Perustelut
Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.5.2026 (162 §), että Rovaniemen kaupungin matkailuohjelmaluonnoksesta pyydetään lausuntoja lausuntopalvelun kautta 15.8.2026 mennessä. Lausunnot pyydetään kaupunkilaisilta, kaupungin lautakunnilta, jaostoilta ja vaikuttamistoimielimiltä ja kaikilta sidosryhmiltä lausuntopalvelu.fi:n kautta 3.7.2026 mennessä. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa uudelleen lausuntokierroksen jälkeen elokuussa ja kaupunginvaltuuston suunniteltu hyväksymiskäsittely tapahtuu tämän jälkeen.
Elinvoimalautakunnan lausunnoksi ehdotetaan seuraavaa:
1. Visio
Matkailuohjelman visio ohjaa matkailun kehitystä toivottuun suuntaan. Tavoite rakentaa Rovaniemestä kestävän matkailun kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka tuottaa arvoa paikallisille, vieraille ja ympäristölle, on kunnianhimoinen mutta samalla perusteltu. Visio siirtää painopistettä määrällisestä kasvusta kohti matkailun laatua, vaikuttavuutta ja paikallista hyväksyttävyyttä, mikä on Rovaniemen nykyisessä tilanteessa oikeansuuntainen valinta.
Vision vahvuus on siinä, että se yhdistää elinvoiman, vastuullisuuden ja asukkaiden hyvinvoinnin samaan kokonaisuuteen. Samalla visio on hyvin linjassa Rovaniemen kasvuohjelman kanssa, jossa korostuvat kestävä kasvu, kilpailukyky, yhteistyöhön perustuva kehittämiskulttuuri sekä koko kaupungin elinvoiman vahvistaminen. Matkailuohjelma konkretisoi näitä samoja tavoitteita matkailun näkökulmasta.
2. Hyvinvointia tuottava ja sosiaalisesti hyväksytty matkailu
Tavoite on erittäin tärkeä ja vie matkailua oikeaan suuntaan. Ohjelman vahvuus on siinä, että se tunnistaa matkailun hyväksyttävyyden edellyttävän aktiivista vuoropuhelua paikallisyhteisön kanssa, vaikutusten seurantaa sekä sitä, että matkailun hyödyt näkyvät myös asukkaiden arjessa. Asukaskyselyt, vuosittainen matkailufoorumi ja matkailun vaikutuksista viestiminen ovat hyviä ja tarpeellisia toimenpiteitä.
Jatkossa olisi hyvä varmistaa, että sosiaalisen hyväksyttävyyden seurannalle määritellään selkeät mittarit.
3. Hallittu kasvu ja ennakointi
Hallittua kasvua ja ennakointia koskeva kokonaisuus on ohjelman keskeisiä vahvuuksia. Ohjelmassa tunnistetaan oikein maankäytön, majoituskapasiteetin, lyhytvuokrauksen, liikenteen ja turvallisuuden yhteys matkailun kasvuun. Erityisen tärkeää on, että kasvua ei tarkastella vain volyymina, vaan suhteessa kantokykyyn, infrastruktuuriin, asumiseen, luonnon kestävyyteen ja paikalliseen hyväksyttävyyteen.
Toimenpiteet vievät matkailua oikeaan suuntaan erityisesti silloin, kun ne sidotaan systemaattiseen tiedolla johtamiseen ja ennakoivaan maankäytön suunnitteluun. Ohjelman vahvuus on myös siinä, että siinä nostetaan esiin varautuminen häiriö- ja poikkeustilanteisiin. Tämä vastaa hyvin myös kasvuohjelman linjauksia, joissa korostuvat ennakoiva maankäyttö, saavutettavuus, elinkeinojen kasvuedellytysten vahvistaminen sekä ympärivuotisen matkailun ja hyvinvoinnin kehittäminen yhtenä kaupungin kilpailukykykärkenä.
4. Korkea laatu, turvallisuus ja vastuullisuus
Tämä kokonaisuus vie matkailua selvästi haluttuun suuntaan. Ohjelman vahvuutena on, että laatu, turvallisuus ja vastuullisuus eivät jää erillisiksi tavoitteiksi, vaan ne kytketään maankäyttöön, investointeihin, liikkumiseen, yritystoiminnan kehittämiseen ja matkailun pelisääntöihin. Tämä tukee pitkäjänteistä kehitystä ja vahvistaa Rovaniemen asemaa vastuullisen matkailun kohteena.
Erityisen myönteistä on, että turvallisuus nähdään osana kokonaisvaltaista matkailun kehittämistä ja että ohjelmassa tunnistetaan myös viranomaisresurssien, sesonkihuippujen ja turvallisuusviestinnän merkitys.
5. Paikallinen identiteetti ja ympärivuotinen kilpailukyky
Paikallisen identiteetin ja ympärivuotisen kilpailukyvyn näkökulmasta ohjelma on oikeansuuntainen. On erittäin tärkeää, että ohjelmassa painotetaan arktista kesää, kulttuurimatkailua, tapahtumia, jokiluontoa, kyliä ja paikallista omaleimaisuutta. Nämä tekijät vahvistavat Rovaniemen erottautumista ja tukevat tavoitetta vähentää riippuvuutta talvisesongista.
Jatkossa olisi hyvä huolehtia siitä, että paikallinen identiteetti näkyy matkailussa vielä nykyistä konkreettisemmin sisältöinä, palveluina, ympäristöinä ja kokemuksina, jotka ovat aidosti rovaniemeläisiä. Tämä tukisi myös kasvuohjelman tavoitetta vahvistaa Rovaniemen omaleimaisuutta, kulttuurista vetovoimaa, luovia aloja ja tapahtumallisuutta osana ympärivuotista elinvoimaa. Ympärivuotisuuden kehittämisessä on lisäksi tärkeää, että matkailuinvestoinnit, reitistöt, tapahtumat ja muu palvelukehitys muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden.
6. Toimijoiden roolit matkailun kehittämisessä
Ohjelmassa eri toimijoiden roolit on tunnistettu hyvin, ja roolituksen kirjaaminen lisää toteutuksen selkeyttä. Erityisen tärkeää on, että kaupungin, Visit Rovaniemen, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien tehtävät on kuvattu osana yhteistä kokonaisuutta. Tämä tukee sitä, että matkailun kehittäminen nähdään laajana ekosysteeminä eikä vain yksittäisten organisaatioiden tehtävänä. Näin matkailuohjelma vastaa myös kasvuohjelman painotusta yhteistyöhön perustuvasta kehittämiskulttuurista, yritysmyönteisyydestä sekä kumppanuuksien vahvistamisesta.
Toimeenpanovaiheessa voisi kuitenkin olla hyödyllistä täsmentää vastuunjakoa erityisesti ohjelman koordinoinnin, edunvalvonnan, tiedolla johtamisen ja käytännön toimeenpanon osalta.
7. Edunvalvonnan teemat
Määritetyt edunvalvonnan teemat ovat oleellisia matkailun kehittämisen kannalta. Erityisesti lainsäädäntöön, kokonaisturvallisuuteen, saavutettavuuteen ja TKI-rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat sellaisia, joihin paikallisella ohjelmalla voidaan tunnistaa tarpeet, mutta joiden ratkaiseminen edellyttää myös kansallista ja alueellista vaikuttamistyötä. Teemat tukevat hyvin ohjelman tavoitteita ja vastaavat matkailun kasvun mukanaan tuomiin rakenteellisiin tarpeisiin. Samalla ne ovat hyvin yhdenmukaisia kasvuohjelman edunajamisen painotusten kanssa, joissa korostuvat juuri matkailun toimintaedellytykset, saavutettavuus, turvallisuus sekä kehittämisrahoituksen turvaaminen.
8. Jalkautus ja seuranta
Ohjelman jalkautusta ja seurantaa koskeva suunnitelma on hyvä lähtökohta, ja erityisen myönteistä on, että toteutus kytketään talousarvioprosessiin, toimialojen suunnitteluun sekä säännölliseen raportointiin. Tämä lisää ohjelman vaikuttavuutta ja vähentää riskiä sille, että ohjelma jää strategiseksi asiakirjaksi ilman käytännön toimeenpanoa. Ratkaisu on myös hyvin linjassa kasvuohjelman kanssa, jossa ohjelman toteutusta arvioidaan vuosittain sekä laadullisilla että määrällisillä mittareilla ja jossa vastuiden yhteensovittaminen nähdään keskeisenä osana toimeenpanoa.
Seurannan näkökulmasta ohjelman vahvuus on mittareiden tunnistamisessa, mutta toimeenpanovaiheessa olisi tärkeää määritellä vielä selkeämmin, kuka vastaa tiedon kokoamisesta, kuinka usein seurantatietoa käsitellään ja miten se vaikuttaa toimenpiteiden päivittämiseen. Toteutuksen onnistuminen edellyttää myös riittävää resursointia, vastuutettua koordinaatiota sekä eri toimijoiden aitoa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
9. Muut kommentit
Kokonaisuutena matkailuohjelma muodostaa vahvan ja ajankohtaisen pohjan Rovaniemen matkailun pitkäjänteiselle kehittämiselle. Ohjelman ansiona on, että se tunnistaa kasvun mahdollisuudet mutta myös hallinnan tarpeen. Samalla matkailuohjelma vastaa hyvin kaupungin kasvuohjelmaan: se konkretisoi käytännön tasolla kasvuohjelman tavoitteita kestävän kasvun, ympärivuotisen matkailun ja hyvinvoinnin, yritysmyönteisyyden, yhteistyöhön perustuvan kehittämiskulttuurin, edunvalvonnan sekä kilpailukykyä vahvistavien investointi- ja osaamispanostusten osalta. Jatkotyössä olisi tärkeää varmistaa, että nämä yhteiset linjaukset muuttuvat konkreettisiksi valinnoiksi, resursoinniksi ja seurattaviksi toimenpiteiksi.