Hyvinvointilautakunta, kokous 22.6.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 73 Henkilöstölisäykset /Terveydenhuollon palvelualue

ROIDno-2022-1636

Valmistelija

  • Kaisa Kuusela, palvelualuepäällikkö, kaisa.kuusela@rovaniemi.fi
  • Outi Palmén, hallintoylilääkäri, outi.palmen@rovaniemi.fi

Perustelut

Palvelutarpeen kasvu terveydenhuollossa

Terveydenhuoltolaki velvoittaa ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa painotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan vahvistamista perustason palveluihin ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman tavoitteena onkin parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta, oikea-aikaisuutta ja jatkuvuutta, siirtää toiminnan painotusta ehkäisevään ja ennakoivaan työhön, varmistaa palveluiden laatu ja vaikuttavuus, sekä vahvistaa palveluiden monialaisuutta ja yhteentoimivuutta. Kun edellä mainitut tavoitteet toteutuvat, myös kustannusten kasvu voi taittua. 

Rovaniemellä terveydenhuollon kasvaviin ja muuttuviin palvelutarpeisiin on vastattu muun muassa henkilöstön osaamista vahvistamalla, toimintaprosesseja kehittämällä ja uusia näyttöön perustuvia toimintamalleja käyttöönottamalla, sekä kohdentamalla henkilöstöresursseja tarpeen mukaisesti uudelleen. Tästä kehittämistyöstä huolimatta Rovaniemellä perusterveydenhuollon palvelujen toteuttaminen lakisääteisesti on haasteellista, sillä henkilöstöresurssi on monin paikoin riittämätöntä kasvavaan palvelutarpeeseen nähden muuttovoittoisessa kunnassa. Lakisääteisten terveyspalveluiden tuottamiseksi, hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi ja oikea-aikaisen hoitoon pääsyn parantamiseksi esitetään terveydenhuollon ammattihenkilöiden virkojen ja toimien perustamista.

 

Vakanssit 1-5: Viisi terveyskeskuslääkärin virkaa
Avoterveydenhuolto

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen on tärkeä osa Rovaniemen Lasten, lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Mielenterveyspalveluiden saatavuus on ollut riittämätöntä jo aiemminkin, mutta ongelma on korostunut koronapandemian myötä. Mielenterveysasioissa myös erikoissairaanhoitoon pääsy on viivästynyt. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon valtakunnalliset lääkärikohtaiset oppilas- ja opiskelijamääräsuositukset ovat huomattavasti pienentyneet. THL:n suosituksen mukaan kouluterveydenhuollossa on enintään 2100 oppilasta/kokopäivätoiminen lääkäri ja opiskeluterveydenhuollossa on 2500-3000 opiskelijaa/kokopäiväinen lääkäri. Rovaniemellä perusopetuksessa oppilaita on noin 7000 ja opiskeluterveydenhuollon asiakkaana toisen asteen opiskelijoita noin 3500.  (Luvut laskettu keväällä  2022).

Kouluterveydenhuollossa on kyetty toteuttamaan vain lakisääteiset laajat terveystarkastukset. Ongelmiin puuttuminen riittävän varhain edellyttäisi muun muassa lääkäriresurssin lisäystä kouluterveydenhuoltoon. Koululääkärillä on merkittävä rooli oppilashuollon moniammatillisessa työryhmässä, mutta tällä hetkellä lääkäriresurssi on riittämätöntä tähän tehtävään. Opiskeluterveydenhuollossa hoidetaan nykyään pääasiassa mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Tarve on ollut kasvavaa ja kysyntään tulisi vastata nykyistä paremmin. Mitä varhaisemmin ongelmiin päästään tarttumaan, sitä paremmat mahdollisuudet on saada ne ajoissa haltuun ja vähentää täten myös terveydenhuollon ja laajemminkin koko yhteiskunnan kustannuksia. 

Rovaniemellä on tietoisesti vahvistettu vaativaa erityisosaamista esimerkiksi lasten ja nuorten keskittymistiimiin ja vähennetty tältä osin erikoissairaanhoidon palvelujen tarvetta. Keskittymistiimin lääkärityöpanokseen ei ole tehty aiemmin resurssilisäystä, vaan tämä työpanos on otettu avovastaanottotoiminnan resurssista. Tämä on osaltaan huonontanut hoidon saatavuutta ja vaikeuttanut perusterveydenhuollon hoitotakuun toteutumista, eikä lasten ja nuorten hoitoon pääsy tapahdu riittävän varhaisessa vaiheessa.

Avovastaanotolla on koronapandemian jälkeisen hoitovelan lisäksi merkittävä määrä uusia erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtymässä olevia potilasryhmiä, esimerkiksi liittyen uniapnean diagnostiikkaan ja seurantaan. Avovastaanoton lääkäreiden työpanoksesta kuluu suuri määrä sektoritöihin, muun muassa päivystys, neuvolat, koulut, osastotyön sijaistus. Tämä osaltaan vaikeuttaa merkittävästi sekä potilaiden hoitoonpääsyä että hoidon jatkuvuutta. Tilannetta tulee vaikeuttamaan entisestään tiukentuva hoitotakuulainsäädäntö. 

Viroista kaksi sijoittuu avovastaanotolle, yksi kouluterveydenhuoltoon, yksi opiskeluterveydenhuoltoon ja yksi  keskittymistiimin.

Terveyskeskuslääkärin viran kelpoisuusvaatimus on Suomessa laillistettu lääkäri.

Terveyskeskuslääkärin viran kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin 113 000 € vuosittain. Viiden terveyskeskuslääkärin viran kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin 565 000 € vuosittain. Ajalla 1.7-31.12.2022 henkilöstömenojen kustannusvaikutus on 282 500 €.

Vakanssit 6-10: Viisi terveydenhoitajan toimea
Terveysneuvonta

Valtioneuvoston asetus 380/2011 neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta, sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta yhdenmukaisti palvelujen toimintatapoja, sekä  laajensi määräaikaisten terveystarkastusten sisältöjä ja järjestämistä. Neuvola-asetuksen mukaan väestön erityispiirteistä nouseva lisätuen tarve tulee myös huomioida henkilöstömitoituksessa. Asetus on kuntia velvoittava. Neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakkaiden tuen tarve on kasvanut ja huolten määrä muuttunut, minkä hoitaminen edellyttää paitsi uusien toimintatapojen käyttöönottoa, myös riittävää henkilöstöresurssia. 

Korona-aika on kasvattanut hoitovelkaa. Mielenterveysongelmiin liittyviin käynteihin käytetään työaikaa neuvoloissa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Tarve vastata lisääntyneeseen kysyntään ja tuen tarpeeseen vaatii yksittäiseltä työntekijältä jatkuvaa priorisointia ja käytettävän työajan räätälöintiä. Palvelut ovat edelleen ruuhkautuneet ja henkilöstö on kovan työpaineen alla. Kaikki lakisääteiset terveystarkastukset eivät ole toteutuneet, etenkään koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa viime vuosien aikana ja tekemättömien terveystarkastusten määrä on korona-aikana lisääntynyt entisestään. Myös kasvanut korjaavien palvelujen tarve ruuhkauttaa erikoistason palveluja ja lisää hoitokustannuksia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa kannatellaaan myös korjaaviin palveluihin jonottavia asiakkaita. Syntyneen hoitovelan voidaan ennakoida näkyvän palvelujärjestelmässä vielä pitkään, vaikka koronapandemia hiljalleen laantuukin.

Neuvolatyö perustuu luottamukselliseen ja pitkäaikaiseen asiakassuhteeseen terveydenhoitajan ja asiakasperheen välillä. Perheiden aito kohtaaminen, välittäminen sekä ajan antaminen ovat edellytyksiä vanhempien voimavarojen ja pärjäävyyden tukemiselle. Parisuhde-, mielenterveys- tai päihdeongelmien tai raskausajan ja synnytyksen jälkeisen masennuksen puheeksi ottaminen ja perheiden yksilöllinen auttaminen suojaavat lapsen tervettä kasvua ja kehitystä. Neuvolassa on mahdollisuus puuttua varhain myös edellä kuvattuihin ongelmiin ja ohjata tarpeenmukaisen tuen piiriin.

Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä on tarpeen tehostaa muun muassa kotiin jalkautuvan perhetyön muodossa, vahvistaen vanhemmuutta. Vanhempien psykososiaalisen tuen tarve on kasvanut korona-aikana entisestään. Asiakkaiden tuen tarpeet ovat monimuotoistuneet ja työn vaativuus on lisääntynyt. Rovaniemelle muuttaa paljon uusia lapsiperheitä ja syntyvyys on nousussa kolmatta vuotta peräkkäin, vaikuttaen myös terveysneuvonnan palvelutarpeen kasvuun.

Kouluterveyskyselyn (THL 2021) mukaan nuorten psyykkinen oireilu on lisääntynyt ja psykososiaalisen tuen tarve on kasvanut. Peruskoulun yläkoulun ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajia on koulutettu IPC- menetelmäohjaukseen nuorten masennusoireilun ehkäisyssä ja hoidossa. Menetelmän juurruttamiseen koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon tulee olla riittävästi resursseja, jotta IPC - menetelmäohjaus voidaan ottaa systemaattisesti käyttöön nuorten masennuksen hoitoon perustason palveluissa. IPC-menetelmä on tutkimusten mukaan vaikuttavaa ja vähentää myöhemmin korjaavien palveluiden tarvetta, erikoissairaanhoitoon lähettämistä  ja nuoren syrjäytymistä.

Ehkäiseviin peruspalveluihin investointi on välttämätöntä, jotta voidaan vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden omia voimavaroja, sekä päästä riskitekijöihin ja ongelmiin käsiksi varhaisemmin. Näin toimimalla voitaisiin pienentää sekä inhimillistä kärsimystä, että hoitokustannuksia. Neuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelevillä terveydenhoitajilla on hyvät mahdollisuudet tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden mahdollisia pulmia ja erityisen tuen tarpeita, sekä kohdentaa tukea näille perheille mahdollisimman varhain. Rovaniemi sai Unicefin “ Lapsiystävällinen kunta”  -tunnustuksen kolmatta kertaa. Tämän tulisi näkyä myös konkreettisena tekona lasten ja nuorten terveyspalvelujen resurssien vahvistamisessa.

Toimista kolme sijoittuu äitiys- ja lastenneuvolaan ja kaksi koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon.

Terveydenhoitajan toimen kelpoisuusvaatimus on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun terveydenhoitajan tutkinto tai terveydenhuoltoalan aiempi opistoasteen terveydenhoitajan tutkinto.

Terveydenhoitajan toimen kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin 46 000 € vuosittain, eli viiden terveydenhoitajan vuosikustannukset ovat 230 000 €.  Ajalla 1.7-31.12.2022 henkilöstömenojen kustannusvaikutus on 115 000 €.

Vakanssit 11-12: Kaksi sairaanhoitajan toimea
Lasten ja nuorten mielenterveystyö

Käypä hoito -suositusten ja Lapin sairaanhoitopiirin kanssa sovitun hoidon porrastuksen mukaan lasten ja nuorten ylivilkkaus- ja keskittymisongelmien selvittely ja diagnostiikka kuuluvat perusterveydenhuoltoon. Työpanoksen lisäämisellä lasten ja nuorten terveyspalveluihin, kohdentuen perustason mielenterveystyöhön, on mahdollista puuttua ongelmiin varhaisemmassa vaiheessa ja näin osaltaan vähentää painetta erikoissairaanhoitoon. Sairaanhoitajien työpanos kohdentuu neuropsykiatristen ongelmien selvittelyn lisäksi myös jalkautuvaan oppilashuoltotyöhön kouluille kouluterveydenhoitajien työparina ja moniammatillisen työryhmän asiantuntijoina.

Sairaanhoitajan toimen kelpoisuusvaatimus on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan tutkinto, jossa suuntautuminen psykiatriseen hoitotyöhön tai terveydenhuoltoalan aiempi opistoasteen psykiatrisen sairaanhoitajan tutkinto. 

Mielenterveystyöhön suuntautuneen sairaanhoitajan toimen kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin 46 000 € vuosittain, eli kahden psykiatrisen sairaanhoitajan vuosikustannukset ovat 92 000 €.  Ajalla 1.7-31.12.2022 henkilöstömenojen kustannusvaikutus on 46 000 €.

Vakanssi 13: Terveydenhoitajan toimi
Avovastaanotto, seksuaaliterveyden edistäminen

Terveydenhuoltolain 13 §:n  mukaan kunnan tulee järjestää seksuaaliterveyspalvelut asukkailleen. Nykyisin kaikkien alle 35-vuotiaiden seksuaaliterveyspalvelut järjestetään kaupungin perhesuunnitteluneuvolassa, joka on osa opiskeluterveydenhuollon toimintaa. Yli 35- vuotiaiden palvelut järjestetään terveysasemien avovastaanotoilla. Seksuaaliterveyspalveluita on tarkoitus edelleen kehittää sisällöllisesti ja palvelukokonaisuus keskittää avovastaanotolle. Ko. palvelut ovat nykyisin painottuneet enemmän raskauden ehkäisyyn ja sukupuolitautien ehkäisyyn, joten muutoksella pyritään myös kokonaisvaltaiseen palveluun. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiakkuudessa olevien seksuaaliterveyspalvelut hoidetaan jatkossakin kuten nykyisin, muiden kuntalaisten seksuaaliterveyspalvelut keskitetään avovastaanotolle. Jotta tämä palvelukokonaisuus voidaan keskittää ja palvelun sisältöjä kehittää edelleen, tarvitaan hoitajaresurssi tätä palvelua tuottamaan.

Seksuaalineuvontaan erikoistuneen terveydenhoitajan toimen kelpoisuusvaatimus on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun terveydenhoitajan tutkinto ja erikoistumiskoulutus seksuaalineuvonnasta tai terveydenhuoltoalan aiempi opistoasteen terveydenhoitajan tutkinto ja erikoistumiskoulutus seksuaalineuvonnasta.

Seksuaalineuvontaan erikoistuneen terveydenhoitajan toimen kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin  47 000 € vuosittain. Ajalla 1.7-31.12.2022 henkilöstömenojen kustannusvaikutus on 23 500 €.

Vakanssi 14: Terveydenhoitajan toimi
Avovastaanotto

Koronaviruspandemian levitessä perustettiin infektiopoli Pulkamontien terveysaseman yhteyteen vuonna 2020. Keskitetysti kaikki infektio-oireiset potilaat ohjataan edelleen infektiopolille, myös opiskeluterveydenhuollosta. Henkilöstöresurssi, 2-3 terveydenhoitaja/sairaanhoitajan työpanos, on siirretty infektiopolille avovastaanotolta. Toiminta infektiopolilla jatkuu edelleen, ja henkilöstötarve on pysynyt siellä ennallaan. 

Avovastaanotolla tehtävä koronatyö johtanut hoitovelan muodostumiseen, eikä pitkäaikaissairaiden kontrolliaikoja ole voitu järjestää hoitosuunnitelman mukaisesti. Henkilöstövajetta on aiheuttanut 2-3 avovastaanoton hoitajan siirto infektiopolille ja heidän tehtäviä on siirretty muille hoitajille. 

Kelpoisuusehtona terveydenhoitajan toimeen on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun terveydenhoitajan tutkinto tai terveydenhuoltoalan aiempi opistoasteen terveydenhoitajan tutkinto.

Terveydenhoitajan toimen kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin 47 000 € vuosittain. Ajalla 1.7-31.12.2022 henkilöstömenojen kustannusvaikutus on 23 500 €.

Vakanssit 15-20: Kuusi fysioterapeutin toimea
Kuntoutuspalvelut

Kuntoutuspalvelut järjestää fysioterapiaa kaikenikäisille kuntalaisille, muun muassa ikäihmisten kotihoitoon, kuntoutussairaalaan ja kotisairaalaan, sekä asumispalveluihin. Asiakkaan tarpeen mukainen kuntoutus edistää toimintakykyä ja elämänlaatua, sekä vähentää ympärivuorokautisen hoidon tarvetta, mistä seuraa huomattavia kustannussäästöjä. 

Ikäihmisten palvelujen tarve on  lisääntynyt erityisesti kotihoidossa ja asumispalveluissa. Kotihoitoon tarvitaan kasvavan hoitotyön tarpeen lisäksi myös enemmän kuntoutusresurssia. Kotihoitoon valmistellaan uutta tiimiä/aluetta,  johon tarvitaan myös yksi fysioterapeutin vakanssi. Lisäksi asumispalveluissa kuntoutuspalvelujen tarve muodostaa kahden fysioterapeutin vakanssitarpeen. Tällä hetkellä asumispalveluissa Näsmänkiepissä on yksi fysioterapeutti, jonka resurssi ei riitä asumispalveluyksiköiden asukkaiden kuntoutusasioiden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn.  Arviointiyksikössä asiakasmäärät ovat kasvaneet ja vakiintuneet korkeammaksi, eikä siellä tällä hetkellä toimivan fysioterapeutin resurssi ole enää riittävä asiakkaiden aktiiviseen kuntouttamiseen. Tämän vuoksi myös arviointiyksikköön tulisi lisätä yksi fysioterapeutin vakanssi.

Kuntoutussairaalassa on jatkuvasti lisäresurssin tarvetta, johtuen potilasmäärästä. Asiakkaiden ja potilaiden aktiivinen kuntouttaminen ja kuntouttava työote mahdollistaa kokonaisvaltaisesti hyvän ja suunnitellun kotiutumisen ja vähentää hoidon ja hoivan tarvetta jatkossa. Kuntoutussairaalassa on tarve yhdelle fysioterapeutille, jonka työnkuva kohdentuu sinne, missä on vajetta tai tarvetta, esimerkiksi potilaspaikkamäärän muutoksen vuoksi.  Kotisairaalahoito on kotona toteutuvaa sairaalatasoista hoitoa vaihtoehtona vuodeosastohoidolle. Palliatiivinen kotisairaalahoito mahdollistaa parantumattomasti sairaalle yksilöllisen ja turvallisen hoidon elämän loppuvaiheessa. Palliatiivisessa hoidossa paneudutaan kokonaisvaltaisesti potilaan fyysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin. Saattohoito voi olla osa palliatiivista hoitoa ja sen tarkoituksena on tukea ja hoitaa yksilöllisesti ihmistä ja hänen omaisia parhaalla mahdollisella tavalla inhimillisiä arvoja kunnioittaen. Fysioterapeutin rooli palliatiivisessa hoidossa on keskeinen luomaan potilaalle ja hänen omaisilleen myönteisiä kokemuksia toimintakyvyn ylläpitämisellä ja toimintakykyä kohentamalla. Kotisairaanhoitoon tarvitaan yksi  fysioterapeutti palliatiivisen ja saattohoitopotilaan hoidon asiantuntijatiimiin.

Toimet kohdennetaan ikäihmisten kuntotuspalveluihin. 

Fysioterapeutin toimen kelpoisuusvaatimus on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun fysioterapeutin tutkinto tai terveydenhuoltoalan aiempi opistoasteen fysioterapeutin tutkinto

Fysioterapeutin toimen kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin 45 000 € vuosittain, eli kuuden fysioterapeutin vuosikustannukset ovat 270  000 €. Ajalla 1.7-31.12.2022 henkilöstömenojen kustannusvaikutus on 135 000 €.

Vakanssi 21: Terveyskeskuspsykologin virka
Terveyspalvelut

Terveyskeskuspsykologin työ on muun muassa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä, jossa tavoitteena on kasvua ja kehitystä uhkaavien riskitilanteiden ja häiriöiden mahdollisimman varhainen tunnistaminen ja hoito. Terveyskeskuksen psykologipalveluita tarjotaan kaikenikäisille kuntalaisille, ja tarvittaessa psykologi ohjaa asiakkaan jatkotutkimuksiin ja lääkärin hoitoon. Perusterveydenhuollon psykologipalveluita vahvistamalla pyritään puuttumaan pulmiin varhaisemmassa vaiheessa ja ehkäisemään kalliin erikoissairaanhoidon tarve. 

Terveyskeskuspsykologin viran kelpoisuusvaatimuksena on laillistetun psykologin pätevyys. 

Terveyskeskuspsykologin viran kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin 68 000 € vuosittain. Ajalla 1.7-31.12.2022 henkilöstömenojen kustannusvaikutus on 34 000 €.

Vakanssi 22: Sosiaalityöntekijän virka
Terveyspalveluihin

Terveydenhuollon sosiaalityöntekijä on erityistyöntekijä, joka työskentelee muiden ammattilaisten rinnalla. Tehtävään kuuluu etsiä potilaiden ja perheiden kanssa keinoja ja ratkaisuja arjessa selviytymiseen ja jaksamiseen sairauden tai vamman muuttaessa elämää. Sosiaalityöntekijä auttaa löytämään muuttuneeseen elämätilanteeseen sopivia palveluita, selvittää mahdollisuuksia erilaisiin etuuksiin ja auttaa tukea antavan verkoston kartoittamisessa ja kokoamisessa. Asiakkaina ovat potilaat ja perheet, jotka eivät välttämättä ole sosiaalitoimen asiakkaita. Sosiaalityöntekijällä on laaja tietämys sosiaalivakuutus- ja palvelujärjestelmästä sekä lainsäädännöstä ja kyky soveltaa tätä tietoa. Työntekijä osallistuu tarpeen mukaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimiseen osana terveydenhuollon moniammatillista tiimiä. 

Terveyskeskuksen avovastaanottojen yhteydessä toteutuva terveyssosiaalityö turvaa potilaan oikeuden kokonaisvaltaiseen hoitoon. Hyvin hoidettu varhainen sosiaalityön tuki estää tilanteiden vaikeutumista ja vähentää tarvetta vaativampiin palveluihin. Terveyssosiaalityö on kiinteä osa palvelu- ja hoitoketjuja jo perustasolla ja sen asiatuntijapalvelut järjestetään matalalla kynnyksellä lähellä terveyspalveluja, eikä siinä synny sosiaalihuollon asiakkuutta.

Kelpoisuusehtona on sosiaalihuollon ammattihenkilölain (817/2015) 7§ mukainen sosiaalityöntekijän pätevyys.

Sosiaalityöntekijän viran kustannusvaikutus henkilöstömenoihin on noin 57 000 € vuosittain. Ajalla 1.7-31.12.2022 henkilöstömenojen kustannusvaikutus on 28 500 €.

Vakanssi 23: Hammashoitajan toimi
Suun terveydenhoito 

Suun terveydenhuollossa on haasteita hoidon saatavuudessa. Palvelutuotanto on toistaiseksi voitu toteuttaa lakisääteisessä ajassa, mutta suun sairauksien jatkohoito ei toteudu tarkoituksenmukaisesti. Pitkittynyt koronapandemia on osaltaan heikentänyt hammashoidon saatavuutta, jonka seurauksena väestön hoitovelka myös suun terveydenhuollon osalta on kasvanut. Suun terveydenhuollon toimitilaratkaisujen myötä nykyisen hammashoitolatoiminnan tehostaminen ei toteudu aiemmin suunnitellulla tavalla, joten lakisääteisten tehtävien tuottamiseksi tarvitaan lisää suun terveydenhuollon henkilöstöresurssia.

Suun terveydenhoitoon opinnoissaan suuntautunut hammashoitaja osallistuu suun alueen sairauksien tutkimukseen ja hoitoon yhdessä hammaslääkärin kanssa ja huolehtii vastaanoton ja hoitoympäristön toimivuudesta ja aseptiikan toteutumisesta. Hammashoitajan on hallittava suun hoitotyön eri hoitokäytännöt, materiaalit, lääkeaineet ja instrumentit. Hammashoitajat voivat myös työskennellä itsenäisesti potilaiden kanssa. Työtehtäviä ovat mm. hoidontarpeen arvioinnit, suun terveyden edistäminen ja oikomishoidon osatehtävät. Hammashoitajan vastuulla ovat myös erilaiset toimistotehtävät, kuten ajanvaraus ja tilastoinnit.

Hammashoitajan toimen kelpoisuusvaatimus on lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen suun terveydenhuoltoon.  

Hammashoitajan toimen vuosikustannukset ovat noin 40 000 € vuodessa. Ajalla 1.7-31.12.2022 henkilöstömenojen kustannusvaikutus on 20 000 €.

 

Valmistelijoiden esitys

Terveydenhuollon palvelualueelle esitetään perustettavaksi edellä mainitut 23 virkaa ja toimea 1.7.2022 alkaen.

1.7.-31.12.2022 vakanssien kokonaiskustannus on 708 000 €, vuosikustannukset yhteensä 1 416 000 €.

Uusien vakanssien kustannukset eivät sisälly vuoden 2022 talousarvioon.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Tuulikki Louet-Lehtoniemi, sosiaali- ja terveysjohtaja, tuulikki.louet-lehtoniemi@rovaniemi.fi

Hyvinvointilautakunta perustaa terveydenhuollon palvelualueelle edellä esitetyt 23 virkaa ja toimea 1.7.2022 alkaen. 

 

Päätös

Hyvinvointilautakunta päätti yksimielisesti sosiaali-ja terveysjohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Taloussuunnittelija, henkilöstöasiantuntija

Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJEET

Tähän päätöksen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Oikaisuvaatimus on toimitettava Rovaniemen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Hyvinvointilautakunta

Kirjaamon yhteystiedot:

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiointipiste, Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi, 

henkilö- ja arkaluonteisia tietoja sisältävät sähköpostit osoitteesta: https://turvaposti.rovaniemi.fi osoitteeseen kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Faksinumero: 016 322 6450

Puhelinnumero: 016 3221

Kaupunginkirjaamon aukioloaika: ma - pe kello 9 - 15

 

Paperisten asiakirjojen on oltava toimitettuna Osviitta asiointipisteeseen viimeistään määräajan viimeisenä päivänä kello 15:een mennessä.

Osviitta asiointipiste: ma - to kello 9.00 - 16.30, pe kello 9.00 - 15.30

Osviitan kesäaukiolo (kesä-heinäkuu): ma - to 9.00 - 16.00; pe 9.00 - 15.00

 

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua

  • miten päätös halutaan oikaistavaksi 

  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Pöytäkirjan allekirjoitus- ja tarkastuspäivä sekä pöytäkirjan yleiseen tietoverkkoon nähtäväksi vientipäivämäärä on esitetty kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Asianosaiselle lähetettyyn otteeseen on merkitty päätöksen lähettämispäivä ja -tapa.