Kaupunginhallitus, kokous 13.6.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 233 Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkanimitys

ROIDno-2019-3891

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kokouksessaan 16.12.2019 § 507 seuraavaa: 

“Kaupunginhallitus toteaa, että Antti Lassilan nykyinen virka sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajana lakkaa 31.12.2019 lukien viran lakkauttamisen perusteella. Koska Lassilalle tarjolla olevat tehtävät vähentyvät olennaisesti ja pysyvästi toiminnan ja tehtävien uudelleenorganisoinnista johtuen viranhaltijalain 37 §:n tarkoittamalla tavalla, Rovaniemen kaupunki on selvittänyt irtisanomisen vaihtoehtona muun avoimen viran tarjoamismahdollisuudet. Viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyn mukaisesti Lassila sijoitetaan suostumuksensa mukaisesti liitteenä olevassa perustelumuistiossa esitetyillä perusteilla toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan 1.1.2020 alkaen. Päätös pannaan täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.”

Kalervo Björkbacka, Riitta Erola, Raimo Laitinen, Osmo Kurola ja Henri Ramberg ovat tehneet päätöksestä oikaisuvaatimukset. Björkbackalla, Laitisella, Kurolalla ja Rambergilla on valitusoikeus kunnan jäsenyyden perusteella. Erolalla on valitusoikeus asianosaisuuden ja kunnan jäsenyyden perusteella. Oikaisuvaatimukset ovat saapuneet oikaisuvaatimusajan kuluessa, joten oikaisuvaatimukset on tutkittava.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimukset perusteineen ovat tiivistetysti seuraavat:

Oikaisuvaatimuksen tekijä/tekijät sekä vaatimukset

Björkbacka

 

Vaatimukset: Päätös on korjattava ja valmisteltava sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virka avoimeen ja yleiseen hakuun. Hakijoista pätevimmät haastateltava ja toteutettava psykologiset soveltuvuustestit.

Perusteet

Björkbackan oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Lassila ei täytä viran kelpoisuusehtoja.

 

Lassilan sosiaali- ja terveysalan kokemus ja tuntemus on olematonta.

 

Ylempi soveltuva korkeakoulututkinto puuttuu.

 

Sosiaali- ja terveysalan johtamiskoulutusta ei ole hankittuna.

Käytännössä osoitettu johtamistaito- ja kokemus puuttuu sosiaali- ja terveysalalta.

 

Perusturvalautakunnan ja hyvinvointialan esittelijän tehtävät jäävät osaamisen puutteiden vuoksi vajaaksi ja siten liiaksi palvelualuepäälliköiden lisärasitukseksi.

 

Lassilan aiempi koulutus, työkokemus ja osaaminen on lähes pelkästään sivistyspalveluiden sektorilta.

 

Hyvinvointipalvelujen toimialan strateginen ja operatiivinen toiminnan ja palvelutuotannon johtaminen jää tavoitteiden suhteen alisuorittamiseksi. 

 

Alueellisesta ja valtakunnallisesta yhteistyöstä ja vaikuttamisesta ei ole näyttöä.

 

Edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö jää sosiaali-ja terveydenhuollon asioiden osalta minimaaliseksi (mm. Lapin shp:n suuntaan).

 

Sosiaali-ja terveystoimialan tehtäväalueiden ja lainsäädännön tuntemus on perustasoltaan heikkoa.

 

Lassilan vuorovaikutustaidot ja erityisesti kuuntelemisen taidot  ovat poikkeuksellisen rajalliset (laajan toimialan tuloksellinen johtaminen ovat edellyttää erinomaisia neuvottelu-, yhteistyö-ja viestintätaitoja!)

 

Kaupungin johtoryhmätyöskentely ei tuota sentyyppistä  ansiota, joka edesauttaisi po. virassa toimimista

Kaupunginhallitus on arvioinut yksimielisellä päätöksellä, että Lassila täyttää viran kelpoisuusehdot. 

 

Lassila täyttää kelpoisuusehdot seuraavilla perusteilla:

 

Ylempi soveltuva korkeakoulututkinto: Lassila on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon, jota voidaan pitää virkaan soveltuvana.

 

Sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysalan tuntemus: Lassilan sosiaali- ja terveysalan tuntemus perustuu hänen työkokemukseensa Rovaniemen kaupungin johtoryhmässä sekä vuosina 2011-2014 puheenjohtajana perusturvapalveluiden ja sivistyspalveluiden yhteisen johtoryhmän puheenjohtajana. Lassila on osallistunut myös sote-uudistuksen valmisteluun. Kelpoisuusehtona nimenomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuntemus ei  edellytä pitkäaikaista palvelutuotannon suorittavissa tehtävissä hankittua perehtyneisyyttä esimerkiksi sosiaalipalvelujen tuottamiseen. Toimialajohtajan tehtävän vaatimuksiin suhteutettuna kelpoisuusehto täyttyy edellä todetuilla perusteilla selvästi. 

 

Johtamiskoulutus: Lassila on reservin aliupseeri ja täyttää kelpoisuusehdon.

 

Käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus: Lassila on työskennellyt moitteettomasti 12 vuoden ajan johtamistehtävissä Rovaniemen kaupungissa. Lassila täyttää kelpoisuusehdon. 

 

Suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito: Lassilan äidinkieli on suomi ja hän on suorittanut ylioppilastutkinnon ja kasvatustieteen maisterin tutkinnon, joten hän täyttää kelpoisuusehdon.

 

Lassila on toiminut virkatehtäviinsä liittyvissä alueellisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa sekä muiden sidosryhmien kanssa asianmukaisesti ja moitteettomasti. 

 

Lassilalla on tehtävän edellyttämät vuorovaikutustaidot.

Yhteenveto: Björkbackan oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä/tekijät sekä vaatimukset

Erola

 

Vaatimukset: Kaupunginhallituksen tulee kumota päätöksensä 16.12.2019 § 507 ja siirtää Erola ansioituneempana ja viran kelpoisuusehdot täyttävänä sivistys- ja hyvinvointijohtajan virkaan.

Perusteet

Erolan oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Erolaa ei ole kuultu virkojen lakkauttamisista ja perustamisista tai siitä, kenelle virkoja tullaan tarjoamaan ja millä perusteilla. Yt-menettelyt eivät korvaa henkilökohtaisia kuulemisia.

 

Lassila ei täytä vahvistettuja kelpoisuusehtoja.Lassilalla ei ole viran edellyttämää koulutusta eikä työkokemusta tai lainsäädännön tuntemusta perusturvan toimialalta.

 

Lassila ilmoittaa koulutuksekseen KM virheellisesti.

 

Sivistys- ja hyvinvointijohtajan viran täyttämisessä ei käytetty kaikkien irtisanomisuhan alla olevien johtajien tasavertaista ja syrjimätöntä kohtelua ja mahdollisuutta ilmoittautua virkaan.

 

Päätökseen ei ole liitetty ansiovertailua. Sivistys- ja hyvinvointijohtajan virka oli päätetty vain yhdelle samassa tilanteessa olevalle, Lassilalle.

 

Lassila siirrettiin sivistys- ja hyvinvointivirkaan lain vastaisesti.

 

Erolalla ei ollut mahdollisuutta ilmoittaa suostumustaan virkaan. Sopivinta henkilöä ei ole voitu sivuuttaa virantäytössä.

 

Kaupunginhallitus siirsi viranhaltijoita mielivaltaisesti virkoihin.

 

Erolalle ei ilmoitettu siitä, että hänellä ei ole kelpoisuutta palvelualuepäällikön virkaan.

 

Kehitysjohtajan virkaa ei voida mitenkään verrata palvelualuepäällikön virkaan.

 

Irtisanomisperustetta ei ole Erolan kohdalla olemassa, koska hän täyttää kaupunginjohtajan viran kelpoisuusehdot. Erolalle olisi pitänyt tarjota kaupunginjohtajan virkaa.

On kyseenalaista, oliko perustettu sivistys- ja hyvinvointijohtajan virka avoimena.

 

Kaupunginhallitus siirsi kaikki kolme irtisanomisuhan alla ollutta miestä perustettuihin virkoihin ja kaikkien heidän palkkansa nousi virkajärjestelyssä. Erola siirrettiin tietoisesti alemman tasoiseen avoinna olevaan tehtävään ja ainoastaan hänen palkkansa aleni huomattavasti.

 

Virantäyttöprosessi on ollut ennalta sovittu. Erolan oikeusturvaa on loukattu tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja viranhaltijalakien vastaisesti.

 

Erolaa on syrjitty virkavalinnoissa. Viranhaltijalain 24 § ja 37 § mukainen velvoite on ohittanut samassa tilanteessa olevien yhdenvertaisen kohtelun.

 

Kaupunginhallitus on korottanut 15.1.2018 § 15 ja 26.2.2018 § 77 perusturvajohtaja Markus Hemmilän ja sivistysjohtaja Antti Lassilan palkkaa. Kaupunginhallitus on jatkanut Lassilan suosimista muutoksenhaun alaisella päätöksellään.

 

Erolalla ei ollut mahdollisuutta tulla yhdenvertaisesti tai tasa-arvoa työelämässä noudattaen valituksi virkaan.

 

Vaikka muille samassa tilanteessa oleville miespuolisille kandidaateille perustettiin uusi virka, Erolan kohdalla tämä ei ollut mahdollista.

 

Kaupunginhallitus, Määttä ja Lotvonen ovat kohdelleet Erolaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä tavalla ja rikkoneet virkavelvollisuutensa aiheuttaen Erolalle haittaa tai vahinkoa.

Lain kunnallisesta viranhaltijasta 43 §:n 2. momentin mukaan työnantajalla ei ole erillistä kuulemisvelvollisuutta, jos työnantaja on työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaan velvollinen neuvottelemaan taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tapahtuvan irtisanomisen perusteesta työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Yt-neuvottelut on käyty 5.8.-16.9.2019, joissa mm. työnantajan suunnitelmat perusteineen, vaikutuksineen ja vaihtoehtoineen on käsitelty lain edellyttämällä tavalla. Erolan osalta on myös selvitetty lain kunnallisesta viranhaltijasta 37 §:n mukaisesti toiseen virka- tai työsuhteeseen sijoittamisvaihtoehdot irtisanomisen vaihtoehtona.

Lassila täyttää viran kelpoisuusehdot edellä Björkbackan oikaisuvaatimuksen perusteiden arvioinnin yhteydessä todetuilla perusteilla.

Lassilalle on myönnetty kasvatustieteen maisterin arvo 23.4.1992.

Virkoihin ei ole järjestetty sisäistä tai ulkoista hakumenettelyä viranhaltijalain 4 §:n 3 momentin perusteella, jolloin ansiovertailuakaan ei ole ollut tarpeen tehdä. Uudelleensijoitus on toteutettu viranhaltijalain 37 §:n mukaisesti eli on arvioitu viranhaltijakohtaisesti, mihin virka- tai työsuhteeseen kaupunki on velvoitettu viranhaltijan sijoittamaan tai uudelleenkouluttamaan.

Lassila on siirretty sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan lain kunnallisesta viranhaltijasta mukaisesti.

Virkaan ei ole järjestetty sisäistä tai julkista hakumenettelyä. Menettely on ollut lain kunnallisesta viranhaltijasta 4 §:n 3 momentin mukainen.

Kaupunginhallitus on tehnyt Erolan virkasuhdetta koskevista toimenpiteistä päätöksen 16.12.2019 § 509. Valmisteluvaiheessa olevista asioista ei ole ollut velvollisuutta tiedottaa.

Kehitysjohtaja on toiminut kaupungin organisaatiossa yhden toimialan yhden palvelualueen esimiehenä. Toimialajohtajan organisaatiotaso koko toimialan johtajana on kehitysjohtajaan nähden erilainen huolimatta siitä, että kehitysjohtajan tehtäviin kuului toimia kaupunginjohtajan sijaisena. Kaupunginjohtajalla on kehitysjohtajan lisäksi muitakin suoria alaisia, joiden asema ei ole myöskään rinnastettavissa toimialajohtajan asemaan.

Perustettu virka oli avoimena sitä täytettäessä.

 

Perusturvapalvelujen ja teknisten ja ympäristöpalvelujen toimialojen toimialajohtajien virat lakkautettiin 1.1.2020 alkaen. Viranhaltijat ovat ilmoittaneet jäävänsä eläkkeelle 1.6. ja 1.7.2020 alkaen. Kaupunginhallitus on todennut, että kyseisten viranhaltijoiden virkasuhde kaupunkiin päättyy eläkkeelle jäämisen johdosta ottaen huomioon, että irtisanomistilanteessa heidän virkasuhteensa olisivat joka tapauksessa jatkuneet irtisanomisajan. Perusturvapalvelujen toimialan toimialajohtajaa ei ole sijoitettu uuteen virkaan ja teknisten ja ympäristöpalvelujen toimialan toimialajohtajalle on tarjottu tilapalvelupäällikön virkaa, jota hän ei ole ottanut vastaan.

 

Virkoja täytettäessä on noudatettu tarkoin lakia. Tasa-arvo-, yhdenvertaisuus- ja viranhaltijalait eivät ole edellyttäneet sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran tarjoamista kehitysjohtajan virassa toimineelle Erolalle.

 

Kaikille irtisanomisuhan alaisena olleille miehille ei ole perustettu uutta virkaa. Erolalle on tarjottu hallintolakimiehen virkaa, jonka hän on ottanut vastaan 1.1.2020 alkaen. Koska Erola on jo ottanut hallintolakimiehen virkasuhteen vastaan, ja siirtopäätös on lainvoimainen, Erolaa ei voitaisi siirtää vaatimaansa sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan, koska uudelleensijoitusvelvoite ei ole voimassa eikä kaupungilla ole enää mahdollisuutta poiketa julkisesta hakumenettelystä.

 

Kaupunginhallitus, Määttä ja Lotvonen eivät ole kohdelleet Erolaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslaissa kielletyllä tavalla eivätkä he ole rikkoneet virkavelvollisuuttaan. Kaikissa viranhaltijoiden virkasuhteisiin liittyvissä menettelyissä on kiinnitetty erityistä huomiota lain tarkkaan noudattamiseen.

Yhteenveto: Erolan oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä/tekijät sekä vaatimukset

Laitinen ja Kurola (yhteinen oikaisuvaatimus)

Vaatimukset: Päätös on kumottava.

Perusteet

Laitisen ja Kurolan oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Viran kelpoisuusvaatimuksia ei ole noudatettu valittaessa Antti Lassila sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtajan virkaan.

 

Kaupunginjohtaja ei ole edellämainitun viran valmistelussa noudattanut kaupunginhallituksen antamia valmisteluohjeita.

Lassila täyttää viran kelpoisuusehdot edellä Björkbackan oikaisuvaatimuksen perusteiden arvioinnin yhteydessä todetuilla perusteilla.

 

Kaupunginjohtaja johtaa itsenäisesti ja virkavastuullisesti kaupunginhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelua. Kaupunginhallituksen 18.11.2019 antamat valmistelua koskevat ohjeet on huomioitu valmistelussa. Päätöksessä ei ole laillisuusvirhettä tällä perusteella.

Yhteenveto: Laitisen ja Kurolan oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä/tekijät sekä vaatimukset

Ramberg

 

Vaatimukset: Rovaniemen kaupunginhallituksen tulee oikaista ja kumota virheellinen päätöksensä § 507 ja päättää uudelleen Antti Lassilan virkasuhteeseen liittyvistä toimenpiteistä.

Perusteet

Rambergin oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Lassila ei täytä kelpoisuusehtoja johtamiskoulutuksen ja sosiaali- ja terveysalan laajan tuntemuksen osalta.

Lassila täyttää viran kelpoisuusehdot edellä Björkbackan oikaisuvaatimuksen perusteiden arvioinnin yhteydessä todetuilla perusteilla.

Yhteenveto: Rambergin oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Hallintolain 34 §:n perusteella asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen oikaisemista hänen vahingokseen, eikä vaatimusta jätetä tutkimatta tai heti perusteettomana hylätä.

Antti Lassila on lausunut oikaisuvaatimusten johdosta seuraavaa:

“Perustelen lyhyesti, miksi omaan riittävän kokemuksen ja tiedot sosiaali- ja terveyspalveluista ko. toimialajohtajan tehtävän hoitoa varten. Olen aiempiin tehtäviin liittyen saanut kokemusta ja myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnasta sekä niihin liittyvästä lainsäädännöstä (sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, laki vammaispalveluista, perhehoitolaki, terveydenhuoltolaki). 

Toimiessani rehtorina ja koulutuspalveluiden palvelualuepäällikkönä, olen tehnyt säännöllisesti yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa lasten, nuorten ja perheiden asiakastilanteisiin sekä palveluiden organisointiin liittyen. Yhteistyö ja eri palveluiden tunteminen on ollut osa työtehtäviäni. Asiakastilanteissa ja niiden käsittelyssä olen tehnyt työtä mm. lastensuojelun, perheneuvolan, toimintaterapian sekä oppilas- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa. Sen lisäksi tein yhteistyötä sosiaalipalveluiden palvelupäällikön sekä ylilääkärin kanssa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen organisointiin (mm. psykologipalvelut ja vammaispalvelut) sekä hankkeisiin liittyen.

Toimiessani sivistyspalveluiden tuotanto-osaston johtaja (2011-2014), tein läheistä  yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannonjohtajan kanssa liittyen molempien tuotanto-osastojen henkilöstöön sekä talouteen. Sivistyspalveluilla sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla oli yhteinen johtoryhmä, jota johdin puolivuosittain. Kyseisessä johtoryhmässä käsiteltiin molempien tuotanto-osastojen asiakokonaisuuksia sekä yhteistyön kehittämistä. Toimimme esittelijöinä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto-osaston johtajan kanssa samalle palvelujohtokunnalle 2013–2014. Tällöin sain hyvän näkemyksen ja tiedon sosiaali- ja terveyspalveluiden esittely- ja valmisteluprosesseista.

Toimiessani sivistyspalvelujen toimialajohtajana 2015–2019, kuuluin kaupungin johtoryhmään, jossa on käsitelty ja linjattu laajasti myös sosiaali- ja terveyspalveluita: Mm. erikoissairaanhoitoa, ikäihmisten palveluasumista, kuntouttavaa työtoimintaa, kaupungin terveydenhuoltoa ja avovastaanottoa sekä nuorten ohjaamotoimintaa. Kajossa tehty työ liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen erityislainsäädäntöön. Yhteistyökumppanini on ollut myös perusturvan toimialajohtaja liittyen yhteisten palveluiden kehittämiseen. Olen neuvotellut ja tehnyt yhteistyötä vuodesta 2011 alkaen Rovaniemen työterveyspalvelujen kanssa, joka on olennainen osa terveyspalvelujen kokonaisuutta Rovaniemellä.  Olen myös eri yhteyksissä tehnyt yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (Neuvokas sekä Rovaniemen mielenterveysseura ja Eduro), jolloin olen saanut kokemusta sosiaalipalveluiden vapaaehtoistyöstä.

Katson, että olen eri tehtäviini liittyen saanut riittävästi kokemusta sekä asiantuntemusta sivistys- ja hyvinvointipalveluista, jotta voin toimia menestyksellisesti sivistys- ja hyvinvointijohtajana. Pitkän urani akana olen asemaani liittyen saanut ja joutunut tekemään aina yhteistyötä hyvinvointipalveluihin liittyen ja yksi keskeisistä toimijoista on sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi on hyvä huomioida, että vapaa-ajan palvelut on tehnyt jo vuosia yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa ja iso osa työtä on käynnistetty ollessani sivistyspalvelujen johtajana. Laajan kokemuksen johdosta katson, että minulla on myös hyvät valmiudet osaltani käydä omistajaohjaukseen liittyviä neuvotteluja mm. erikoissairaanhoidon kanssa.

Toimialanjohtajan tehtävä on yleisjohtamisen sekä strategisen johtamisen tehtävä, jossa ei edellytetä eri palvelualueiden ammattipätevyyttä, myöskään lain näkökulmasta. Näin laajassa tehtäväkokonaisuudessa se muutoinkaan ei ole relevanttia. Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan tehtäviin kuuluvat henkilöstön, toiminnan ja talouden johtaminen sekä toimielinten esittelijänä toimiminen. Tehtävät ovat sisällöltään ja luonteeltaan samankaltaisia kuin ne ovat olleet aiemmin sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajalla.”

Oikaisuvaatimusten käsittely

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus voidaan hylätä, jos päätöksessä ei todeta laillisuusvirheitä. Jos oikaisuvaatimus hyväksytään laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella, alkuperäinen päätös joko kumotaan tai sen tilalle tehdään uusi päätös. 

Johtopäätökset

Oikaisuvaatimusten kohteena olevassa kaupunginhallituksen päätöksessä 16.12.2019 § 507 ei ole laillisuusvirheitä eikä oikaisuvaatimusten hyväksyminen ole tarkoituksenmukaista.

Päätösehdotus

Esittelijä

Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää hylätä oikaisuvaatimukset esittelytekstissä todetuilla perusteilla.

Päätös

Kalervo Björkbacka poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 § 1 kohta).

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Esteellisyys

Kalervo Björkbacka

Valmistelija

Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallituksen tekemistä seuraavista päätöksistä on tehty kunnallisvalitukset hallinto-oikeuteen:

  • 10.2.2020 § 52 Oikaisuvaatimus sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran perustamista koskevasta päätöksestä;

  • 10.2.2020 § 53 Oikaisuvaatimus Antti Lassilan virkasuhteeseen liittyviä toimenpiteitä koskevasta kaupunginhallituksen päätöksestä 16.12.2019 § 507;

  • 10.2.2020 § 54 Oikaisuvaatimus Riitta Erolan virkasuhteeseen liittyviä toimenpiteitä koskevasta kaupunginhallituksen päätöksestä 16.12.2019 § 509

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus pyytää antamaan lausunnon valitusten johdosta. Lausuntopyynnöt ovat liitteenä.

Valituksissa vaaditaan 

  • kaupunginhallituksen päätösten 10.2.2020 § 52, § 53 ja § 54 sekä 16.12.2019 § 507 kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi,

  • kaupunginhallituksen 16.12.2019 § 509 tekemän päätöksen muuttamista siten, että Erola siirretään Lassilaa ansioituneempana ja viran kelpoisuusehdot täyttävänä sivistys- ja hyvinvointijohtajan virkaan,

  • Rovaniemen kaupunkia suorittamaan Erolalle muuttuneista olosuhteista johtuen ajalta 1.1.-29.2.2020 2764,58 euroa ja 1.3.2020 alkaen 4655,69 euroa kuukaudessa,

  • Rovaniemen kaupunkia maksamaan Erolan oikeudenkäyntikuluja yhteensä 4580 euroa,

  • päätösten 16.12.2019 § 507 sekä 10.2.2020 §:ien 52 ja 53 täytäntöönpanon lykkäämistä hallinto-oikeuden päätökseen saakka.

Valitusten perusteet ja perustelut ilmenevät lausuntopyynnöistä. Valitusten johdosta on laadittu liitteenä olevat lausunnot.

Päätösehdotus

Esittelijä

Esko Lotvonen, kaupunginjohtaja, esko.lotvonen@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa hallinto-oikeudelle liitteiden mukaiset lausunnot.

Päätös

Kalervo Björkbacka poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 § 1 kohta). Toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi tämän asian osalta valittiin Sanna Karhu.

Varajäsen Timo Tolonen otti osaa asian käsittelyyn ja päätöksentekoon.

Maarit Simoska esitti Timo Tolosen kannattamana, että Rovaniemen kaupunki hyväksyy valittajien (Björkbacka, Kurola, Laitinen) valitusperusteet ja myöntää tehneensä virheelliset päätökset erityisesti seuraavissa asiakohdissa:

  1. Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan ei olisi tullut valita Antti Lassilaa, koska hän ei täyttänyt kaupunginhallituksen 16.12.2019 kokouksessa hyväksymiä kelpoisuusehtoja.

  1. Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virka ei ole yleis- ja strategisen johtamisen tehtävä. Kyseessä on yksi maakunnan keskeisimmistä viroista, jonka menestyksellinen hoitaminen vaatii vahvaa sote- ja sivistysosaamista ja 16.12. hyväksytyt kelpoisuusehdot ovat siten perusteltuja.

  1. Perustettu uusi toimialajohtajan tehtävä poikkeaa olennaisilta osin aiemmasta suppeasta sivistyspalvelujen toimialajohtajan tehtävästä.

  1. Rovaniemen kaupunki keskeyttää omaehtoisesti valituksenalaisten päätösten toimeenpanon.

Rovaniemen kaupunki on valmis käsittelemään asiat uudelleen ja tekemään lailliset päätökset Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden määrittelemällä tavalla. Rovaniemen kaupunki hyväksyy myös hallinto-oikeuden virheellisten päätösten täytäntöönpanon kieltämisen ja ryhtyy viipymättä valmistelemaan oman hallinnon sisällä korjaavia päätöksiä.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginjohtajan esityksen kannalla vastaavat Jaa, ja ne jotka ovat Simoskan esityksen kannalla vastaavat Ei.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin seitsemän (7) Jaa -ääntä, kaksi (2) Ei -ääntä ja kaksi (2) äänesti tyhjää.

Puheenjohtaja totesi, että kaupunginjohtajan esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Esteellisyys

Kalervo Björkbacka

Äänestystulokset

  • Kyllä 7 kpl 64%

    Juhani Juuruspolvi, Harri Rapo, Kaisu Huhtalo, Heikki Luiro, Päivi Alaoja, Matti Henttunen, Esko-Juhani Tennilä

  • Ei 2 kpl 18%

    Maarit Simoska, Timo Tolonen

  • Tyhjä 2 kpl 18%

    Sanna Karhu, Maria-Riitta Mällinen

Valmistelija

Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antanut välipäätöksen koskien kolmen valittajan vaatimusta kieltää kaupunginhallituksen päätösten 10.2.2020 § 52 ja § 53 täytäntöönpano. Täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen kohteena olevat päätökset ovat sisällöltään seuraavia:

Rovaniemen kaupunginhallitus 10.2.2020 § 52 

Kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä päätöksestä 16.12.2019 § 503 tehdyn oikaisuvaatimuksen ja muuttaa 16.12.2019 § 503 tekemäänsä päätöstä kelpoisuusehtojen osalta siten, että sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran kelpoisuusehdoiksi päätetään ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Päätös on päätetty panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 

Rovaniemen kaupunginhallitus 10.2.2020 § 53 

Kaupunginhallitus on päättänyt hylätä oikaisuvaatimukset kaupunginhallituksen 16.12.2019 § 507 tekemästä päätöksestä sijoittaa Antti Lassila suostumuksensa mukaisesti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n nojalla toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkasuhteeseen 1.1.2020 lukien. 

Hallinto-oikeus on hylännyt täytäntöönpanokieltoa koskevan hakemuksen, koska päätösten täytäntöönpanon kieltämiselle ei asian käsittelyn tässä vaiheessa ole perusteita.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää merkitä Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi.

Päätös

Kalervo Björkbacka poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 28 § 1 kohta).

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Esteellisyys

Kalervo Björkbacka

Valmistelija

Hanna Haurinen, henkilöstölakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Pohjois-Suomen hallintooikeus on 22.12.2021 antanut kolme ratkaisua (ratkaisut 21/0416/2, 21/0417/2 ja 21/0419/2), jotka kaikki koskevat Rovaniemen kaupungin toteuttamaa organisaatio uudistusta, jossa muun muassa silloisten kehitysjohtajan, perusturvajohtajan ja sivistysjohtajan virat lakkauteettiin sekä uusi sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virka perustettiin ja kyseinen virka täytettiin.

 

Sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virka

Rovaniemen kaupunginhallitus on päätöksellään 16.12.2019 § 503 perustanut sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan viran ja päättänyt viran kelpoisuusehdoista. Viran kelpoisuusehdoksi päätettiin ylempi soveltuva korkeakoukututkinto, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysalan tuntemus, johtamiskoulutus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus, sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Kelpoisuusehdot poikkesivat esittelijän esityksestä, jonka mukaan ne olisivat olleet ylempi korkeakoulututkinto,​ käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Esitykseen verrattuna kelpoisuusehtoja siis korotettiin siten, että niihin lisättiin johtamiskoulutus ja sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysalan tuntemus.

Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus, joka on käsitelty ja hyväksytty kaupunginhallituksen päätöksellä 10.2.2020 § 52. Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimiala-johtajan viran kelpoisuusehdoiksi on muutettu vastaamaan esittelijän esitystä eli kelpoisuusehdoiksi vahvistettiin ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. 

Tästä päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hallintooikeuteen ja hallinto-oikeus on hylännyt valituksen 22.12.2021 ratkaisulla 21/0416/2. Viran kelpoisuusehdot ovat siten tällä hetkellä kaupunginhallituksen päätöksen 10.2.2020 § 52 mukaiset.

 

Sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virantäyttö

Kaupunginhallitus on päätöksellään 16.12.2019 § 507 siirtänyt Antti Lassilan edellä selostetulla päätöksellä perustettuun sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virkaan.

Päätös on perustunut viranhaltijalain 37 §:än, jonka mukaan työnantajan on viranhaltijan viran päättyessä irtisanomisen sijasta sijoitettava viranhaltija toiseen virkasuhteeseen, jos se on hänen ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella tehtävissä. Lassilan aikaisemmin hoitama sivistysjohtajan tehtävä oli päättymässä 1.1.2020 alkaen viran lakkaamisen vuoksi.

Päätöksestä on tehty neljä oikaisuvaatimusta, jotka Kaupunginhallitus on päätöksellään 10.2.2020 § 53 hylännyt.  

Päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka on antanut asiassa päätöksen 22.12.2021 21/0417/2. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Antti Lassila ei ole täyttänyt virkaan siirtohetkellä voimassa olleita sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan viran kelpoisuusehtoja, koska hänellä ei ole ollut nimityshetkisten kelpoisuusehtojen edellytettymää johtamiskoulutusta.

 

Kehitysjohtajan virkasuhteen irtisanominen 

Kaupunginhallitus on päätöksellä 16.12.2019 § 509 päättänyt irtisanoa Riitta Erolan virkasuhteen viranhaltijalain 37 §:n perusteella, koska hänen työtehtävänsä tulivat olennaisesti ja pysyvästi vähentymään 1.1.2020 hänen hoitamansa kehitysjohtajan viran lakkauttamisen vuoksi.

Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimuksia, jotka kaupunginhallitus on hylännyt päätöksellä 10.2.2020 § 54.

Riitta Erola on valittanut asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle, joka on ratkaisulla 22.12.2021 21/0419/2 hyväksynyt valituksen ja  kumonnut kaupunginhallituksen alkuperäisen irtisanomispäätöksen 16.12.2019 § 509 ja oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen 10.2.2020 § 54 siltä osin, kuin asia koskee Erolan irtisanomista, ja palauttanut asian kaupunginhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. 

Hallinto-oikeuden mukaan irtisanomista koskeva päätös on lainvastainen, koska työnantaja ei ole ennen Erolan irtisanomista riittävästi selvittänyt, kenet irtisanomisuhan alaisista henkilöistä sijoitetaan toiseen virkasuhteeseen, kun irtisanomisuhan alaisille ei ole annettu tilaisuutta ilmoittaa kiinnostustaan uusiin perustettaviin virkoihin eikä heidän välillään ole suoritettu ansiovertailua.

 

Harkinta valitusluvan hakemisesta korkempaan hallinto-oikeuteen

Edellä kerrotuista päätöksistä kaupunki on hallinto-oikeudessa hävinnyt Sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virantäyttöä ja kehitysjohtajan irtisanomista koskevat asiasta ja nyt harkittavana on,tyydytäänkö ratkaisuihin vai tuleeko näihin hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 

Jos kaupunki tyytyy päätöksiin omalta osaltaan, riippuvat sen jatkotoimet siitä tekevätkö muut asianosaiset valituksia. Sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan valintapäätöksen kumoamista koskeva hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen ja sen lainvoimaiseksi tuleminen riippuu siitä, valittaako Lassila siitä.

Mikäli Lassila valittaa tai on valittanut päätöksestä, ei kaupunki voi omalta osaltaan panna täytäntöön hallin-to-oikeuden päätöstä, jolla hänen virkasiirtonsa on kumottu ennen kuin valitusasia on ratkennut. Tässä tapauksessa Lassila hoitaisi virkaa siihen saakka, että asia on ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Kun asia muiden asianosaiten mahdollisten valitusten valitusten osalta ratkeaa, johtaa päätöksiin tyytyminen kaupungin kannalta siihen, että sen tulee ryhtyä hallinto-oikeuden päätöksistä ilmeneviin toimenpiteisiin. Kaupungin tulee siis suorittaa uudestaan Riitta Erolan ja Antti Lassilan entisten virkojen lakkaamisesta seuraavat toimet ja sivistys- ja hyvinvointialo-jen toimialajohtajan viran täyttäminen.

Mikäli kaupunki ei tyydy hallinto-oikeuden ratkaisuihin, tulee sen hakea valituslupaa, jonka edellytyksenä on asian ennakkopäätösluonne, asiassa tapahtunut ilmeinen virhe tai muu painava syy.  Mikäli valituslupa tai valitusluvat myönnetään, edellyttää hallinto-oikeuden päätöksen muuttuminen käytännössä sitä, että korkein hallinto-oikeus pitää hallinto-oikeuden päätöstä lainvastaisena, on eri mieltä lain tulkinnasta tai tulkitsee asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin hallinto-oikeus. 

Koska kyseessä olevat asiat liittyvät kiinteästi toisiinsa, on niitä koskevat päätökset syytä tehdä samassa yhteydessä. Valittaminen vain toisesta päätöksestä johtaisi jatkotoimien kannalta varsin hankalaan tilanteeseen, kun lainvoimaiseksi mahdollisesti tulevan päätöksen täytäntöönpanemisessa jouduttaisiin ottamaan huomioon toista asiaa koskeva kaupungin oma valitus ja mahdolliset muiden asianosaisten valitukset. Lisäksi päätöksiin tyytymistä tai niistä valittamista koskevien päätösten tulisi käytännössä olla saman sisältöisiä.

 

Mahdolliset valitusperuteet sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virantäytössä

Hallinto-oikeus on kyseessä olevassa päätöksessään todennut, että Lassila ei ”ole suorittanut erillistä johtajakoulutusta, eikä hänen reservin aliupsee-rikoulutustaan voida pitää kelpoisuusvaatimuksissa tarkoitettuna johtaja-koulutuksena.”.  Tämän vuoksi on todettu, ettei Lassila ole täyttänyt niitä viran kelpoisuusehtoja, jotka ovat olleet voimassa valintahetkellä. 

Tältä osain kyseessä on vain toteamus, eikä hallinto-oikeus ole perustellut, miksi Lassilalla ollutta johtamiskoulutusta ei ole pidettävä kelpoisuusvaatimuksen tarkoittamana koulutuksena eikä se ole myöskään ottanut kantaa siihen, mikä koulutus olisi kelpoisuusvaatimuksen täyttävä. 

Hallinto-oikeuden perusteluvelvollisuudesta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (87 §). Oikeuskirjallisuuden mukaan pelkkää ”on katsottava” -tyyppistä perustelua ei ole pidettävä lain edellyttämänä perusteluna. Perustelujen puuttuminen voi johtaa päätöksen kumoamiseen. Kyseessä olevaa päätöstä voidaan siten pitää virheellisenä jo perustelujen puutteellisuuden vuoksi.

Hallinto-oikeuden kelpoisuutta koskevan tulkinnan lopputuloksen arvioinnoissa on puolestaan mielenkiintoista se, että hallinto-oikeus katsoo voivansa tietää, mitä Rovaniemen kaupunginhallituksen enemmistö on päätöksellään 16.12.2019 § 503 termillä ”johtamiskoulutus” tarkoittanut, vaikka hallinto-oikeudella ei ole ollut käytössään minkäänlaista näyttöä kaupunginhallituksen tarkoituksesta eikä kyseisellä termillä ole muutoinkaan mitään vakiintunutta sisältöä, vaan kyseessä on yleiskielinen ilmaus, jolla voidaan tarkoittaa sisällöltään ja laajuudeltaan hyvin erilaisia koulutuksia. 

Merkille pantavaa on myös se, että hallinto-oikeus näyttää perusteluissaan muuttaneen termin ”johtamiskoulutus” termiksi ”johtajakoulutus”, joilla voidaan perustellusti katsoa tarkoitettavan laajuudeltaan erilaisia koulutuksia.  

Vielä voidaan todeta, että hallinto-oikeus ei ole päätöksessään huomioinut sitä, että se itsekin katsoo Lassilan täyttävän hoitamansa viran kelpoisuusvaatimukset 10.2.2020 lähtien, kun vaatimuksista oli kaupunginhallituksen päätöksellä poistettu johtamiskoulutusta koskeva vaatimus. 

 

Mahdolliset valitusperuteet kehitysjohtajan irtisanomista koskevaan päätökseen

Erolan virkasuhteen irtisanomista koskevassa asiassa on oikeudellisesti kyse siitä, kuinka on tulkittava viranhaltijalain 37 §:ässä työnantajalle säädettyä velvollisuutta selvittää se, voidaanko irtisanomisuhan alla oleva viranhaltija irtisanomisen sijasta siirtää toiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen. Käytännössä kyse on tässä tapauksessa siitä, onko uutta sivistys- ja hyvinvointijohtajan tehtävää voitu tarjota vain Lassilalle niin kuin nyt on tehty, vai olisiko sitä tullut tarjota sekä Lassilalle että Erolalle ja suorittaa heidän välillään virkavalinta. 

Kaupunki on soveltanut viranhaltijalain 37 §:ä sen esitöistä (HE 196/2002 s. 55) ilmenevän tulkintaohjeen mukaisesti niin, että irtisanomisuhan alaiselle viranhaltijalle on tarjottu ensisijaisesti sellaista virkaa, joka lähinnä vastaa hänen entistä virkasuhdettaan. Kaupungin tekemän arvion mukaan uusi sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virka oli sisällöltään ja vastuiltaan lähinnä Lassilan hoitamaa sivistysjohtajan virkaa. Kehitysjohtajan tehtävää lähinnä vastaavaksi tehtäväksi katsottiin puolestaan aikuisten ja työikäisten palvelualueen palvelualuepäällikön virka, jonka kelpoisuusehtoja Erola ei kuitenkaan täyttänyt. 

Hallinto-oikeus on siis Erolan irtisanomista koskevassa päätöksessään katsonut, että kaupungin olisi tullut tarjota hänellekin mahdollisuus ilmoittaa kiinnostuksensa perustettavaan sivistys- ja hyvinvointijohtajan virkaan ja tehdä sen jälkeen ansiovertailu Erolan ja Lassilan kesken. 

Myö tämä päätös on perusteuiden osalta pyuuttellinen, sillä hallinto-oikeus ei ole päätöksessään ottanut kantaa siihen, miksi kaupungin on tullut ohittaa viranhaltijalain 37 §:n esitöissä ilmaistu tulkintaohje, jonka mukaan uutta tehtävää on tullut tarjota viranhaltijalle, jonka entistä virkasuhdetta se lähinnä vastaa. 

Viranhaltijalain 37 §:n tulkinnan ja kaupungin menettelyn oikeellisuuden arvioinnon osalta on  huomionarvoista myös se, että Lapin käräjäoikeus on Erolan tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain nojalla nostaman kanteen johdosta 30.9.2021 antamassaan, kanteen hylänneessä päätöksessä katsonut kaupungin menetelleen Erolan irtisanomisessa ja Lassilan virkaan siirtämisessä viranhaltijalain mukaisesti ja muutoinkin asianmukaisesti. Käräjäoikeus on päätöksessään ottanut kantaa muun ohella juuri siihen, onko kaupunki menetellyt oikein irtisanoessaan Erolan ja siirtäessään Lassilan uuteen virkaan ilman hakumenettelyä. 

Käräjäoikeuden päätös ei sido hallintotuomioistuinta, mutta sen painoarvon kannalta merkittävää on se, että se perustuu huomattavasti laajempaan näyttömateriaaliin ja on perusteltu yksityiskohtaisemmin ja laajemmin kuin hallinto-oikeuden päätös. 

 

Yhteenveto

Edellä kerrotuin tavoin hallinto-oikeuden ratkaisut 21/0417/2 ja 21/0419/2 ovat perustelujen osalta puuttelliset ja päätös 21/0419/2 on myös ristiriidassa samaa asiaa koskevan käräjäokeuden ratkaisun kanssa. Näin ollen, mikäli ratkaisuihin tyydytään, jää asia epäselväksi ja kaupungilta puuttuu selkeä oikeusohje niihin tilanteisiin, jossa organisaatiota uudistetaan ja virkojen järjestellään uudelleen. Hallinto-oikeuden päätösten lainvoimaiseksi jääminen voi johtaa myös kaupunkia kohtaan esitettävään, palkanmenetykseen perustuvaan vahingonkorvauskanteeseen, mikäli sivistys- ja hyvinvointijohtajan virkavalinta tulisi muuttumaan. Tämä seikka osaltaan puoltaa sitä, että hallinto-oikeuden päätökset pyrittäisiin saamaan kumoutumaan. 

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen vaillinaisuuden ja käräjäoikeuden ja hallinto-oikeuden päätösten ristiriitaisuuden vuoksi on perusteltua hakea asiaan korkeimman hallinto-oikeuden kannanottoa. Valitusluvan hakemisen voidaan katsoa olevan perusteltua asian ennakkopäätösluonteella ja valittamisen lain virheellisen soveltamisen perusteella.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää, että Rovaniemen kaupunki valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden 22.12.2021 antamista ratkaisuista 21/0417/2 ja 21/0419/2 korkeimpaan hallinto-oikeuteen, ja pyytää korkeinta hallinto-oikeutta kumoamaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätökset.

Päätös

Henri Ramberg ja Miikka Keränen poistuivat esteellisinä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 24 § 7 kohta, osallistunut aiemmin asiaan liittyvän valituksen / oikaisuvaatimuksen tekemiseen.)
Kaupunginlakimies Ville Vitikka poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (Hallintolaki 24 § 7 kohta, kaupunginlakimies on asianosaisen esimies). 
Varajäsen Matti Huutola liittyi kokoukseeen.
Toiseksi pöytäkirjantarkastajaksi valittiin Riku Tapio.

Kaupunginhallitus kuuli asiassa henkilöstölakimies Hanna Haurista.

Riku Tapio esitti Terhi Heikkilän, Timo Tolosen, Matti Huutolan ja Raija Kerättären kannattamana, että kaupunginhallitus merkitsee Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi ja päättää tyytyä siihen.

Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginjohtajan esityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Tapion esityksen kannalla vastaavat EI. 
Suoritetussa äänestyksessä annettii 2 JAA -ääntä ja 8  EI -ääntä, yksi oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että Tapion esitys on tullut kaupunginhallituksen päätökseksi.

Kaupunginjohtaja ja Päivi Alaoja pyysivät merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.

 

Kaupunginhallitus piti tauon tämän asian käsittelyn jälkeen klo 17.32 -17.42.

Esteellisyys

Miikka Keränen, Henri Ramberg, Ville Vitikka

Eriävä mielipide

Kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainion eriävä mielipide:

Koska Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisut 21/0417/2 ja 21/0419/2 ovat perustelujen osalta puutteelliset ja päätös 21/0419/2 on myös ristiriidassa samaa asiaa koskevan käräjäoikeuden ratkaisun 30.9.2021 L 20/6485 kanssa valitusluvan hakeminen olisi perusteltua. Asian jääminen hallinto-oikeuden ratkaisujen varaan jättää useita virkajärjestelyihin liittyviä oikeudellisia kysymyksiä avoimiksi tai tulkinnanvaraisiksi. Tämä voi aiheuttaa ongelmia päätösten täytäntöönpanon osalta mikäli muiden asianosaisten valitukset tulisivat menestymään. Lisäksi hallinto-oikeuden ja käräjäoikeuden päätösten ristiriitaisuus luo oikeudellisesti epäselvän tillanteen, joka voi aiheuttaa ongelmallisia tilanteita seuraavia virkajärjestelyitä tehtäessä ottaen huomioon muun muassa kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 37§:n mukaisen työnantajaan kohdistuvan uudelleen sijoittamisvelvoitteen.

Eriävä mielipide:

"Katsomme, että kaupunginjohtajan päätösesityksessä ja Johannes Aholan muistiossa 26.1.2022 on esitetty keskeiset perusteet - mm. käräjäoikeuden ja hallinto-oikeuden ristiriitaiset päätökset - valittaa Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Emme katso omaavamme sellaista lainopillista osaamista, että voisimme poiketa valmistelijan, esittelijän ja asianajaja Johannes Aholan suosituksista. 
Päivi Alaoja
Reijo Jylhä"

Äänestystulokset

  • Kyllä 2 kpl 20%

    Reijo Jylhä, Päivi Alaoja

  • Ei 8 kpl 80%

    Terhi Heikkilä, Riku Tapio, Matti Huutola, Timo Tolonen, Susanna Junttila, Eemeli Kajula, Raija Kerätär, Sara Seppänen

Perustelut

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

Valmistelija

Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi
Hanna Haurinen, henkilöstölakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Korkein hallinto-oikeus on 4.5.2022 antamassaan päätöksessä hylännyt valituslupahakemuksen koskien Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä 22.12.2021, 21/0417/2. Näin ollen valituslupahakemuksen kohteena ollut hallinto-oikeuden päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Kyseisellä päätöksellä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginhallituksen 16.12.2019 § 507 ja 20.2.2020 § 53 tekemät päätökset.

Kaupunginhallitus on 16.12.2019 § 507 todennut, että Antti Lassilan nykyinen virka sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajana lakkaa 31.12.2019 lukien viran lakkauttamisen perusteella. Koska Lassilalle tarjolla olevat tehtävät vähentyvät olennaisesti ja pysyvästi toiminnan ja tehtävien uudelleen organisoinnista johtuen viranhaltijalain 37 §:n tarkoittamalla tavalla, kaupunki on selvittänyt irtisanomisen vaihtoehtona muun avoimen viran tarjoamismahdollisuudet. Kaupunginhallitus on päättänyt, että viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyn mukaisesti Lassila sijoitetaan suostumuksensa mukaisesti toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan 1.1.2020 alkaen. 

Kaupunginhallitus on päätöksellään 20.2.2020 § 53 hylännyt päätöksestä 16.12.2019 § 507 tehdyt oikaisuvaatimukset, koska päätöksessä ei ole laillisuusvirheitä eikä oikaisuvaatimusten hyväksyminen ole tarkoituksenmukaista. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on taas nyt kyseessä olevassa ratkaisussa katsonut muun muassa, ettei Lassila ole nimittämishetkellä ole ollut kelpoinen sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan. Nimittämishetken jälkeen Rovaniemen kaupunginhallitus on kuitenkin lainvoimaisella päätöksellä muuttanut viran kelpoisuusehtoja siten, että Lassilan voidaan katsoa täyttävän ne. 

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä seuraa, että Antti Lassilan aiemman viran lakattua 31.12.2019, on kaupungilla edelleen kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 37 §:n perusteella velvoite sijoittaa Lassila ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden toiseen virkasuhteeseen tai ottaa Lassila sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Asiaa ei käytettävissä olevan valmisteluajan rajallisuudesta johtuen ehditä valmistella 9.5.2022 pidettävään kokoukseen. Tästä ja viranhoidon jatkuvuuden turvaamisesta johtuen Antti Lassilalle on tarpeen antaa toimialajohtajan virkaan väliaikainen viranhoitomääräys siihen saakka, että kaupunginhallitus on ratkaissut Lassilan virkasuhdetta koskevan asian. Asia on suunniteltu valmisteltavaksi 30.5. pidettävään kaupunginhallituksen kokoukseen.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää määrätä Antti Lassilan hoitamaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaa väliaikaisesti siihen saakka, että hänen virkasuhdettaan koskeva esittelytekstissä kuvattu asia on ratkaistu kaupunginhallituksen päätöksellä. Päätös pannaan täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös

Timo Tolonen esitti, että kaupunginhallitus ei määrää Antti Lassilaa hoitamaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaa väliaikaisesti. Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että sivistys- ja hyvinvointialan toimialajohtajan virka laitetaan välittömästi avoimeen uudelleen hakuun.

Kaupunginjohtaja teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää määrätä Antti Lassilan hoitamaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaa 30.6.2022 saakka. Päätös pannaan täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Toimialajohtajan virkaan liittyvät asiat päätetään kaupunginhallituksen kokouksessa 30.5.2022.

Puheenjohtaja totesi, että Timo Tolosen esitys raukeaa kannattamattomana.

Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.

Timo Tolonen jätti eriävän mielipiteen.

Mikkel Näkkäläjärvi poistui kokouksesta pykälän käsittelyn aikana klo 11.39.

Valmistelija

Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi
Hanna Haurinen, henkilöstölakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi
Jenni Saukkoriipi, hallintolakimies, jenni.saukkoriipi@rovaniemi.fi

Perustelut

Taustaa

Toimialajohtajan virka ja sen kelpoisuusehdot 

Kaupunginhallitus on 16.12.2019 § 503 päättänyt perustaa sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran ja vahvistanut viran kelpoisuusehdoksi ylempi soveltuva korkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysalan tuntemus, johtamiskoulutus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus. 

Kaupunginhallitus on 10.2.2022 § 52 hyväksynyt oikaisuvaatimuksen esittelytekstissä todetuilla perusteilla ja muuttanut 16.12.2019 § 503 tekemäänsä päätöstä kelpoisuusehtojen osalta siten, että sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran kelpoisuusehdoiksi on päätetty ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Kaupunginhallituksen päätöksestä on tehty kaksi  valitusta hallinto-oikeuteen, joka on ratkaisullaan 22.12.2021 nro 21/0416/2 hylännyt valitukset. Näin ollen sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialajohtajan viran kelpoisuusehtona ovat ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Antti Lassilan virkasuhde 

Kaupunginhallitus on 16.12.2019 § 507 todennut, että Antti Lassilan nykyinen virka sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajana lakkaa 31.12.2019 lukien viran lakkauttamisen perusteella. Koska Lassilalle tarjolla olevat tehtävät vähentyvät olennaisesti ja pysyvästi toiminnan ja tehtävien uudelleen organisoinnista johtuen viranhaltijalain 37 §:n tarkoittamalla tavalla, kaupunki on selvittänyt irtisanomisen vaihtoehtona muun avoimen viran tarjoamismahdollisuudet. Kaupunginhallitus on päättänyt, että viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyn mukaisesti Lassila sijoitetaan suostumuksensa mukaisesti toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan 1.1.2020 alkaen. 

Kaupunginhallitus on päätöksellään 20.2.2020 § 53 hylännyt päätöksestä 16.12.2019 § 507 tehdyt oikaisuvaatimukset, koska päätöksessä ei ole laillisuusvirheitä eikä oikaisuvaatimusten hyväksyminen ole tarkoituksenmukaista. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. 

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antamassaan ratkaisussa 22.12.2021 nro 21/0417/2 katsonut muun muassa, ettei Lassila ole nimittämishetkellä 16.12.2019 täyttänyt sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran nimityshetkellä voimassa olevia kelpoisuusvaatimuksia. Jäljempänä arvioidaan sitä, että täyttääkö Lassila toimialajohtajan viran tällä hetkellä voimassa olevat kelpoisuusvaatimukset.

Korkein hallinto-oikeus ei ole antanut Antti Lassilalle valituslupaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 22.12.2021 nro 21/0417/2. Näin ollen kaupunginhallituksen 16.12.2019 § 507 tekemä päätös on kumottu ja asia on tarpeen ratkaista uudelleen.

Oikeudellinen arviointi

Virkasuhteen irtisanomisen edellytykset lain kunnallisesta viranhaltijasta 37 §:n perusteella

Virkasuhde voidaan irtisanoa, kun 

  • viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. 

  • Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajan viran lakattua 1.1.2020 alkaen Antti Lassilan tehtävät ovat vähentyneet hänen aiemman virkansa osalta olennaisesti ja pysyvästi tehtävien uudelleen järjestelyyn perustuen. Näin ollen virkasuhteen irtisanomisen kriteereistä ensimmäinen täyttyy. Virkasuhteen irtisanomisen edellytysten täyttymisen selvittämiseksi tulee ratkaista, voidaanko Antti Lassila 

1. sijoittaa toiseen virkasuhteeseen, 

2. ottaa työsuhteeseen jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea Antti Lassilan tehtävistä toimialajohtajan virassa, tai 

3. kouluttaa uusiin tehtäviin.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kunnallisesta viranhaltijasta (HE 196/2012) todetaan, että “viranhaltijalle tulisi tarjota ensisijaisesti sellaista virkaa tai virkasuhdetta, joka lähinnä vastaa hänen entistä virkasuhdettaan ja tämän jälkeen muuta virkasuhdetta, johon hän on ammattitaitonsa ja kykyjensä puolesta sopiva. Viranhaltijan tulee täyttää tarjottavan virkasuhteen kelpoisuusvaatimukset.”

Antti Lassilan sijoittaminen toiseen virkasuhteeseen

30.5.2022 avoinna olevista viroista virka, joka lähinnä vastaa Antti Lassilan aiempaa virkasuhdetta organisaatiotason ja palkkauksen osalta on perustettavaksi suunniteltu sivistysjohtajan virka. Sivistysjohtajan viran perustamista on suunniteltu, koska hyvinvointilautakunnan alaiset toiminnot siirtyvät Lapin hyvinvointialueelle 1.1.2023 ja koska sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialalle jäävien tehtävien hoitamisen järjestämistä on tarpeen ennakoida jo hyvissä ajoin. Hyvinvointialueelle tapahtuvan toiminnan siirtämisen ollessa ajallisesti lähellä ja osan henkilöstöstä siirtyessä mahdollisesti hyvinvointialueen valmistelutehtäviin on erittäin tärkeää turvata siivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan johtaminen haavoittuvassa siirtymätilanteessa. Sivistysjohtajan viran henkilöstön, toiminnan ja talouden johtamiseen sekä toimielimen esittelijänä toimimiseen liittyvät tehtävät ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin lakkautetun sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajan tehtävät. Sisällöltään tehtävät eroavat toisistaan lähinnä niiltä osin, kuin kysymyksessä on hyvinvointilautakunnan alaisten toimintojen johtaminen toimialajohtajan roolissa. Rovaniemen kaupungilla ei ole tällä hetkellä uudelleensijoittamisvelvoitetta muita viranhaltijoita kuin Lassilaa kohtaan.

Yleisten virkanimitysperusteiden ja kelpoisuusehtojen täyttyminen

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taito viittaa lähinnä koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuun osaamiseen, kyky tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja koeteltu kansalaiskunto nuhteettomaan käytökseen ja yleisessä kansalaistoiminnassa hankittuihin ansioihin.

Sivistysjohtajan virkaan suunnitellut kelpoisuusehdot ovat ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemus, erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Koulutuksensa, työkokemuksensa ja Rovaniemen kaupungin palveluksessa osoitettujen taitojen, kykyjen ja soveltuvuuden perusteella Antti Lassila täyttää yleisten virkanimitysperusteiden ja virkaan suunniteltujen kelpoisuusehtojen vaatimukset.

Yhteenveto

Työnantajalla on lain kunnallisesta viranhaltijasta 37 §:n perusteella velvollisuus selvittää ennen irtisanomista mahdollisuudet sijoittaa Antti Lassila toiseen ensisijaisesti hänen aiempaa toimialajohtajan virkasuhdettaan vastaavaan virkasuhteeseen. Rovaniemen kaupungissa on 30.5.2022 suunniteltu perustettavaksi sivistysjohtajan virka, joka vastaa Lassilan aiempaa virkasuhdetta. Lassila täyttää perustuslaissa säädetyt vaatimukset ja kaupungin asettamat kelpoisuusehdot. Edellä todetun johdosta kaupunki on velvollinen tarjoamaan sivistysjohtajan virkaa Antti Lassilalle 30.5.2022 alkaen irtisanomisen vaihtoehtona.

 

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää

  1. lakkauttaa sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran ja perustaa sivistysjohtajan viran esittelytekstissä todetuilla perusteilla. Sivistysjohtaja toimii sivistyslautakunnan alaisten palvelualueiden (tällä hetkellä koulutuspalvelut, varhaiskasvatuspalvelut, vapaa-ajanpalvelut) palvelualuepäällikköjen esihenkilönä sekä sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajana. Viran kelpoisuusehdoksi vahvistetaan ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemus, erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 8587,50 euroa. 

  2. Lisäksi kaupunginhallitus päättää todeta, että Antti Lassilan virka sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajana on lakannut 31.12.2019 lukien. Koska Lassilalle tarjolla olevat tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi toiminnan ja tehtävien uudelleenorganisoinnista johtuen viranhaltijalain 37 §:n tarkoittamalla tavalla, Rovaniemen kaupunki on selvittänyt irtisanomisen vaihtoehtona muun avoimen viran tarjoamismahdollisuudet. Viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyn mukaisesti kaupunginhallitus päättää sijoittaa Lassilan esittelytekstissä todetuilla perusteilla toistaiseksi voimassa olevaan sivistysjohtajan virkaan 30.5.2022 alkaen. Päätös pannaan täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös

Kaupunginjohtaja täydensi kokouksessa perustelutekstiä otsikon "Antti Lassilan sijoittaminen toiseen virkasuhteeseen" alle seuraavasti:

"30.5.2022 avoinna olevista viroista virka, joka lähinnä vastaa Antti Lassilan aiempaa virkasuhdetta organisaatiotason ja palkkauksen osalta on perustettavaksi suunniteltu sivistysjohtajan virka. Sivistysjohtajan viran perustamista on suunniteltu, koska hyvinvointilautakunnan alaiset toiminnot siirtyvät Lapin hyvinvointialueelle 1.1.2023 ja koska sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialalle jäävien tehtävien hoitamisen järjestämistä on tarpeen ennakoida jo hyvissä ajoin. Hyvinvointialueelle tapahtuvan toiminnan siirtämisen ollessa ajallisesti lähellä ja osan henkilöstöstä siirtyessä mahdollisesti hyvinvointialueen valmistelutehtäviin on erittäin tärkeää turvata siivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan johtaminen haavoittuvassa siirtymätilanteessa. Sivistysjohtajan viran henkilöstön, toiminnan ja talouden johtamiseen sekä toimielimen esittelijänä toimimiseen liittyvät tehtävät ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin lakkautetun sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajan tehtävät. Sisällöltään tehtävät eroavat toisistaan lähinnä niiltä osin, kuin kysymyksessä on hyvinvointilautakunnan alaisten toimintojen johtaminen toimialajohtajan roolissa.
 
31.12.2019 lakkautettujen virkojen osalta kaupunginhallitus on 16.12.2019 § 509 irtisanonut kehitysjohtajan tehtävää hoitaneen viranhaltijan. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on  sittemmin ratkaisussaan  22.12.2021 nro 21/0419/2 kumonnut irtisanominen katsoen, ettei viranhaltijan uudelleen sijoittamista oltu selvitetty riittävästi. Irtisanomisen vaihtoehtona työnantaja on kuitenkin sijoittanut 31.12.2019 § 99 viranhaltijan irtisanomisajan kuluessa toiseen virkaan lainvoimaisella päätöksellä.

Ottaen huomioon lisäksi, että viranhaltijalle tulee tarjota ensisijaisesti sellaista virkaa tai virkasuhdetta, joka lähinnä vastaa hänen entistä virkasuhdettaan ja se, että Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on ratkaisussaan 5.5.2022 nro 585/2022 katsonut, että kehitysjohtaja ei ole toiminut kaupungin toimialajohtajana tai toimialajohtajaa vastaavassa asemassa. Lassila on kerrotusti toiminut sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajana ja 37 §:n nojalla avointa virkaa on tarjottava suoraan hänelle. Ottaen huomioon edellä kerrottu  Rovaniemen kaupungilla ei ole tällä hetkellä uudelleensijoittamisvelvoitetta muita viranhaltijoita kuin Lassilaa kohtaan."

Varsinainen päätösehdotus säilyy alkuperäisenä.

Timo Tolonen teki kokouksessa esityksen, että pohjaesitystä muutetaan seuraavasti:

  1. Viran tehtäväkohtaiseksi palkaksi vahvistetaan 8587,50 euroa lause poistetaan ja sen sijaan kirjoitetaan: "Viran tehtäväkohtainen palkka vahvistetaan myöhemmin. Virka julistetaan välittämättömästi avoimeksi ja haettavaksi."
  2. Kaupunginhallitus päättää, että Antti Lassila jatkaa ko. viran hoitamista siihen saakka kunnes virka saadaan täytetyksi.

 

Kaupunginhallitus piti tauon klo 18.06 - 18.45.

Puheenjohtaja totesi neuvottelutauon jälkeen läsnäolijat. Tauon aikana Heikki Autto ja Mikkel Näkkäläjärvi olivat poistuneet kokouksesta, muuten kokous jatkui samalla kokooonpanolla kuin ennen taukoa.

Neuvottelutauon jälkeen Henri Ramberg esitti Riku Tapion ja Terhi Heikkilän kannattamana, että  "asia palautetaan valmisteluun ja hallinto-oikeuden päätösten mukaisesti asianosaisilta viranhaltijoilta kysytään kiinnostusta sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan, ja asiassa suoritetaan tosiasiallinen ansiovertailu, ja päätös tuodaan kaupunginhallitukselle päätettäväksi kesäkuussa 2022. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, ettei tässä vaiheessa perusteta uutta virkaa, vaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virka lakkautetaan vuoden 2022 lopussa."

Puheenjohtaja totesi, että Timo Tolosen esitys raukesi kannattamattomana.

Kaupunginhallitus päätti Henri Rambergin esityksen mukaisesti.

Heikki Autto liittyi kokoukseen klo 18.50.

Valmistelija

  • Hanna Haurinen, henkilöstölakimies, hanna.haurinen@rovaniemi.fi
  • Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunki on 11.11.2019 päättänyt organisaatiouudistuksesta ja 18.11.2019 lakkauttanut muun muassa sivistysjohtajan ja kehitysjohtajan virat 1.1.2020 alkaen. 

Kaupunki on 16.12.2019 päättänyt perustaa uuden organisaation mukaisen sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran. Virka on tullut avoimeksi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksen 22.12.2021 21/0417/2 johdosta. 

Kaupunginhallitus on 30.5.2022 § 203 päättänyt, että hallinto-oikeuden päätösten 22.12.2021 21/0417/2 ja 21/0419/2 johdosta kyseisten päätösten asianosaisilta viranhaltijoilta Antti Lassilalta ja Riitta Erolalta kysytään kiinnostusta sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan ja asiassa suoritetaan ansiovertailu heidän välillään. Sekä Lassila että Erola ovat ilmoittaneet kiinnostuksensa nyt kyseessä olevaan virkaan. 

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaiset yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetellulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhteydessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin, joihin liittyen on otettava huomioon myös viran nimi ja tehtäväpiiri sekä virkaan kuuluvat konkreettiset työtehtävät.

Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Viran keskeisinä tehtävinä sen perustamishetkellä ovat olleet 

  • Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan strateginen ja operatiivinen toiminnan ja palvelutuotannon johtaminen
  • Kaupungin johtoryhmän jäsenen tehtävät
  • Sivistys- ja perusturvalautakuntien esittelijän tehtävät
  • Palvelualuepäälliköiden ja yhteisten palvelujen henkilöstön henkilöstöhallinto, koko toimialan henkilöstön johtaminen palvelualueiden johtamisen kautta.
  • Paikallinen, alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö ja vaikuttaminen.
  • Kaupungin sivistys- ja hyvinvointipalvelujen prosessien johtaminen ja kehittäminen.

- Edunvalvonta ja sidosryhmäyhteistyö erityisesti sivistys-, vapaa-aika-, koulutus- ja varhaiskasvastus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asioiden osalta.

Perusturvalautakunta on 17.2.2021 § 18 päättänyt perustaa sosiaali- ja terveysjohtajan määräaikaisen viran ja kaupunginhallitus on päätöksellään 22.2.2021 § 60 määrännyt perusturvalautakunnan esittelijäksi sosiaali- ja terveysjohtajan. Näin ollen  sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan tehtävistäkuva on muuttunut sen perustamisesta siten, että perusturvalautakunnan esittelijän tehtävä sekä perusturvalautakunnan alaisten palvelujen operatiivinen johtaminen ja perusturvalautakunnan alaisten palvelualuepäälliköiden ja hallintoylilääkärin esimiehenä toimiminen ovat jääneet pois sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan tehtävistä. 

Ansiovertailu tehdään silmällä pitäen edellä kerrottuja lain ja tehtävän edellyttämiä seikkoja ja Rovaniemen kaupungin organisaatiota. 

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa. (AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/3992/2017)

Virkaan ilmoittautuneiden ansiot 

Lassila on koulutukseltaan kasvatustieteen maisteri, jota voidaan pitää virkaan soveltuvana. Hän toimii tällä hetkellä sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtajana, jota tehtävää hän on hoitanut 1.1.2020 lukien. Hänen tehtävänkuvansa on yllä kerrottu. Tätä ennen Lassila on toiminut Sivistyspalveluiden toimialajohtajana vuosina 2015 - 2019.  Toimialajohtajana hänen tehtäviinsä kuluu toimialan tulosohjauksesta, palvelutuotannon toteuttamisesta sekä taloudesta vastaaminen, toimialan ja sen palvelualueiden sisäisestä työnjaosta, yhteistyöstä ja työvoiman käytöstä päättäminen, toimialan johtaminen ja kehittäminen, toimialan talouden, toiminnan ja henkilöstön johtaminen, toimialaan kuuluvia asioita käsittelevän lautakunnan esittelijänä toimiminen, kaupungin johtoryhmän jäsenenä toimiminen sekä toimialan henkilöstön johtaminen. Lassilan on toiminut lisäksi sivistyspalveluiden tuotanto osaston johtajana vuosina 2011-2014, joka tehtävä on vastannut toimialajohtajan tehtävää sekä koulutuspalveluiden palvelualuepäällikkönä vuosina 2009 - 2011, jolloin hänen vastuualueenaan on ollut Rovaniemen kaupungin koulutuspalveluiden johtaminen. Lassila on myös toiminut rehtorina vuosina 2008 - 2009. 

Erola on koulutukseltaan terveystieteiden tohtori (pääaineena terveyshallintotiede) ja oikeustieteiden maisteri. Näitä koulutuksia voidaan pitää virkaan soveltuvana. Lisäksi Erola on suorittanut johtamisen erikoisammattitutkinnon. Erola toimii tällä hetkellä hallintolakimiehenä, jota tehtävää hän on hoitanut 1.1.2020 lukien. Hallintolakimiehenä hänen tehtäviinsä kuuluu huolehtia kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sivistystoimen palveluiden, päätöksenteon, hallinnon ja sopimus- ym. toiminnan lainmukaisuudesta toimivan johdon tukena. Tätä ennen hän on toiminut Rovaniemen kaupungin kehitysjohtajana 1.12.2015 - 31.12.2019, jolloin hänen tehtäviin on kuulunut hallinnon toimialan konsernihallinnon palvelualueen esimiehenä toimiminen kaupunginjohtajan ohella, kaupunginjohtajan sijaisen tehtävät,  varaesittelijänä kaupunginhallituksessa, kaupunginjohtoryhmän jäsenenä ja varapuheenjohtajana toimiminen, omistajaohjaukseen liittyvät valmistelutehtävät hallinnossa, hallinnon kehittämistehtävät, kaupunginsihteerin ja kaupunginkamreerin lähiesimiehenä toimiminen, maahanmuuttoasioiden koordinointi sekä kaupungin edustajana toimiminen maakunnallisessa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun ohjausryhmässä.

Erola on lisäksi toiminut Oulun kaupungilla Sosiaali- ja terveystoimessa 14.8.2006 -31.12.2011 ja hyvinvointipalvelut 1.1.2012 – 15.7.2014 palvelutuotantojohtajana, jolloin hänen vastuulleen on kuulunut sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon kokonaisvaltainen johtaminen, strateginen johtaminen, henkilöstö- ja talousjohtaminen, toiminnan kehittäminen ja uudelleenorganisointi sekä kaupungin johtoryhmän jäsenenä toimiminen. Erola on lisäksi toiminut Oulun vastaanottokeskuksen johtajana vuosina 2003 – 2006. Erola on myös toiminut Lääkärikeskus Gyneko Oy ja Gyneko Invest Oy:n toimitusjohtajana vuosina 1997-2003 ja Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Ky:ssä 1992– 2000 yrittäjänä ja konttoripäällikkönä. 

Ansiovertailu 

Molemmilla virkaan ilmoittautuneilla on katsottava olevan tehtävään soveltuva ylempi korkeakolututkinto sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Lassila on toiminut toimialajohtajana tai vastaavassa tehtävässä vuodesta 2011 alkaen ja sitä ennen kerrotusti muissa johtotehtävissä vuodesta 2009 alkaen eli yhteensä hänellä on tehtävässä vaadittua käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemusta yli 12 vuotta. Erolalla taas on edellä kerrotusti kyseistä kokemusta yli 20 vuotta. Näin ollen molemmilla on tehtävän hoitamisen kannalta riittävä käytännössä osoitettu johtamistaito ja kokemus. Molemmat virkaan ilmoittautuneista täyttävät siten vaaditut kelpoisuusehdot. 

Erolalla on pitkä johtamiskokemus. Tästä johtamiskokemuksesta suurin osa on sosiaali-ja terveyspuolelta. Sivistystoimialan osalta johtamiskokemus tulee lähinnä Oulun kaupungin palvelutuotantojohtaja kokemuksen kautta, jolloin hän johti sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotantoa, johon varhaiskasvatus kuului yhtenä osana. Lisäksi hän nykyisessä tehtävässä on perehtynyt sivistystoimialan juridisiin kysymyksiin. Erola on myös suorittanut  opettajaopintoja ja kasvatustieteen perusopintoja. Nyt kyseessä olevaa toimialajohtajan tehtävää lähinnä oleva Erolan työkokemus on Oulun kaupungin palvelutuotantojohtajana toimiminen, jolloin hän on vastannut sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotannon kokonaisvaltaisesta johtamisesta toimialalla, jonka henkilöstömäärä on ollut n. 3000 henkilöä ja talousvastuu 200 M€. Kyseessä ei kuitenkaan ole täysin toimialajohtajan asemaa ja tehtäviä vastaava tehtävä. 

Erola on toiminut myös Rovaniemen kaupungin kehitysjohtajana. Kehitysjohtaja on vastannut osaltaan hallinnon toimialan noin 9 miljoonan euron budjetista ja hänen alaisuudessaan on työskennellyt yhteensä 55 henkilöä. Kehitysjohtajan tehtävä ei kuitenkaan ole ollut toimialajohtajien kanssa vastaava, sillä hallinnon toimialaa on johtanut kaupunginjohtaja.

Lassilalla on myös pitkä johtamiskokemus. Hän on toiminut toimialajohtajana ja toimialajohtavaa läheisesti vastaavassa tehtävässä yli kymmenen vuoden ajan ja kaupungin johtoryhmän jäsenenä yli kuuden vuoden ajan. Hänen johtamiskokemuksensa keskittyy sivistyspuolen johtamiseen, mutta hän on toimiessaan johtotehtävissä saavuttanut myös sosiaali- ja terveysalan tuntemusta. 

Lassila on hoitanut vuodesta 2020 alkaen sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaa. Aika on ollut poikkeuksellinen korona pandemista ja Ukrainan sodasta johtuen. Lassila on toimialajohtajan vastannut vuodesta 2020 alkaen hyvinvointipalvelujen poikkeusolojen, häiriötilanteiden sekä koronatyön johtamista. Sosiaali- ja terveyspalveluihin on tänä aikana kohdistunut merkittäviä haasteita sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Toimilalalla on on jouduttu varautumaan  epidemian pahenemiseen ja varautumisen takia tekemään työntekijöiden siirtoja sekä poikkeuksellisen isoja sosiaali- ja terveysalan hankintoja. Tämän lisäksi toimialajohtaja on ollut johtajatasolla vahvasti mukana hyvinvointialueen valmistelussa ja sosiaali- ja terveysalan siirtymisessä kaupungilta hyvinvointialueelle. Lassila on suoriutunut tästä poikkeusolojen johtamisesta hyvin.  

Ottaen huomioon, että Rovaniemen kaupungille on sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran perustamisen jälkeen perustetut sosiaali- ja terveysjohtajan virka ja sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan tehtävistäkuvaa on muutettu siten, että perusturvalautakunnan esittelijän tehtävä sekä perusturvalautakunnan alaisten palvelujen operatiivinen johtaminen ja perusturvalautakunnan alaiset esimiestehtävät ovat jääneet pois sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan tehtävistä sekä se, että mainitut toimet ovat vuoden 2023 alussa siirtymässä pois Rovaniemen kaupungilta hyvinvointialueelle, nyt kyseessä olevassa ansiovertailussa työnanatajalla on aiheellista painottaa sosiaali- ja terveyspuolen osaamisen sijasta sivistyspuolen osaamista. Näin varsinkin kun sivistystoimiala tulee vuoden vaihteen jälkeen olemaan yksi Rovaniemen kaupungin suurimmista toimialoista. Tältä osin Lassila on Erolaa ansioituneempi. 

Lisäksi huomioon on otettava, että vaikka Erolalla on ollut johtaja tehtävissä pitkää, ei tehtävien voida katsoa suoraan vastaavan toimialajohtajan tehtävää. Lassila taas on hoitanut toimialajohtajan tehtäviä yli kuuden vuoden ajan, joten hän on myös tältä osin ansioituneempi nyt kyseessä olevaan virkaan. 

Virkaan nimittäminen 

Lassilan hoitaman sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajan viran lakattua 1.1.2020 alkaen, työnantajan tulee selvittää viranhaltijalain 37 §:n nojalla Lassila sijoittaminen toiseen virkasuhteeseen tai hänen ottaminen työsuhteeseen jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea tämän tehtävistä toimialajohtajan virasta, tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kunnallisesta viranhaltijasta (HE 196/2012) todetaan, että “viranhaltijalle tulisi tarjota ensisijaisesti sellaista virkaa tai virkasuhdetta, joka lähinnä vastaa hänen entistä virkasuhdettaan ja tämän jälkeen muuta virkasuhdetta, johon hän on ammattitaitonsa ja kykyjensä puolesta sopiva. Viranhaltijan tulee täyttää tarjottavan virkasuhteen kelpoisuusvaatimukset.

Nyt avoinna oleva sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virka vastaa lähinnä Lassilan entistä virkaa. Edellä kerrotusti Lassila on virkaan kelpoinen ja ansioitunein. Näin ollen hänet tulee nimittää avoinna olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää sijoitaa Antti Lassilan viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyn mukaisesti esittelytekstissä todetuilla perusteilla toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan 13.6.2022 alkaen. Päätös pannaan täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Päätös

Hanna Haurinen esitteli asiaa kaupunginhallitukselle asian käsittelyn aikana.

Timo Tolonen esitti, että "Kaupunginhallitus päättää julistaa sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran välittömästi avoimeksi ja julkisesti haettavaksi. Antti Lassila jatkaa tehtävässä, kunnes virka on täytetty."

Kaupunginjohtajan kokouksessa antama muutettu esitys:

Kaupunginhallitus päättää sijoittaa Antti Lassilan viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyn mukaisesti esittelytekstissä todetuilla perusteilla toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan 13.6.2022 alkaen. Päätös on voimassa kunnes organisaatio on muodostunut uudelleen hyvinvointialueen alkamiseen liittyen. Päätös pannaan täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja totesi, että Timo Tolosen esitys raukesi kannattamattomana. Kaupunginhallitus päätti kaupunginjohtajan muutetun esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Lassila, vakanssirekisterin pitäjä Laukkanen

Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJEET

Tähän päätöksen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Oikaisuvaatimus on toimitettava Rovaniemen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Rovaniemen kaupunginhallitus

Kirjaamon yhteystiedot:

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiointipiste, Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi, 

henkilö- ja arkaluonteisia tietoja sisältävät sähköpostit osoitteesta: https://turvaposti.rovaniemi.fi osoitteeseen kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Faksinumero: 016 322 6450

Puhelinnumero: 016 3221

Kaupunginkirjaamon aukioloaika: ma - pe kello 9 - 15

 

Paperisten asiakirjojen on oltava toimitettuna Osviitta asiointipisteeseen viimeistään määräajan viimeisenä päivänä kello 15:een mennessä.

Osviitta asiointipiste: ma - to kello 9.00 - 16.30, pe kello 9.00 - 15.30

Osviitan kesäaukiolo (kesä-heinäkuu): ma - to 9.00 - 16.00; pe 9.00 - 15.00

 

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua

  • miten päätös halutaan oikaistavaksi 

  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Pöytäkirjan allekirjoitus- ja tarkastuspäivä sekä pöytäkirjan yleiseen tietoverkkoon nähtäväksi vientipäivämäärä on esitetty kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Asianosaiselle lähetettyyn otteeseen on merkitty päätöksen lähettämispäivä ja -tapa.