Banneri

Elinvoimalautakunta, kokous 25.8.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 105 Valtuustoaloite esteettömän näkötornin rakentamisesta Rovaniemelle

ROIDno-2019-3589

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Valuutettu Jaakko Portti ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Tällä hetkellä kaupungissa ei ole näköalapaikoistaan huolimatta esteetöntä näkötornia.

Aloite on Rovaniemen vammaispoliittisen tavoiteohjelman (2012-2020) mukainen ja perustuu ohjelman tavoitteeseen rakentaa esteetöntä ympäristöä, jossa asuminen, liikkuminen ja asioiminen ovat mahdollista kaikille kuntalaisille. Ohjelman mukaan kaupunki sitoutuu hyödyntämään kaavoituksen ja asuinympäristöjen suunnittelun monipuoliset keinot, joilla voidaan parantaa henkilöiden omatoimisuutta ja elämänlaatua.

Tornista siis hyötyisivät kaikki, mutta eritoten ihmiset, jotka käyttävät liikkumisen apuvälineitä, kuten pyörätuolia tai rollaattoria. Esteettömästä näkötornista hyötyisivät myös henkilöt, joilla on mukanaan lastenrattaat tai pieniä lapsia, jotka eivät vielä voi kiivetä kaupungin muihin näkötorneihin.

Paikkaehdotus

Näkötornilie olisi hyvä paikka esimerkiksi Korkalovaarassa Taivaanrannantien päässä olevan Rakkapolun parkkipaikan takana (tontilla 6072 tai sen läheisyydessä), joka on kaavamääräykseltään kerho- sosiaali- ja vapaa-ajantoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.

Paikalla on sijainnut aiemmin laskettelurinne, ja nykyään aluetta käytetään esimerkiksi maastopyöräilyyn ja virkistysalueena alueen lähitienoon ihmisten kesken. Näin ollen paikka olisi entuudestaan tuttu ja luonteva paikka kaupunkilaisille. Alueelle on teetetty myös pima-selvitys 2015.

Rakentaminen ja kustannukset

Reitin voisi esimerkiksi suunnitella ja rakentaa yhteistyössä ammattiopistojen, ammattikorkeakoulun, paikallisten järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Tällaisesta yhteistyöstä on hyviä kokemuksia ympäri Suomea, joita voitaisiin hyödyntää.

Näköalatornin kustannuksissa em. paikkaan tulee ottaa huomioon parkkipaikalta johtavan lyhyen reitin muuttaminen esteettömäksi sekä materiaalikulut että työn hinta.

Mikäli suunnittelu ja rakentaminen tehdään yhteistyössä eri toimijoiden kesken, olisi kustannuserä kaupungille maltillinen. Aloite voidaan toteuttaa myös kaupungin omana työnä tai tilata ulkopuoliselta."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten.

Jaakko Huttunen poistui tämän asian käsittelyn aikana klo 20.00.

Päätösehdotus

Johtoryhmä päättää lähettää aloitteen valmisteltavaksi.

Päätös

Johtoryhmä päätti lähettää aloitteen teknisten palvelujen palvelualuepäällikön valmisteltavaksi.

Valmistelija

  • Jukka Ylinampa, talouspäällikkö, jukka.ylinampa@rovaniemi.fi

Perustelut

Valtuutettu Jaakko Portti ja useat muut valtuutetut ovat tehneet aloitteen esteettömän näkötornin rakentamisesta Rovaniemelle. Rovaniemen vammaispoliittisen tavoiteohjelman tavoitteena on mm. rakentaa esteetöntä ympäristöä, jossa asuminen, liikkuminen ja asioiminen ovat mahdollista kaikille kuntalaisille.

Esteettömän ympäristön rakentaminen on ohjannut ympäristön rakentamista katuineen, jalankulkukäytävineen ja ympäristöineen. Lisäksi jo 2000-luvun alkuvuosista lähtien on lisäksi korjattu aiemmin rakennettujen katukivetysten estevaikutuksia ja pyritty löytämään merkittävimmät kohteet yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Virkistyspalveluissa esteettömyyttä on edistetty eri puolilla kaupunkia. Pitkospuureittejä on purettu ja korvattu esteettömillä sorapintaisilla poluilla. Näistä esimerkkinä on mm. Jängislahden/Arktikumin alueen sorapolku 700 m, Korkalovaaran puistossa (Pallokentän iso metsäalue) n. 500 m,  Vaaranlammen  ympärysreitti n. 1 km, Pukinpolku 800 m sekä viime syksynä Ounasvaaralla 800  m sorapolku. Harjulammen lintutornilla purettiin pitkokset pois ja tehtiin sorapolku sekä peruskorjattiin tornin rakenteita esteettömään lintutarkkailuun. Koivikkopuistossa toteutettiin n. 200 m sorapolkua venesataman viereisen niemen päähän. Paikalla on levike ja penkit ja hieno vesinäkymä.

Kuluvana vuonna jatketaan Ounasvaaran polkujen sorastamista. Vuonna 2021 on tarkoituksena toteuttaa peruskorjauksen yhteydessä esteetön uimaranta Alakorkaloon.  Samoin tavoitteena on myös sorastetun polun rakentaminen Hirttiönniemeen eli Kenraalinmajan männikköön.  Eli esteetöntä ympäristöä on kehitetty ja edelleen kehitetään myös luonnossa liikkumisen osalta.

Aloitteessa on mainita kaupungin muista näkötorneista. Kaupungilla on edellä mainitun Harjulammen lintutornin lisäksi ainoastaan Lionsien aikanaan rakentama ja kaupungille luovuttama näkötorni, joka on piakkoin peruskorjauksen tarpeessa. Muita näkötorneja ei kaupunkikeskustan alueella ole.

Näkötornin paikaksi aloitteessa esitetään Rakkatien päässä olevaa vanhaa kaatopaikkaa. "Vanhan roken päällystä" kasvaa hiljalleen puuta ja pajukkoa. Etelän suuntaan ei näe mitään, kun puusto on niin isoa. Näkymät pohjoiseen ja itään eli Saarenkylään ja Ounasvaaran suuntaan ovat kohtuulliset. Rokella on alamäki pyöräilijöiden laskuradan lähtöpiste. Roke Trails sai joku vuosi sitten (2019) alueen käyttöluvan ja hakivat sen jälkeen rakennusvalvonnasta luvat ajaa täytemaata ja muotoilla pyöräreitit. Alueen kaivaminen on kiellettyä.

Vuonna 2014-2015 alueelle luonnosteltiin tenniskenttien toteuttamista täyttämällä aluetta. Tuolloin alueelle tätä käyttötarkoitusta varten tehtiin aloitteessa mainittu PIMA-selvitys.  ”Kohde on vanha kaatopaikka, josta kaupungilla ei ole historiatietoja. Vanhojen peruskarttatietojen perusteella kohteessa on ollut kaatopaikka ainakin jo 1950-luvulla. Noin 3 km Korkalovaaran kaatopaikasta länsiluoteeseen sijaitsevan Mäntyvaaran kaatopaikan käyttö on aloitettu vuonna 1965. Voidaan olettaa, että Korkalovaarassa kaatopaikkatoiminta olisi loppunut 1960-luvulla. Sen jälkeen sinne on kuljetettu vain täyttömaita. Kaatopaikalle on mahdollisesti aikoinaan kuljetettu myös nykyään ongelmajätteeksi luokiteltavaa materiaalia. Kaatopaikan pinta-ala on noin 2 ha ja jätetäytön määrä noin 70 000 - 80 000 m3. Pintakerroksena on pelkkää täyttömaata (moreeni).”

Raportin johtopäätöksissä todettiin mm. seuraavaa: ”Alueelle voidaan näin ollen sijoittaa ulkotenniskenttiä. Rakennettavat kenttärakenteet vähentävät jätetäyttöön suotautuvaa vesimäärää ja näin ollen myös haitta-aineiden kulkeutuvuutta. Toisaalta tiiviit pintarakenteet voivat aiheuttaa jossain määrin lisääntyvää jäteaineksen anaerobista hajoamista, jolloin metaanin muodostus voi lisääntyä. Kaatopaikka on kuitenkin ns. kypsymisvaiheessa ja metaanin muodostus on päättymässä (hajoamiskelpoinen orgaaninen aines loppumassa). Mahdollisen metaanin muodostumisen hallitsemiseksi rakennettavien tenniskenttien alle kannattaa asentaa salaojasoran ympäröimät salaojalinjat, tuoda niiden tuuletusputket kentän ulkopuolelle ja nostaa noin 3-4 m maanpinnan yläpuolelle. Lisäksi alueella tulee ennen rakentamistoimenpiteitä suorittaa geoteknisiä tutkimuksia painumien ja stabiliteetin selvittämiseksi.

Altistuminen kaatopaikan haitta-aineille nykyisessä ja tulevassa maankäytössä ei ole mahdollista, joten pilaantuneisuudesta ei aiheudu terveysriskiä. Alueelle ei ole merkittävää kasvillisuutta tai eläimistöä eikä herkkiä luontoarvoja, joten pilaantuneisuudesta ei aiheudu myöskään ympäristöriskiä. Konservatiivisella lähestymistavalla varmistettu kvantitatiivinen riskinarvio tukee päätelmiä, ettei pilaantuneisuudesta aiheudu terveysriskiä. Mikäli alueen käyttötarkoitus muuttuu merkittävästi, tulee riski arvioida uudestaan.”

Jo pelkkien tenniskenttien toteuttaminen vaatisi geoteknisiä tutkimuksia ja stabiliteetin selvittämistä. Näkötorni vaatii kunnolliset perustukset ja vanhan käytöstä poistetun kaatopaikan maahan ei ole syytä alkaa kaivamaan mitään puhumattakaan näkötornin perustuksien rakentamisesta.

Esteetöntä kaikille käyttäjille luvallista näköalatasannetta tulee vaatia kaupunkikeskustaan mahdollisesti kaavoitettavista korkeista hotellirakennuksista, jolloin myös kaupungin asukkaat voisivat käyttää maisemien katseluun. Tämä tulee jatkossa varmistaa kaavoituksen ja rakennusten luvituksen ehdoissa.

Esteettömän näkötornin/-tasanteen toteuttamis- ja sijoittamismahdollisuuksia Ounasvaaralle tulee selvittää jatkossa Ounasvaaran kehittämisryhmässä ja ottaa tämä huomioon reittien ja muussa alueen kehittämistyössä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jukka Kujala, toimialajohtaja, jukka.kujala@rovaniemi.fi

Elinvoimalautakunta päättää merkitä saapuneen aloitteen ja yhdyskuntatekniikan antaman selvityksen tiedokseen ja toteaa, että Rakkatien päässä olevalle vanhalle kaatopaikalle ei näkötornia ole syytä rakentaa. Samalla lautakunta esittää Ounasvaaran kehittämistyöryhmälle, että työryhmä selvittää esteettömän näkötornin/-tasanteen toteuttamis- ja sijoittamismahdollisuuksia Ounasvaaralle ja ottaa tämän huomioon reitistöjensuunnittelussa ja muussa alueen kehittämistyössä. Ounasvaaran kehittämistyöryhmä pyytää suunnittelusta vammaisneuvoston lausunnon.

Päätös

Elinvoimalautakunta kuuli asiassa vs. kaupungininsinööri Jukka Ylinampaa. 

Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan ehdotuksen mukaisesti.

Tiedoksi

Valtuutettu Portti, Hämäläinen Pekka/Ounasvaaran kehittämisryhmä

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.

Käsitellyt asiat