Kaupunginhallitus, kokous 13.6.2022

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kokouksessaan 16.12.2019 § 507 seuraavaa: 

“Kaupunginhallitus toteaa, että Antti Lassilan nykyinen virka sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajana lakkaa 31.12.2019 lukien viran lakkauttamisen perusteella. Koska Lassilalle tarjolla olevat tehtävät vähentyvät olennaisesti ja pysyvästi toiminnan ja tehtävien uudelleenorganisoinnista johtuen viranhaltijalain 37 §:n tarkoittamalla tavalla, Rovaniemen kaupunki on selvittänyt irtisanomisen vaihtoehtona muun avoimen viran tarjoamismahdollisuudet. Viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyn mukaisesti Lassila sijoitetaan suostumuksensa mukaisesti liitteenä olevassa perustelumuistiossa esitetyillä perusteilla toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan 1.1.2020 alkaen. Päätös pannaan täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.”

Kalervo Björkbacka, Riitta Erola, Raimo Laitinen, Osmo Kurola ja Henri Ramberg ovat tehneet päätöksestä oikaisuvaatimukset. Björkbackalla, Laitisella, Kurolalla ja Rambergilla on valitusoikeus kunnan jäsenyyden perusteella. Erolalla on valitusoikeus asianosaisuuden ja kunnan jäsenyyden perusteella. Oikaisuvaatimukset ovat saapuneet oikaisuvaatimusajan kuluessa, joten oikaisuvaatimukset on tutkittava.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimukset perusteineen ovat tiivistetysti seuraavat:

Hallintolain 34 §:n perusteella asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen oikaisemista hänen vahingokseen, eikä vaatimusta jätetä tutkimatta tai heti perusteettomana hylätä.

Antti Lassila on lausunut oikaisuvaatimusten johdosta seuraavaa:

“Perustelen lyhyesti, miksi omaan riittävän kokemuksen ja tiedot sosiaali- ja terveyspalveluista ko. toimialajohtajan tehtävän hoitoa varten. Olen aiempiin tehtäviin liittyen saanut kokemusta ja myös sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnasta sekä niihin liittyvästä lainsäädännöstä (sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki, laki vammaispalveluista, perhehoitolaki, terveydenhuoltolaki). 

Toimiessani rehtorina ja koulutuspalveluiden palvelualuepäällikkönä, olen tehnyt säännöllisesti yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa lasten, nuorten ja perheiden asiakastilanteisiin sekä palveluiden organisointiin liittyen. Yhteistyö ja eri palveluiden tunteminen on ollut osa työtehtäviäni. Asiakastilanteissa ja niiden käsittelyssä olen tehnyt työtä mm. lastensuojelun, perheneuvolan, toimintaterapian sekä oppilas- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa. Sen lisäksi tein yhteistyötä sosiaalipalveluiden palvelupäällikön sekä ylilääkärin kanssa lasten, nuorten ja perheiden palvelujen organisointiin (mm. psykologipalvelut ja vammaispalvelut) sekä hankkeisiin liittyen.

Toimiessani sivistyspalveluiden tuotanto-osaston johtaja (2011-2014), tein läheistä  yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannonjohtajan kanssa liittyen molempien tuotanto-osastojen henkilöstöön sekä talouteen. Sivistyspalveluilla sekä sosiaali- ja terveyspalveluilla oli yhteinen johtoryhmä, jota johdin puolivuosittain. Kyseisessä johtoryhmässä käsiteltiin molempien tuotanto-osastojen asiakokonaisuuksia sekä yhteistyön kehittämistä. Toimimme esittelijöinä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotanto-osaston johtajan kanssa samalle palvelujohtokunnalle 2013–2014. Tällöin sain hyvän näkemyksen ja tiedon sosiaali- ja terveyspalveluiden esittely- ja valmisteluprosesseista.

Toimiessani sivistyspalvelujen toimialajohtajana 2015–2019, kuuluin kaupungin johtoryhmään, jossa on käsitelty ja linjattu laajasti myös sosiaali- ja terveyspalveluita: Mm. erikoissairaanhoitoa, ikäihmisten palveluasumista, kuntouttavaa työtoimintaa, kaupungin terveydenhuoltoa ja avovastaanottoa sekä nuorten ohjaamotoimintaa. Kajossa tehty työ liittyy sosiaali- ja terveyspalvelujen erityislainsäädäntöön. Yhteistyökumppanini on ollut myös perusturvan toimialajohtaja liittyen yhteisten palveluiden kehittämiseen. Olen neuvotellut ja tehnyt yhteistyötä vuodesta 2011 alkaen Rovaniemen työterveyspalvelujen kanssa, joka on olennainen osa terveyspalvelujen kokonaisuutta Rovaniemellä.  Olen myös eri yhteyksissä tehnyt yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa (Neuvokas sekä Rovaniemen mielenterveysseura ja Eduro), jolloin olen saanut kokemusta sosiaalipalveluiden vapaaehtoistyöstä.

Katson, että olen eri tehtäviini liittyen saanut riittävästi kokemusta sekä asiantuntemusta sivistys- ja hyvinvointipalveluista, jotta voin toimia menestyksellisesti sivistys- ja hyvinvointijohtajana. Pitkän urani akana olen asemaani liittyen saanut ja joutunut tekemään aina yhteistyötä hyvinvointipalveluihin liittyen ja yksi keskeisistä toimijoista on sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi on hyvä huomioida, että vapaa-ajan palvelut on tehnyt jo vuosia yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa ja iso osa työtä on käynnistetty ollessani sivistyspalvelujen johtajana. Laajan kokemuksen johdosta katson, että minulla on myös hyvät valmiudet osaltani käydä omistajaohjaukseen liittyviä neuvotteluja mm. erikoissairaanhoidon kanssa.

Toimialanjohtajan tehtävä on yleisjohtamisen sekä strategisen johtamisen tehtävä, jossa ei edellytetä eri palvelualueiden ammattipätevyyttä, myöskään lain näkökulmasta. Näin laajassa tehtäväkokonaisuudessa se muutoinkaan ei ole relevanttia. Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan tehtäviin kuuluvat henkilöstön, toiminnan ja talouden johtaminen sekä toimielinten esittelijänä toimiminen. Tehtävät ovat sisällöltään ja luonteeltaan samankaltaisia kuin ne ovat olleet aiemmin sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajalla.”

Oikaisuvaatimusten käsittely

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus voidaan hylätä, jos päätöksessä ei todeta laillisuusvirheitä. Jos oikaisuvaatimus hyväksytään laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella, alkuperäinen päätös joko kumotaan tai sen tilalle tehdään uusi päätös. 

Johtopäätökset

Oikaisuvaatimusten kohteena olevassa kaupunginhallituksen päätöksessä 16.12.2019 § 507 ei ole laillisuusvirheitä eikä oikaisuvaatimusten hyväksyminen ole tarkoituksenmukaista.

Perustelut

Kaupunginhallituksen tekemistä seuraavista päätöksistä on tehty kunnallisvalitukset hallinto-oikeuteen:

• 10.2.2020 § 52 Oikaisuvaatimus sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran perustamista koskevasta päätöksestä;

• 10.2.2020 § 53 Oikaisuvaatimus Antti Lassilan virkasuhteeseen liittyviä toimenpiteitä koskevasta kaupunginhallituksen päätöksestä 16.12.2019 § 507;

• 10.2.2020 § 54 Oikaisuvaatimus Riitta Erolan virkasuhteeseen liittyviä toimenpiteitä koskevasta kaupunginhallituksen päätöksestä 16.12.2019 § 509

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus pyytää antamaan lausunnon valitusten johdosta. Lausuntopyynnöt ovat liitteenä.

Valituksissa vaaditaan 

• kaupunginhallituksen päätösten 10.2.2020 § 52, § 53 ja § 54 sekä 16.12.2019 § 507 kumoamista ja palauttamista uudelleen käsiteltäväksi,

• kaupunginhallituksen 16.12.2019 § 509 tekemän päätöksen muuttamista siten, että Erola siirretään Lassilaa ansioituneempana ja viran kelpoisuusehdot täyttävänä sivistys- ja hyvinvointijohtajan virkaan,

• Rovaniemen kaupunkia suorittamaan Erolalle muuttuneista olosuhteista johtuen ajalta 1.1.-29.2.2020 2764,58 euroa ja 1.3.2020 alkaen 4655,69 euroa kuukaudessa,

• Rovaniemen kaupunkia maksamaan Erolan oikeudenkäyntikuluja yhteensä 4580 euroa,

• päätösten 16.12.2019 § 507 sekä 10.2.2020 §:ien 52 ja 53 täytäntöönpanon lykkäämistä hallinto-oikeuden päätökseen saakka.

Valitusten perusteet ja perustelut ilmenevät lausuntopyynnöistä. Valitusten johdosta on laadittu liitteenä olevat lausunnot.

Perustelut

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antanut välipäätöksen koskien kolmen valittajan vaatimusta kieltää kaupunginhallituksen päätösten 10.2.2020 § 52 ja § 53 täytäntöönpano. Täytäntöönpanon kieltämistä koskevan hakemuksen kohteena olevat päätökset ovat sisällöltään seuraavia:

Rovaniemen kaupunginhallitus 10.2.2020 § 52 

Kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä päätöksestä 16.12.2019 § 503 tehdyn oikaisuvaatimuksen ja muuttaa 16.12.2019 § 503 tekemäänsä päätöstä kelpoisuusehtojen osalta siten, että sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran kelpoisuusehdoiksi päätetään ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Päätös on päätetty panna täytäntöön mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. 

Rovaniemen kaupunginhallitus 10.2.2020 § 53 

Kaupunginhallitus on päättänyt hylätä oikaisuvaatimukset kaupunginhallituksen 16.12.2019 § 507 tekemästä päätöksestä sijoittaa Antti Lassila suostumuksensa mukaisesti kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 §:n nojalla toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkasuhteeseen 1.1.2020 lukien. 

Hallinto-oikeus on hylännyt täytäntöönpanokieltoa koskevan hakemuksen, koska päätösten täytäntöönpanon kieltämiselle ei asian käsittelyn tässä vaiheessa ole perusteita.

Perustelut

Pohjois-Suomen hallintooikeus on 22.12.2021 antanut kolme ratkaisua (ratkaisut 21/0416/2, 21/0417/2 ja 21/0419/2), jotka kaikki koskevat Rovaniemen kaupungin toteuttamaa organisaatio uudistusta, jossa muun muassa silloisten kehitysjohtajan, perusturvajohtajan ja sivistysjohtajan virat lakkauteettiin sekä uusi sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virka perustettiin ja kyseinen virka täytettiin.

Sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virka

Rovaniemen kaupunginhallitus on päätöksellään 16.12.2019 § 503 perustanut sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan viran ja päättänyt viran kelpoisuusehdoista. Viran kelpoisuusehdoksi päätettiin ylempi soveltuva korkeakoukututkinto, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysalan tuntemus, johtamiskoulutus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus, sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Kelpoisuusehdot poikkesivat esittelijän esityksestä, jonka mukaan ne olisivat olleet ylempi korkeakoulututkinto,​ käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Esitykseen verrattuna kelpoisuusehtoja siis korotettiin siten, että niihin lisättiin johtamiskoulutus ja sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysalan tuntemus.

Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus, joka on käsitelty ja hyväksytty kaupunginhallituksen päätöksellä 10.2.2020 § 52. Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimiala-johtajan viran kelpoisuusehdoiksi on muutettu vastaamaan esittelijän esitystä eli kelpoisuusehdoiksi vahvistettiin ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. 

Tästä päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hallintooikeuteen ja hallinto-oikeus on hylännyt valituksen 22.12.2021 ratkaisulla 21/0416/2. Viran kelpoisuusehdot ovat siten tällä hetkellä kaupunginhallituksen päätöksen 10.2.2020 § 52 mukaiset.

Sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virantäyttö

Kaupunginhallitus on päätöksellään 16.12.2019 § 507 siirtänyt Antti Lassilan edellä selostetulla päätöksellä perustettuun sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virkaan.

Päätös on perustunut viranhaltijalain 37 §:än, jonka mukaan työnantajan on viranhaltijan viran päättyessä irtisanomisen sijasta sijoitettava viranhaltija toiseen virkasuhteeseen, jos se on hänen ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella tehtävissä. Lassilan aikaisemmin hoitama sivistysjohtajan tehtävä oli päättymässä 1.1.2020 alkaen viran lakkaamisen vuoksi.

Päätöksestä on tehty neljä oikaisuvaatimusta, jotka Kaupunginhallitus on päätöksellään 10.2.2020 § 53 hylännyt.  

Päätöksestä on valitettu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen, joka on antanut asiassa päätöksen 22.12.2021 21/0417/2. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan Antti Lassila ei ole täyttänyt virkaan siirtohetkellä voimassa olleita sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan viran kelpoisuusehtoja, koska hänellä ei ole ollut nimityshetkisten kelpoisuusehtojen edellytettymää johtamiskoulutusta.

Kehitysjohtajan virkasuhteen irtisanominen 

Kaupunginhallitus on päätöksellä 16.12.2019 § 509 päättänyt irtisanoa Riitta Erolan virkasuhteen viranhaltijalain 37 §:n perusteella, koska hänen työtehtävänsä tulivat olennaisesti ja pysyvästi vähentymään 1.1.2020 hänen hoitamansa kehitysjohtajan viran lakkauttamisen vuoksi.

Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimuksia, jotka kaupunginhallitus on hylännyt päätöksellä 10.2.2020 § 54.

Riitta Erola on valittanut asiasta Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle, joka on ratkaisulla 22.12.2021 21/0419/2 hyväksynyt valituksen ja  kumonnut kaupunginhallituksen alkuperäisen irtisanomispäätöksen 16.12.2019 § 509 ja oikaisuvaatimukseen annetun päätöksen 10.2.2020 § 54 siltä osin, kuin asia koskee Erolan irtisanomista, ja palauttanut asian kaupunginhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. 

Hallinto-oikeuden mukaan irtisanomista koskeva päätös on lainvastainen, koska työnantaja ei ole ennen Erolan irtisanomista riittävästi selvittänyt, kenet irtisanomisuhan alaisista henkilöistä sijoitetaan toiseen virkasuhteeseen, kun irtisanomisuhan alaisille ei ole annettu tilaisuutta ilmoittaa kiinnostustaan uusiin perustettaviin virkoihin eikä heidän välillään ole suoritettu ansiovertailua.

Harkinta valitusluvan hakemisesta korkempaan hallinto-oikeuteen

Edellä kerrotuista päätöksistä kaupunki on hallinto-oikeudessa hävinnyt Sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virantäyttöä ja kehitysjohtajan irtisanomista koskevat asiasta ja nyt harkittavana on,tyydytäänkö ratkaisuihin vai tuleeko näihin hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta. 

Jos kaupunki tyytyy päätöksiin omalta osaltaan, riippuvat sen jatkotoimet siitä tekevätkö muut asianosaiset valituksia. Sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan valintapäätöksen kumoamista koskeva hallinto-oikeuden päätös ei ole lainvoimainen ja sen lainvoimaiseksi tuleminen riippuu siitä, valittaako Lassila siitä.

Mikäli Lassila valittaa tai on valittanut päätöksestä, ei kaupunki voi omalta osaltaan panna täytäntöön hallin-to-oikeuden päätöstä, jolla hänen virkasiirtonsa on kumottu ennen kuin valitusasia on ratkennut. Tässä tapauksessa Lassila hoitaisi virkaa siihen saakka, että asia on ratkaistu korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Kun asia muiden asianosaiten mahdollisten valitusten valitusten osalta ratkeaa, johtaa päätöksiin tyytyminen kaupungin kannalta siihen, että sen tulee ryhtyä hallinto-oikeuden päätöksistä ilmeneviin toimenpiteisiin. Kaupungin tulee siis suorittaa uudestaan Riitta Erolan ja Antti Lassilan entisten virkojen lakkaamisesta seuraavat toimet ja sivistys- ja hyvinvointialo-jen toimialajohtajan viran täyttäminen.

Mikäli kaupunki ei tyydy hallinto-oikeuden ratkaisuihin, tulee sen hakea valituslupaa, jonka edellytyksenä on asian ennakkopäätösluonne, asiassa tapahtunut ilmeinen virhe tai muu painava syy.  Mikäli valituslupa tai valitusluvat myönnetään, edellyttää hallinto-oikeuden päätöksen muuttuminen käytännössä sitä, että korkein hallinto-oikeus pitää hallinto-oikeuden päätöstä lainvastaisena, on eri mieltä lain tulkinnasta tai tulkitsee asiassa esitettyä näyttöä toisin kuin hallinto-oikeus. 

Koska kyseessä olevat asiat liittyvät kiinteästi toisiinsa, on niitä koskevat päätökset syytä tehdä samassa yhteydessä. Valittaminen vain toisesta päätöksestä johtaisi jatkotoimien kannalta varsin hankalaan tilanteeseen, kun lainvoimaiseksi mahdollisesti tulevan päätöksen täytäntöönpanemisessa jouduttaisiin ottamaan huomioon toista asiaa koskeva kaupungin oma valitus ja mahdolliset muiden asianosaisten valitukset. Lisäksi päätöksiin tyytymistä tai niistä valittamista koskevien päätösten tulisi käytännössä olla saman sisältöisiä.

Mahdolliset valitusperuteet sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virantäytössä

Hallinto-oikeus on kyseessä olevassa päätöksessään todennut, että Lassila ei ”ole suorittanut erillistä johtajakoulutusta, eikä hänen reservin aliupsee-rikoulutustaan voida pitää kelpoisuusvaatimuksissa tarkoitettuna johtaja-koulutuksena.”.  Tämän vuoksi on todettu, ettei Lassila ole täyttänyt niitä viran kelpoisuusehtoja, jotka ovat olleet voimassa valintahetkellä. 

Tältä osain kyseessä on vain toteamus, eikä hallinto-oikeus ole perustellut, miksi Lassilalla ollutta johtamiskoulutusta ei ole pidettävä kelpoisuusvaatimuksen tarkoittamana koulutuksena eikä se ole myöskään ottanut kantaa siihen, mikä koulutus olisi kelpoisuusvaatimuksen täyttävä. 

Hallinto-oikeuden perusteluvelvollisuudesta säädetään oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (87 §). Oikeuskirjallisuuden mukaan pelkkää ”on katsottava” -tyyppistä perustelua ei ole pidettävä lain edellyttämänä perusteluna. Perustelujen puuttuminen voi johtaa päätöksen kumoamiseen. Kyseessä olevaa päätöstä voidaan siten pitää virheellisenä jo perustelujen puutteellisuuden vuoksi.

Hallinto-oikeuden kelpoisuutta koskevan tulkinnan lopputuloksen arvioinnoissa on puolestaan mielenkiintoista se, että hallinto-oikeus katsoo voivansa tietää, mitä Rovaniemen kaupunginhallituksen enemmistö on päätöksellään 16.12.2019 § 503 termillä ”johtamiskoulutus” tarkoittanut, vaikka hallinto-oikeudella ei ole ollut käytössään minkäänlaista näyttöä kaupunginhallituksen tarkoituksesta eikä kyseisellä termillä ole muutoinkaan mitään vakiintunutta sisältöä, vaan kyseessä on yleiskielinen ilmaus, jolla voidaan tarkoittaa sisällöltään ja laajuudeltaan hyvin erilaisia koulutuksia. 

Merkille pantavaa on myös se, että hallinto-oikeus näyttää perusteluissaan muuttaneen termin ”johtamiskoulutus” termiksi ”johtajakoulutus”, joilla voidaan perustellusti katsoa tarkoitettavan laajuudeltaan erilaisia koulutuksia.  

Vielä voidaan todeta, että hallinto-oikeus ei ole päätöksessään huomioinut sitä, että se itsekin katsoo Lassilan täyttävän hoitamansa viran kelpoisuusvaatimukset 10.2.2020 lähtien, kun vaatimuksista oli kaupunginhallituksen päätöksellä poistettu johtamiskoulutusta koskeva vaatimus. 

Mahdolliset valitusperuteet kehitysjohtajan irtisanomista koskevaan päätökseen

Erolan virkasuhteen irtisanomista koskevassa asiassa on oikeudellisesti kyse siitä, kuinka on tulkittava viranhaltijalain 37 §:ässä työnantajalle säädettyä velvollisuutta selvittää se, voidaanko irtisanomisuhan alla oleva viranhaltija irtisanomisen sijasta siirtää toiseen virkasuhteeseen tai työsuhteeseen. Käytännössä kyse on tässä tapauksessa siitä, onko uutta sivistys- ja hyvinvointijohtajan tehtävää voitu tarjota vain Lassilalle niin kuin nyt on tehty, vai olisiko sitä tullut tarjota sekä Lassilalle että Erolalle ja suorittaa heidän välillään virkavalinta. 

Kaupunki on soveltanut viranhaltijalain 37 §:ä sen esitöistä (HE 196/2002 s. 55) ilmenevän tulkintaohjeen mukaisesti niin, että irtisanomisuhan alaiselle viranhaltijalle on tarjottu ensisijaisesti sellaista virkaa, joka lähinnä vastaa hänen entistä virkasuhdettaan. Kaupungin tekemän arvion mukaan uusi sivistys- ja hyvinvointialojen toimialajohtajan virka oli sisällöltään ja vastuiltaan lähinnä Lassilan hoitamaa sivistysjohtajan virkaa. Kehitysjohtajan tehtävää lähinnä vastaavaksi tehtäväksi katsottiin puolestaan aikuisten ja työikäisten palvelualueen palvelualuepäällikön virka, jonka kelpoisuusehtoja Erola ei kuitenkaan täyttänyt. 

Hallinto-oikeus on siis Erolan irtisanomista koskevassa päätöksessään katsonut, että kaupungin olisi tullut tarjota hänellekin mahdollisuus ilmoittaa kiinnostuksensa perustettavaan sivistys- ja hyvinvointijohtajan virkaan ja tehdä sen jälkeen ansiovertailu Erolan ja Lassilan kesken. 

Myö tämä päätös on perusteuiden osalta pyuuttellinen, sillä hallinto-oikeus ei ole päätöksessään ottanut kantaa siihen, miksi kaupungin on tullut ohittaa viranhaltijalain 37 §:n esitöissä ilmaistu tulkintaohje, jonka mukaan uutta tehtävää on tullut tarjota viranhaltijalle, jonka entistä virkasuhdetta se lähinnä vastaa. 

Viranhaltijalain 37 §:n tulkinnan ja kaupungin menettelyn oikeellisuuden arvioinnon osalta on  huomionarvoista myös se, että Lapin käräjäoikeus on Erolan tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain nojalla nostaman kanteen johdosta 30.9.2021 antamassaan, kanteen hylänneessä päätöksessä katsonut kaupungin menetelleen Erolan irtisanomisessa ja Lassilan virkaan siirtämisessä viranhaltijalain mukaisesti ja muutoinkin asianmukaisesti. Käräjäoikeus on päätöksessään ottanut kantaa muun ohella juuri siihen, onko kaupunki menetellyt oikein irtisanoessaan Erolan ja siirtäessään Lassilan uuteen virkaan ilman hakumenettelyä. 

Käräjäoikeuden päätös ei sido hallintotuomioistuinta, mutta sen painoarvon kannalta merkittävää on se, että se perustuu huomattavasti laajempaan näyttömateriaaliin ja on perusteltu yksityiskohtaisemmin ja laajemmin kuin hallinto-oikeuden päätös. 

Yhteenveto

Edellä kerrotuin tavoin hallinto-oikeuden ratkaisut 21/0417/2 ja 21/0419/2 ovat perustelujen osalta puuttelliset ja päätös 21/0419/2 on myös ristiriidassa samaa asiaa koskevan käräjäokeuden ratkaisun kanssa. Näin ollen, mikäli ratkaisuihin tyydytään, jää asia epäselväksi ja kaupungilta puuttuu selkeä oikeusohje niihin tilanteisiin, jossa organisaatiota uudistetaan ja virkojen järjestellään uudelleen. Hallinto-oikeuden päätösten lainvoimaiseksi jääminen voi johtaa myös kaupunkia kohtaan esitettävään, palkanmenetykseen perustuvaan vahingonkorvauskanteeseen, mikäli sivistys- ja hyvinvointijohtajan virkavalinta tulisi muuttumaan. Tämä seikka osaltaan puoltaa sitä, että hallinto-oikeuden päätökset pyrittäisiin saamaan kumoutumaan. 

Hallinto-oikeuden päätöksen perustelujen vaillinaisuuden ja käräjäoikeuden ja hallinto-oikeuden päätösten ristiriitaisuuden vuoksi on perusteltua hakea asiaan korkeimman hallinto-oikeuden kannanottoa. Valitusluvan hakemisen voidaan katsoa olevan perusteltua asian ennakkopäätösluonteella ja valittamisen lain virheellisen soveltamisen perusteella.

Perustelut

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

Perustelut

Korkein hallinto-oikeus on 4.5.2022 antamassaan päätöksessä hylännyt valituslupahakemuksen koskien Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöstä 22.12.2021, 21/0417/2. Näin ollen valituslupahakemuksen kohteena ollut hallinto-oikeuden päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Kyseisellä päätöksellä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut kaupunginhallituksen 16.12.2019 § 507 ja 20.2.2020 § 53 tekemät päätökset.

Kaupunginhallitus on 16.12.2019 § 507 todennut, että Antti Lassilan nykyinen virka sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajana lakkaa 31.12.2019 lukien viran lakkauttamisen perusteella. Koska Lassilalle tarjolla olevat tehtävät vähentyvät olennaisesti ja pysyvästi toiminnan ja tehtävien uudelleen organisoinnista johtuen viranhaltijalain 37 §:n tarkoittamalla tavalla, kaupunki on selvittänyt irtisanomisen vaihtoehtona muun avoimen viran tarjoamismahdollisuudet. Kaupunginhallitus on päättänyt, että viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyn mukaisesti Lassila sijoitetaan suostumuksensa mukaisesti toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan 1.1.2020 alkaen. 

Kaupunginhallitus on päätöksellään 20.2.2020 § 53 hylännyt päätöksestä 16.12.2019 § 507 tehdyt oikaisuvaatimukset, koska päätöksessä ei ole laillisuusvirheitä eikä oikaisuvaatimusten hyväksyminen ole tarkoituksenmukaista. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on taas nyt kyseessä olevassa ratkaisussa katsonut muun muassa, ettei Lassila ole nimittämishetkellä ole ollut kelpoinen sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan. Nimittämishetken jälkeen Rovaniemen kaupunginhallitus on kuitenkin lainvoimaisella päätöksellä muuttanut viran kelpoisuusehtoja siten, että Lassilan voidaan katsoa täyttävän ne. 

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä seuraa, että Antti Lassilan aiemman viran lakattua 31.12.2019, on kaupungilla edelleen kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 37 §:n perusteella velvoite sijoittaa Lassila ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden toiseen virkasuhteeseen tai ottaa Lassila sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Asiaa ei käytettävissä olevan valmisteluajan rajallisuudesta johtuen ehditä valmistella 9.5.2022 pidettävään kokoukseen. Tästä ja viranhoidon jatkuvuuden turvaamisesta johtuen Antti Lassilalle on tarpeen antaa toimialajohtajan virkaan väliaikainen viranhoitomääräys siihen saakka, että kaupunginhallitus on ratkaissut Lassilan virkasuhdetta koskevan asian. Asia on suunniteltu valmisteltavaksi 30.5. pidettävään kaupunginhallituksen kokoukseen.

Perustelut

Taustaa

Toimialajohtajan virka ja sen kelpoisuusehdot 

Kaupunginhallitus on 16.12.2019 § 503 päättänyt perustaa sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran ja vahvistanut viran kelpoisuusehdoksi ylempi soveltuva korkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveysalan sekä sivistysalan tuntemus, johtamiskoulutus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja -kokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus. 

Kaupunginhallitus on 10.2.2022 § 52 hyväksynyt oikaisuvaatimuksen esittelytekstissä todetuilla perusteilla ja muuttanut 16.12.2019 § 503 tekemäänsä päätöstä kelpoisuusehtojen osalta siten, että sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran kelpoisuusehdoiksi on päätetty ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito. Kaupunginhallituksen päätöksestä on tehty kaksi  valitusta hallinto-oikeuteen, joka on ratkaisullaan 22.12.2021 nro 21/0416/2 hylännyt valitukset. Näin ollen sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialajohtajan viran kelpoisuusehtona ovat ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Antti Lassilan virkasuhde 

Kaupunginhallitus on 16.12.2019 § 507 todennut, että Antti Lassilan nykyinen virka sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajana lakkaa 31.12.2019 lukien viran lakkauttamisen perusteella. Koska Lassilalle tarjolla olevat tehtävät vähentyvät olennaisesti ja pysyvästi toiminnan ja tehtävien uudelleen organisoinnista johtuen viranhaltijalain 37 §:n tarkoittamalla tavalla, kaupunki on selvittänyt irtisanomisen vaihtoehtona muun avoimen viran tarjoamismahdollisuudet. Kaupunginhallitus on päättänyt, että viranhaltijalain 37 §:ssä säädetyn mukaisesti Lassila sijoitetaan suostumuksensa mukaisesti toistaiseksi voimassa olevaan sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan virkaan 1.1.2020 alkaen. 

Kaupunginhallitus on päätöksellään 20.2.2020 § 53 hylännyt päätöksestä 16.12.2019 § 507 tehdyt oikaisuvaatimukset, koska päätöksessä ei ole laillisuusvirheitä eikä oikaisuvaatimusten hyväksyminen ole tarkoituksenmukaista. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. 

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on antamassaan ratkaisussa 22.12.2021 nro 21/0417/2 katsonut muun muassa, ettei Lassila ole nimittämishetkellä 16.12.2019 täyttänyt sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtajan viran nimityshetkellä voimassa olevia kelpoisuusvaatimuksia. Jäljempänä arvioidaan sitä, että täyttääkö Lassila toimialajohtajan viran tällä hetkellä voimassa olevat kelpoisuusvaatimukset.

Korkein hallinto-oikeus ei ole antanut Antti Lassilalle valituslupaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 22.12.2021 nro 21/0417/2. Näin ollen kaupunginhallituksen 16.12.2019 § 507 tekemä päätös on kumottu ja asia on tarpeen ratkaista uudelleen.

Oikeudellinen arviointi

Virkasuhteen irtisanomisen edellytykset lain kunnallisesta viranhaltijasta 37 §:n perusteella

Virkasuhde voidaan irtisanoa, kun 

• viranhaltijan tehtävät ovat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi taloudellisista syistä, työnantajan tai asianomaisen yksikön tehtävien uudelleen järjestelyn vuoksi taikka muista niihin verrattavista syistä. 

• Irtisanominen edellyttää lisäksi, ettei viranhaltijaa voida ammattitaitoonsa ja kykyynsä nähden kohtuudella sijoittaa toiseen virkasuhteeseen tai ottaa sellaiseen työsuhteeseen, jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea viranhaltijan tehtävistä, tai kouluttaa uusiin tehtäviin.

Sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajan viran lakattua 1.1.2020 alkaen Antti Lassilan tehtävät ovat vähentyneet hänen aiemman virkansa osalta olennaisesti ja pysyvästi tehtävien uudelleen järjestelyyn perustuen. Näin ollen virkasuhteen irtisanomisen kriteereistä ensimmäinen täyttyy. Virkasuhteen irtisanomisen edellytysten täyttymisen selvittämiseksi tulee ratkaista, voidaanko Antti Lassila 

1. sijoittaa toiseen virkasuhteeseen, 

2. ottaa työsuhteeseen jonka tehtävät eivät olennaisesti poikkea Antti Lassilan tehtävistä toimialajohtajan virassa, tai 

3. kouluttaa uusiin tehtäviin.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi kunnallisesta viranhaltijasta (HE 196/2012) todetaan, että “viranhaltijalle tulisi tarjota ensisijaisesti sellaista virkaa tai virkasuhdetta, joka lähinnä vastaa hänen entistä virkasuhdettaan ja tämän jälkeen muuta virkasuhdetta, johon hän on ammattitaitonsa ja kykyjensä puolesta sopiva. Viranhaltijan tulee täyttää tarjottavan virkasuhteen kelpoisuusvaatimukset.”

Antti Lassilan sijoittaminen toiseen virkasuhteeseen

30.5.2022 avoinna olevista viroista virka, joka lähinnä vastaa Antti Lassilan aiempaa virkasuhdetta organisaatiotason ja palkkauksen osalta on perustettavaksi suunniteltu sivistysjohtajan virka. Sivistysjohtajan viran perustamista on suunniteltu, koska hyvinvointilautakunnan alaiset toiminnot siirtyvät Lapin hyvinvointialueelle 1.1.2023 ja koska sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialalle jäävien tehtävien hoitamisen järjestämistä on tarpeen ennakoida jo hyvissä ajoin. Hyvinvointialueelle tapahtuvan toiminnan siirtämisen ollessa ajallisesti lähellä ja osan henkilöstöstä siirtyessä mahdollisesti hyvinvointialueen valmistelutehtäviin on erittäin tärkeää turvata siivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan johtaminen haavoittuvassa siirtymätilanteessa. Sivistysjohtajan viran henkilöstön, toiminnan ja talouden johtamiseen sekä toimielimen esittelijänä toimimiseen liittyvät tehtävät ovat luonteeltaan samankaltaisia kuin lakkautetun sivistyspalvelujen toimialan toimialajohtajan tehtävät. Sisällöltään tehtävät eroavat toisistaan lähinnä niiltä osin, kuin kysymyksessä on hyvinvointilautakunnan alaisten toimintojen johtaminen toimialajohtajan roolissa. Rovaniemen kaupungilla ei ole tällä hetkellä uudelleensijoittamisvelvoitetta muita viranhaltijoita kuin Lassilaa kohtaan.

Yleisten virkanimitysperusteiden ja kelpoisuusehtojen täyttyminen

Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Taito viittaa lähinnä koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuun osaamiseen, kyky tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja koeteltu kansalaiskunto nuhteettomaan käytökseen ja yleisessä kansalaistoiminnassa hankittuihin ansioihin.

Sivistysjohtajan virkaan suunnitellut kelpoisuusehdot ovat ylempi korkeakoulututkinto, johtamiskokemus, erinomainen suomen kielen suullinen ja kirjallinen taito sekä riittävä englannin kielen suullinen ja kirjallinen taito. Koulutuksensa, työkokemuksensa ja Rovaniemen kaupungin palveluksessa osoitettujen taitojen, kykyjen ja soveltuvuuden perusteella Antti Lassila täyttää yleisten virkanimitysperusteiden ja virkaan suunniteltujen kelpoisuusehtojen vaatimukset.

Yhteenveto

Työnantajalla on lain kunnallisesta viranhaltijasta 37 §:n perusteella velvollisuus selvittää ennen irtisanomista mahdollisuudet sijoittaa Antti Lassila toiseen ensisijaisesti hänen aiempaa toimialajohtajan virkasuhdettaan vastaavaan virkasuhteeseen. Rovaniemen kaupungissa on 30.5.2022 suunniteltu perustettavaksi sivistysjohtajan virka, joka vastaa Lassilan aiempaa virkasuhdetta. Lassila täyttää perustuslaissa säädetyt vaatimukset ja kaupungin asettamat kelpoisuusehdot. Edellä todetun johdosta kaupunki on velvollinen tarjoamaan sivistysjohtajan virkaa Antti Lassilalle 30.5.2022 alkaen irtisanomisen vaihtoehtona.