Perustelut
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle työvoimapalveluiden uudelleen järjestämiseen liittyvien lakien, valmiuslain ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamista koskevaksi lainsäädännöksi. Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi työvoimapalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaan lainsäädäntöön vähäisiä muutoksia, joilla edistetään työvoimapalveluiden järjestämisvastuun sujuvaa siirtoa. Lisäksi esityksellä toteutettaisiin pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan sisältyvää asiantuntijan harkintavallan lisäämistä työnhakijan palveluprosessissa.
Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla Lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön viimeistään 2.2.2024
Rovaniemen kaupunki haluaa lausua erityisesti työnhakijan palveluprosessiin ehdotettavista muutoksista seuraavasti:
Erilaisten termien (alkuhaastattelu, työnhakukeskustelu ja täydentävä työnhakukeskustelu) ja poikkeusten sijaan tulisi keskittyä tekemisen sisältöön. Työnhakusuunnitelma on dokumentti, joka ohjaa sekä asiakasta että työntekijää siihen, mitä lyhyemmällä ja pidemmällä aikavälillä tavoitellaan ja, millä näihin tavoitteisiin päästään. Siinä tehdään myös näkyväksi toiminnan eteneminen. Nyt työnhakukeskusteluiden ja täydentävien työnhakukeskusteluiden vuorottelusta tuntuu tulleen itsetarkoitus. Täydentävien työnhakukeskusteluiden erilainen velvoittavuus (sovittava suunnitelmassa) aiheuttaa turhaa byrokratiaa. Myös alkuhaastattelun ja velvoittavien työtarjousten suhde ihmetyttää. Mikä merkitys on sillä, että asiakkaalle on tehty alkuhaastattelu kuusi kuukautta ennen velvoittavan työtarjouksen antamista?
Työnhaku- ja täydentäviin työnhakukeskusteluihin varatulla ajalla keskiössä pitää olla asiakkaan ohjaaminen/ valmentaminen/ tukemien työllistymisen tai osaamisen vahvistamisen polulla. Järjestelmiin tehtävät kirjaukset pitää olla ns. sivuosassa ja asiakkaan palvelu keskiössä. Resurssikysymys myös - jos hallinnollinen työ lisääntyy ja vaatii enenevissä määrin työaikaa, tulisi huomioida rahoituksessa.
Tutkittua tietoa palvelumallin prosessin vaikutuksista ei ole käytettävissä, joten haasteellista arvioida vaikuttavuutta täydentävien keskustelujen/ työnhakukeskustelujen jne. painoarvoa.
Lakiehdotuksessa ristiriitaa pykälien 32 ja 44 osalta. Ensiksi mainitussa kerrotaan kohderyhmistä, joille ei tehdä haastattelu ja toiseksi mainituissa samoille kohderyhmille asetetaan työssäolovelvoitetta. Missä keskustelussa tuo työllistymissuunnitelma tehdään, kun 32§:ssä juuri sanotaan, että työnhakukeskustelut ja täydentävät työnhakukeskustelut voidaan jättää käymättä? Eikö työnhakukeskustelussa kuitenkin tehdä tai tarkisteta työllistymissuunnitelmaa?
Yleisesti ottaen Rovaniemen kaupunki toteaa, että liiallinen lain tasoinen sääntely asiakasprosesseissa on aiheuttanut liiallista työkuormaa työntekijöille sekä epätarkoituksenmukaista resurssien suuntaamista asiakastyössä. Liiallisesta sääntelystä tulisi luopua ja luottaa asiantuntijoiden arvioon asiakkaiden palvelun tarpeesta ja annettavan palvelun tiheydestä.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Samppa Määttä, vs. toimialajohtaja, samppa.maatta@rovaniemi.fi
Elinvoimalautakunta päättää antaa edellä kuvatun lausunnon ja valtuuttaa palvelualuepäällikkö Sanna Mäensivun kirjaamaan sen lausuntopalveluun 2.2.2024 mennessä.
Päätös
Elinvoimalautakunta kuuli asiassa palvelualuepäällikkö Sanna Mäensivua.
Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti esittelijän esityksen mukaisesti.