Elinvoimalautakunta, kokous 30.3.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 45 Kuntalaisaloite; vanhoja puita ja pesimäpaikkoja lähimetsiin: luonto- ja maisema-arvoille painoa

ROIDno-2020-2846

Valmistelija

  • Jukka Ylinampa, kaupungininsinööri, jukka.ylinampa@rovaniemi.fi
  • Kari Lukkarinen, metsätalousinsinööri, kari.lukkarinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Mervi Löfgren, Maria Huhmarniemi, Mari Mäkiranta, Tuija Hautala-Hirvioja ja Anna-Liisa Ylisirniö ovat jättäneet Kuntalaisaloitteen 1.5.2020, koskien Rovaniemen kaupungin taajamametsien käsittelyä.

Elinvoimapalveluiden Yhdyskuntatekniikan yksikkö on tutkinut kuntalaisaloitetta ja toteaa seuraavaa:

Rovaniemen kaupungin alueella on tällä hetkellä noin 960 hehtaaria taajamametsiä.  Taajamametsät muodostuvat useista sadoista yksittäisistä viheralueista, joiden koko vaihtelee 0,1 hehtaarista useiden kymmenien hehtaarien suuruisiin viheralueisiin. Alueet ovat puustoisia ja niillä kasvaa alueen alkuperäisiä puulajeja. Metsiköt ovat eri-ikäisiä rakenteisia eli metsiköissä voi olla hyvinkin iäkkäitä puita, mutta samanaikaisesti niissä kasvaa myös nuoria taimia, jotka ovat metsikön tulevaa puusukupolvea.

Osa näistä taajamametsäkuviosta ovat käsittelyjen ulkopuolella. Syinä voivat mm. puuston järeys ja ikä tai maaperän liiallinen kosteus (suo, entisiä niittymaita jne.).

Vuosittain taajamametsiä hoidetaan noin 20 hehtaarin alueelta. Tästä määrästä noin 15 hehtaaria hoidetaan asuinalueiden välittömässä läheisyydessä ja loput viisi hehtaaria ns. yleisiltä alueilta, joiden hoitamisella voi olla esim. maisemallista merkitystä.

Tämä vuosittainen hoitopinta-ala on noin 2,1 % taajamametsien kokonaispinta-alasta eli vastaavasti hoidon ulkopuolella jää kokonaismäärästä 97,9 % eli 940 hehtaaria.  Eli vähäisen vuosittaisen hoitomäärän johdosta, taajamametsien monimuotoisuus säilyy kokonaisuutena täysin riittävänä ja eivätkä vähäiset hoitomäärät sitä uhkaa. Lisäksi on muistettava, että hoidettu taajamametsä ei ole staattisessa tilassa hoitokäsittelyn jälkeen, vaan puut, kenttä- ja pohjakerroksen kasvit ja pensaat kasvavat, ehkä entistä paremmin.

Koska kohteet sijaitsevat pääsääntöisesti asuinalueiden välittömässä läheisyydessä, niin asukaat haluavat, että heidän kiinteistönsä välitön lähiympäristö on hoidettu, siisti ja samalla myös turvallinen. Taajamametsien hoitotyöt määräytyvät hyvin pitkälti asukastoiveiden perusteella, joita saapuu kaupungille vuosittain erittäin runsaasti.

Hoidettu lähiympäristö koetaan valtaosan asukkaiden mielestä asuinalueiden viihtyisyyttä ja asumismukavuutta parantaviksi tekijäksi. Asumismukavuuden on tunnettu lisääntyneen, kun esimerkiksi ylitiheää metsikköä on harvennettu tontin välittömästä läheisyydestä ja tontin valoisuusolosuhteet ovat lisääntyneen luonnonvalon johdosta parantuneet.

Määrällisesti kaupunki ei voi toteuttaa kuin murto-osan asukkaiden esittämistä hoitotoiveista. Säännöllisen väliajoin suoritetuista kuntien palvelutyytyväisyys kyselytutkimuksista on selvinnyt, että Rovaniemen kaupungin taajamametsät eivät ole vastauksien perusteella viihtyisiä tai hyvin hoidettuja. Hoitokohteita määritettäessä on Rovaniemen kaupungin otettava huomioon myös asukkaidensa toiveet hoitotason ja kohteiden määrittelyssä.

Taajamametsien hoitokohteet pyritään sijoittamaan kaupunginosittain siten, että 1-2 hoitokohdetta sijoittuu hoitovuoden aikana yhteen kaupunginosaan ja eivätkä yksittäiset hoitokohteet saa sijaita mielellään lähellä toisiaan.  Vuosittain tehtävät hoitotyöt jakaantuvat 4 -6 kaupunginosan alueelle. Hoitokohteiden jakamisella pyritään mm. säilyttämään ja turvaamaan eri lintulajien elinympäristöt mahdollisimman rauhallisina.

Taajamametsien hoidon pyrkimys on, että metsiköiden ikärakenteeseen ja puulajisuhteisiin ei puututa voimakkaasti. Merkittävän iäkkäitä puita pyritään jättämään kaatamatta, edellyttäen että puu ei ole esimerkiksi lahovian takia turvallisuusriski lähiympäristöön. Puulajisuhteet pyritään pitämään samanlaisina kuin ennen käsittelyä.

Taajamametsien hoidossa pyritään eräänä ensimmäisenä seikka kiinnittämään huomioita metsäalueen turvallisuuteen.

Kaupunkien taajamametsien puiden terveyttä uhkaavat erilaiset sieni- ja hyönteistuhot. Merkittävän kokoisten kuusipuiden suurin terveysuhka on maannousemasieni, joka lahottaa puun tyven sisältä käsin ja sitä on usein vaikea havaita päällepäin. Mäntyjä vaivaa yleisemmin tervasroso, joka vaikuttaa loppuvaiheessa puun tekniseen kestävyyteen.  Koivujen terveyteen vaikuttavat erilaiset sienitaudit. Sienitaudit heikentävät koivujen kasvukuntoa, jolloin ne ovat alttiita erilaisille hyönteistuhoille.

Myös mekaanisesti aiheutetut vauriot puille aiheuttavat tarvetta poistaa puita lähimetsistä. Lumikoneet aiheuttavat joka vuosi valitettavasti puiden rikkoontumista tai jopa suoranaisia kaatumisia.

Näiden puiden poistamisella pyritään takamaan se, että taajamametsät ovat turvallisia asukkaille, kiinteistöille ja liikenteen eri muodoille. Myös energianjakelua turvataan näillä toimilla, koska ilmajohtoja sijaitsee vielä runsaasti taajamametsä alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä.

Iältään nuorien ja ylitiheiden taajametsien harventamiselle pyritään lisäämään metsikön puiden kasvukuntoa. Vähentämällä juuristokilpailua ja antamalla puiden latvustolle (neulasille ja lehdille) kasvutilaa, parannetaan puiden latvaosien tuuheutta ja samalla puiden yhteyttävän latvuston pinta-alaa ja tilavuusmassaa. Tällä oma tärkeä merkityksensä hiilinieluna toimisena.

Talousmetsien hoidosta on kylläkin otettu mallia taajamametsien hoitoon, jättämällä lahopuuta joko pystyyn, pitkään kantoon kaadettuna ja tai jättämällä rungot metsäalueelle lahoamaan.  Jos lahopuurunko sijaitsee siten, että se ei ole asuinrakennuksien, liikenneväylien tai alueella risteävien polkujen välittömässä läheisyydessä, niin runko on jätetty pystyyn.  Useissa tapauksissa lahovikainen puu on kaadettu, mutta jätetty 1-1,5 metriä korkeaan kantoon. Näihin kantoihin iskeytyy useita eri hyönteislajeja ja siten ajan mittaan myös hyviä ravintopaikkoja ravintoa etsiville linnuille.

Hoitoalueille pyritään jättämään myös pienialaisia tiheikköjä kaupunkieläinten suojapaikoiksi.  Samalla ne myös katkaisevat ja rajaavat alueita hoitoalueen sisällä.  Vesistöalueisiin rajoittuvilla metsikkökohteilla ”rantavesakko” jätetään hoitamatta, sen vesilinnuille antaman suojan vuoksi. Valitettavasti tämä monimuotoisuuden turvaaminen, ei ole välttämättä kaikkien asukkaiden mieleen.

Hallittu hoitamattomuus termi on alun perin käytetty Rovaniemen kaupungin taajamametsistä, kun kyse on ollut vuosittaisen hoitopinta-alan suhteesta taajamametsien kokonaismäärään nähden.  Näillä nykyisillä hoitopinta-aloilla ei kokonaisuutena uhata taajamametsien monimuotoisuutta Rovaniemen kaupungin alueella.

Tiedottaminen taajametsien hoidosta tapahtuu useammassa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa paikallislehden julkisella kuulutuksella tiedotetaan Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maisematyölupahakemus taajamametsien hoitoa varten. Kuuluttamisesta vastaa kaupungin rakennusvalvonta viranomainen.

Vuoden 2020 aikana on otettu käyttöön kotitalouksien suora tiedottaminen. Kun hoitokohteet otetaan käsittelyyn, niin noin kaksi viikkoa ennen hoitokohteen välittömässä läheisyydessä sijaitseviin kotitalouksiin jaetaan kirjallinen tiedote tulevista hoitotoimenpiteistä. Tarvittaessa toiveita voi esittää hoitotöitä suorittavalle urakointiyksikölle.

Vuoden 2021 aika taajamametsien hoitotöiden tiedottamisessa tullaan käyttämään enemmän Rovaniemen kaupungin verkkoviestinnän työkaluja.

Suomessa toimivilla metsäpaikkatiedon yrityksillä on meneillään ns. virtuaalisia metsähoito hanke- ja kehitysprojekteja. Tällä hetkellä sovellutuksia on käytettävissä lähinnä talousmetsien hoitoon, mutta seuraava askel tulee olemaan saatujen tietojen mukaan juuri Suomen kuntien taajamien lähimetsien soveltuvien ohjelmistojen kehittäminen.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Jukka Kujala, toimialajohtaja, jukka.kujala@rovaniemi.fi

Elinvoimalautakunta merkitsee tiedokseen saapuneen aloitteen sekä yhdyskuntatekniikan yksikön vastauksen.

Päätös

Elinvoimalautakunta kuuli asiassa kaupungininsinööri Jukka Ylinampaa.

Elinvoimalautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Maria Huhmarniemi, Jukka Ylinampa, Kari Lukkarinen

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.