Kaupunginhallitus, kokous 30.5.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 196 Hyvinvointilautakunnan selvitys kaupunginhallitukselle koskien tilinpäätöstä ja toimintakertomusta 2021

ROIDno-2021-4545

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Jari Airaksinen, talouspäällikkö, jari.airaksinen@rovaniemi.fi
Janne Sandgren, vt. konsernitalouspäällikkö, janne.sandgren@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Tilintarkastuksen jälkeen tilinpäätös on saatettava valtuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Valtuusto päättää toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan valmistelu, tilintarkastuskertomus sekä mahdollisesti siinä tehdyt muistutukset antavat aihetta. Hyväksyessään tilinpäätöksen valtuusto päättää vastuuvapaudesta tilivelvollisille.

Kuntalain mukaan kaupungin tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitetiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi tilinpäätökseen tulee sisällyttää konsernitilinpäätös liitteineen. 

Tilinpäätöksen liitteenä on myös hyvinvointi- ja turvallisuusraportti (Liite 1) ja se on osa hyväksyttäväksi esitettävää Rovaniemen kaupungin tilinpäätöstä.

Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä tarvittaessa talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen jäsenet ja kaupunginjohtaja.

Tilinpäätös ja toimintakertomus esitetään vuoden 2021 talousarviossa olleen organisaatiorakenteen mukaisesti: 

  • kaupunginhallituksen alaisten hallinto- ja viranomaistoimintojen, tilapalvelukeskuksen sekä ruoka- ja puhtauspalvelujen toiminnan ja talouden toteutuminen

  • lautakuntien toiminnan ja talouden toteutuminen

  • merkittävimpien tytäryhtiöiden ja kaupungin määräysvallassa olevien yhteisöjen toiminnan ja talouden toteutuminen
     

Kaupungin kokonaistuloksen muodostavat hallinnon, tilapalvelukeskuksen ja ruoka- ja puhtauspalvelujen sekä lautakuntien yhteenlaskettu tulos.

Konsernitilinpäätöksessä kaupungin tilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konsernirakenteeseen kuuluvat tytäryhteisöt ja kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä.

Kaupungin tilikauden ylijäämä oli 12,0 miljoonaa euroa. Ylijäämän muodostumiseen vaikuttivat erityisesti kertaluonteiset tapahtumat, joista suurimpana Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän palautukset jäsenkunnille, joka toteutettiin oikaisemalla vuoden 2021 kuntalaskutusta. Rovaniemen kaupungin osuus oikaisusta oli noin 8,2 miljoonan euron verran. Valtion koronapandemian tukitoimien vaikutus oli noin 2,5 miljoonaa euroa.

Toimintatuotot olivat yhteensä 74,8 miljoonaa euroa, eli 23,1 miljoonaa euroa suuremmat kuin edeltävänä tilikautena. Tähän vaikutti erityisesti koronatukien kirjaustavan muutos valtionosuudet riviltä tuet ja avustukset riville. Toimintakulut kasvoivat 30,3 miljoonaa euroa 455,9 miljoonaan euroon. Toimintakulujen eristä euromääräisesti eniten muuttuivat palvelujen ostot, jotka kasvoivat 26,4 miljoona euroa 237,4 miljoonaan euroon. Toimintakate oli -381,0 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkeni edellisvuoteen verrattuna 7,2 miljoonaa euroa.

Verotulot, valtionosuudet ja rahoitustuotot/-kulut yhteensä olivat 407,4 miljoonaa euroa, joka on 3,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuosikatteeksi muodostuu siten 26,4 miljoonaa euroa.

Kaupungin lainakanta kasvoi 21,1 miljoonalla eurolla, 290,0 miljoonaan euroon. Asukasta kohden laskettuna lainamäärä oli 4 518 euroa per asukas (4 231 euroa per asukas vuonna 2020). Konsernin lainakanta kasvoi edellisestä tilikaudesta 8,9 miljoonaa euroa, ollen 363,5 miljoonaa euroa. Asukaskohtainen lainamäärä kasvoi 5 662 euroon asukasta kohden (5 580 euroa per asukas 2020).

Rovaniemi konsernin merkittävimmät ylijäämät olivat Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n 14,6 miljoonaa euroa, Ounastähti kehittämiskuntayhtymän 3,9 miljoonaa euroa (Rovaniemen osuus), Rovaniemen kylien kehittämissäätiön 2,1 miljoonaa euroa, Lappica Oy:n 1,7 miljoonaa euroa (Rovaniemen osuus), Rovakaira Oy:n 1,7 miljoonaa euroa (Rovaniemen osuus) ja Lapin sairaanhoitopiirin ky:n 1,3 miljoonaa euroa (Rovaniemen osuus) ylijäämät.

Konserniyhteisöjen vaikutus koko konsernin ylijäämään oli 25,3 miljoonaa euroa. Koko Rovaniemi-konsernin ylijäämä oli 37,3 miljoonaa euroa.

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää,

  1. esittää valtuustolle tilikauden tuloksen 11 713 086,65 euroa käsittelystä, että puretaan teknisen lautakunnan poistoeroa 312 875,84 euroa ja tilikauden ylijäämä 12 025 962,49 euroa kirjataan kaupungin taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämätilille. Vastaavasti konsernin tilikauden ylijäämä 37 315 927,94 euroa kirjataan konsernitaseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämätilille.
  2. hyväksyä ja allekirjoittaa liitteenä olevan vuoden 2021 tilinpäätöksen liitteineen ja jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi
  3. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi
  4. oikeuttaa talous- ja rahoituspalvelut -yksikön tekemään tilinpäätökseen teknisiä korjauksia ja täydennyksiä ennen valtuustokäsittelyä.

 

Päätös

Kaupunginjohtaja teki kokouksessa muutetun päätösehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää,

  1. esittää valtuustolle tilikauden tuloksen 12 300 973,18 euroa käsittelystä, että puretaan teknisen lautakunnan poistoeroa 312 875,84 euroa ja tilikauden ylijäämä 12 613 849,02 euroa kirjataan kaupungin taseen oman pääoman tilikauden yli-/alijäämätilille ja, että
  2. vahinkorahastoa puretaan Alakorkalon PIMA-kulujen kattamisen verran 1 060 034,80 euroa,
  3. hyväksyä ja allekirjoittaa liitteenä olevan vuoden 2021 tilinpäätöksen liitteineen ja jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi,
  4. saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuustolle käsiteltäväksi,
  5. oikeuttaa talous- ja rahoituspalvelut -yksikön tekemään tilinpäätökseen teknisiä korjauksia ja täydennyksiä ennen valtuustokäsittelyä ja, että
  6. henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ja henkilöstön kiittämiseksi korona-aikana tehdystä työstä kaupunginhallitukselle valmistellaan esitys henkilöstön hyvinvointiedun korottamisesta.
  7. Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että tilinpäätösasiakirjaan
  • tarkennetaan käytöstä poistuvien rakennusten poistot kaupunginhallituksen päätösten 15.3.2021 § 84 mukaisesti, 
  • lisätään tilinpäätösasiakirjaan sijoitustoiminnan tuotot ja 
  • kuvataan tilinpäätösasiakirjaan Ounastähti Kehittämiskuntayhtymän osalta se mistä kaupungille tuloutettu summa koostuu.
  • Hyvinvointilautakuntaa pyydetään lisäksi antamaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokouksessa käsiteltäväksi selvitys seuraavista asioista: Hoitoonpääsyn jonoajat ja jonossa olevien ihmisten määrät, hoitoonpääsyn raja-ajat avovastaanotolla ja suun terveydenhuollossa sekä tieto siitä, että paljonko on käytetty ulkopuolisia palveluja covidtyössä ja montako htv:ta oma henkilökunta on tehnyt covidtyötä.

Kaupunginhallitus kuuli kaupunginjohtajan lisäksi asian esittelyn aikana vt. konsernitalouspäällikkö Janne Sandgrenia, talouspäällikkö Jari Airaksista, toimialajohtaja Antti Lassilaa, toimialajohtaja Jaakko Rantsia, Napapiirin Energia ja Vesi Oy:n toimitusjohtaja Kristian Gullstenia, Rovaniemen Markkinakiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Saara Saarta ja Napapiirin Residuum Oy:n toimitusjohtaja Tommi Lehtosaarta.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.

Mikkel Näkkäläjärvi saapui tämän asian käsittelyn aikana klo 10.22.

Kaupunginhallitus piti tauon tämän asian käsittelyn aikana klo 10.41-10.50 ja 11.32-12.15.

Valmistelija

Kaisa Kuusela, palvelualuepäällikkö, kaisa.kuusela@rovaniemi.fi
Outi Palmén, hallintoylilääkäri, outi.palmen@rovaniemi.fi

Perustelut

Hyvinvointilautakunnan vastaus selvityspyyntöön kh 28.3.2022 § 109 Tilinpäätös ja toimintakertomus 2021

Hyvinvointilautakuntaa pyydetään antamaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokouksessa käsiteltäväksi selvitys seuraavista asioista: Hoitoonpääsyn jonoajat ja jonossa olevien ihmisten määrät, hoitoonpääsyn raja- ajat avovastaanotolla ja suun terveydenhuollossa sekä tieto siitä, että paljonko on käytetty ulkopuolisia palveluja covidtyössä ja montako htv:ta oma henkilökunta on tehnyt covidtyötä.

 

Terveydenhuollon palvelutuotanto on toiminut poikkeuksellisissa oloissa Covid19- pandemiatilanteen käynnistymisestä, maaliskuusta 2020, saakka. Tilanne on ollut epidemiologisesti hyvin nopeasti ja alati muuttuva, joka on tuonut sekä terveyspalveluiden johtamiseen, että palveluntuottamiseen erilaisia haasteita. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM)  ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määräysten ja ohjeiden mukaan koronaan kohdistuva epidemiatyö on priorisoitu terveydenhuollon ensisijaiseksi toiminnaksi muun päivytystyksellisen / kiireellisen terveydenhoidon rinnalle. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että henkilöstön tehtävät ovat korona-aikana kohdentuneet perustyöstä usein epidemian torjuntatyöhön ja sairastuneiden hoitoprosessin eri vaiheisiin. Kiiretöntä hoitoa on pystytty tarjoamaan pandemiatilanteen aikana vaihtelevasti, osin jopa niukasti, jolloin hoitovelka on kasvanut epidemiatilanteessa, kaikissa terveyspalveluissa.

Pandemiatilanteen myötä terveyspalveluiden johtamiseen tuli uusia toiminnallisia kokonaisuuksia muun muassa keskitetty infektiopoliklinikka, koronatestaus, tartunnan jäljitys, maahantulo- terveystarkastukset, rokottaminen. Nämä palvelut on tarjottu paitsi oman kunnan asukkaille, myös täällä opiskeleville, säännöllisesti työssä käyville ja osa palveluista myös matkailijoille. Nämä ovat edellyttäneet laaja-alaista ennakointia, suunnittelua, yhteen sovittamista, henkilöstöresurssin kohdentamista, toimintaohjeiden laadintaa, perehdyttämistä, tehtävien jakoa terveyspalveluiden esihenkilöiden ja työntekijöiden kesken, ja aktiivista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, etenkin terveyspalveluita tuottavat yksityiset palveluntuottajat. Rovaniemen kaupungin terveyspalvelut on käyttänyt tarvittavilta osin, harkiten, palveluntuotannon turvaamiseksi saatavilla olevia yksityisiä terveydenhuollon palveluita. Haasteena on ollut henkilöstön altistumiistilanteiden aiheuttamat karanteeni- ja  ja sairauspoissaolot, niin omassa toiminnassa, kuin yksityisellä sektorilla. Yksityiset palveluntuottajat eivät ole pystyneet vastaamaan kaikissa tilanteissa palvelujen tuottamiseen, syynä olleet henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden haasteet. Näissä tilanteissa terveydenhuollon perustoimintoja on supistettu, ja omaa henkilöstöä on siirretty akuuttiin koronatyöhön.

Palveluhankinnat yksityisiltä palveluntuottajilta

Palveluhankintoja on tehty määräaikaisilla sopimuksilla, eikä niissä ole sitouduttu ennalta määriteltyihin ostomääriin, vaan palvelua on hankittu vain tarpeen mukaisesti niissä palveluissa, joissa se on katsottu välttämättömäksi. Palvelualuepäällikön työaika on kohdentunut koronatyön johtamiseen perustehtävien lisäksi ja etenkin palveluhankintojen neuvotteluihin, sopimuslaadintaan, laskutukseen ja sopimusten valvontaan. Hallintoylilääkärin työaikaa on kohdentunut palveluntuottajien lääketieteelliseen ohjaukseen ja valvontaan, sekä lupaprosessien ohjaukseen. Itsenäisessä, johtavassa asemassa olevalle viranhaltijalle ei muodostu ylityötä, joten koronatyöhön kohdentunutta johtamistyön määrää on mahdotonta ilmaista.

Koronatestaus:

Koronatestaus toteutettiin aluksi pandemian alkaessa, vuonna 2020 Pulkamontien terveysasemalla, jonne perustettiin samanaikaisesti keskitetty infektiopoliklinikka. Epidemian alkaessa koronatestaus ja infektiopoli vei paljon henkilöstöresurssia, lähes kaiken hoitajaresurssin Pulkamontien terveysasemalta; 12 hoitajaa ja 2 terveyskeskusavustajaa. Infektiopolin toiminnan vakiintuessa, infektiopoliklinikan lääkäriresurssi on ollut 2,5 lääkäriä ja 3 sairaanhoitajaa/terveydenhoitajaa. Infektiopolilla on hoidettu myös opiskelijoiden sairasvastaanotto, jolloin opiskeluterveydenhuollon resursseja on voitu kohdentaa opiskelijoiden psykososiaaliseen työhön.

Samanaikaisesti maskisuositusten laajetessa, terveyspalveluiden tuli perustaa keskitetty suojainten jakelu. Tähän kohdentui aluksi 1-2 sairaanhoitajan/lähihoitajan työpanosta Pulkamontien yksikössä. Suojainten saannissa oli alkuun haasteita, ja keskitetyssä suojainten jakelupisteessä jouduttiin toistuvasti muuttamaan toimintaohjeita suojainten toimitusepävarmuudesta johtuen. Kun suojainten saanti vakiintui, tehtävää on hoitanut terveyskeskusavustaja muun työnsä ohessa vuoden 2021 aikana.

Yksityisten palveluntuottajien saadessa toimiluvat koronatestauksen aloittamiseen, koronatestaus siirtyi palveluhankinnaksi ja omana toimintana toteutettiin vain infektiopolilla asioineiden koronatestaus. PCR- testauksen rinnalle saatiin antigeenitestaus, joka nopeutti testitulosten valmistumista. Pandemian edelleen levitessä  ja maahantulorajoitusten tiukentuessa vuonna 2021, rajaturvallisuuden myötä lentokenttätestaus tuli lentokenttäkuntien vastuulle. Tämän palveluhankinnan kilpailutti LSHP, koskien kaikkia sairaanhoitopiirin lentokenttäkuntia. Koronatestauksen palveluhankintojen kustannukset kohdennetaan valtiolta saatavan koronakorvauksen osaksi.

Rokotustoiminta:

Hoitohenkilöstöä, sairaanhoitaja/terveydenhoitaja, on hankittu terveyspalveluihin henkilöstövuokrauksen keinoin ja tämä on kohdennettu pääosin rokotustalolle kuntalaisten koronarokottamiseen. Rokotustalolla on toiminut kokoaikaisesti, lähiesimiestyöstä vastaten 1 kaupungin vakituisessa työsuhteessa oleva terveydenhoitaja. Rokotteiden saatavuuden mukaisesti rokotustalon henkilöstöresurssi on keskimäärin ollut seuraava; Lappica työterveyshuollosta on ollut 2-4 terveydenhoitajaa, hoitajavuokrauksesta 2-8 sairaanhoitajaa/terveydenhoitajaa. Näiden lisäksi on ollut muutamia, lyhyitä lähihoitajan työjaksoja kirjurin tehtävissä. Mikäli henkilöstövuokrauksen keinoin ei ole saatu riittävästi työntekijöitä rekrytoitua keskitettyyn rokotuspisteeseen, on terveyspalveluiden omaa sairaanhoitaja/terveydenhoitajaresurssia siirretty väliaikaisesti rokotustalolle turvaamaan varattujen rokotusaikojen toteutuminen. Rokotustalossa on rokotettu enimmillään 1100 rokotetta päivässä, jolloin henkilöstöresurssin puuttuminen olisi aiheuttanut laajasti rokotusaikojen perumista ja siirtämistä. Rokottajien lisäksi terveyspalvelut on ottanut määräaikaiseen työsuhteeseen rokotustapahtuman kirjureita, 2-6 työntekijää, sekä aulaemännän vastaamaan sujuvasta toiminnasta. Näiden ostopalveluna hankittujen henkilöstöresurssien kulut kohdentuvat valtiolta saatavan koronakorvauksen piiriin, samoin määräaikaisten työntekijöiden palkkakustannukset.

Koululaisten jalkautuvaan koronarokottamiseen kohdennettiin terveydenhoitajan työpanosta vuoden 2021 aikana yhteensä 130 työpäivän verran. Nämä rokotukset toteutettiin peruskouluissa, jonne rokotustiimi jalkautui. Koulun oman kouluterveydenhoitajan työpanos kohdennettiin rokotuspäivään ja tämän lisäksi palkattiin kaksi määräaikaista terveydenhoitajaa koronarokotustyöhön oman henkilöstöresurssin vahvistamiseksi. Näiden määräaikaisten hoitajien palkkakulut sisältyvät valtiolta saatavaan koronakorvaukseen.

Massarokotustapahtuman turvaamiseksi terveyspalvelut teki yhteistyötä SPR Lapin piirin kanssa siten, että ensiapuvalmiudesta vastaavan sairaanhoitajan työpanoksesta aiheutuvat kulut kohdennettiin myös valtiolta saatavan koronakorvauksen piiriin, ja SPR vapaaehtoiset toimivat palkatta aulatiloissa kuntalaisia auttaen monin eri tavoin.

Tartuntojen jäljittäminen:

Alussa jäljitystyö tehtiin Rinteenkulman terveysasemalla tartuntatautihoitajan toimesta. Asiakasmäärien kasvaessa nopeasti, terveysasemien hoitajista siirrettiin lisäresurssia jäljitystyöhön virka-aikaan. Tällöin kiireettömän hoidon palveluita on supistettu, muun muassa kiireettömiä pitkäaikaissairauksien kontrollikäyntejä.

Koronapandemian aikana jäljitystyössä on ollut tilanteen mukaisesti erilaisia toteuttamisen vaiheita, muun muassa henkilöstön sisäinen siirto perustehtävästä jäljitystyöhön, työntekijän vapaaehtoinen ilmoittautuminen lisä- ja ylityöhön oman työajan ulkopuolella, työvuorosuunnittelun mukaisesti 2-vuorotyö. Vuoden 2021 alussa jäljitystyössä on ollut terveyspalveluista sekä avovastaanoton, että kuntoutuksen henkilöstöä. Tartuntojen jäljittämiseen on kohdennettu 2-3 terveyskeskuslääkärin kokoaikainen työpanos eristys- ja karanteenipäätöksen tekemiseen.

Keväästä 2021 lähtien jäljitystoiminta tuotettiin yksityisen palveluntuottajan toimesta kokonaisuudessaan marraskuuhun 2021 saakka. Loppuvuodesta 2021 pandemiatilanne nopeasti heikkeni, ja jäljityksessä alkoi tulla viivettä ja lopulta haastetta saada kontaktoitua alistuneet riittävän nopeasti. Yksityinen palveluntuottaja ei pystynyt yksin vastaamaan tähän tarpeeseen, joten avokuntoutuksen, suun terveydenhuollon, avovastaanoton ja terveysneuvonnan henkilöstöä siirrettiin jäljitystyöhön. Terveysneuvonnasta osallistui terveydenhoitajia jäljitystyöhön 12 työpäivän verran, lisäksi palkattiin määräaikaisesti kaksi terveydenhoitajaa jäljitystyöhön joulukuussa. Jäljitystyötä on  tehty myös ilta- ja viikonlopputyönä ja korvaukset on maksettu KVTES mukaisesti.

Muita palveluhankintoja yksityisiltä palveluntuottajilta:

Epidemiatilanteen laajetessa henkilöstöresurssia siirrettiin koronatyöhön, jolloin avovastaanotolla kiireellinen hoitoonpääsy heikkeni. Pikapolin, eli kiireellisen hoidon palveluita on ostettu lokakuusta 2021 alkaen yksityiseltä palveluntuottajalta. 

Lasten ja nuorten terveyspalveluiden tarve on selkeästi kasvanut, joten koronapandemian aikana opiskeluterveydenhuollon työpanosta on kohdennettu nuorten vastaanottokäynteihin. Lakisääteiset naisten kohdunkaulansyövän joukkoseulonnat on ostettu yksityiseltä palveluntuottajalta vuosille 2020, 2021 ja 2022 määräaikaisilla sopimuksilla.

Suun terveydenhuollossa oli jo ennen epidemiatilannetta haasteita tuottaa suun terveyspalvelut lakisääteisessä määräajassa. Koronaepidemian puhjetessa suun terveyspalveluiden toteuttaminen supistettiin koskemaan vain päivystyksellistä / kiireellistä hoitoa, tämä oli määräaikainen toimenpide vuoden 2020 keväällä. Tämän toimeenpanoon oli valtakunnallinen ohje, jolla pyrittiin tartuntojen leviämisen ehkäisyyn. Tämä määräaikainen hoidon supistaminen aiheutti hoitoon pääsyyn haasteita. Epidemiatilanteen edelleen pitkittyessä suun terveydenhuollon palveluihin pääsy on heikentynyt, ja hoitoon pääsyn turvaamiseksi on tehty palvelunhankintaa yksityiseltä palveluntuottajalta.

Henkilöstö

Työnantaja on eri keinoin tukenut henkilöstön työssä jaksamista ja sitoutumista työskentelyyn poikkeustilanteessa muun muassa varallaolokorvaus, korotettu hälytysraha, korotetty TYKY- seteli.  Esimiehille ja henkilöstölle on aloitettu sekä yksilö- että ryhmätyönohjauksia tarpeen mukaisesti, sekä lisätty johdon jalkautumista yksiköihin keskustelemaan mahdollisuuksien mukaan. Palvelunostoilla on pyritty turvaamaan oman henkilöstön työn kohdentaminen kunnan lakisääteisiin terveyspalveluihin, mukaan lukien tarvittava kiireellinen terveyspalvelu, yksityisten palveluntuottajien tehdessä koronatyön eri osatehtäviä. Kun koronatilanne on heikentynyt, eikä yksityinen palveluntuotanto ole kyennyt vastaamaan palvelutarpeeseen, on omasta toiminnasta siirretty henkilöstöä ko. toimintaan. Tästä esimerkkinä loppuvuoden 2021 jäljityksen ruuhkautuminen korkean tartuttavuuden ja sairastumisten vuoksi. Pääosin jäljittäminen on rovaniemen alueella koko koronapandemia-ajan ollut hyvällä tasolla, poikkeuksena edellä mainittu ajankohta. Henkilöstötyövuosien kohdentamista koronatyöhön on hankala mitata, sillä henkiöstöä on voitu siirtää omassa toiminnassa esimerkiksi jäljitystyöhön kesken työpäivän muutamaksi tunniksi, ja taas vastaavasti koronatyöhön varattua resurssia siirretty perustyöhön.

Terveyspalveluiden palveluesimiesten ja koronatyön vastuulääkäreiden työn kuormitus on ollut suurta. Akuutit  koronatilanteen muutokset ovat vaikeuttaneet oman perustyön tekemistä, jolloin ylitöitä on kertynyt pakollisten tehtävien hoitamiseen virka-ajan ulkopuolella. Terveyspalveluiden kehittämistyö on ollut lähes mahdotonta koronatilanteessa, joten työn kertymää on myös terveyspalveluiden johtamistyötä tekevillä. Haasteena on ollut myös avainhenkilöiden vaihtuminen ja sitä myötä tehtäviin perehdyttäminen on ollut pirstaleista. Esihenkilömuutokset ovat vääjämättä vaikuttaneet myös henkilöstöjohtamiseen.

Terveyspalveluissa säännöllisesti seurataan irtisanoutuneiden määrää ja loppukeskustelussa työntekijä usein kertookin syyn irtisanoutumiselleen, sekä tulevaisuuden suunnitelmansa. Tiedossa olevia syitä irtisanoutumiselle on muun muassa eläkoityminen, siirtyminen yksityisen työnantajan palvelukseen, kouluttautuminen uuteen ammattiin, lisäkoulutuksen myötä siirtyminen asiantuntijatehtäviin, sisäinen siirto toiseen yksikköön/tehtävään, muutto toiselle paikkakunnalle. Terveyspalveluiden vapautuviin vakansseihin on paljon hakijoita, ja vakanssit on saatu jokaisella rekrytointikierroksella täytettyä, joten tästä johtuen ei ole vajetta henkilöstöresurssissa, poislukien puhe- ja toimintaterapeutin vakanssit. Pitkiin sijaisuuksiin on myös sijaisia saatavilla hyvin, akuutit ja lyhytaikaiset sijaisuudet ovat haastavia täyttää muun muassa itsenäisen vastaanottotyön luonteen vuoksi.

Terveydenhuollon palvelualueella vakanssien kokonaismäärä on 285. 

Liite: Terveyspalveluiden irtisanoutuneet vuosina 2018-2021,  Terveyspalveluiden hoitohenkilöstön ylityöt vuonna 2021.

 

Terveyspalveluiden hoidon saatavuus

Terveyspalveluiden hoidon saatavuuteen on vaikuttanut paitsi palvelutuotannon keskittäminen koronatyön kiireellisiin palvelutarpeisiin, myös henkilöstön korona-altistumisista ja sairastumisista aiheutuneet poissaolot.

Suun terveydenhuollon lakisääteinen hoitoonpääsyaika eli hoitotakuu on kolme (3) kuukautta. Tämä aika voidaan ylittää kolmella (3) kuukaudella, mikäli potilaan terveys ei vaarannu. Vuoden vaihteessa 31.12.2021 suun terveyspalvelua odotti 1111 asiakasta. Huhtikuussa 2022 suun terveydenhuollossa on kuuden (6) kuukauden odotusaika kiireettömään hoitoon ja hammastarkastukseen. Päivystyksellinen, kiireellinen ja puolikiireellinen hammashoito toteutuu, mutta tarvittava jatkohoito pitkittyy. Suun terveydenhuollossa on hankittu palvelua yksityiseltä palveluntuottajalta lakisääteisen tehtävän turvaamiseksi. Pandemiatilanteen alussa suun terveydenhuollon toimintoja supistettiin hetkeksi valtakunnallisen ohjeen mukaan. Suun terveydenhuollosta suuhygienistit ovat osallistuneet jäljitystyöhön epidemian huippuaikoina, jolloin heidän palvelunsa ovat ruuhkautuneet. 

Avovastaanotolla, eli terveysasemilla lakisääteinen hoitoonpääsyaika eli hoitotakuu on seuraava: Arkisin terveyskeskuksen aukioloaikana sinne on saatava välittömästi puhelinyhteys tai sinne on voitava mennä käymään. Jos hoidon tarpeen arviointi vaatii terveyskeskuksessa käyntiä, sinne on saatava aika kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Hoitoon on terveyskeskuksessa päästävä viimeistään kolmessa kuukaudessa. Ensiapuun ja kiireelliseen hoitoon on päästävä heti potilaan asuinpaikasta riippumatta.  Päivytyksellinen hoito toteutuu LSHP sijaitsevan päivystyksen toimesta, kiireellistä hoitoa tarjotaan sekä terveysasemilla, että ostopalvelun turvin. Kiireettömissä asioissa ei ole päässyt vastaanotolle ja pitkäaikaissairauksien kontroilleja on jäänyt paljon toteutumatta. Huhtikuussa 2022 kutsujärjestelmässä on useita kymmeniä potilaita odottamassa vastaanottokäyntiä. Palvelutarpeeseen vastaamiseen on suunnitelma, ja kutsujonoa puretaan resurssien sallimissa rajoissa. Avovastaanotto on mukana THL:n Hyvä vastaanotto- valmennusryhmässä, jonka tavoitteena on hoidon saatavuuden parantaminen. Tätä tavoitetta ei ole mahdollista saavuttaa pelkällä toiminnan muokkaamisella, vaan lisäksi tarvitaan perusterveydenhuollon vahvistamista henkilöstöresurssien muodossa.

Tulevaisuuden sotekeskus- hankkeessa on tehty nykytila-analyysi, jonka avulla kehittämistyötä tehdään kuntalaisten palvelutarpeisiin vastaamiseksi. Tällä hetkellä potilastietojärjestelmästä ei saada luotettavaa raportointitietoa hoitoon pääsystä, eikä potilaita aseteta erilliseen hoitojonoon. Potilaita ei kiireettömän hoidon osalta laiteta erilliseen hoitojonoon, koska se ei ole hoitotakuu lainsäädännön mukaista. Hoito tulee lain mukaan järjestää määräajassa, jos hoidon tarve on todettu. Potilastietojärjestelmästä tulisi siirtyä kansalliseen Avoilmoon (perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoitus) tieto kiireettömän hoidon odotusajoista, mutta tiedon siirtymisessä on potilastietojärjestelmäkohtaista ongelmaa, johon järjestelmätoimittaja ei ole toistaiseksi löytänyt ratkaisua. Näistä seikoista johtuen tarkkaa tietoa hoidon jonotusajoista ei ole saatavissa suoraan tietojärjestelmistä.

Covid-19 pandemiatilanteen aikana lakisääteisiä terveyspalveluita on tuotettu sisäisillä tehtävänsiirroilla, henkilöstövuokrauksella, palvelujen ostoilla ja määräaikaista henkilöstöä palkkaamalla. Rovaniemen osalta voidaan todeta, että pandemiatyössä on noudatettu STM ja THL ohjeita ja palveluiden tuottaminen yhteistyössä yksityisten palveluntuottajien kanssa onnistui hyvin. Epidemiatilanne kunnassa oli hallinnassa, samoin alueen sairaalakuormitus. Pandemiatilanteen normalisoiduttua alkaa hoitovelan purkaminen ja terveyspalveluiden henkilöstöresurssin suuntaaminen perustehtäviin ja niiden edelleen kehittämiseen.

Vuodelta 2021 Rovaniemen kaupunki on anonut valtiolta Sosiaali- ja terveydenhuollon Covid-19 kustannuksia seuraavasti:

Koronatestaus 13 012 628,00 € , Tartuntojen jäljittäminen 721 868,00 €, Koronarokottaminen 1 771 536,00 €, Perusterveydenhuollossa Covid19- taudin sairaalahoito 34 404,00 €, Muut välittömät kustannukset   1 079 976,00 €. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Tuulikki Louet-Lehtoniemi, sosiaali- ja terveysjohtaja, tuulikki.louet-lehtoniemi@rovaniemi.fi

Hyvinvointilautakunta päättää hyväksyä laaditun vastauksen ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Hyvinvointilautakunta päätti yksimielisesti sosiaali-ja terveysjohtajan esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Kaisa Kuusela, palvelualuepäällikkö, kaisa.kuusela@rovaniemi.fi
  • Outi Palmén, hallintoylilääkäri, outi.palmen@rovaniemi.fi

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus hyväksyy hyvinvointilautakunnan 11.5.2022 § 58 vastauksen ja lähettää sen edelleen kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Esitys kaupunginvaltuustolle

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.