Kaupunginhallitus, kokous 22.2.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 52 Rovaniemen kaupungin lausunto luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021-2032

ROIDno-2021-243

Valmistelija

  • Jukka Ylinampa, kaupungininsinööri, jukka.ylinampa@rovaniemi.fi
  • Aku Raappana, suunnittelupäällikkö, aku.raappana@rovaniemi.fi

Perustelut

Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021-2032 sekä sen vaikutusten arvioinnista, johon sisältyy viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukainen ympäristöarviointi.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 on strateginen suunnitelma liikennejärjestelmän kehittämisestä. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen perustuu maanteistä ja liikennejärjestelmästä annettuun lakiin. Suunnitelmassa käsitellään kaikki liikennemuodot, henkilö- ja tavaraliikenne, liikenneverkot, palvelut ja liikennejärjestelmän tukitoimet. Suunnitelmaa valmistellaan parlamentaarisesti ja vuorovaikutteisesti sidosryhmien kanssa. Valtioneuvoston on tarkoitus antaa valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 selontekona eduskunnalle keväällä 2021. Eduskuntakäsittelyn jälkeen valtioneuvosto päättää suunnitelmasta.
 
Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu luo yhteistä tilannekuvaa liikennejärjestelmän kehittämistarpeista ja ratkaisuista ja kokoaa yhteen valtion ja kuntien toimenpiteet liikennejärjestelmä kehittämiseksi. Suunnitelmassa esitetään visio liikennejärjestelmän kehittämisestä vuoteen 2050, liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristön muutoksia koskeva arvio, valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja niitä tarkentavat strategiset linjaukset sekä toimenpideohjelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmaan sisältyy valtion rahoitusohjelma. Suunnitelmaluonnos on laadittu vuosien 2021-2024 osalta julkisen talouden suunnitelman asettamassa taloudellisessa raamissa, kuten laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä edellyttää. Vuosien 2025-2032 osalta suunnitelmaluonnos on laadittu parlamentaarisen ohjausryhmän linjaaman taloudellisen raamin mukaisesti. Suunnitelmaluonnoksessa ei ole huomioitu vuoden 2020 seitsemättä lisätalousarviota eikä hallituksen esitystä vuoden 2021 talousarvion täydentämisestä. Niiden edellyttämät korjaukset tehdään lausuntokierroksen jälkeen.

Suunnitelmaluonnoksesta on laadittu viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain mukainen ympäristövaikutusten arviointi, kuten laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä edellyttää. Ympäristöarvioinnin lisäksi on arvioitu, miten suunnitelmaluonnos vastaa suunnitelmalle asetettuihin tavoitteisiin. Vaikutusten arviointi on tärkeä osa valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua. Sen tavoitteena on edistää tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa.

Elinvoimapalvelut toimiala on valmistellut seuraavan lausunnon:

Rovaniemi on kehittynyt kauppapaikaksi kulkuväylinä toimineiden suurten jokien, Kemijoen ja Ounasjoen, risteyskohtaan. 2020-luvulla tilanne on edelleen samankaltainen, mutta nyt kaupungin keskustassa kohtaavat valtion maantiet, Suomen päästä päähän yhdistävä valtatie 4 (E75) sekä kantatiet 78 Kajaaniin, 79 Kittilään ja 81 Kuusamoon. Kaupungissa on Suomen kolmanneksi vilkkain lentokenttä ja koko ajan vilkastuva rautatieliikenteen asema, jonka kautta monen kulkijan matka jatkuu edelleen autokyydillä ympäri Lappia. Saavutettavuus kaikilla liikennemuodoilla on Rovaniemen elinkeinorakenteelle ensiarvoisen tärkeää. Tärkeimmät toimialat ovat matkailu, kaupalliset- ja hallinnolliset palvelut sekä koko maakuntaa palvelevat koulutus- ja terveyspalvelut. Myös logistiikkapalveluilla on merkittävä rooli ja Rovaniemellä tavaravirtoja siirtyy myös autokuljetuksista kiskoille.

Valtion maanteiden keskeinen asema tiiviissä kaupunkirakenteessa johtaa siihen, että maankäytön suunnittelussa joudutaan aina pohtimaan liikenteen toimivuutta paitsi katuverkon, myös maanteiden osalta. Lapin pitkistä etäisyyksistä johtuen liikennejärjestelmän suunnittelu on enemmän kaupunkikohtaista, kuin seutukuntakohtaista. Tästä syystä Rovaniemellä on jo lähes kymmenen vuoden ajan toiminut Rovaniemen liikennejärjestelmätyöryhmä, jossa on kaupungin lisäksi edustus Lapin ELY:stä, Väylävirastosta ja Lapin liitosta. Ryhmässä on ennen kaikkea pyritty sovittamaan yhteen kasvavan maakuntakeskuksen maankäyttöä ja liikennettä. Ryhmä on teettänyt lukuisia selvityksiä maankäytön liikenteellisistä vaikutuksista ja ollut koko olemassa olonsa ajan edistämässä kestävien liikkumismuotojen edistämiseen tähtääviä toimia. Ryhmä myös ylläpitää Rovaniemen liikennemallia, jolla tehtävien toimien vaikutuksia kaikilla liikennemuodoilla voidaan ennakoida niin liikennemäärien, ilmastovaikutusten kuin melunkin osalta.

Kaupungin alueiden käytön strategiassa on kuntaliitoksesta 2006 alkaen linjattu tavoitteeksi kaupunkirakenteen tiivistäminen. Vaikka kaupunki on pinta-alaltaan suuri, niin asutus on jo nykyisellään voimakkaasti keskittynyt keskeiselle kaupunkialueelle. Noin 85 % kaupunkilaisista asuu ja työskentelee 10 kilometrin säteellä kaupungin keskustasta. Alueiden käytön strategiassa on linjattu, että kasvun tulee tapahtua seuraavina vuosikymmeninä ensisijaisesti tiivistymisenä jo rakennetun alueen sisällä 5 kilometrin säteellä kaupungin keskustasta. Välttämätön tiivistyvän kaupunkirakenteen ulkopuolelle kaavoitettava uudisrakentaminen on linjattu sijoitettavaksi enintään 7,5 kilometrin säteelle kaupungin keskustasta, sekin pääsääntöisesti nykyiseen liikennejärjestelmään tukeutuen. Tarpeita nykyisten liikenneyhteyksien kehittämiseen myös maanteiden osalta on kuitenkin jo olemassa sekä pitkämatkaisen että kaupungin sisäisen liikenteen osalta. Joitakin kapasiteettiongelmia on edullista ratkaista myös uusia väyliä rakentamalla. Tärkeää on myös kehittää väylästöä tukemaan paremmin kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä.

Rovaniemen kaupunki toteaa, että valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan on nähty jo pitkään tarvetta. On hyvä, että liikennejärjestelmän tavoitteille on valtakunnallinen poliittisessa päätännässä hyväksytty linjaus. Näitä linjauksia noudattaen voidaan toteuttaa yhteisiin periaatteisiin nojaavaa liikennejärjestelmätyötä myös paikallisesti. Rovaniemen näkökulmasta on hyvä, jos näiden tavoitteiden toteuttamisessa löytyy rooli myös 63 000 asukkaan arktiselle kaupungille. Rovaniemelle merkityksellisiä asioita Liikenne 12 luonnoksessa on maanteiden liikennöitävyyden ja kehittämisen turvaaminen, vähähiilisen ja resurssitehokkaan yhdyskuntarakenteen tukeminen, kestävän liikkumisen edistäminen, asemanseutujen ja ratapihojen kehittäminen, yksityistieavustusten nosto sekä huomion kiinnittäminen suunnitelmavarannon puutteisiin.

Keskeistä on, että löydetään selkeä keskusteluyhteys valtiovallan suuntaan maankäytön, liikenteen ja elinkeinojen tarpeiden toteuttamiseen siten, että rajallisilla resursseilla saadaan elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden vaatimukset yhteistyössä toteutettua. Kun MAL-sopimusmenettelyä ei ainakaan toistaiseksi ole otettu käyttöön Rovaniemellä, olisi tärkeää, että kehitystarpeita varten muodostetaan selkeä keskusteluyhteys. Valtion tulisi nimetä taho, jolla on selkeä mandaatti käydä tarvittavia yhteistyöneuvotteluja Rovaniemen kaupungin kanssa. Nimetyllä taholla tulisi olla osaltaan rahoitus asetetut kriteerit täyttävien hankkeiden suunnittelun eteenpäin viemiseksi. Suunnitteluvarannon puute on selkeä ongelma kun toteuttamiseen etsitään rahoitusta.

Lausunnolla olevassa Liikenne 12 asiakirjassa on otettu vahvasti kantaa kuntien ja valtion väliseen kustannusjakoon. Myös Rovaniemen tapauksessa kaupungin maksuosuuden korostaminen valta- ja kantateiden kustannusten osalta voi johtaa kaupungin näkökulmasta kohtuuttomaan kustannustaakkaan. Kokonaisuuden kannalta on tärkeää suunnata kaupungin niukat resurssit asukkaiden ja elinkeinojen tarvitseman välttämättömän katuverkon ja muun infran toteuttamiseen ja nykyisen infran korjausvelan kasvun hillintään. Maanteiden kehittäminen tiiviissä kaupunkiympäristössä vaatii yleensä myös samanaikaista kaupungin ylläpitämän katuverkon kehittämistä liittymäjärjestelyjen ja tarvittavien erikoiskuljetus- ja varareittien osalta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon luonnoksesta valtakunnalliseksi liikennejärjestelmäsuunnitelmaksi vuosille 2021-2032.

Päätös

Kaupunginhallitus kuuli asiassa suunnittelupäällikkö Aku Raappanaa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja esitti ryhmien puheenjohtajien kannattamana, että 

1) lausuntoon ensimmäisen kappaleen jälkeen lisätään seuraava teksti:

"Rovaniemen kaupungin keskeiset tavoitteet valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan ovat:

  • Valtion riittävät resurssit paikallisten liikennehankkeiden tukemiseen, sekä valtion vastuu valta- ja kantateiden parantamisen ja ylläpitämisen kustannustaakasta
  • Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimusmallin tai vastaavan neuvottelumenettelyn laajentaminen koskemaan myös Rovaniemen seutua
  • Koillisväylän datakaapelin tärkeys koko Suomen tietoliikenteen kehityksessä
  • TEN-T -ydinverkon laajennus Perämerenkaarelta valtatie 4:ää pitkin Rovaniemelle
  • Rautatieliikenteen kehittäminen Jäämerelle
  • Yksityisteiden tunnustaminen osaksi liikennejärjestelmää

2) lausunnosta poistetaan teksti:

"Alueiden käytön strategiassa on linjattu, että kasvun tulee tapahtua seuraavina vuosikymmeninä ensisijaisesti tiivistymisenä jo rakennetun alueen sisällä 5 kilometrin säteellä kaupungin keskustasta. Välttämätön tiivistyvän kaupunkirakenteen ulkopuolelle kaavoitettava uudisrakentaminen on linjattu sijoitettavaksi enintään 7,5 kilometrin säteelle kaupungin keskustasta, sekin pääsääntöisesti nykyiseen liikennejärjestelmään tukeutuen."

3) lausuntoon tekstin "Tärkeää on myös kehittää väylästöä tukemaan paremmin kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä." jälkeen lisätään teksti: "Rovaniemen kaupungin osalta tällaisia väyliä ovat erimerkiksi Paavalniemen silta, Isoaavantien sekä lentokentän eritasoristeykset sekä valtatien 4:n ohitustie Rovaniemen eteläpuolelle. Rovaniemen kaupunki edistää näitä hankkeita oman maankäytön, Lapin ELY-keskuksen ja maakuntakaavoituksen avulla, ja tarvitsee myös valtion hankkeita liikenteen sujuvuuden kaupungin alueella."

4) ja että lausunnon loppuun lisätään teksti:

"Kaupunki kiittää Koillisväylän datakaapelin huomioimisesta osana liikenneverkkosuunnittelua, koska tiedon siirtyminen nopeasti ja varmasti on digiyhteiskunnan kehityksen perusta. Rovaniemen kaupunki on mukana Cinia Alliancen hankkeessa. Euroopan komission TEN-T -liikenneverkoston laajentaminen Perämerenkaarelle on erittäin hyvä tavoite. Rovaniemen kaupunki esittää, että vuoteen 2030 mennessä rakennettavan ydinverkoston suunnitelmiin lisättäisiin laajennus Perämerenkaarelta valtatie 4:ää pitkin Rovaniemelle. Rovaniemi on merkittävä kauttakulkureitti puu- ja raaka-ainekuljetuksille, ihmisten kuljettamisesta puhumattamaan. Rovaniemi voisi toimia koko Lapin logistisena keskuksena, jos sen asemaa kansainvälisessä liikenneverkossa vahvistetaan.
Rovaniemen kaupunki pitää tärkeänä raideliikenteen kehittämistä Lapissa esitettyä laajemmin. Niin sanottu Jäämeren rautatie on edelleen tärkeä pitkän aikavälin logistinen tavoite, jota myös valtion tulisi edistää ja asia tulisi mainita Liikenne 12-asiakirjassa. Lisäksi pidämme tärkeänä kaksoiraiteen ulottamista Rovaniemelle saakka.
Lopuksi Rovaniemen kaupunki haluaa kiittää yksityisteiden huomioimisesta osana Liikenne 12 -suunnitelmaa. Yksityistiet ovat merkittävä osa rovaniemeläisten ja maakunnissa asuvien liikkumista."

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä lausunnon edellä esitetyillä muutoksilla.


Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.