Kaupunginhallitus, kokous 13.6.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 228 Vuoden 2022 osallistuvaan budjetointiin varatun määrärahan käyttö erillisen valmistelun pohjalta lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen

ROIDno-2022-1490

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Katja Mäntylä, osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija, katja.mantyla@rovaniemi.fi

Perustelut

Kuntalain 5 luvun 22 §:n mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää muun muassa järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun. 

Osana osallisuuden edistämistä Rovaniemellä on valmistelu osallistuvan budjetoinnin toimintamallia, jota voitaisiin laajamittaisemmin kokeilla ensimmäisen kerran vuosien 2022 ja 2023 aikana. Tavoitteena on, että osallistuvasta budjetoinnista tulee osa kaupungin jatkuvaa osallisuustyötä. 

Osallistuvan budjetoinnin käytäntöjä on Rovaniemellä pilotoitu aiempina vuosina mm. nuorisovaltuuston ja kulttuuripalveluiden toimesta sekä osana brändityöhön kytkettyä 100 Tekoa -kampanjaa.

Tavoitteet

Osallistuvan budjetoinnin tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten ja muiden sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia omaan elinympäristöönsä ja arkeensa. Lisäksi edistetään kaupungin ja sen sidosryhmien välistä vuoropuhelua ja parannetaan asukkaiden hyvinvointia. 

Osallistuva budjetointi tuottaa konkreettisen lopputuloksen, joka on nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Näin vahvistetaan osallisuuden vaikuttavuutta ja edesautetaan ihmisten sitoutumista kaupungin kehittämiseen. 

Rovaniemellä osallistuvan budjetoinnin erityisiä tavoitteita kaupunginhallitukselle esitettävässä toimintamallissa ovat:

  • yhteisöllisyyden edistäminen

  • kaupungin strategian, hyvinvointisuunnitelman ja kaupunkibrändin toimeenpano

  • eri sidosryhmien välisen yhteistyön lisääminen ja omaehtoisen osallisuuden vahvistaminen

Kohdentaminen

Jotta osallistuvasta budjetoinnista saadaan mahdollisimman paljon konkreettista hyötyä, on kehittämistoimintaa syytä rajata. Valmistellun ehdotuksen mukaan osallistuvaan budjetointiin varattavat määrärahat kohdennettaisiin kahteen teemaan: 1) asuinympäristöjen kehittäminen ja 2) hyvinvoinnin edistäminen. 

Asuinympäristöjen kehittäminen linkittyy vahvasti valmisteilla olevan kaupunkistrategian tavoitteisiin. Ensimmäisenä toteutusvuonna osallistuvan budjetoinnin määrärahat esitetään kohdennettavaksi Korkalovaaran alueen kehittämiseen liittyviin toimenpiteisiin.

Hyvinvoinnin edistämisen teema tarkennetaan vuosittain valittavan hyte-teemavuoden mukaisesti. Tällä hetkellä teemana on lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistäminen. 

Toimintamallin kuvaus

Osallistuva budjetointi esitetään toteutettavaksi neljässä vaiheessa: 1) ideointi, 2) yhteiskehittäminen, 3) äänestäminen ja 4) toteutus. Samanlainen vaiheistus on käytössä useimmissa osallistuvaa budjetointia hyödyntävissä kunnissa ja kaupungeissa.

Jotta toimintamallin avulla voidaan saavuttaa aitoa yhteisöllisyyden kasvua, on prosessin vaiheet syytä jakaa kahdelle vuodelle. Ensimmäisenä vuotena toteutettaisiin vaiheet ideoinnista äänestämiseen, toisena vuotena olisi valittujen tekojen toimeenpanon vaihe. 

Kaupunginhallitukselle valmistellussa ehdotuksessa ideointivaihe toteutettaisiin toukokuussa, yhteiskehittäminen elokuussa ja äänestys syyskuussa. Näin osallistuva budjetointi voitaisiin synkronoida sekä talousarvion valmisteluun että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vuosikelloon.

Toimeenpanon kannalta tärkeimpänä vaiheena voidaan pitää yhteiskehittämistä. Suunnitelman mukaan ideointivaiheen kautta saadut ehdotukset jatkojalostettaisiin kaupungin edustajien ja eri sidosryhmien muodostamissa kehittämistyöryhmissä konkreettisiksi teoiksi, joista lopulta äänestetään toteutukseen valittavat teot. Yhteiskehittämisen vaiheessa teoille määriteltäisiin myös alustava kustannusarvio.

Ensimmäisenä toteutusvuonna yhteiskehittämisen vaiheessa käytetään palvelumuotoilun sekä Varhaisen Avoimen Yhteistyön (VAY) menetelmiä, jotta saadaan puntaroitua tietoa yhteiskehittämiseen sopivista toimintatavoista. Yhteiskehittämisen keskeisimpinä tavoitteina on saada eri sidosryhmät sitoutumaan tekojen toteuttamiseen sekä parantaa sidoryhmien välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä.

Liitteenä on tarkempi ehdotus osallistuvan budjetoinnin prosessin etenemisestä.

Määrärahat

Osallistuvaan budjetointiin on varattu vuoden 2022 talousarvioon yhteensä 30 000 euroa, joista 15 000 euroa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja 15 000 euroa osallisuuden kehittämiseen. Varattuja määrärahoja ei ehditä käyttämään vuoden 2022 aikana, koska toimintamallin mukainen valmisteluprosessi kestää syyskuun loppuun asti. Valmisteluun on kuitenkin syytä varata riittävästi aikaa, jotta yhteiskehittäminen eri sidosryhmien edustajien kanssa toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Myös käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen on syytä varata vähintään yksi kalenterivuosi.

Jatkossa osallistuvan budjetoinnin määrärahat on suunniteltu alustavasti määriteltäviksi talousarvioraamista päätettäessä ja hyväksyttäisiin kaupunginvaltuuston toimesta talousarvion käsittelyn yhteydessä.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy valmistellun osallistuvan budjetoinnin toimintamallin, jonka toteutus voidaan aloittaa toukokuussa 2022. 

Vuodelle 2022 varattu 30 000 euron määräraha kohdennetaan jatkovalmistelun pohjalta lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja määrärahojen tarkemmasta kohdentamisesta pyydetään nuorisovaltuuston lausunto.

Vuoden 2023 talousarvioon varattavaksi suunnitellut määrärahat kohdennetaan Korkalovaaran asuinalueen kehittämiseen sekä hyte-teemavuoden mukaisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen.

Päätös

Kaupunginjohtaja teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen:

Kaupunginhallitus hyväksyy valmistellun osallistuvan budjetoinnin toimintamallin, jonka toteutus voidaan aloittaa toukokuussa 2022. 

Vuodelle 2022 varattu 30 000 euron määräraha kohdennetaan jatkovalmistelun pohjalta lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen ja määrärahojen tarkemmasta kohdentamisesta pyydetään nuorisovaltuuston, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaoston sekä lapsiperhe- ja nuorisoasiain jaoston lausunto.

Vuoden 2023 talousarvioon varattavaksi suunnitellut määrärahat kohdennetaan Korkalovaaran asuinalueen kehittämiseen sekä hyte-teemavuoden mukaisesti lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun esityksen mukaisesti.

Valmistelija

Katja Mäntylä, osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija, katja.mantyla@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupunginhallitus on 25.4.2022 (§ 151) kokouksessaan hyväksynyt osallistuvan budjetoinnin käyttöönoton. Vuonna 2022 toteutetaan ensimmäinen kokeilu, jossa osallistuvan budjetoinnin määrärahoille etsitään käyttökohteita 1) lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen sekä 2) Korkalovaaran asuinalueen kehittämiseen. Käytettävissä on yhteensä 30 000 euroa, joka jaetaan puoliksi edellä mainittuihin teemoihin. Käytännön toimenpiteet toteutetaan pääosin vuoden 2023 aikana.

Osallistuvan budjetoinnin ensimmäisessä vaiheessa kaikki kaupunkilaiset voivat ideoida teemojen mukaisia käyttökohteita määrärahalle. Ideointivaihe on avoinna toukokuun ajan. Tämän jälkeen ideoista valitaan toteuttamiskelpoiset jatkojalostettavaksi ja niistä muotoillaan konkreettisia toimenpide-ehdotuksia yhteisissä työpajoissa elokuun 2022 aikana. Työpajoihin voi ilmoittautua ideointivaiheen aikana. Lisäksi kaupunki kutsuu eri sidosryhmien edustajia mukaan työpajoihin. Työpajojen jälkeen lapset ja nuoret sekä Korkalovaaran asukkaat pääsevät äänestyksen kautta valitsemaan toteutukseen etenevät teot. Äänestyksen tulokset viedään osaksi vuoden 2023 talousarviota.

Vuodelle 2022 varattujen määrärahojen käytöstä kaupunginhallitus päätti, että ne kohdennetaan lasten ja nuorten mielen hyvinvoinniin edistämiseen jatkovalmistelun pohjalta. Kaupungin hyte-työryhmä valmistelee esityksen määrärahan käyttökohteesta ja pyytää esitykseen lausunnon nuorisovaltuustolta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaostolta sekä lapsiperhe- ja nuorisoasiain jaostolta.  

Osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija Katja Mäntylä ja erityisasiantuntija Riina Koskiniemi esittelevät asian ja toteuttavat työpajan kokouksessa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Nuorisohallitus merkitsee tiedoksi kaupunginhallituksen päätöksen osallistuvan budjetoinnin käyttöönotosta ja toteuttaa oman ideointityöpajan osana kokousta. 

Päätös

Nuorisohallitus päätti palvelualuepäällikön esityksen mukaisesti.

Valmistelija

Riina Koskiniemi, erityisasiantuntija, riina.koskiniemi@rovaniemi.fi
Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö, mervi.johansson@rovaniemi.fi
Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi 25.4.2022 §151 osallistuvan budjetoinnin toimintamallin siten, että tänä vuonna käynnistetyn prosessin käytännön toteutus ja määrärahat käytetään vuoden 2023 talousarvioon varattavaksi suunnitelluista määrärahoista.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että vuodelle 2022 osallistuvaan budjetointiin varattu, näin ollen käyttämättä jäävä, 30 000 euron määräraha kohdennetaan jatkovalmistelun pohjalta lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen vuoden 2022 aikana. Määrärahojen tarkemmasta kohdentamisesta pyydetään nuorisovaltuuston, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaoston sekä lapsiperhe- ja nuorisoasiain jaoston lausunnot. Päätöksen määrärahojen kohdentamisesta tekee kaupunginhallitus.

Tehty jatkovalmistelu 30 000€ määrärahan käytöstä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen

Rovaniemen kaupungin poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä (17 jäsentä eri palvelualueilta organisaatiosta) käsitteli asiaa kokouksessaan 27.4. Keskustelun pohjalta tarpeiden kohdentamiseksi kutsuttiin koolle asiantintijaryhmä ja tehtiin sähköposti kysely palvelualueille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa (oppilashuolto, nuorisopalvelut, koulupalvelut, vapaa-ajan palvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, terveydenhuollon palvelut)

Kohdentamisen tarkoituksena oli selvittää tarpeet, joilla lasten ja nuorten mielen hyvinvointia voidaan parhaiten ja vaikuttavimmin tukea sekä edistää määrärahan puitteissa tämän vuoden aikana. Tavoitteena on, että määräraha on mahdollista ottaa käyttöön alkusyksystä ja näin valitun kohteen käytännön toteuttamiseen olisi aikaa koko loppuvuosi.

Selvityksen pohjalta on valmisteltu kolme vaihtoehtoa määrärahan käyttämiseksi:

1. Kouluvalmentaja:

Vaihtoehdon valmistelija Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö 

Valtakunnallisen perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamallin (SKY) ensisijaisena tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja luoda myönteistä, kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintakulttuuria. Sitouttavalla kouluyhteisötyöllä tuetaan oppilaiden kiinnittymistä koulunkäyntiin ja vähennetään ja ennaltaehkäistään koulupoissaoloja yhteistyössä kotien kanssa. Tavoitteena on tunnistaa ja tukea oppilaita, joilla on haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä. Sky-hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää joustavia ja nopeita palveluihin ohjautumisen prosesseja sekä toimenpiteiden koordinaatiota oppilaiden, kotien ja monialaisen verkoston kanssa. 

Sitouttavan kouluyhteisötyön mallia on pilotoitu Rovaniemellä Ounasrinteen koululla lukuvuoden 2021-2022 aikana ja tulokset ovat myönteisiä. Osallistuvan budjetoinnin määrärahan kohdentuminen kouluvalmennustyöhön antaisi mahdollisuuden myös muiden Rovaniemen peruskoulujen päästä kokeilemaan kouluvalmennustyön vaikuttavuutta syyslukukaudella 2022 ja jatkokehittää mallia pysyväksi toimintatavaksi. 

Esityksenä on, että osallistuvan budjetoinnin määräraha kohdennetaan kouluvalmennustyöhön seuraavasti:

  1. Käytettävissä oleva raha, 30 000e jaetaan koulussa jo olemassa olevalle opettajalle/opettajille vuosiviikkotuntina. Vuosiviikkotunnin hinta on 45e sivukuluineen. Käytettävissä oleva vuosiviikkotuntimäärä on 666h. Käyttöaika on 18 työviikkoa ajalla 10.8.-31.12.2022.

  2. Tuntiresurssi jaetaan kouluille suhteessa oppilasmäärään siten, että kussakin yläkoulussa valmennukseen käytetään 0,5-8h/viikko riippuen koulun oppilasmäärästä

2. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetoinnin mallinnus:

Vaihtoehdon valmistelija Merja Tervo, vapaa-ajan palveluiden palvelualuepäällikkö

Rovaniemen kaupunki tarvitsee organisoidun ennakkovaikutusten arvioinnin osaksi toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Asia on noussut esille monissa eri yhteyksissä ja etenkin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa ennakkovaikutusten arvioinnilla on tärkeä merkitys.

Lapsibudjetoinnin valmistelu vaatii noin 3 kk työpanoksen talousalan ammattilaiselta, minkä avulla saadaan lapsibudjetointi osaksi kaupungin talousohjelmia ja muita tarvittavia järjestelmiä. Arvion työajasta on tehnyt talouspäällikkö Arto Sarala. Lapsivaikutusten arviointi-toimintamallin kehittäminen on aloitettu moniammatillisella työryhmällä, vaikea hahmottaa tähän kustannuksia. LaVa ja  LaBu liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Esityksenä on, että jatkossa Lapsiystävällinen kunta - kokonaiskoordinaatioon ja LaVaa sekä LaBua tekemään tarvitaan erityisasiantuntija, joka vastaa toiminnasta kokonaisuudessaan. Tarvittaisiin 100 % työajalla työskentelevä henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Huomionarvoista on se, että Lapsiystävällinen kunta -toimintaan tarvitaan nykyistä enemmän työpanosta. Toimintamallia on UNICEFin toimesta kehitetty. 

Asiantuntujan vastuulla olisi näin ollen 

1. Lapsivaikutusten arvioinnin ja 

2. Lapsibudjetoinnin sekä  

3. UNICEF-Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin toteuttaminen ja kehittäminen eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Esitys vakituisesta määrärahasta on toimitettu (AL) kaupunginjohtajalle ja Antti Lassilalle jo alkuvuodesta 2022.

3. Ostopsykologipalvelu:

Vaihtoehdon valmistelija Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö 

Rovaniemen kaupungilla on suuri vaje koulupsykologeista. Jatkuvista ja tehostetuista rekrytointiprosesseista huolimatta emme ole onnistuneet rekrytoimaan koulupsykologeja Rovaniemelle. Tarve ja jonot esimerkiksi kognitiivisiin tutkimuksiin ovat pitkät. Lain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Pyrkimys lain vaatimukseen on vahva. Valitettavasti aina lain vaatimiin määräaikoihin ei ole näillä psykologiresursseilla mahdollista päästä. Joulukuussa 2021 oppilas- ja opiskelijahuoltolakia uudistettiin. Uuden lain mukaan psykologilla saa olla vastuullaan 780 oppilasta 1.8.2023 alkaen. Tällä hetkellä Rovaniemellä yhden koulupsykologin vastuulla on 1150 esi- ja perusopetuksen oppilasta. Toisella asteella yhden psykologin vastuulla on tällä hetkellä 3150 opiskelijaa. Mitoituksen tavoitteena on taata laadukkaat palvelut, mutta totuus on, että psykologeja koskeva mitoituksen toteutuminen on kunnille haasteellista. Ostopalvelupsykologin turvin voisimme purkaa jonoja, tarjota ohjauskäyntejä ja ennaltaehkäistä lasten ja nuorten oppimisen, koulunkäynnin ja mielen hyvinvoinnin pulmia. 

Esityksenä on, että määräraha, 30 000e, käytetään ostopalvelupsykologin (kognitiiviset tutkimukset ja ohjauskäynnit) palkkaamiseen ajalla 10.8.-31.12.2022 kahtena päivänä viikossa (yhteensä 18 viikkoa). Kustannusarvio yhdelle päivälle on 790e. Kokonaisuudessaan ostopalvelupsykologin palvelut kustantaisivat 

2 x 790e x 18 = 28440e.

Päätösehdotus

Esittelijä

Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

 Nuorisohallitus kuulee esittelyt, käy keskustelun ja antaa lausunnon keskustelun perusteella mihin määräraha tulisi kohdentaa.

Päätös

Nuorisohallitus kuuli esittelyt, kävi keskustelun ja antaa nuorisovaltuuston lausuntona seuraavan:

Nuorisovaltuuston lausunto

Nuorisovaltuusto näkee vaihtoehdot 2 ja 3 molemmat tärkeinä. Vaihtoehto 3 nähdään hyvin ajankohtaisena eli psykologiostopalveluilla on saavutettavissa apua nuorten akuutteihin tarpeisiin. Huomiona kuitenkin se, että psykologien palkkausten tulisi sisältyä palvelualueiden budjetteihin ei niinkään osallistavan budjetoinnin määrärahoihin. 

Vaihtoehto 2 nähdään erittäin tärkeänä siksi, että lapsivaikutusten arvioinnilla ja lapsipudjetoinnillä on selkeästi pitkäaikaisvaikutuksia ja niiden avulla on mahdollista ennakoida kaupungin tulevaisuuden ratkaisuja yhdessä lasten ja nuorten kanssa. 

LaVa nostaa esiin lasten nuorten kuulemisen ja osallisuuden sekä vaikuttamisen edistämisen kaikkia palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Lapsibudjetoinnin käyttöönotto puolestaan tekee näkyväksi lapsiin ja nuoriin käytettävät määrärahat Rovaniemen kaupungissa, osoittaen myös tarpeita kehittää budjetointia. LaVa ja LaBu tulee ehdottomasti ottaa käyttöön Rovaniemen kaupungissa jatkossa, mutta nopeasti nuorten akuutteihin mielen hyvinvoinnin tarpeisiin liittyen, vastaa parhaiten vaihtoehto 3 eli psykologiostopalveluiden hankinta. 

Valmistelija

Riina Koskiniemi, erityisasiantuntija, riina.koskiniemi@rovaniemi.fi
Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö, mervi.johansson@rovaniemi.fi
Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi 25.4.2022 § 151 osallistuvan budjetoinnin toimintamallin siten, että tänä vuonna käynnistetyn prosessin käytännön toteutus ja määrärahat käytetään vuoden 2023 talousarvioon varattavaksi suunnitelluista määrärahoista.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että vuodelle 2022 osallistuvaan budjetointiin varattu, näin ollen käyttämättä jäävä, 30 000 euron määräraha kohdennetaan jatkovalmistelun pohjalta lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen vuoden 2022 aikana. Määrärahojen tarkemmasta kohdentamisesta pyydetään nuorisovaltuuston, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaoston sekä lapsiperhe- ja nuorisoasiain jaoston lausunnot. Päätöksen määrärahojen kohdentamisesta tekee kaupunginhallitus.

Tehty jatkovalmistelu 30 000 € määrärahan käytöstä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen

Rovaniemen kaupungin poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä (ryhmän kokoonpano 17 jäsentä eri palvelualueilta organisaatiosta) käsitteli asiaa kokouksessaan 27.4.2022. Keskustelun pohjalta tarpeiden kohdentamiseksi kutsuttiin koolle asiantintijaryhmä ja tehtiin sähköpostikysely lasten ja nuorten parissa työskenteleville palvelualueille (oppilashuolto, nuorisopalvelut, koulupalvelut, vapaa-ajan palvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, terveydenhuollon palvelut).

Kohdentamisen tarkoituksena oli selvittää tarpeet, joilla lasten ja nuorten mielen hyvinvointia voidaan parhaiten ja vaikuttavimmin tukea sekä edistää määrärahan puitteissa tämän vuoden aikana. Tavoitteena on, että määräraha on mahdollista ottaa käyttöön alkusyksystä ja näin valitun kohteen käytännön toteuttamiseen olisi aikaa koko loppuvuosi.

Selvityksen pohjalta on valmisteltu kolme vaihtoehtoa määrärahan käyttämiseksi:

1. Kouluvalmentaja:

Vaihtoehdon valmistelija Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö 

Valtakunnallisen perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamallin (SKY) ensisijaisena tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja luoda myönteistä, kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintakulttuuria. Sitouttavalla kouluyhteisötyöllä tuetaan oppilaiden kiinnittymistä koulunkäyntiin ja vähennetään ja ennaltaehkäistään koulupoissaoloja yhteistyössä kotien kanssa. Tavoitteena on tunnistaa ja tukea oppilaita, joilla on haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä. Sky-hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää joustavia ja nopeita palveluihin ohjautumisen prosesseja sekä toimenpiteiden koordinaatiota oppilaiden, kotien ja monialaisen verkoston kanssa. 

Sitouttavan kouluyhteisötyön mallia on pilotoitu Rovaniemellä Ounasrinteen koululla lukuvuoden 2021-2022 aikana ja tulokset ovat myönteisiä. Osallistuvan budjetoinnin määrärahan kohdentuminen kouluvalmennustyöhön antaisi mahdollisuuden myös muiden Rovaniemen peruskoulujen päästä kokeilemaan kouluvalmennustyön vaikuttavuutta syyslukukaudella 2022 ja jatkokehittää mallia pysyväksi toimintatavaksi. 

Esityksenä on, että osallistuvan budjetoinnin määräraha kohdennetaan kouluvalmennustyöhön seuraavasti:

  1. Käytettävissä oleva raha, 30 000 € jaetaan koulussa jo olemassa olevalle opettajalle/opettajille vuosiviikkotuntina. Vuosiviikkotunnin hinta on 45 € sivukuluineen. Käytettävissä oleva vuosiviikkotuntimäärä on 666h. Käyttöaika on 18 työviikkoa ajalla 10.8.-31.12.2022.

  2. Tuntiresurssi jaetaan kouluille suhteessa oppilasmäärään siten, että kussakin yläkoulussa valmennukseen käytetään 0,5-8h/viikko riippuen koulun oppilasmäärästä

2. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetoinnin mallinnus:

Vaihtoehdon valmistelija Merja Tervo, vapaa-ajan palveluiden palvelualuepäällikkö

Rovaniemen kaupunki tarvitsee organisoidun ennakkovaikutusten arvioinnin osaksi toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Asia on noussut esille monissa eri yhteyksissä ja etenkin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa ennakkovaikutusten arvioinnilla on tärkeä merkitys.

Lapsibudjetoinnin valmistelu vaatii noin 3 kk työpanoksen talousalan ammattilaiselta, minkä avulla saadaan lapsibudjetointi osaksi kaupungin talousohjelmia ja muita tarvittavia järjestelmiä. Arvion työajasta on tehnyt talouspäällikkö Arto Sarala. Lapsivaikutusten arviointi -toimintamallin kehittäminen on aloitettu moniammatillisella työryhmällä, vaikea hahmottaa tähän kustannuksia. LaVa ja LaBu liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Esityksenä on, että jatkossa Lapsiystävällinen kunta -kokonaiskoordinaatioon ja LaVaa sekä LaBua tekemään tarvitaan erityisasiantuntija, joka vastaa toiminnasta kokonaisuudessaan. Tarvittaisiin 100 % työajalla työskentelevä henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Huomionarvoista on se, että Lapsiystävällinen kunta -toimintaan tarvitaan nykyistä enemmän työpanosta. Toimintamallia on UNICEFin toimesta kehitetty. 

Asiantuntujan vastuulla olisi näin ollen 

1. Lapsivaikutusten arvioinnin ja 

2. Lapsibudjetoinnin sekä  

3. UNICEF-Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin toteuttaminen ja kehittäminen eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Esitys vakituisesta määrärahasta on toimitettu (AL) kaupunginjohtajalle ja Antti Lassilalle jo alkuvuodesta 2022.

3. Ostopsykologipalvelu:

Vaihtoehdon valmistelija Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö 

Rovaniemen kaupungilla on suuri vaje koulupsykologeista. Jatkuvista ja tehostetuista rekrytointiprosesseista huolimatta emme ole onnistuneet rekrytoimaan koulupsykologeja Rovaniemelle. Tarve ja jonot esimerkiksi kognitiivisiin tutkimuksiin ovat pitkät. Lain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Pyrkimys lain vaatimukseen on vahva. Valitettavasti aina lain vaatimiin määräaikoihin ei ole näillä psykologiresursseilla mahdollista päästä. Joulukuussa 2021 oppilas- ja opiskelijahuoltolakia uudistettiin. Uuden lain mukaan psykologilla saa olla vastuullaan 780 oppilasta 1.8.2023 alkaen. Tällä hetkellä Rovaniemellä yhden koulupsykologin vastuulla on 1150 esi- ja perusopetuksen oppilasta. Toisella asteella yhden psykologin vastuulla on tällä hetkellä 3150 opiskelijaa. Mitoituksen tavoitteena on taata laadukkaat palvelut, mutta totuus on, että psykologeja koskeva mitoituksen toteutuminen on kunnille haasteellista. Ostopalvelupsykologin turvin voisimme purkaa jonoja, tarjota ohjauskäyntejä ja ennaltaehkäistä lasten ja nuorten oppimisen, koulunkäynnin ja mielen hyvinvoinnin pulmia. 

Esityksenä on, että määräraha, 30 000 €, käytetään ostopalvelupsykologin (kognitiiviset tutkimukset ja ohjauskäynnit) palkkaamiseen ajalla 10.8.-31.12.2022 kahtena päivänä viikossa (yhteensä 18 viikkoa). Kustannusarvio yhdelle päivälle on 790 €. Kokonaisuudessaan ostopalvelupsykologin palvelut kustantaisivat 

2 x 790 € x 18 = 28 440 €.

 

Luonnos hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaoston lausunnoksi liitteenä 1. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Eeva-Maarit Aikio, kaupunginsihteeri, eeva-maarit.aikio@rovaniemi.fi

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto päättää lausunnostaan kaupunginhallitukselle ja esityksen mihin vaihtohdoista määräraha tulisi käyttää.

Päätös

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto kuuli asiassa oppilashuollon esihenkilö Mervi Johanssonia ja suunnittelija Anne Luiroa.

Esittelijän muutettu päätösesitys:

Jaosto esittää vaihtoehdon yksi valintaa, koska siinä näkyy konkreettinen hyöty ja vaikuttavuus heti ja se on luonteeltaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Tällä saadaan kehitettyä ja laajennettua toimintamallia, jota on jo testattu ja koettu toimivaksi yhdessä koulussa Rovaniemellä. Lisäksi jaosto haluaa korostaa, että tulevaisuudessa päätöksenteossa tulee toteutua lapsiasioihin liittyvä vaikutusten arviointi ja budjetointi. Myös vaihtoehto kolme tuo esille todellisen ongelman, mutta jaosto ei näe, että koulupsykologien saatavuuden ongelmaa voidaan ratkaista tällä rahoitusvaihtoehdolla.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto päätti esittelijän muutetun päätösesityksen mukaisesti.

Tämän asian käsittelyn aikana saapuivat Mervi Johansson klo 12.28 ja Anne Luiro klo 12.32, ja poistuivat klo 13.40.

Kokous oli tauolla tämän asian käsittelyn aikana klo 14.05-14.15. Tauon jälkeen suoritettiin nimenhuuto. Tauon aikana kokouksesta poistui Tuomas Mathlein klo 14.06. 

 

 

Valmistelija

  • Riina Koskiniemi, erityisasiantuntija, riina.koskiniemi@rovaniemi.fi
  • Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö, mervi.johansson@rovaniemi.fi
  • Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Perustelut

Tehty jatkovalmistelu 30 000 € määrärahan käytöstä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen (Rovaniemen kaupungihallituksen päätös  25.4.2022 § 151)

Rovaniemen kaupungin poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä (ryhmän kokoonpano 17 jäsentä eri palvelualueilta organisaatiosta) käsitteli asiaa kokouksessaan 27.4.2022. Keskustelun pohjalta tarpeiden kohdentamiseksi kutsuttiin koolle asiantintijaryhmä ja tehtiin sähköpostikysely lasten ja nuorten parissa työskenteleville palvelualueille (oppilashuolto, nuorisopalvelut, koulupalvelut, vapaa-ajan palvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, terveydenhuollon palvelut).

Kohdentamisen tarkoituksena oli selvittää tarpeet, joilla lasten ja nuorten mielen hyvinvointia voidaan parhaiten ja vaikuttavimmin tukea sekä edistää määrärahan puitteissa tämän vuoden aikana. Tavoitteena on, että määräraha on mahdollista ottaa käyttöön alkusyksystä ja näin valitun kohteen käytännön toteuttamiseen olisi aikaa koko loppuvuosi.

Selvityksen pohjalta on valmisteltu kolme vaihtoehtoa määrärahan käyttämiseksi ja näistä on pyydetty lausunnot hallituksen päätöksen mukaisesti nuorisovaltuustolta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaostolta sekä lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaostolta. Nuorisovaltuuston puolesta lausunnon antoi nuorisohallitus. Lausunnot liitteinä. 

Valmistellut vaihtoehdot:

1. Kouluvalmentaja:

Vaihtoehdon valmistelija Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö 

Valtakunnallisen perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamallin (SKY) ensisijaisena tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja luoda myönteistä, kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintakulttuuria. Sitouttavalla kouluyhteisötyöllä tuetaan oppilaiden kiinnittymistä koulunkäyntiin ja vähennetään ja ennaltaehkäistään koulupoissaoloja yhteistyössä kotien kanssa. Tavoitteena on tunnistaa ja tukea oppilaita, joilla on haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä. Sky-hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää joustavia ja nopeita palveluihin ohjautumisen prosesseja sekä toimenpiteiden koordinaatiota oppilaiden, kotien ja monialaisen verkoston kanssa. 

Sitouttavan kouluyhteisötyön mallia on pilotoitu Rovaniemellä Ounasrinteen koululla lukuvuoden 2021-2022 aikana ja tulokset ovat myönteisiä. Osallistuvan budjetoinnin määrärahan kohdentuminen kouluvalmennustyöhön antaisi mahdollisuuden myös muiden Rovaniemen peruskoulujen päästä kokeilemaan kouluvalmennustyön vaikuttavuutta syyslukukaudella 2022 ja jatkokehittää mallia pysyväksi toimintatavaksi. 

Esityksenä on, että osallistuvan budjetoinnin määräraha kohdennetaan kouluvalmennustyöhön seuraavasti:

  1. Käytettävissä oleva raha, 30 000 € jaetaan koulussa jo olemassa olevalle opettajalle/opettajille vuosiviikkotuntina. Vuosiviikkotunnin hinta on 45 € sivukuluineen. Käytettävissä oleva vuosiviikkotuntimäärä on 666h. Käyttöaika on 18 työviikkoa ajalla 10.8.-31.12.2022.

  2. Tuntiresurssi jaetaan kouluille suhteessa oppilasmäärään siten, että kussakin yläkoulussa valmennukseen käytetään 0,5-8h/viikko riippuen koulun oppilasmäärästä

2. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetoinnin mallinnus:

Vaihtoehdon valmistelija Merja Tervo, vapaa-ajan palveluiden palvelualuepäällikkö

Rovaniemen kaupunki tarvitsee organisoidun ennakkovaikutusten arvioinnin osaksi toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Asia on noussut esille monissa eri yhteyksissä ja etenkin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa ennakkovaikutusten arvioinnilla on tärkeä merkitys.

Lapsibudjetoinnin valmistelu vaatii noin 3 kk työpanoksen talousalan ammattilaiselta, minkä avulla saadaan lapsibudjetointi osaksi kaupungin talousohjelmia ja muita tarvittavia järjestelmiä. Arvion työajasta on tehnyt talouspäällikkö Arto Sarala. Lapsivaikutusten arviointi -toimintamallin kehittäminen on aloitettu moniammatillisella työryhmällä, vaikea hahmottaa tähän kustannuksia. LaVa ja LaBu liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Esityksenä on, että jatkossa Lapsiystävällinen kunta -kokonaiskoordinaatioon ja LaVaa sekä LaBua tekemään tarvitaan erityisasiantuntija, joka vastaa toiminnasta kokonaisuudessaan. Tarvittaisiin 100 % työajalla työskentelevä henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Huomionarvoista on se, että Lapsiystävällinen kunta -toimintaan tarvitaan nykyistä enemmän työpanosta. Toimintamallia on UNICEFin toimesta kehitetty. 

Asiantuntujan vastuulla olisi näin ollen 

1. Lapsivaikutusten arvioinnin ja 

2. Lapsibudjetoinnin sekä  

3. UNICEF-Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin toteuttaminen ja kehittäminen eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Esitys vakituisesta määrärahasta on toimitettu (AL) kaupunginjohtajalle ja Antti Lassilalle jo alkuvuodesta 2022.

3. Ostopsykologipalvelu:

Vaihtoehdon valmistelija Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö 

Rovaniemen kaupungilla on suuri vaje koulupsykologeista. Jatkuvista ja tehostetuista rekrytointiprosesseista huolimatta emme ole onnistuneet rekrytoimaan koulupsykologeja Rovaniemelle. Tarve ja jonot esimerkiksi kognitiivisiin tutkimuksiin ovat pitkät. Lain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Pyrkimys lain vaatimukseen on vahva. Valitettavasti aina lain vaatimiin määräaikoihin ei ole näillä psykologiresursseilla mahdollista päästä. Joulukuussa 2021 oppilas- ja opiskelijahuoltolakia uudistettiin. Uuden lain mukaan psykologilla saa olla vastuullaan 780 oppilasta 1.8.2023 alkaen. Tällä hetkellä Rovaniemellä yhden koulupsykologin vastuulla on 1150 esi- ja perusopetuksen oppilasta. Toisella asteella yhden psykologin vastuulla on tällä hetkellä 3150 opiskelijaa. Mitoituksen tavoitteena on taata laadukkaat palvelut, mutta totuus on, että psykologeja koskeva mitoituksen toteutuminen on kunnille haasteellista. Ostopalvelupsykologin turvin voisimme purkaa jonoja, tarjota ohjauskäyntejä ja ennaltaehkäistä lasten ja nuorten oppimisen, koulunkäynnin ja mielen hyvinvoinnin pulmia. 

Esityksenä on, että määräraha, 30 000 €, käytetään ostopalvelupsykologin (kognitiiviset tutkimukset ja ohjauskäynnit) palkkaamiseen ajalla 10.8.-31.12.2022 kahtena päivänä viikossa (yhteensä 18 viikkoa). Kustannusarvio yhdelle päivälle on 790 €. Kokonaisuudessaan ostopalvelupsykologin palvelut kustantaisivat 

2 x 790 € x 18 = 28 440 €.

Osana lausuntoja toimielimiltä pyydettiin näkemys siitä, mihin valmistelluista vaihteohdoista määräraha tulisi käyttää:

Nuorisohallitus esittää määrärahaa käytettäväksi vaihtehtoon 3. Ostopsykologipalvelu. Perusteluna mm., että tämä vaihtoehto vastaisi nopeasti nuorten akuutteihin mielen hyvinvoinnin tarpeisiin liittyen huomiona kuitenkin se, että psykologien palkkausten tulisi sisältyä palvelualueiden budjetteihin ei niinkään osallistavan budjetoinnin määrärahoihin.  

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaosto esittää määrärahaa käytettäväksi vaihtoehtoon 1. Kouluvalmentaja. Vaihtoehdossa näkyy konkreettinen hyöty ja vaikuttavuus heti ja se on luonteeltaan ennaltaehkäisevää toimintaa. Tällä saadaan kehitettyä ja laajennettua toimintamallia, jota on jo testattu ja koettu toimivaksi yhdessä koulussa Rovaniemellä.

Lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaosto esittää määrärahaa käytettäväksi vaihtoehtoon 1. Kouluvalmentaja. Vaihtoehto yksi tarjoaa mahdollisuuden puuttua ja tarjota apua nopeasti lasten ja nuorten arjessa. Kouluvalmentaja (Sky-hanke) on toimintamalli, joka toimii konkreettisesti lasten ja nuorten arjessa ja jossa tuttu aikuinen on koulupäivän aikana läsnä. LaNu-jaosto näkee tärkeänä, että kouluvalmentaja-toimintamallia laajennetaan myös ala-asteikäisten keskuuteen ja että yhteistyössä otetaan jatkossa huomioon maahanmuuttajat ja heidän tarpeensa. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää kokouksessa.

Päätös

Sara Seppänen esitti ryhmäpuheenjohtajien yhteisenä esityksenä ja Riku Tapion kannattamana, että kaupunginhallitus valitsee vaihtoehdon 1 Kouluvalmentaja.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Sara Seppäsen esityksen mukaisesti.


Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJEET

Tähän päätöksen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Oikaisuvaatimus on toimitettava Rovaniemen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Rovaniemen kaupunginhallitus

Kirjaamon yhteystiedot:

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiointipiste, Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi, 

henkilö- ja arkaluonteisia tietoja sisältävät sähköpostit osoitteesta: https://turvaposti.rovaniemi.fi osoitteeseen kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Faksinumero: 016 322 6450

Puhelinnumero: 016 3221

Kaupunginkirjaamon aukioloaika: ma - pe kello 9 - 15

 

Paperisten asiakirjojen on oltava toimitettuna Osviitta asiointipisteeseen viimeistään määräajan viimeisenä päivänä kello 15:een mennessä.

Osviitta asiointipiste: ma - to kello 9.00 - 16.30, pe kello 9.00 - 15.30

Osviitan kesäaukiolo (kesä-heinäkuu): ma - to 9.00 - 16.00; pe 9.00 - 15.00

 

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava:

  • päätös, johon haetaan oikaisua

  • miten päätös halutaan oikaistavaksi 

  • millä perusteella oikaisua vaaditaan.

Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero.

Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Pöytäkirjan allekirjoitus- ja tarkastuspäivä sekä pöytäkirjan yleiseen tietoverkkoon nähtäväksi vientipäivämäärä on esitetty kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Asianosaiselle lähetettyyn otteeseen on merkitty päätöksen lähettämispäivä ja -tapa.