Kaupunginhallitus, kokous 3.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 171 Rovaniemen kaupungin lausunto ehdotuksesta Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmiksi vuosille 2022-2027 ja sen ympäristöselostuksesta

ROIDno-2020-3416

Valmistelija

  • Jukka Ylinampa, kaupungininsinööri, jukka.ylinampa@rovaniemi.fi
  • Marko Rautio, kunnossapitoinsinööri, marko.rautio@rovaniemi.fi
  • Aku Raappana, suunnittelupäällikkö, aku.raappana@rovaniemi.fi
  • Markku Pyhäjärvi, kaavoituspäällikkö, markku.pyhajarvi@rovaniemi.fi

Perustelut

Lapin ELY-keskus on valmistellut yhteistyössä Kemijoen tulvaryhmän kanssa Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaehdotuksen vuosille 2022–2027. Tulvariskien hallintasuunnitelmissa esitetään tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Tulvariskien hallintasuunnitelmaan sisältyy SOVA-lain (200/2005) mukainen ympäristöselostus.

Kemijoen vesistöalueelta on maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä (20.12.2018) nimetty valtakunnallisesti merkittäväksi tulvariskialueiksi Rovaniemi, Kemijärvi ja Kittilä. Alueet sisältyvät Suomen 22 merkittävän tulvariskialueen joukkoon. Tulvariskien vähentämiseksi, tulvien ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi sekä tulviin varautumisen parantamiseksi merkittävän tulvariskialueen sisältäville vesistö- ja merenrannikon alueille on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelmat. Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelma on tarkistettu Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristövastuualueella Kemijoen vesistöalueen tulvaryhmän ohjauksessa. 

Suunnitelmassa esitetään alueelle ehdotetut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi perusteluineen sekä arvioidaan edellisessä tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Suunnitelmassa kuvataan myös muita tulvariskien hallinnan kannalta olennaisia asioita, kuten viranomaisten toiminta tulvatilanteessa. Suunnitelma perustuu vesistöalueelta tehtyyn tulvariskien alustavaan arviointiin, tulvavaara- ja tulvariskikarttoihin sekä olemassa olleisiin tulvariskien hallinnan asiakirjoihin.

Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2022–2027 pohjautuu vuosien 2016–2021 hallintasuunnitelmaan, mutta se on päivitetty kauttaaltaan uusilla tiedoilla ja sitä on pyritty selkeyttämään siten, että hallintasuunnitelman oleelliset kohdat tavoitteet ja toimenpiteet ja niiden taustalla olevat tiedot tulevat selkeästi esille.

Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen (12.11.2019) mukaisesti hallintasuunnitelman tavoitteita on muutettu 1.kauden suunnitelmasta laskemalla tavoitetasoja siten, että niiden saavuttamiseksi on konkreettisia toimenpiteitä. Nyt tavoitteet on jaoteltu ensisijaisiin lyhyemmällä aikavälillä saavutettaviin tavoitteisiin ja toissijaisiin pidemmällä aikavälillä saavutettaviin tavoitteisiin. Lisäksi tavoitteiden nimiä on yksinkertaistettu ja tuotu selkeämmin esille, miten kukin tavoite saavutetaan. Seuraavat muutokset tehtiin tavoitteisiin:

  • Tavoiteluku on uudistettu kokonaan ja tavoitteet ja niiden saavuttamista on kuvattu 1. kautta tarkemmin. Myös tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteys on ensimmäistä kautta tarkemmin tuotu esille. 

  • Tavoitelukuun on lisätty oma luku vuosien 2016–2021 hallintasuunnitelmassa esitetyille tavoitteille ja kuvattu niiden edistyminen. 

  • 2. kauden hallintasuunnitelmassa kaikkien tavoitteiden tavoitetasoja (pl. vaikeasti evakuoitavat kohteet) on laskettu siten, että merkittävillä tulvariskialueilla ensisijaisesti pyritään suojaamaan kohteet 1/100a tulvilta ja 1/250a tulvien tavoitetasoa tavoitellaan vasta toissijaisesti, kun ensisijainen tavoite on saavutettu. Tulvariskialueiden ulkopuolella ensisijainen tavoitetaso on 1/50a tulva ja toissijainen tavoitetaso 1/100a tulva.
     

Toimenpiteiden monitavoitearviointi on tehty 1. kauden hallintasuunnitelman valmistelun yhteydessä, eikä sitä tehty uudelleen. Toimenpidevalikoimaan ei ole nostettu takaisin edellisessä suunnitelmassa hylättyjä toimenpiteitä. 1. kauden toimenpidevalikoimasta poistettiin tulvavesien pidättäminen valuma-alueella uudella säännöstelyaltaalla. Muilta osin toimenpiteet ovat samat kuin 1. kauden suunnitelmassa, mutta joitakin uusia toimenpiteitä on lisätty erityisesti tulvatilanteessa ja tulvan jälkeen tehtäviin toimenpiteisiin. Toimenpiteisiin tehtiin seuraavat muutokset (suunnitelman luku 6): 

  • Tulvariskiä vähentäviin toimenpiteisiin on lisätty kaksi toimenpidettä: Tulvariskin huomioiminen liikenneverkoston suunnittelussa ja toimintojen uudelleen sijoittaminen (1. kaudella vain jälkitoimenpiteissä), lisäksi maankäytön suunnittelun nimeksi on vaihdettu toimenpidettä paremmin kuvaava nimi: tulvariskin huomioiminen rakentamisessa ja kaavoituksessa. 

  • Tulvasuojelutoimenpiteistä on poistettu kokonaan tulvavesien pidättäminen vesistöalueella uudella säännöstelyaltaalla ja lisätty kaksi uutta toimenpidettä: Kemijärven patojen korottaminen ja Yhdyskuntatekniikan suojaustoimenpiteet. 

  • Valmiustoimenpiteisiin on lisätty tilapäisten tulvasuojeluvälineiden hankinta ja testaus 

  • Toimenpiteisiin tulvatilanteessa on ”Tilapäisten tulvasuojeluvälineiden käyttö ja kehittäminen” -toimenpiteestä eritelty tilapäisten välineiden hankinta ja testaus ja tilapäisten välineiden käyttö. Tilapäisten välineiden käyttö on tässä kategoriassa ja välineiden hankinta ja testaus valmiustoimenpiteissä. Kategoriaan on lisäksi lisätty kuusi uutta toimenpidettä: Keskeisten liikenneväylien toimivuus, Vapaaehtoistoiminnan hyödyntäminen, Sähkönjakelun turvaaminen erityiskohteille, Ajantasaisen tulvatilannekuvan ylläpito, Tilapäismajoituksen järjestäminen ja Talousveden laadun varmistaminen. 

  • Jälkitoimenpiteistä on siirretty ”Toimintojen uudelleen sijoittaminen” -toimenpide tulvariskiä vähentäviin toimenpiteisiin ja lisätty neljä uutta toimenpidettä: Tieyhteyksien avaaminen, Ympäristövahinkojen selvittäminen, Korjaustoimenpiteet ja Tulvan hallinnan arviointi. 

  • Toimenpiteiden arviointi (ensimmäisen kauden hallintasuunnitelman luku 9) on siirretty kokonaisuudessaan ympäristöselostuksen arvioinnin yhteyteen (liitteen 1 luvut 4 ja 5), hallintasuunnitelman luvussa 6.6 on yhteenveto arvioinnista.
     

Lapin ELY-keskus pyytää lausuntoa Rovaniemen kaupungilla 14.5.2021 mennessä.

Elinvoimapalvelut toimiala on valmistellut seuraavan lausunnon:

Tavoite 1: Alueen väestö on turvassa tulvilla

Kiinteistönomistajien tietoisuutta oman kiinteistön tulvavaarasta tulisi parantaa. Tätä voitaisiin edesauttaa esimerkiksi tulvariskialueille sijoitettavilla kiinteillä korkopaaluilla, joihin eri tulvien korot olisi merkitty. Tulvariskialueen uudisrakentaminen luvitetaan vain kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan korkeuden yläpuolelle. Tulva-aikaan tulvan tilannekuvan ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää. Tiedoituksen toiminnalla on varmistettava, että oikea ja ajantasainen tieto saavuttaa kansalaiset ja että tieto on helposti ymmärrettävässä muodossa. Kaupunki avustaa kiinteistönomistajia tilapäisten tulvasuojausten rakentamisessa, esimerkiksi suojauksissa käytettävien maa-ainesten hankinnassa. Koska suojaustoimenpiteitä vaativien tulvien vaihteluväli saattaa olla useita vuosia, tulee varautumisen ja harjoituksien avulla varmistaa, että viranomaisten sekä muiden toimijoiden vastuurajat pysyvät selvinä, yhteystiedot päivittyvät ja tieto-taito säilyy tulvasuojelutoiminnan osalta.

Tavoite 2: Vaikeasti evakuoitavien kohteiden toiminta on turvattu tulvatilanteissa

Kiinteistöjen häiriötön käyttö tulee varmistaa tulvatilanteessa mahdollisimman pitkälle. Kiinteistön tavoitettavuus varmistetaan tarvittaessa kulkuyhteyksien korottamisella. Viemäriverkoston rakenteellisilla ratkaisuilla voidaan estää tulvaveden nousu viemäriverkostossa, jolloin viemäriverkosto ei aiheuta häiriötä eikä evakointitarvetta kohteissa. Energian saanti kohteissa tulee varmistaa verkoston toimintavarmuuden lisäksi varajärjestelmillä.

Tavoite 3: Vesi- ja jätevesihuolto toimivat tulvatilanteissa

Jätevesipumppaamoiden sähkön saanti tulisi turvata ja varmistaa varajärjestelmillä, jos tulvavesi aiheuttaa sähkönjakeluhäiriöitä. Tulvaveden pääsemisen jätevesijärjestelmään on käytännössä todella vaikeaa estää. Tulvavesi jätevesijärjestelmässä ei sinällään estä järjestelmän toimintaa.

Tavoite 4: Tulvat eivät aiheuta merkittävää haittaa sähkön- ja lämmönjakelulle

Jakeluverkkoyhtiöt ovat kartoittaneet riskikohteet hyvin, kohteiden korkeudet on mitattu ja valiaikainen suojaustarve on suunniteltu. Jakokaappien sijainnit ja korkeudet tulisi suunnitella ja toteuttaa niin, että verkoston toiminta tulvatilanteissa varmistetaan.

Tavoite 5: Yleiset tiet ja tärkeimmät kadut ovat liikennöitävissä tulvien aikana

Katuverkon riskikohteet on kartoitettu ja lueteltu tulvantorjuntasuunnitelmaan. Kiinteiden tulvasuojelurakenteiden yleissuunnitelmassa otetaan huomioon, mitä teiden korottamisella voidaan saavuttaa. Kulkuyhteyksien toimivuuden varmistamisen lisäksi teiden korotuksilla voidaan toteuttaa aluesuojauksen osastointia, jolloin tulvatilanteen hallinta on helpompaa. Keväällä 2020 varauduttiin Pulkamontien korottamiseen terveysaseman kulkuyhteyden varmistamiseksi.

Tavoite 6: Tulvat eivät aiheuta pitkäkestoista tai laaja-alaista haittaa ympäristölle

Tulvariskialueella olevien polttoainejakeluasemien tekniikan ja rakenteen toimivuus tulee varmistaa tilanteissa, jossa vesi nousee jakelualueelle. Polttoaineita ei saa päästä veteen. Kiinteistön omistajien tulee varmistaa että, lämmitysöljy ei pääse säiliöstä veteen.

Tavoite 7: Tulvat eivät aiheuta korjaamatonta haittaa kulttuuriperinnölle

Tulvariskialueella sijaitsevat Arktikum ja kotiseutumuseo. Kiinteistön omistajien tulee huomioida sijainti toiminnassaan ja varautumisessaan.

Tulvariskiä vähentävät toimenpiteet

SYKE:n laatimat tulvakartat ovat ensiarvoisen tärkeitä tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Tulvakarttojen tarkkuus ja ajantasaisuus mahdollistavat menestyksellisen tulvasuojelun.

Tulvariskin huomioiminen rakentamisessa ja kaavoituksessa

Uusien rakennusten ensisijainen suojaus on rakennuksen perustusten riittävä korkeustaso. Tulvariskialueen ja tulvavallien rakennuspaikkojen maanomistuksen moninaisuuden vuoksi kiinteistä tulvasuojelurakenteista ei välttämättä saada koko aluetta kattavaa. 

Tulvariskin huomioiminen liikenneverkoston suunnittelussa

Rovaniemellä maanteiden ja katujen korottamisella voidaan vaikuttaa laajan alueen tulvasuojaukseen. Maantiellä korottaminen on ympäröivän maankäytön kannalta usein katuverkkoa helpompi toteuttaa vaikkakin korottaminen aiheuttaa toimenpiteitä myös liittyvällä katuverkolla. Katuverkon osalta on kartoitettava kohteet, joissa katuja voidaan korottamalla saada tulvarajan 1/100a yläpuolelle. Korotusmahdollisuudet tulee tarkastella aina katujen peruskorjauksen yhteydessä. Jos katua korottamalla on mahdollisuus edistää laajemman alueen tulvasuojausta, niin kohteita voidaan ottaa toteutukseen myös tämän perusteella. Myös ranta-alueille rakennettavia jalankulku- ja pyöräteitä voidaan käyttää tulvapenkereinä asutusta suojaamaan. Rakennetuilla alueilla katuverkon toteuttaminen tulvarajan yläpuolelle ei ole aina mahdollista johtuen kiinteistöjen liittymien ja ympäristön kuivatusrakenteiden korkeuksista. Uusien rakennuspaikkojen ja katujen välisessä korkeusasettelussa tulee huomioida hulevesien vaatimat kaltevuudet.

Omatoiminen varautuminen

Kevään 2020 kokemuksien perusteella kiinteistön omistajia tulisi opastaa niin, että he selvittäisivät oman kiinteistön perustuksen “suojakorkeuden” ja että he tietäisivät mitä annettu tulvaennuste tarkoittaa omistamansa kiinteistön maastokohdassa.

Tulvasuojelutoimenpiteet: Tulvasuojaukset Rovaniemellä

Rovaniemen kaupunki on aloittanut kiinteiden tulvasuojelurakenteiden yleissuunnittelun tulvariskialueille. Yleissuunnitelma on tulvasuojauskokonaisuus, joka voi sisältää erilaisia tulvasuojeluratkaisuja, kuten perinteisiä tulvapenkereitä, tulvaseiniä, katujen ja teiden korottamisia tai muita suojausratkaisuja. Yleissuunnitteluun osallistetaan alueen asukkaat ja tulvatoimijat mahdollisimman laajasti. Yleissuunnitelmassa selvitetään tulvasuojelurakenteiden tekniset ja taloudelliset lähtökohdat sekä kiinteistönomistajien tehtävät ja vastuut. 

6.2.1 Tulvasuojaukset Rovaniemelle

"Toimenpiteen edistäminen ja tavoitteiden saavuttaminen" 

"Toimenpiteellä voidaan konkreettisesti suojata tulvan uhkaamia kohteita ja estää haitallisten aineiden leviämistä ympäristöön 1/50a tulvaan asti. Yhdessä Kemijoen säännöstelyn optimoinnin kanssa on mahdollista saavuttaa korkeampi suojaustaso (1/100a). Toimenpiteellä voidaan saavuttaa useita tavoitteita (tavoitteet 1–4 ja 6–7). Penkereet voivat aiheuttaa vastustusta mm. maisemahaittojen vuoksi, jolloin toimenpide voi jäädä toteutumatta. Yksittäisten asuinrakennusten suojaaminen pysyvällä penkereellä on kiinteistönomistajan vastuulla, joten toimenpiteen toteutuminen on riippuvainen kiinteistönomistajan resursseista. Yksittäisiä kohteita voidaan vaihtoehtoisesti suojata myös tilapäisillä menetelmillä."

Tulvariskien hallintasuunnitelman kohdassa 6.2.1 on esitetty, että suojaustaso 1/100a saavutetaan pysyvien tulvasuojausrakenteiden ja Kemijoen säännöstelyn optimoinnin yhteisvaikutuksella. 1/100a suojaustason laskeminen Kemijoen säännöstelyn optimoinnilla 1/50a tasolle tulisi perustella erityisesti Rovaniemen tulvariskialueilla, joissa Ounasjoen vaikutus tulvankorkeuteen on merkittävä. Lisäksi tulisi tarkemmin määrittää mitä Kemijoen säännöstelyn optimoinnilla tässä yhteydessä tarkoitetaan.

Pelastus- ja varautumissuunnitelmien päivittäminen

Rovaniemen kaupungin valmiusohjeen mukainen tulvantorjuntasuunnitelma on laadittu valmiiksi. Tiedot täydentyvät kaupunkikonsernin kiinteistöjen osalta vuoden 2021 aikana.

Tilapäisten tulvasuojelurakenteiden hankinta ja testaus

Tilapäisten suojausten käyttöä on Rovaniemellä harjoiteltu ja tulvasuojelumateriaalia on hankittu. Kevään 2020 tulvassa tilapäisiä suojauksia rakennettiin noin 1000 hiekkatäytteisen suursäkin avulla. Rumpujen ja kaivojen tukkimisessa kokeiltiin erillaisia ratkaisuja. Paineilmalla täytettävä pallo osoittautui tositilanteessa hyvin käyttökelpoiseksi ja niitä on tullaan hankkimaan lisää. Vanhojen sulkulaitteiden toimissa havaitut puutteet korjataan ja sulkulaitteita uusitaan tarpeen mukaan.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää antaa edellä olevan lausunnon ehdotuksesta Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmiksi vuosille 2022-2027 ja sen ympäristöselostuksesta.

Päätös

Kaupunginhallitus kuuli asiassa kaupungininsinööri Jukka Ylinampaa.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Lapin ELY-keskus

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.