoiden harjoittelun tukemiseen. Harjoittelutuki tarkoittaa työnantajalle maksettavaa tukea harjoittelijan palkkakustannuksiin. Voucherin suuruus vaihtelee 1 500 eurosta 2 500 euroon. Työnantaja saa tuen harjoittelun jälkeen laskua vastaan. Perusopinnoissa harjoitteluaika on kolme kuukautta, ja jatko-opinnoissa se on noin yhdestä kahteen kuukautta. Lisäksi ulkomaan harjoitteluun voi saada voucherin lisäksi myös muita apurahoja. Harjoittelutuen saamiseksi on omat kriteerinsä, eikä tukea myönnetä, jos tutkintoon sisältyy pakollinen harjoittelu, jota yliopisto rahoittaa muutenkin. Tällaisia ovat mm. luokanopettajan, kuvataidekasvatuksen ja sosiaalityön opinnot.


Kaupungin myöntämä kesätyöseteli

Rovaniemen kaupunki myöntää vuosittain kesätyötukea eri ikäluokkien nuorille. Kesätyötuen muodot ovat työllistäminen Rovaniemen kaupungin yksiköihin ja kesätyöseteli. Tulevana kesänä kesätyötukea myönnetään 2004, 2005 ja 2006 syntyneille nuorille. Kesätyösetelillä pyritään kannustamaan ja helpottamaan nuorten oma-aloitteellista työnhakua. Kesätyösetelin avulla nuori voi työllistyä joko yritykseen tai työllistää itsensä kesäyrittäjänä. 

Vuonna 2021 kesätyösetelit kustansivat Rovaniemen kaupungille 191 700 euroa. Tällöin hakumahdollisuus koski vuosina 2003, 2004 ja 2005 syntyneitä nuoria, jotka pääsääntöisesti opiskelevat joko peruskoulun yhdeksännellä luokalla tai toisella asteella ensimmäistä tai toista vuotta. Työnantajat palauttivat yhteensä 639 kesätyöseteliä. Pelkästään kesätyöseteliä hakeneista 26% oli vanhinta, 33% keskimmäistä ja 38% nuorinta ikäluokkaa. 

Arvio vuoden 2022 kesätyötukea hakevista perustuu vuoden 2021 hakijoiden määrään. Vuosina 2004, 2005 ja 2006 syntyneitä nuoria on Rovaniemellä arviolta 1950. Vuoden 2022 osalta kesätyötukeen on varattu kaikkinensa 322 500 euroa, joka kattaa sekä kaupungin kesätyöpaikat että kesätyösetelien kustannukset aiempien vuosien käyttöasteen mukaisesti arvioituna. 

Aloitteesta ei selviä, mille ikäryhmälle aloitteentekijä toivoisi kesätyösetelin laajennettavan. Tämän vuoksi kesätyösetelin kohderyhmän laajentamisen kustannuksia on vaikea tässä vastauksessa tarkkaan arvioida. Kesätyötuen organisoinnin ja järjestämisen näkökulmasta on helpompaa käyttää kesätyötuen perusteena ikäluokkia, sillä oppivelvollisuuden päätyttyä henkilöiden status työn, opiskelun ja työttömyyden välillä vaihtuu ja voi vaihdella. Tämän vastauksen laatiminen on tehty arviolla että kesätyöseteli laajennettaisiin koskemaan niitä alle 25-vuotiaita, joilla ei ole mahdollista saada työttömyysetuutta työttömyyden tai palveluihin osallistumisen perusteella.Tällöin kesätyösetelin myöntämisen ikäluokkiin tulisi 6 ikäluokkaa lisää ja jatkossa se kattaisi iältään 16-24 vuotiaat eli yhteensä 9 ikäluokkaa nykyisen kolmen ikäluokan sijasta. 

 Vuonna 2021 kolmen ikäluokan käyttämien kesätyösetelien kokonaiskustannukset kaupungille oli 191 700€. Mikäli kohderyhmää laajennetaan, tulee huomioida että osa laajennettuun kohderyhmään kuuluvista ei ole opiskelijoita. Ammattiin valmistuneilla on oikeus työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen ja ammattikouluttamattomilla alle 25-vuotiailla on oikeus työttömyysetuuteen työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen perusteella. Näillä henkilöillä ei ole oikeutta kesätyöseteliin.  Mikäli kesätyösetelien käyttöprosentti olisi samansuuntainen myös laajennetun kohderyhmän osalta, voidaan arvioida että kesätyösetelin kustannukset olisivat noin 2,5 kertaiset nykyiseen verrattuna ja kesätyöseteleihin pitäisi varata määrärahoja noin 480 000€.  Lisäksi hallinnollisen työn lisääntyminen tulisi ottaa huomioon työllisyyspalveluiden henkilöresursseissa. Oletettavaa on, että ainakin osa aikuisuuden kynnyksellä olevista korkeakouluopiskelijoista työllistyy kesäksi alansa työtehtäviin ilman kesätyöseteliäkin. Kesätyöseteli on tarkoitettu kattamaan työnantajalle vain osa nuoren työllistämiskustannuksista. Tarkastelussa on syytä huomioida myös se, että osa nuorista tekee opintoihin liittyvät harjoittelut syksyllä, talvella ja keväällä, kattaen harjoittelun aikaiset elämisen kustannukset  opinto- ja asumistuella. Kesätyöseteli on voimassa vain toukokuusta syyskuuhun. 

Nykyisillä määrärahoilla ja henkilöresursseilla kesätyösetelitoiminnan laajentaminen kuudella ikäluokalla ei ole mahdollista. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Jaakko Rantsi, toimialajohtaja, jaakko.rantsi@rovaniemi.fi

Elinvoimalautakunta päättää merkitä tiedoksi saapuneen valtuustoaloitteen, elinvoimapalvelujen vastauksen sekä saattaa vastauksen tiedoksi aloitteen tekijälle.

Päätös

Elinvoimalautakunta kuuli asiasta työllisyyspäällikkö Sanna Mäensivua. 

Toimialajohtajan muutossesitys

Asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.


Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan muutosesityksen mukaisesti palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi.

Työllisyyspäällikkö Sanna Mäensivu poistui kokouksesta  klo 16:58, tämän asian päätöksenteon jälkeen.

Valmistelija

  • Sanna Mäensivu, työllisyyspäällikkö, sanna.maensivu@rovaniemi.fi

Perustelut

Joni Björkbacka ym. ovat jättäneet valtuustoaloitteen kesätyösetelin kohderyhmän laajentamisesta korkeamman asteen opiskelijoihin. Aloitteessa todetaan, että kesätyöseteli on osoittautunut onnistuneeksi kesätyöllistämisen keinoiksi. Kesätyösetelin ikäraja on 18 vuotta ja tämän vuoksi  kesätyöseteli ei ole saatavilla korkeamman asteen opiskelijoille. Aloitteen mukaan ikäraja johtaa siihen, että opintoja varten suoritettavat työharjoittelut täytyy joissakin tapauksissa tehdä palkattomina ja tämän vuoksi joillakin opiskelijoilla ei ole varaa käydä työharjoittelussa. Vaihtoehtona opiskelijalle on aloitteen mukaan kattaa harjoittelukuukauden eläminen lainarahalla. 

Aloitteessa todetaan, että kouluille työharjoittelut ovat valmistumiseen kynnyskysymys, joten opiskelijoilla ei varsinaisesti ole vaihtoehtoja harjoitteluista päätettäessä. Aloitteen tekijät toteavat, että kesätyösetelillä voitaisiin antaa opiskelijoille yhtäläinen mahdollisuus päästä alansa harjoitteluun hankkimaan elintärkeää työkokemusta, samalla ehkäistäisiin nuoren kesätyöttömyyden tuomaa syrjäytymisen uhkaa. Kesätyösetelillä työllistämiseen sijoitetut rahat sijoittuisivat myös osittain takaisin kunnantalouteen kesätyöntekijän sekä yrityksen tavallisessa rahaliikenteessä. Opintojen aikaisella työllistämisellä lisätään myös opintojen jälkeisiä työllistymismahdollisuuksia, sekä osaavaa korkeamman koulutuksen työvoimaa paikallisille yrityksille. 

Aloitteeseen liittyen kuultiin myös Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakuntaa. Akavan vuoden 2019 harjoittelubarometrin mukaan 36% sai palkkaa harjoittelusta. Sosiaali- ja terveysalalla palkkaa ei maksettu harjoittelun aikana oikeastaan kenelläkään, kun taas tekniikan alalla palkallisia harjoitteluja oli parhaiten.

Opiskelijakunnasta saadun tiedon mukaan harjoittelupaikan saaminen on haastavaa sosiaali- ja terveysalalla sekä fysioterapeutin, restonomin, tieto- ja viestintätekniikan insinöörin ja tradenomin koulutuksissa. Erityisesti tarkoituksenmukaisten harjoittelupaikkojen löytäminen on hankalaa, eikä harjoitteluista useinkaan suostuta maksamaan palkkaa.  Niin sanottuja hanttihommia, kuten restonomiopiskelijoille vihannesten pilkkomista, saattaa olla tarjolla, mutta nämä eivät edistä oppimista, osaamista, eivätkä ammattitaitoa esimies-, asiantuntija-, suunnittelu- ja kehittämistehtäviin tähtäävässä korkeakoulututkinnossa. Sosiaali- ja terveysalan harjoitteluissa ongelmaksi muodostuvat harjoittelupaikkojen resurssit. Harjoitteluihin ei välttämättä ole riittävästi ohjaajia, jolloin harjoittelijoita ei voida ottaa niin paljon kuin olisi tarpeellista.

Opiskelijakunta toteaa, että ehdotettu harjoittelutuki/kesätyöseteli laajennettuna opiskelijoihin voisi lisätä  opiskelijoiden mahdollisuuksia saada harjoittelupaikka Rovaniemeltä. Rahallista korvausta tärkeämmäksi nähtiin kuitenkin setelin kannustava vaikutus ja yritysten hoksauttaminen harjoittelijoiden hyödyntämiseksi. Rovaniemen kaupunki voisi tukea opiskelijoita myös lisäämällä harjoittelupaikkoja niillä aloilla, joilla paikkoja on vähän. Harjoittelumahdollisuuksista tulisi viestiä selkeästi ja kaupungin toimijoita sekä konserniyhtiöitä tulisi kannustaa aktiiviseen harjoittelijoiden rekrytoimiseen.

Opiskelijakunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että opiskelija, joka ei löydä alueelta sopivaa harjoittelupaikkaa, lähtee muualle, eikä välttämättä enää palaa paikkakunnalle. Tällä tavoin osaavaa työvoimaa lähtee pois Lapista. Organisaatioiden on omalta osaltaan kannettava vastuuta siitä, että opiskelijoita saadaan sitoutumaan opiskeluaikana paikallisiin organisaatioihin. Näin opiskelijat jäisivät valmistumisen jälkeen todennäköisemmin alueelle työskentelemään. Harjoittelijat tulee nähdä voimavarana ja tulevaisuuden työntekijöinä, ei rasitteena.

Taustaa

Opiskelijamäärät korkeakoulussa ja harjoittelukäytännöt

Lapin ammattikorkeakoulussa opiskelee tällä hetkellä 4936 opiskelijaa, joista 3007 suorittaa opintojaan monimuoto-opiskelijoina. Monimuoto-opinnot suoritetaan pääosin työn ohessa. Päiväopiskelijana opintojaan suorittaa 1929 henkilöä. Heistä 1049 on alle 25-vuotiaita.

Ammattikorkeakoulussa suoritettavien harjoitteluiden osuus opinnoista on vähintään 30 opintopistettä. Niiden tavoitteena on edistää opiskelijan kokemuksellista oppimista sekä syventää ammattitaitoa.  Harjoitteluiden kuuluessa osaksi opintoja, on opiskelijan mahdollista saada KELA:n myöntämää opintotukea myös harjoitteluiden ajan. Mikäli harjoittelu ajoittuu kesälle, on opiskelijalla mahdollista saada kesäopintotukea hakemuksensa mukaisesti. Opintotuen nostaminen kesäkuukausina kuluttaa käytettävissä olevia opintotukikuukausia. Opiskelijat voivat hakea ja saada myös yleistä asumistukea opintojensa aikana. Kansainväliseen harjoitteluun on saatavilla Lapin ammattikorkeakoulun apurahoja.

Lapin yliopistossa on 20.9.2021 saadun tilaston mukaan yhteensä 4182 opiskelijaa suorittamassa joko alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa. Näistä opiskelijoista alle 25-vuotiaita on 1584 opiskelijaa. 

Lapin yliopiston (https://www.ulapland.fi/FI/Opiskelu/Opintojen-aikana/Opiskelun-kaytannot/) verkkosivustolla kerrotaan yliopiston harjoitteluista tarkemmin. Joissakin pääaineissa harjoittelu on pakollinen osa tutkintoa. Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa myös vapaaehtoinen harjoittelu, jonka voi sisällyttää osaksi tutkintoa. Harjoittelun ajoittuminen yliopisto opinnoissa vaihtelee koulutusaloittain, mutta sen suorittamista suositellaan opintojen keskivaiheessa, jolloin opiskelija voi tehokkaimmin hyödyntää oppimaansa osaamista harjoittelussa.

Lapin yliopistossa harjoittelun voit suorittaa joko yliopiston harjoittelutuella eli voucherilla tai palkatta opintotuella. Tiedekunnat saavat yliopiston budjetista määrärahan tutkinto-opiskelijoiden harjoittelun tukemiseen. Harjoittelutuki tarkoittaa työnantajalle maksettavaa tukea harjoittelijan palkkakustannuksiin. Voucherin suuruus vaihtelee 1 500 eurosta 2 500 euroon. Työnantaja saa tuen harjoittelun jälkeen laskua vastaan. Perusopinnoissa harjoitteluaika on kolme kuukautta, ja jatko-opinnoissa se on noin yhdestä kahteen kuukautta. Lisäksi ulkomaan harjoitteluun voi saada voucherin lisäksi myös muita apurahoja. Harjoittelutuen saamiseksi on omat kriteerinsä, eikä tukea myönnetä, jos tutkintoon sisältyy pakollinen harjoittelu, jota yliopisto rahoittaa muutenkin. Tällaisia ovat mm. luokanopettajan, kuvataidekasvatuksen ja sosiaalityön opinnot.

 Kesätyöseteli

Rovaniemen kaupunki myöntää vuosittain kesätyötukea eri ikäluokkien nuorille. Kesätyötuen muodot ovat työllistäminen Rovaniemen kaupungin yksiköihin ja kesätyöseteli. Tulevana kesänä kesätyötukea myönnetään 2004, 2005 ja 2006 syntyneille nuorille. Kesätyösetelillä pyritään kannustamaan ja helpottamaan nuorten oma-aloitteellista työnhakua. Kesätyösetelin avulla nuori voi työllistyä joko yritykseen tai työllistää itsensä kesäyrittäjänä. 

Vuonna 2021 kesätyösetelit kustansivat Rovaniemen kaupungille 191 700 euroa. Tällöin hakumahdollisuus koski vuosina 2003, 2004 ja 2005 syntyneitä nuoria, jotka pääsääntöisesti opiskelevat joko peruskoulun yhdeksännellä luokalla tai toisella asteella ensimmäistä tai toista vuotta. Työnantajat palauttivat yhteensä 639 kesätyöseteliä. Pelkästään kesätyöseteliä hakeneista 26% oli vanhinta, 33% keskimmäistä ja 38% nuorinta ikäluokkaa. 

Arvio vuoden 2022 kesätyötukea hakevista perustuu vuoden 2021 hakijoiden määrään. Vuosina 2004, 2005 ja 2006 syntyneitä nuoria on Rovaniemellä arviolta 1950. Vuoden 2022 osalta kesätyötukeen on varattu kaikkinensa 322 500 euroa, joka kattaa sekä kaupungin kesätyöpaikat että kesätyösetelien kustannukset aiempien vuosien käyttöasteen mukaisesti arvioituna. 

Korkeakouluopiskelijoita tukevia hankkeita/palveluita harjoittelupaikan löytämiseen

Korkeakouluopiskelijoille tarjotaan tukea harjoittelu- ja työpaikkojen löytämiseen erilaisissa palveluissa. Lapin yliopisto sekä Lapin ammattikorkeakoulu ovat mahdollistaneet opiskelijoidensa käyttää Tuudo alustaa, josta opiskelijat voivat löytää lukujärjestykset, kurssi-ilmoittautumiset, ajankohtaiset tiedotteet, harjoittelupaikkoja sekä paljon muuta. Tuudosta opiskelija voi löytää ympäri vuoden eri aloille kohdennettuja työ- ja harjoittelupaikkoja eri paikkakunnilta. Tuudo järjestää myös rekrytointitapahtumia joihin osallistuminen on mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskelija voi ladata itselleen Tuudo-sovelluksen puhelimeen. Lapin ammattikorkeakoulussa harjoitteluiden yhteyshenkilöt ovat jaettu aloittain. Yhteyshenkilöiltä opiskelija saa tukea harjoitteluun.

Lapin sekä usean muun yliopiston harjoittelupaikkoja voi löytää verkkosivulta nimeltä Aarresaari. Aarresaari on yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden verkosto. Verkkosivusto antaa myös tukea sekä vinkkejä harjoittelupaikan löytämiseen sekä oman uran suunnitteluun. Lapin yliopistolla toimii myös yliopiston oma työelämä- ja rekrytointipalvelut. Lapin yliopiston työelämä- ja rekrytointipalvelut mahdollistavat opiskelijoille urasuunnittelua sekä yksilöohjausta. Opiskelijan halutessa kohdentaa omaa osaamista ja vahvuuksia, etsiessä ammatillisia vaihtoehtoja, vinkkejä työnhakuun tai työnhaun asiakirjoihin sekä etsiessä aloja ja työtehtäviä he voivat olla yhteydessä työelämä- ja rekrytointipalveluihin.

Lapin koulutuskeskus REDU yhdessä Lapin yliopiston, Lapin Ammattikorkeakoulun sekä Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian kanssa toteuttavat hanketta nimeltä Lapin yhteinen harjoittelupolku työelämään (Lyhty). Hankkeen tavoitteena on luoda malli, joka helpottaa opiskelijoiden ja työnantajien kohtaamista. Hankkeen aikana viedään koulutustietoa Lapin alueelle ja kehitetään opiskelijaharjoittelijoiden, yritysten ja muiden työnantajien kohtaamista Lapissa. Hankkeen toimenpiteenä syntyy lappilaisten koulutusorganisaatioiden työharjoittelun ja työelämässä oppimisen malli. Malli tulee helpottamaan työnantajien mahdollisuuksia saada harjoittelijoita eri koulutusasteilta ja erilaisiin työtehtäviin.

 

Vastaus valtuustoaloitteeseen

Aloitteessa esitetty kehittämiskohde on tärkeä kaupungin elinvoimaisuuden ja työllisyyden edistämisen näkökulmasta. Työllisyysyksikkö näkee yleisesti erittäin tärkeänä myös opiskelijoiden työllistymisen edistämisen vaikka työllisyyspalvelujen toiminnan pääasiallisena kohteena onkin työttömät työnhakijat. On kuitenkin tärkeää huomioida, että koulutussuunnitelmiin kuuluvat pakolliset työharjoittelut eivät kuulu kunnan toimialaan. Tästä syystä vastaus aloitteeseen on laadittu siitä näkökulmasta, että voisiko Rovaniemen kaupunki laajentaa nykyistä kesätyöseteliä myös korkeakouluopiskelijoille kesätöiden saamisen edistämiseksi. 

Yhdenvertaisuuslain 8 § mukaisesti ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Myös kotikunta katsotaan olevan henkilöön liittyvä syy. Kunta voi vapaaehtoisia, yleiseen toimialaansa kuuluvia tehtäviä hoitaessaan yleensä asettaa kunnan jäsenet ja muut kuin kunnan jäsenet eriarvoiseen asemaan. Näin ei ole kuitenkaan silloin, kun myös yhdenvertaisuuslaki tulee sovellettavaksi. Kunnan jäseniä on lähtökohtaisesti kohdeltava yhdenvertaisesti. Mahdolliseen erilaiseen kohteluun tulisi olla hyväksyttävät perusteet. 

Yhdenvertaisuuslain näkökulmasta laajennetun kesätyösetelin kohderyhmää voi olla vaikea rajata. Perusteltuna vaihtoehtona voisi tällöin olla kesätyösetelin kohderyhmän laajentaminen ikäluokan mukaan niin että etuisuutta tarjottaisiin tietyille ikäluokille. 

Mikäli kesätyöseteli laajennettaisiin koskemaan esimerkiksi kaikkia alle 25-vuotiaita, lisäisi se nykyiseen kesätyösetelin kohderyhmään 6 uutta ikäluokkaa. Väestötietojen mukaan näihin kuuteen ikäluokkaan kuuluu noin 5 500 henkilöä Rovaniemellä. Osa kohderyhmään kuuluvista on oikeutettu työttömyyden perusteella maksettavaan työttömyysetuuteen ja työttömyysetuuteen työllistymistä edistävien palveluihin osallistumisen perusteella jolloin he eivät olisi oikeutettuja kesätyöseteliin. Tästä syystä tarkkaa kustannusarviota on vaikeaa arvioida. Jos kaupunki varautuisi esimerkiksi 500 kpl:n kesätyösetelin lisäykseen, kasvattaisi se menoja 150 000€, 1000 kpl:n lisäys kesätyöseteleissä kasvattaisi menoja 300 000€, 2000 kesätyösetelin lisäys kasvattaisi menoja 600 000€. 

Mikäli elinvoimalautakunta päättää, että kesätyöseteliä lähdetään laajentamaan nykyisestä, tulee sen osoittaa vuoden 2023 talousarvion valmistelussa määrärahat uuteen tehtävään. 

Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan vastauksen mukaan, setelin rahallista korvausta tärkeämmäksi nähtiin se, että työnantajia kannustettaisiin ja muistutettaisiin harjoittelijoiden hyödyntämisestä ja että harjoittelijat nähtäisiin voimavarana ja tulevaisuuden työntekijöinä eikä rasitteena. Lisäksi tuotiin esille, että sosiaali- ja terveysalan harjoitteluissa ongelmaksi muodostuu harjoittelupaikkojen ohjausresurssit. Näin ollen, ongelman laajuus on merkittävästi suurempi kuin mitä kesätyösetelin laajentamisella pystytään ratkaisemaan. Lisäksi kunnan toimialaan ei kuulu koulutussuunitelmiin kuuluvat pakolliset harjoittelut.

Rovaniemen kaupunki voi tukea opiskelijoiden harjoittelumahdollisuuksia viestimällä niistä selkeästi ja kannustamalla myös konserniyhtiöitä aktiiviseen harjoittelijoiden rekrytointiin. Myös kaupunkistrategiaan kirjattiin, että Rovaniemen kaupungissa perustetaan harjoittelupankki, jonka avulla opiskelijat löytävät Rovaniemen alueen harjoittelupaikat sujuvasti. Työllisyysyksikkö on tarvittaessa osaltaan mukana rakentamassa em. toimintamallin yhdessä henkilöstöyksikön kanssa. Lisäksi kaupungin toteuttamassa Osaamo-hankkeessa (ESR) edistetään työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista erilaisin keinoin ja palvelua voivat hyödyntää myös korkeakouluopiskelijat.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jaakko Rantsi, toimialajohtaja, jaakko.rantsi@rovaniemi.fi

Elinvoimalautakunta merkitsee saapuneen valtuustoaloitteen ja työllisyysyksikön lausunnon tiedoksi.

Päätös

Elinvoimalautakunta kuuli asiassa työllisyyspäällikkö Sanna Mäensivua.

Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan esityksen mukaisesti.

Työllisyyspäällikkö Sanna Mäensivu poistui kokouksesta asian päätöksenteon jälkeen klo 16.11.

 

Asian päätöksenteon jälkeen elinvoimalautakunta piti kokoustauon klo 16.11 - 16.21. Tauon jälkeen puheenjohtaja kävi läpi osallistujat. Merkittiin, että tauon aikana on poistunut kaupunginhallituksen edustaja Henri Ramberg.

Tiedoksi

Aloitteen tekijä, Ohjaamon palvelukoordinaattori

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.