Kaupunginhallitus, kokous 3.5.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 180 Valtuuston itsearviointi kaudelta 2017-2021

ROIDno-2021-1641

Valmistelija

  • Kaisa Laitinen, kaupunginsihteeri, kaisa.laitinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Kuntaliitto on 12.1.2017 antanut yleiskirjeen valtuuston  työskentelyn arvioinnista. Kuntaliitto suosittelee, että istuntokauttaan päättävät valtuustot arvioisivat ammattijohdon avustamana omaa toimintaansa, saavuttamiaan tuloksia, käyttämiään työskentelytapoja sekä toimintansa kehittämistarpeita. Itsearvioinnin yhteydessä olisi tärkeää kartoittaa, miten niin valtuustotyöstä luopuvat kuin siellä työskentelyään jatkavat ovat kokeneet edellytyksensä hoitaa valtuutetun työtä ja mahdollisuutensa vaikuttaa valtuustotyön kautta sekä mihin suuntaan valtuustotyötä olisi heidän mielestään kehitettävä.

Valtuustokauden 2017 - 2021 itsearviointikysely toteutettiin helmikuussa 2021. Kaikille varsinaisille valtuutetuille lähetettiin sähköinen kyselylomake. Valtuutettuja pyydettiin vastaamaan kyselyyn henkilökohtaisesti.

Kyselytutkimus koostui kolmesta eri osa-alueesta:

A: Valtuuston itsearviointi

B: Kaupunkistrategian arvioini

C: Organisaatiouudistuksen arviointi

Tässä raportissa esitellään osan A eli valtuuston itsearviointikyselyn tulokset.

Kaupunkistrategiaa koskevan kyselyn tuloksia hyödynnetään uuden kaupunkistrategian valmistelussa ja organisaatiouudistusta koskevan osion tulokset esitellään osana oraganisaatiouudistuksen arviointiraporttia.

Valtuuston itsearvioinnissa selvitettiin valtuutettujen henkilökohtaista arviointia kuluvan valtuustokauden työskentelystä seuraavista 7:stä eri näkökulmasta:

  • Edellytykset ja vaikuttamismahdollisuudet
  • Toimintakulttuuri ja ilmapiiri
  • Valmistelun toteutuminen ja yhteistyö
  • Asukkaiden osallisuuden ja vaikuttamisen toteutuminen
  • Toimintatavat
  • Valtuuston tehtävät ja tavoitteet
     

Vastaajat arvioivat myös missä onnistuttiin ja missä epäonnistuttiin ja mitä jäi kesken. Vastaajia pyydettiin myös esittämään oma näkemyksensä siitä, mihin tulevalla valtuustokaudella tulisi erityisesti perehtyä.

Kyselylomake lähetettiin sähköisesti 51 valtuutetulle. Kyselyyn vastasi 26 valtuutettua eli vastausprosentti  oli 51 %. 

Keskeiset johtopäätökset:

  • Edellytykset hoitaa luottamustehtävää ovat erittäin tai melko hyvät. Taloudelliset etuudet voisivat olla paremmat.

  • Vähän yli puolet vastaajista kokee sosiaalisen median käytön kuormittavana. Some-käyttäytymiselle tulisi laatia yhteiset pelisäännöt.

  • Parhaat vaikuttamismahdollisuudet nähdään olevan kaupunginjohtajalla ja kaupunginhallituksella. Järjestöillä, asukkailla, vaikuttamistoimielimillä sekä jaostoilla vaikuttamismahdollisuudet ovat kaikista huonoimmat.

  • Valtuustolla on parhaat vaikuttamismahdollisuudet organisaation ja hallinnon rakenteisiin, kaupungin visioon ja strategiaan sekä kokonaisohjaukseen.

  • Tehdyt linjaukset perustuvat jokseenkin hyvin yhteisesti sovittuihin arvoihin. Luottamushenkilöt suhtautuvat toisiinsa jokseenkin kunnioittavasti. 

  • Strategia ei ohjaa riittävästi päätöksentekoa. Päätöksiin ei sitouduta kovinkaan hyvin eikä yhteisesti sovittuja pelisääntöjä aina noudateta.

  • Valtuuston päätöksenteko on vastaajien mielestä

    • enemmän yksittäispäätöksentekoa kuin ennakoivaa ja strategiaan pohjautuvaa,

    • enemmän mielikuviin kuin faktoihin perustuvaa,

    • enemmän sisäpiirimäistä kuin avointa,

    • jokseenkin keskustelua sallivaa,

    • enemmän tehotonta kuin tehokasta,

    • yksilölliset näkemykset sallivaa,

    • enemmän nurkkakuntamaista kuin kokonaisetua ajavaa sekä

    • enemmän ristiriitaista kuin yksituumaisuuteen pyrkivää.

  • Viranhaltijavalmistelun osalta nähtiin, että

    • asioiden valmistelutekstit ovat yleensä moitteettomia ja päätösesitykset ovat selkeitä,

    • viranhaltijat ovat yleensä hyvin tavoitettavissa ja heiltä saa tarvittaessa lisätietoja,

    • ratkaisuvaihtoehtoja tulisi kuitenkin olla enemmän ja osallisia tulisi kuulla jo valmisteluvaiheessa ja että

    • viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden välillä ei aina ole luottamusta.

  • Yhteistyössä eri toimijoiden välillä nähtiin paljon parannettavaa:

    • Yhteistyö toimii parhaiten valtuustoryhmien puheenjohtajien välillä sekä valtuustoryhmien sisällä.

    • Yhteistyö toimii heikoimmin kaupunginhallituksen ja lautakuntien välillä sekä kaupungin ja konserniyhteisöjen välillä.

    • Kaupungin yhteistyössä sekä elinkeinoelämän, järjestöjen että asukkaiden kanssa on myös paljon parannettavaa.

  • Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen toteutuvat parhaiten kaupungin verkkosivujen käytön osalta.

    • Asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen mahdollisuuksia osallistua suunnitteluun tulisi tukea enemmän.

    • Asukkailla tulisi olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia osallistua toiminnan ja talouden suunnittelluun.

    • Asukkaita tulisi myös kuulla ennen päätöksenteko nykyistä enemmän.

    • Palvelujen käyttäjillä tulisi olla nykyistä enemmän mahdollisuuksia osallistua käyttämiensä palvelujen suunnitteluun ja kehittämiseen ja heitä voitaisiin valita myös toimielimiin

  • Nykyiset päätöksentekotavat koettiin toimiviksi.

    • Kaupunginhallituksen ja lautakuntien välistä yhteistyötä voitaisiin kuitenkin lisätä ja lautakunnilla voisi olla omia iltakouluja.

    • Kaupunginhallituksen toimintaa tulisi tukea mm. koulutuksella koko toimikauden ajan.

    • Päätöksenteon perustaksi tulisi saada tietoa mahdollisimman paljon.

  • Valtuuston sähköiset kokoukset ovat onnistuneet joko melko tai erittäin hyvin.

  • Vastaajat arvioivat, että kokonaisuutena valtuuston työskentely on onnistunut melko hyvin.

  • Valtuusto onnistui erityisesti kaupunginjohtajan valinnassa sekä sähköisiin kokouksiin siirtymisessä.

  • Valtuusto epäonnistui erityisesti talouden hoitamisessa, isoissa hankkeissa (uimahalli, silta, toimitilat) sekä johtamisessa ja päätöksentossa.

  • Vastaajat näkivät, että tulevalla valtuustokaudella tulisi keskittyä erityisesti

    • talouden tasapainottamiseen

    • kaupunkistrategian uudistamiseen ja jalkauttamiseen

    • omistajaohjauksen kehittämiseen

    • elinvoiman vahvistamiseen

    • lasten ja nuorten hyvinvointia tukevien palvelujen kehittämiseen sekä ikäihmisten palvelujen kehittämiseen

    • sote-uudistukseen.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus merkitsee raportin Rovaniemen kaupunginvaltuuston itsearvioinnista kaudelta 2017 – 2021 tiedoksi ja saattaa sen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Esitys kaupunginvaltuustolle

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.