Hyvinvointilautakunta, kokous 29.9.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 21 Hyvinvointipalvelujen henkilöstölisäykset 2021-2022

ROIDno-2021-3335

Valmistelija

  • Kaisa Kuusela, palvelualuepäällikkö, kaisa.kuusela@rovaniemi.fi
  • Johanna Lohtander, palvelualuepäällikkö, johanna.lohtander@rovaniemi.fi
  • Kaisa-Maria Rantajärvi, vs. palvelualuepäällikkö, kaisa-maria.rantajarvi@rovaniemi.fi

Perustelut

Palvelualuepäälliköt ovat valmistelleet esitykset palvelualuidensa uusista viroista ja toimista. Perusturvalautakunta on kokouksessaan 22.6.2021 § 84 käsitellyt perusturvalautakunnan tuloskortin 2022, nyt esitettävät vakanssit ovat lisäys käsiteltyyn tuloskorttiin.Esitettyjen vakanssien toiminnat käynnistyvät jo vuoden 2022 alussa, joten vakanssit tulee olla perustettuna ennen 1.1.2022. Vakanssit perustetaan 1.10.2021 alkaen ja täytetään talouden ja toiminnan harkinnanmukaisuutta noudattaen vuoden 2021 aikana.

TERVEYDENHUOLLON PALVELUALUE

Suun terveydenhuolto
Terveyspalveluiden suun terveydenhuollossa on haasteita hoidon saatavuudessa. Palvelutuotanto on toistaiseksi voitu toteuttaa lakisääteisessä ajassa, mutta suun sairauksien jatkohoito ei toteudu tarkoituksenmukaisesti. Pitkittynyt koronapandemia on osaltaan heikentänyt hammashoidon saatavuutta, jonka seurauksena väestön hoitovelka myös suun terveydenhuollon osalta on kasvanut. Suun terveydenhuollon toimitilaratkaisujen myötä nykyisen hammashoitolatoiminnan tehostaminen ei toteudu aiemmin suunnitellulla tavalla, joten lakisääteisten tehtävien tuottamiseksi tarvitaan lisää suun terveydenhuollon henkilöstöresurssia.

Vakanssit 1-2: Kaksi (2) terveyskeskushammaslääkärin virkaa 
Suun terveydenhuolto on kehittänyt toimintaa mm. Hyvä Vastaanotto- menetelmällä. Toimintamalleja kehittämällä ei saatavuutta ole kuitenkaan enää mahdollista parantaa. Hoidon kysynnän mittaus on toteutettu elokuussa 2021 Hyvä Vastaanotto -toimintamallia mukaillen. Sen perusteella keskimääräinen kysyntä ylittää käytettävissä olevan hammaslääkäriresurssin kolmen hammaslääkärin työpanoksen verran.

Terveyskeskushammaslääkärin yleisimpiä työtehtäviä ovat hampaiden paikkaaminen, erilaisten suun alueen tulehdusten hoitaminen, hampaiden oikominen ja hampaiden poistoon, purentaongelmiin ja hammasproteeseihin liittyvät tehtävät. Näiden korjaavien toimenpiteiden lisäksi hammaslääkäri ehkäisee suun sairauksia esimerkiksi opastamalla asiakasta  suun omahoidossa. Terveyskeskushammaslääkärin tehtäviin kuuluu potilaiden hoidon lisäksi esimerkiksi kunnan väestön suun terveydenhuollon suunnittelu ja johtaminen, sekä terveyden edistäminen ja sen suunnittelu. 

Kelpoisuusvaatimuksena terveyskeskushammaslääkärin virkaan on Suomessa laillistettu hammaslääkäri. 

Kahden terveyskeskushammaslääkärin viran vuosikustannukset ovat noin 146 600 € vuodessa. 

Vakanssit 3-4:  Kaksi (2) hammashoitajan toimea 
Hammashoitaja osallistuu suun alueen sairauksien tutkimukseen ja hoitoon yhdessä hammaslääkärin kanssa ja huolehtii vastaanoton ja hoitoympäristön toimivuudesta ja aseptiikan toteutumisesta. Hammashoitajan on hallittava suun hoitotyön eri hoitokäytännöt, materiaalit, lääkeaineet ja instrumentit. Hammashoitajat voivat myös työskennellä itsenäisesti potilaiden kanssa. Työtehtäviä ovat mm. hoidontarpeen arvioinnit, suun terveyden edistäminen, ja oikomishoidon osatehtävät. Hammashoitajan vastuulla ovat myös erilaiset toimistotehtävät, kuten ajanvaraus ja tilastoinnit.

Kelpoisuusvaatimuksena hammashoitajan toimeen on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, suuntautuminen suun terveydenhoitoon tai muu vastaava aiempi kouluasteinen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan tutkinto (hammashoitajan tutkinto).

Kahden hammashoitajan toimen vuosikustannukset ovat noin 79 500 € vuodessa. 

Vakanssit 5-6: Kaksi (2) suuhygienisti toimea
Suuhygienistin tehtävä painottuu suun terveyden edistämiseen, suusairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen. Suuhygienisti toteuttaa koulutuksensa antamien valmiuksien mukaisia suun hoitotoimenpiteitä yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan. Suuhygienistin ydintehtäviä ovat terveysneuvonta- ja ohjaus, eri-ikäisten henkilöiden suun terveystarkastukset, hoidon tarpeen arviointi, toteutus ja seuranta, parodontologisten ja kariologisten infektiosairauksien ehkäisy ja niiden varhais- ja ylläpitohoito. Lisäksi hänen työtehtäviinsä kuuluu hammaslääketieteen erikoisalojen osatehtävät ja terveyden edistämisprojektien suunnittelu ja toteutus. Yhteistyö muun terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja terveyden edistämistahojen kanssa on olennainen osa suuhygienistin työtä. Suuhygienistin tehtävää voidaan kehittää edelleen ns. jalkautuvaan terveyden edistämistyöhön lasten, nuorten ja perheiden, erityisryhmien sekä ikääntyvien pariin.

Kelpoisuusvaatimuksena suuhygienistin toimeen on erikoishammashoitajan, hammashuoltajan tai  suuhygienistin tutkinto terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukaisesti. 

Kahden suuhygienistin toimen vuosikustannukset ovat noin 89 500 € vuodessa.

Kuntoutus
Vakanssit 7-8: Kaksi (2) kuntoutusohjaajan toimea

Terveydenhuollon kuntoutuspalveluissa on omaa palveluntuotantoa vahvistettu ostopalveluilla. Nykyisen hankintasopimuksen viimeinen optiokausi päättyy 31.12.2021. Kuntalaisten palvelutarpeiden muuttuessa ja alueellisen yhteistyön neuvotteluiden pohjalta on tarkoituksenmukaista vahvistaa perusterveydenhuollon oman palvelutuotannon kuntoutustoimintaa, jota täydennetään tarvittavilta osin yksityisten palveluntuottajien hankinnoilla. 

Kuntoutuksen ohjaajat toimivat kuntoutuksen asiantuntijoina. Kuntoutusohjaus on kuntoutuksen ohjaajan antamaa tukea, ohjausta ja neuvontaa asiakkaalle, hänen perheelleen ja lähiympäristölle sairauden ja/tai vammautumisen aiheuttamassa muutostilanteessa. Lapsiperheiden kuntoutusohjaus kohdentuu lapsen lisäksi vanhemmille ja lapsen muulle lähiyhteisölle. Kuntoutuksen ohjaaja etsii yhdessä asiakkaan ja hänen lähiyhteisönsä kanssa keinoja oppia elämään sairauden tai vamman kanssa sekä lisätä arjen sujuvuutta. Päämääränä on asiakkaan mielekäs elämä rajoitteista huolimatta. Kuntoutuksen ohjaaja tapaa asiakkaita mm. terveyskeskuksessa, kotona, päiväkodissa, koulussa ja oppilaitoksissa. 

Kuntoutuksen ohjaajan työhön kuuluvia tehtäviä ovat mm. lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiden kokonaistilanteen selvittäminen ja arviointi mahdollisuuksien mukaan asiakkaan omassa elinympäristössä, asiakkaan kuntoutumisen ja kuntoutusohjauksen suunnittelu sekä kuntoutuksen seuranta, asiakkaalle soveltuviin palveluihin ohjaaminen, sairastumiseen/vammautumiseen liittyvä tuki, neuvonta ja ohjaus, yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden kanssa asiakkaan asioissa ja palvelujen yhteensovittaminen, tarvittaessa asiakkaan verkostopalavereihin osallistuminen, elinympäristössä selviytymisen tukeminen ja apuvälinepalvelut, sekä toimiminen yhdyshenkilönä asiakkaan kuntoutukseen osallistuvien ammattihenkilöiden ja viranomaisten välillä. 

Kuntoutuksen ohjaajan toimien perustamisella voidaan vahvistaa asiakkaan saaman palvelun oikea-aikaisuutta, yksilöllisyyttä ja vaikuttavuutta, sekä vahvistaa moniammatillista yhdessä tekemistä.  Muun muassa oppilashuollon ja koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan vahvistaa kuntoutusohjaajan jalkautuvilla palveluilla asiakkaiden omaan toimintaympäristöön. 

Kelpoisuusvaatimuksena toimeen on kuntoutuksen ohjaajan korkeakoulututkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. 

Kahden kuntoutusohjaajan toimen vuosikustannukset ovat noin 89 500 € vuodessa.

Avovastaanotto
Terveyspalveluiden avovastaanottotoiminnassa on haasteita hoidon saatavuuden osalta. Kuntalaisten hoitoon pääsyn turvaamiseksi ja lakisääteisten tehtävien hoitamiseksi tulee avovastaanoton henkilöstöresurssia vahvistaa ja tehtävänkuvia eri ammattiryhmien kesken selkeyttää. Tämän hetkinen henkilöstörakenne ei mahdollista tehtävien jakoa tarkoituksenmukaisella tavalla.Avovastaanottotoiminnassa tuotetaan sekä terveyden edistämisen että sairauksien ehkäisyn, hoidon ja seurannan lakisääteistä tehtävää kaikenikäisille kuntalaisille. Jotta kuntamme voi varmistaa terveydenhuoltolain mukaisten velvoitteiden toteutumisen määräajassa, tulee henkilöstöresurssia lisätä vastaamaan väestömme terveyspalvelutarvetta ja turvaamaan hoidon saatavuutta oikea-aikaisesti.

Vakanssit 9-12: Neljä (4) terveyskeskusavustajan toimea
Terveyskeskuslääkäreiden työtehtävissä on sellaisia tehtäviä, joita voidaan siirtää sairaanhoitajalle tai terveyskeskusavustajalle, sekä edelleen tehtäviä sairaanhoitajalta  terveyskeskusavustajalle. Uusien terveyskeskusavustajan vakanssien myötä tehtäviä voidaan siirtää avovastaanoton sisäisin järjestelyin tarkoituksenmukaisella tavalla ja saada siten lisää lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanottoaikoja.

Terveyskeskusavustajan tehtäviä ovat mm. huonokuntoisen potilaan avustaminen vastaanotolle tullessa ja vastaanoton aikana, pitkäaikaissairauksien kotiseurannan kirjaaminen potilastietojärjestelmään, potilaan ohjaaminen ja opastaminen tarvittaviin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin, pientoimenpiteiden toteuttaminen ja toimenpiteissä avustaminen, erilaisiin tukipalveluihin liittyviä tehtäviä mm. laskutus- ja postitusasioita. Terveyskeskusavustajan osaaminen ja kelpoisuusvaatimukset huomioiden avovastaanotolla on paljon erilaisia tehtäväkokonaisuuksia, joita tämä ammattiryhmä kykenee itsenäisesti toteuttamaan, sekä avustavia tehtäviä toisen ammattiryhmän rinnalla.

Kelpoisuusvaatimuksena terveyskeskusavustajan toimeen kelpoisuusvaatimuksena sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai alan aikaisempi kouluasteinen ammatillinen tutkinto.

Neljän terveyskeskusavustajan toimen vuosikustannukset ovat noin 160 300 € vuodessa. 

Vakanssit 13-16: Neljän (4) sairaanhoitajan toimea
Sairaanhoitajan tehtävä perusterveydenhuollon avovastaanotolla on itsenäistä ja vaativaa vastaanottotyötä. Työhön kuuluu mm. hoidon tarpeen arvioinnin, tartuntatautityön, akuuttisairauksien hoidon, pitkäaikaissairauksien hoidon ja seurannan, eri asiakasryhmien terveystarkastukset ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tehtävät osana palveluverkon moniammatillista tehtävää. Avovastaanotolla sairaanhoitajan tehtävä on laaja-alaista asiantuntemusta sekä itsenäistä päätöksentekoa vaativaa hoitotyötä ja tehtävänkuvan mukaisten tehtävien haltuunotto vaatii vahvaa perehtymistä. Avovastaanotolla sairaanhoitajan työn vaativuus asettaa haasteita myös sijaisten rekrytoinnille, sillä lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on vaikea uusia, osaavia sairaanhoitajia saada. Vakituisiin sairaanhoitajan toimiin avovastaanotolla on ollut kymmenittäin hakijoita, mutta määräaikaisissa tehtävissä on rekrytointihaasteita.

Lapin sairaanhoitopiiri on viime vuosina siirtänyt eri potilasryhmien hoitoa perusterveydenhuoltoon, eli kuntien avovastaanotoille, jolloin sairaanhoitajan vastaanotoilla asiakasmäärä on kasvanut. Näitä aikaisemmin jo siirtyneitä tehtäviä ovat mm. pitkäaikaissairauksien kontrollit (astma, diabetes, joitakin sydänsairauksia) sekä aivoverenkiertohäiriöisten (AVH) yhdyshenkilön tehtävät. Tällä hetkellä valmistelussa on uniapnean hoidon seurantojen siirtyminen avovastaanotoille, ja täysin uutena tutkimuksena aloitettavat kuntalaisten suolistosyövän joukkoseulonnat. Sairaanhoitajan työpanosta tarvitaan edellä mainittujen lisäksi sosiaalihuollon erityisryhmien asumispalveluiden terveydenhuollon valvonta- ja ohjaustehtäviin, sekä työttömien työ- ja toimintakykyarvioiden sekä terveystarkastusten toteuttamiseen.

Kelpoisuusvaatimuksena sairaanhoitajan toimeen on sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan tutkinto tai terveydenhuoltoalan aiempi opistoasteen sairaanhoitajan tutkinto (559/1994).

Neljän sairaanhoitajan toimen vuosikustannukset ovat noin 187 000 € vuodessa. 

 

IKÄIHMISTEN PALVELUALUE

Vakanssit 17-21: Viisi (5) lähihoitaja toimea
Kotihoito

Ikäihmisten palvelualueella kotihoidossa on tarve vahvistaa kotihoidon tiimien toimintaa riittävällä vakinaisella henkilöstöllä. Kotihoidossa on vuoden 2021 aikana ollut lisääntyvää palveluntarvetta, johon on ollut vaikeuksia vastata omaan toimintaa lisäämällä tai nostamalla ostopalvelujen osuutta. Vuoden aikana on myös ostopalvelutoimijoilla ollut resusrssivajetta ja asiakkaita on siirtynyt toimijoilta takaisin kaupungin toimintaan uudelleen järjestettäväksi. Tavoitteena on vahvistaa omaa toimintaa ja näin varmistaa palvelujen saatavuus ja jatkuvuus syksyn muutostilanteessa. Kotihoidossa on edelleen tarve vahvistaa omaa toimintaa vuoden 2022  alusta, ja tästä henkilöstönlisäyksen kokonaisuudesta tuodaan esitys myöhemmin lautakuntaan.

Kelpoisuusvaatimuksena lähihoitajan toimeen on sosiaali- ja terveysalan lähihoitajan perustutkinto.

Vuoden 2021 osalta lähihoitajan toimien palkkausmenot katetaan osin vuoden 2021 ostopalveluihin varatuista määrärahoista. 

Vakanssi 22: Sairaanhoitajan toimi (1)
Kotihoito

Kotihoidossa työkentelee tiimeissa lähihoitajia, sairaanhoitajia ja terveydenhoitajia. Kotihoidossa on kasvatettu lähihoitajien määrää, ja vastaavasti sairaanhoitajien/terveydenhoitajien määrä on suhteessa muuhun henkilöstöön ja asiakasmääriin vähentynyt. Tiimin sairaanhoitaja/terveydenhoitaja vastaa tiimin asiakkaiden kotisairaanhoidosta ja asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmien toteutumisesta.

Kotihoidossa on tarve vahvistaa sairaanhoitajien määrää osana oman toiminnan vahvistamista asiakasmäärien kasvaessa.

Kelpoisuusvaatimuksena sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulun sairaanhoitajan tutkinto tai terveydenhuoltoalan aiempi opistoasteen sairaanhoitajan tutkinto.

Vuoden 2021 osalta toimen palkkausmenot katetaan osin vuoden 2021 ostopalveluihin varatuista määrärahoista. 

 

Sosiaalityöntekijän virka (1)
Ikäkeskus 

Ikäkeskuksesta järjestetään yli 65-vuotiaiden rovaniemeläisten sosiaalityön palvelut koko Ikäihmisten palvelualueelle. Sosiaalityöntekijät toimivat palvelualueella monialaisessa yhteistyössä ikäihmisten hyvinvointia ja osallisuutta edistäen, auttavat ikäihmisiä ja heidän omaisiaan erilaisten sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa, antavat palveluohjausta, laativat palvelutarpeen arviointeja ja asiakassuunnitelmia, tekevät päätöksiä sosiaalipalvelujen järjestämisestä ja toimivat omatyöntekijänä ikäihmisille.

Sosiaalityöntekijän virkoja on neljä, joista yksi on johtavan sosiaalityöntekijän virka. Ikäkeskuksen sosiaalityöntekijät (3) tilastoivat vuonna 2020 yhteensä 1864 asiakastyömerkintää (asiakastapaamiset ja -kirjaukset tilastoidaan erikseen) ja valmistelivat 468 asiakaspäätöstä. Johtavan sosiaalityöntekijän tehtävään on kuulunut asiakastyön lisäksi Ikäihmisten palvelualueen sosiaalihuollon palvelujen ja sosiaalityön asiakastyön ammatillinen johtaminen sekä Ikäkeskuksen palveluesimiehen varahenkilönä toimiminen.

Vuonna 2019 Ikäkeskuksen sosiaalityöhön tuli 397 sosiaalihuoltolain 35 §:n mukaista ilmoitusta sosiaalihuollon tarpeesta tai yhteydenottoa tuen tarpeen arvioimiseksi.  Vuonna 2020 vastaavia ilmoituksia ja yhteydenottoja tuli 495. Kuluvan vuoden perusteella ilmoitusten määrä kasvaa edelleen vuonna 2021 (498 ilmoitusta 31.8 mennessä).  

Lainsäädäntö edellyttää riittävää resursointia sosiaalityöhön. Sosiaalihuoltolain 42 §:n mukaan sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä asiakkuuden ajaksi omatyöntekijä. Erityistä tukea tarvitsevan iäkkään henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä (21.12.2016/1347). 

Kelpoisuusvaatimuksena on sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain (817/2015, 7§) mukainen sosiaalityöntekijän kelpoisuus.

Vuoden 2021 osalta viran palkkausmenot katetaan vuoden 2021 varatuista määrärahoista. Sosaalityöntekijän virka sisältyy vuoden 2022 taloussuunnitelmaan.

 

SIVISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUT

Vakanssi 23: Sovellusasiantuntijan toimi (1)
Yhteiset palvelut

Terveydenhuollon ja Ikäihmisten palvelualueille suuntautuvan sovellustuen resurssointi on pysynyt ennallaan viimeiset kolme vuotta. Potilastietojärjestelmän käyttäjämäärien lisääntyminen ja Kanta-palveluiden käytön laajennukset sekä EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) ja tiedonhallinta laki ovat tiukentaneet entisestään rekisterinpitäjän vastuulla olevien erityissuojattavien henkilötietojen käsittelyä. Lisäksi erilaisten sähköisten palvelukanavien ja digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttö sekä etätyöskentely ovat lisääntyneet merkittävästi. Nämä sekä siirtyminen tulevalle hyvinvointialueelle ja alueellisesti integroituun sote-palvelutuotantoon asiakas- ja potilastietojärjestelmien vaikuttavat lisäävästi sovellustuen työmäärään. Sovellusasiantuntija toimii asiakas- ja potilastietojärjestelmien pääkäyttäjä- ja asiantuntijatehtävissä (Lifecare ja SosiaaliEffica). Tehtäviin kuuluvat mm. sovellusten ylläpito-, kouluttamis-, tiedottamis-, tukihenkilö- ja tietoturvatehtävät, käyttöoikeuksien ylläpito sekä digitaalisten laitteiden käyttöönottoon, suunnitteluun ja testaamiseen. 

Kelpoisuusvaatimuksena sovellusasiantuntijan toimeen on soveltuva korkeakoulututkinto tai aiempi opistoasteinen tutkinto tai kouluasteen ammatillinen tutkinto ja alan työkokemusta.

 

PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT

Lastensuojelu
Lastensuojelu muodostuu avo- ja sijaishuollon palveluista sekä perhehoidosta ja palvelutarpeen arviointitiimistä. Syksystä 2020 alkaen on ollut havaittavissa kasvava tuen tarve lasten, nuorten ja perheiden osalta. Asiakasmäärät/sosiaalityöntekijä kasvavat koko ajan niin avo- kuin sijaishuollossakin ja asiakkuudessa olevien perheiden ongelmat ovat entistä haastavampia.

Vakanssi 24-26: Kolme (3) sosiaalityöntekijän virkaa
Lastensuojelulakia ollaan uudistamassa ja siinä esitetään säädettäväksi lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden asiakasmitoituksesta 35 lasta/sosiaalityöntekijä vuodesta 2022 alkaen. Tällä hetkellä lastensuojelun sosiaalityöntekijöillä on asiakkuudessa keskimäärin 47 lasta / sosiaalityöntekijä. Lakimuutoksesta johtuen on vuoden 2022 alusta alkaen viiden työntekijän suoralaskennallinen tarve ja lisäksi asiakasmäärän kasvusta johtuva tarve 1-2 työntekijää huomioiden mahdollinen sitova henkilömitoitus. Lisäksi vuonna 2020 astui voimaan laki jälkihuollon ikärajan nostosta 21 vuodesta 25-vuoteen. Tämän uudistuksen kumulatiiviset vaikutukset ovat 1-2 työntekijää / vuosi. 

Lastensuojelun sosiaalityöhön on ollut vaikea saada muodollisesti kelpoisia ja kokeneita sijaisia ja sijaisiksi on jouduttu rekrytoimaan opiskelijoita sekä vastavalmistuneita. Tämän lisäksi sosiaalityöntekijät ovat vaihtuneet tiheään. Edellä mainitut ilmiöt ovat erityisen haasteelliset lakisääteisissä palveluissa, joissa tuetaan ja autetaan lapsia, joiden kasvun ja kehityksen olosuhteet ovat vakavasti vaarantuneet. Virkojen lisäys on välttämätöntä, jotta lastensuojelun sosiaalityö voi toteutua laadukkaalla ja eettisellä tavalla, ja asiakkaiden oikeusturva ja asiakasturvallisuus toteutuvat. Virkalisäyksellä mahdollistetaan se, että lapsen asioista vastaavien sosiaalityöntekijöiden työtaakka hieman kevenee ja mahdollisuus tehdä intensiivistä työtä lapsen, lapsen vanhempien ja muun perhettä tukevan verkoston kanssa paranee. Tämän lisäksi sosiaalityöntekijöiden virkojen lisäyksellä pyritään hillitsemään työpaineesta johtuvaa henkilöstövaihtuvuutta ja jo osaltaan etupainotteisesti vastaamaan lakiin vuoden 2022 alusta alkaen tulossa olevaan asiakasmitoitukseen.

Kelpoisuusvaatimuksena sosiaalityöntekijän virkaan on sosiaalihuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain (817/2015, 7§) mukainen sosiaalityöntekijän pätevyys.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Tuulikki Louet-Lehtoniemi, sosiaali- ja terveysjohtaja, tuulikki.louet-lehtoniemi@rovaniemi.fi

Hyvinvointilautakunta päättää perustaa esityksen mukaiset vakanssit 1.10.2021 alkaen sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialalle. Vakanssit täytetään talouden ja toiminnan harkinnanmukaisuutta noudattaen vuoden 2021 aikana.

Päätös

Hyvinvointilautakunta päätti yksimielisesti sosiaali-ja terveysjohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Hyvinvoinnin palvelualuepäälliköt, taloussuunnittelijat, henkilöstösuunnittelija

Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJEET

Tähän päätöksen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Oikaisuvaatimus on toimitettava Rovaniemen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Hyvinvointilautakunta

Kirjaamon yhteystiedot:

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiointipiste, Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi, 

henkilö- ja arkaluonteisia tietoja sisältävät sähköpostit osoitteesta: https://turvaposti.rovaniemi.fi osoitteeseen kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Faksinumero: 016 322 6450

Puhelinnumero: 016 3221

Kaupunginkirjaamon aukioloaika: ma - pe kello 9 - 15

 

Paperisten asiakirjojen on oltava toimitettuna Osviitta asiointipisteeseen viimeistään määräajan viimeisenä päivänä kello 15:een mennessä.

Osviitta asiointipiste: ma - to kello 9.00 - 16.30, pe kello 9.00 - 15.30

Osviitan kesäaukiolo (kesä-heinäkuu): ma - to 9.00 - 16.00; pe 9.00 - 15.00

 

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua

  • miten päätös halutaan oikaistavaksi 

  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Pöytäkirjan allekirjoitus- ja tarkastuspäivä sekä pöytäkirjan yleiseen tietoverkkoon nähtäväksi vientipäivämäärä on esitetty kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Asianosaiselle lähetettyyn otteeseen on merkitty päätöksen lähettämispäivä ja -tapa.