Elinvoimalautakunta, kokous 27.9.2023

Perustelut

Taustaa

Julkisten työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alusta valtiolta kuntien muodostamille työvoima-alueille. Kunta voi järjestää kunnan vastuulle kuuluvat työvoimapalvelut itse, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhden tai useamman kunnan kanssa niin, että työvoiman määrä on vähintään 20 000. Työllisyysalueen tulee muodostaa alueellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.  Valtioneuvosto päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen jos kunta, jonka työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, jää ilman poikkeuslupaa työllisyysalueen ulkopuolelle. Poikkeuslupia mahdollista hakea tietyin edellytyksin.

Rovaniemen kaupunginhallitus on linjannut kokouksessaan 31.10.2022 §378, että Rovaniemen kaupunki sitoutuu valmistelemaan TE-​palveluiden siirtoa siitä lähtökohdasta,​ että se järjestää palvelut itsenäisesti oman kuntansa alueella ja että Rovaniemen kaupunki voi tarjota sopimuksellisesti keskitettyjä palveluja tarvittaessa muille työllisyysalueille Lapissa. Lopullinen päätös järjestämisvastuun osalta tehdään vuoden 2023 syksyllä ja toimitetaan työ-​ ja elinkeinoministeriöön.

Ranuan kunnanhallitus on kokouksessaan 27.3.2023 §64 päättänyt esittää Rovaniemen kaupungille, että Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta lähtevät valmistelemaan TE24 yhteistä työllisyysaluetta. Päätöksen perusteluina on muun muassa Rovaniemen kanssa yhteinen hyvinvointialueen palvelutuotantoalue, saman koulutuskuntayhtymän jäsenyys sekä aiempi yhteistyöhistoria kuntien välillä. Lisäksi kunnilla on maantieteellinen yhtenäisyys sekä luontaista työssäkäyntiä niiden välillä. 

Työllisyysalueen perustaminen

Useamman kunnan muodostamalla työllisyysalueella järjestämisvastuu voidaan toteuttaa joko vastuukuntamallilla tai perustettavalla kuntayhtymämallilla.

Järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa palveluiden ja muiden toimenpiteiden:

1. Yhdenvertaisesta saatavuudesta
2. Tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä
3. Tuottamistavasta
4. Tuottamisen valvonnasta
5. Viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä

Kuntien on toimitettava päätös yhteistoiminta-aluuesta sekä suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämisestä lokakuun 2023 loppuun mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle. Yhteisen suunnitelman tulee sisältää:

• taloudelliset ja henkilöstöresurssit ja niiden kohdentaminen
• palveluiden tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut
• toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
• yhteistyötahot ja muodot
• työperäisen maahanmuuton ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
• varautuminen rakennemuutostilanteisiin 

Käytännössä kuntien yhteistoimintasopimusten valmistelun tulee edetä kevään aikana. Kuntatyönantajien (KT) ohjeen mukaisesti jo neuvotteluiden käyminen muiden kuntien kanssa yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi edellyttää yhteistoimintamenettelyjen käynnistämistä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaisesti (KYtL 4 §).

Tästä johtuen mahdolliset neuvottelut ja yhteisuunnittelu Ranuan kanssa tulee käynnistää välittömästi. Yhteisessä valmistelussa voidaan resurssien vähäisyyden vuoksi hyödyntää ostettua asiantuntijapalvelua, jonka kunnat yhteisesti rahoittavat suhteessa asukaslukuun. Valmistelun lähtökohtana on, että Rovaniemen kaupunki toimisi yhteistoiminnan vastuukuntana, yhteistä valmistelua lähdettäisiin tekemään yhteisen toimielimen mallilla ja että palvelutuotannon rahoitusperiaatteista päästään yhteisymmärrykseen. Järjestämisvastuussa olevana tahona Rovaniemen kaupunki edellyttää, että palvelutuotantoon saadaan riittävä rahoitus yhteistoiminta-alueella. Valmistelussa selvitetään sitä vaihtoehtoa, voisiko Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta toimia yhteisenä toimielimenä. Tällöin työllisyys- ja yrityspalveluiden päätöksentekoa ei eriytettäisi eri toimielinten alle. Rovaniemen kaupunki myös edellyttää, että Ranuan kunta on valmis panostamaan työllisyyden hoitoon myös omia, kunnan yleiseen toimialaan liittyviä panostuksia ja palveluita lakisääteisten, siirtyvien palveluiden lisäksi. 

Järjestäjälle siirtyvä kokonaisuus

Rovaniemen kaupungille on arvion mukaan siirtymässä noin 53,5 henkilötyövuoden verran valtionhallinnon henkilöstäresurssia, Ranualle noin 3,2 henkilötyövuoden verran. Yhteensä henkilöresurssia yhteistoiminta-alueelle siirtyisi reilut 56 henkilötyövuotta. Ranuan kunnan työvoiman määrä on noin 1400 ja Rovaniemen noin 30 460. Yhteensä työvoiman määrä mahdollisella yhteistoiminta-alueella olisi noin 31 860.  Arvioiden mukaan Rovaniemen kaupungille tulisi noin 7,6M€ valtionosuuden lisäys siirtyvien palveluiden kustannuksiin ja Ranualle noin 352 000€ valtionosuuden lisäys. Rovaniemellä laskennallinen nettovaikutus on noin 1%-yksikön verran plussalla ja Ranuan nettovaikutus on noin 0%. Kummallakaan kunnalla ei siis alustavan arvion mukaan ole tulossa negatiivista nettovaikutusta siirtyvien palveluiden ja valtionosuuslisäyksen suhteessa. Vaikka valtionosuuksia ei ole korvamerkitty työllisyys- ja yrityspalveluiden rahoitukseen, voidaan suunnitteluvaiheessa tätä rahoitusta pitää suuntaa-antavana lakisääteisten palveluiden rahoittamiseksi. Näin ollen suunnittelun lähtökohtana voidaan pitää sitä, että yhteistoiminta-alueen järjestämien lakisääteisten palveluiden rahoituskokonaisuus olisi lähes 8M€ Ranuan kunnan ja Rovaniemen kaupungin muodostamalla yhteistoiminta-alueella. 

Työnhakija-asiakkaiden osalta Rovaniemen osuus olisi noin 7100 työnhakija-asiakasta ja Ranuan osuus noin 368 työnhakija-asiakasta. Rovaniemellä käynnistyy keskimäärin kuukaudessa noin 638 alkanutta työttömyysjaksoa, Ranualla alkaa keskimäärin noin 34 uutta työttömyysjaksoa kuukausittain. Laajan työttömyyden piiriin (työttömät+työvoimapalveluissa olevat) kuuluu Rovaniemellä noin 5180 työnhakijaa ja Ranualla noin 251. Yhteensä laajan työttömyyden piirissä olevia olisi työvoima-alueella noin 5 430. Alle 25 työttömiä on Rovaniemellä keskimäärin 625 kuukaudessa, Ranualla noin 23. Yhteensä nuorisotyöttömiä olisi yhteistoiminta-alueella noin 648. Yli 50 vuotiaita työttömiä on Rovaniemellä keskimäärin 1470 ja Ranualla 132, yhteensä noin 1600. Ulkomaalaisia työnhakijoita on Rovaniemellä 418 ja Ranualla alle 5. 

Perustelut päätösesitykselle

Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta muodostavat yhteisen seutukunnan, joten yhteisen työllisyysalueen perustaminen on perusteltua. Tällä hetkellä Rovaniemen kaupungilla on myös järjestämisvastuu Ranuan kunnan ympäristöterveydenhuollon sekä ympäristönsuojelun palveluista. Lisäksi kunnilla on yhteistyötä jätehuollon ja lajitteluneuvonnan palveluissa. Ranuan ja Rovaniemen siirtyvien valtionosuuksien osalta kuntien tilanne on hyvin samankaltainen eikä muutos näytä olevan kunnille siirtyvien palveluiden ja valtionosuuslisäyksen suhteen negatiivinen. Yhteisen työssäkäyntialueen rajana voidaan pitää 80 kilometrin toiminta-aluetta joka täyttyy Rovaniemen ja Ranuan välillä pääsääntöisesti. Molemmat kunnat ovat myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia, jolloin ammatillisen koulutuksen palvelutuotanto on yhteistä. Lapin hyvinvointialue on jaettu palvelutuotantoalueisiin ja Rovaniemi ja Ranua kuuluvat molemmat Kaakkois-Lapin palvelualueeseen. Yhteinen palvelutuotantoalue helpottaa yhteistyön suunnittelua työttömien tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyysalueen järjestämien työllisyyspalveluiden välillä. Lisäksi Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta muodostavat maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja kuntien välillä on luontaista työssäkäyntiä. 

Perustelut

Taustaa

Julkisten työllisyys- ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2025 alusta valtiolta kuntien muodostamille työvoima-alueille. Kunta voi järjestää kunnan vastuulle kuuluvat työvoimapalvelut itse, jos kunnan työvoiman määrä on vähintään 20 000 henkilöä. Jos kunnan työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, sen on muodostettava palveluiden järjestämiseksi yhteistoiminta-alue (työllisyysalue) yhden tai useamman kunnan kanssa niin, että työvoiman määrä on vähintään 20 000. Työllisyysalueen tulee muodostaa alueellisesti yhtenäinen, työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.  Valtioneuvosto päättää työllisyysalueen muodostamisesta tai kunnan kuulumisesta työllisyysalueeseen jos kunta, jonka työvoiman määrä on alle 20 000 henkilöä, jää ilman poikkeuslupaa työllisyysalueen ulkopuolelle. Poikkeuslupia mahdollista hakea tietyin edellytyksin.

Rovaniemen kaupunginhallitus on linjannut kokouksessaan 31.10.2022 §378, että Rovaniemen kaupunki sitoutuu valmistelemaan TE-​palveluiden siirtoa siitä lähtökohdasta,​ että se järjestää palvelut itsenäisesti oman kuntansa alueella ja että Rovaniemen kaupunki voi tarjota sopimuksellisesti keskitettyjä palveluja tarvittaessa muille työllisyysalueille Lapissa. Lopullinen päätös järjestämisvastuun osalta tehdään vuoden 2023 syksyllä ja toimitetaan työ-​ ja elinkeinoministeriöön.

Ranuan kunnanhallitus on kokouksessaan 27.3.2023 §64 päättänyt esittää Rovaniemen kaupungille, että Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta lähtevät valmistelemaan TE24 yhteistä työllisyysaluetta. Päätöksen perusteluina on muun muassa Rovaniemen kanssa yhteinen hyvinvointialueen palvelutuotantoalue, saman koulutuskuntayhtymän jäsenyys sekä aiempi yhteistyöhistoria kuntien välillä. Lisäksi kunnilla on maantieteellinen yhtenäisyys sekä luontaista työssäkäyntiä niiden välillä. 

Työllisyysalueen perustaminen

Useamman kunnan muodostamalla työllisyysalueella järjestämisvastuu voidaan toteuttaa joko vastuukuntamallilla tai perustettavalla kuntayhtymämallilla.

Järjestämisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä vastaa palveluiden ja muiden toimenpiteiden:

1. Yhdenvertaisesta saatavuudesta
2. Tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä
3. Tuottamistavasta
4. Tuottamisen valvonnasta
5. Viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä

Kuntien on toimitettava päätös yhteistoiminta-aluuesta sekä suunnitelma työvoimapalveluiden järjestämisestä lokakuun 2023 loppuun mennessä työ- ja elinkeinoministeriölle. Yhteisen suunnitelman tulee sisältää:

• taloudelliset ja henkilöstöresurssit ja niiden kohdentaminen
• palveluiden tuottamista ja kohdentamista koskevat ratkaisut
• toimipisteiden määrä ja sijoittuminen
• yhteistyötahot ja muodot
• työperäisen maahanmuuton ja työpaikkojen kohtaannon sekä työvoiman liikkuvuuden edistäminen
• varautuminen rakennemuutostilanteisiin 

Käytännössä kuntien yhteistoimintasopimusten valmistelun tulee edetä kevään aikana. Kuntatyönantajien (KT) ohjeen mukaisesti jo neuvotteluiden käyminen muiden kuntien kanssa yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi edellyttää yhteistoimintamenettelyjen käynnistämistä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnassa ja hyvinvointialueella annetun lain mukaisesti (KYtL 4 §).

Tästä johtuen mahdolliset neuvottelut ja yhteisuunnittelu Ranuan kanssa tulee käynnistää välittömästi. Yhteisessä valmistelussa voidaan resurssien vähäisyyden vuoksi hyödyntää ostettua asiantuntijapalvelua, jonka kunnat yhteisesti rahoittavat suhteessa asukaslukuun. Valmistelun lähtökohtana on, että Rovaniemen kaupunki toimisi yhteistoiminnan vastuukuntana, yhteistä valmistelua lähdettäisiin tekemään yhteisen toimielimen mallilla ja että palvelutuotannon rahoitusperiaatteista päästään yhteisymmärrykseen. Järjestämisvastuussa olevana tahona Rovaniemen kaupunki edellyttää, että palvelutuotantoon saadaan riittävä rahoitus yhteistoiminta-alueella. Valmistelussa selvitetään sitä vaihtoehtoa, voisiko Rovaniemen kaupungin elinvoimalautakunta toimia yhteisenä toimielimenä. Tällöin työllisyys- ja yrityspalveluiden päätöksentekoa ei eriytettäisi eri toimielinten alle. Rovaniemen kaupunki myös edellyttää, että Ranuan kunta on valmis panostamaan työllisyyden hoitoon myös omia, kunnan yleiseen toimialaan liittyviä panostuksia ja palveluita lakisääteisten, siirtyvien palveluiden lisäksi. 

Järjestäjälle siirtyvä kokonaisuus

Rovaniemen kaupungille on arvion mukaan siirtymässä noin 53,5 henkilötyövuoden verran valtionhallinnon henkilöstäresurssia, Ranualle noin 3,2 henkilötyövuoden verran. Yhteensä henkilöresurssia yhteistoiminta-alueelle siirtyisi reilut 56 henkilötyövuotta. Ranuan kunnan työvoiman määrä on noin 1400 ja Rovaniemen noin 30 460. Yhteensä työvoiman määrä mahdollisella yhteistoiminta-alueella olisi noin 31 860.  Arvioiden mukaan Rovaniemen kaupungille tulisi noin 7,6M€ valtionosuuden lisäys siirtyvien palveluiden kustannuksiin ja Ranualle noin 352 000€ valtionosuuden lisäys. Rovaniemellä laskennallinen nettovaikutus on noin 1%-yksikön verran plussalla ja Ranuan nettovaikutus on noin 0%. Kummallakaan kunnalla ei siis alustavan arvion mukaan ole tulossa negatiivista nettovaikutusta siirtyvien palveluiden ja valtionosuuslisäyksen suhteessa. Vaikka valtionosuuksia ei ole korvamerkitty työllisyys- ja yrityspalveluiden rahoitukseen, voidaan suunnitteluvaiheessa tätä rahoitusta pitää suuntaa-antavana lakisääteisten palveluiden rahoittamiseksi. Näin ollen suunnittelun lähtökohtana voidaan pitää sitä, että yhteistoiminta-alueen järjestämien lakisääteisten palveluiden rahoituskokonaisuus olisi lähes 8M€ Ranuan kunnan ja Rovaniemen kaupungin muodostamalla yhteistoiminta-alueella. 

Työnhakija-asiakkaiden osalta Rovaniemen osuus olisi noin 7100 työnhakija-asiakasta ja Ranuan osuus noin 368 työnhakija-asiakasta. Rovaniemellä käynnistyy keskimäärin kuukaudessa noin 638 alkanutta työttömyysjaksoa, Ranualla alkaa keskimäärin noin 34 uutta työttömyysjaksoa kuukausittain. Laajan työttömyyden piiriin (työttömät+työvoimapalveluissa olevat) kuuluu Rovaniemellä noin 5180 työnhakijaa ja Ranualla noin 251. Yhteensä laajan työttömyyden piirissä olevia olisi työvoima-alueella noin 5 430. Alle 25 työttömiä on Rovaniemellä keskimäärin 625 kuukaudessa, Ranualla noin 23. Yhteensä nuorisotyöttömiä olisi yhteistoiminta-alueella noin 648. Yli 50 vuotiaita työttömiä on Rovaniemellä keskimäärin 1470 ja Ranualla 132, yhteensä noin 1600. Ulkomaalaisia työnhakijoita on Rovaniemellä 418 ja Ranualla alle 5. 

Perustelut päätösesitykselle

Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta muodostavat yhteisen seutukunnan, joten yhteisen työllisyysalueen perustaminen on perusteltua. Tällä hetkellä Rovaniemen kaupungilla on myös järjestämisvastuu Ranuan kunnan ympäristöterveydenhuollon sekä ympäristönsuojelun palveluista. Lisäksi kunnilla on yhteistyötä jätehuollon ja lajitteluneuvonnan palveluissa. Ranuan ja Rovaniemen siirtyvien valtionosuuksien osalta kuntien tilanne on hyvin samankaltainen eikä muutos näytä olevan kunnille siirtyvien palveluiden ja valtionosuuslisäyksen suhteen negatiivinen. Yhteisen työssäkäyntialueen rajana voidaan pitää 80 kilometrin toiminta-aluetta joka täyttyy Rovaniemen ja Ranuan välillä pääsääntöisesti. Molemmat kunnat ovat myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymän jäsenkuntia, jolloin ammatillisen koulutuksen palvelutuotanto on yhteistä. Lapin hyvinvointialue on jaettu palvelutuotantoalueisiin ja Rovaniemi ja Ranua kuuluvat molemmat Kaakkois-Lapin palvelualueeseen. Yhteinen palvelutuotantoalue helpottaa yhteistyön suunnittelua työttömien tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä työllisyysalueen järjestämien työllisyyspalveluiden välillä. Lisäksi Rovaniemen kaupunki ja Ranuan kunta muodostavat maantieteellisesti yhtenäisen alueen ja kuntien välillä on luontaista työssäkäyntiä. 

Elinvoimalautakunnan käsittely

Elinvoimalautakunta on käsitellyt asiaa kokouksessaan 25.4.2023 §45 ja päätti esittää kaupunginhallitukselle, että TE-uudistuksen valmistelua jatketaan Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan yhteisellä suunnittelulla ja valmistautumisella yhteisen työllisyysalueen perustamiseen vastuukuntamallilla niin, että Rovaniemen kaupunki toimii vastuukuntana.Neuvotteluiden lähtökohtana on esittelyteksissä kuvatut periaatteet.

Varsinainen päätös yhteistoiminta-alueen muodostamisesta sopimuksineen viedään kaupunginvaltuuston päätettäväksi syksyllä 2023.