Kaupunginvaltuusto, kokous 15.2.2021

Perustelut

Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2020 ja siihen sisältyvä toimenpideohjelma vuosille 2015 – 2017 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 23.3.2015. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistäminen sisältyy myös osana kaupungin hyvinvointisuunnitelmaa ja vuosina 2017 – 2019 on ikäihmisten palvelujen kehittämistä ja järjestämistä ohjattu myös erillisillä suunnitelmilla mm. Ikäihmisten palvelujen strateginen suunnitelma vuosille 2016 – 2018 NHG:n tuella.

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, 5 §) niin kutsuttu vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia tarkistamaan ja laatimaan suunnitelman toimenpiteistä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lain mukaan suunnitelman hyväksyy kunnanvaltuusto ja se on tarkastettava valtuustokausittain.

Suunnitelmassa (5 §) tulee olla esitettynä:

1. Arvio ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilasta, heille tarjottavista palveluista ja palvelurakenteeseen vaikuttavista tekijöistä

2. Tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tueksi sekä tarjottavien palveluiden kehittämiseksi

3. Toimenpiteet, joilla kunta vastaa tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvio voimavaroista, jotka tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseen

4. Määritelmä eri tahojen vastuista toimenpiteiden toteuttamisessa

5. Määritelmä yhteistyön toteuttamisesta eri tahojen kanssa

Edellisessä Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmassa vuoteen 2020 on kaupungin vanhuspolitiikan visioksi kuvattu: Rovaniemellä ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi ja voi elää hyvää elämää. Arvoiksi on määritelty turvallisuus, kumppanuus ja merkittäväksi kokeminen.

Nyt päivitettävässä hyvinvointisuunnitelmassa huomioidaan kaupunkistrategia vuoteen 2025, jonka tavoitteina ovat sujuvat ja asiakaslähtöiset palvelut, elämyksellinen ja toimiva elinympäristö sekä elinvoimaiset ja monipuoliset elinkeinot. Strategian arvopohjana on inhimillisyys, luotettavuus, turvallisuus ja luovuus. Kaupunkistrategian toteutus tapahtuu hallinto- ja organisaatiorajat ylittäen. Kaupunkistrategiaa toteutetaan ohjelmilla, joista Ikääntynen väestön hyvinvointisuunnitelman päivittäminen vuoteen 2025 on yksi osa ja joka huomioidaan strategian toimenpanon yhteydessä. Tavoitemittaristo on talousarviokirjassa ja mittaaminen tapahtuu osana talousarvioprosessia ja hyvinvointikertomusta.

Rakentamisen, kaavoituksen ja esteettömän ympäristön kysymykset korostuvat väestön ikääntyessä. Ikäystävällinen ympäristö huomioi iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukee heidän aktiivisuuttaan, hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Tällainen ympäristö mahdollistaa kaikkien osallisuuden. Ikäystävälliset asuinympäristöt ovat viihtyisiä, helposti hahmotettavia ja esteettömiä. Liikkumisen mahdollisuuksiin, opasteisiin, kulkuväyliin ja käveltävyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Tavallisten asuntojen ohella tarjolla on myös iäkkäille suunnattuja asumisratkaisuja. Asuinalueet ja -rakennukset on suunniteltu kaikille sopivan suunnittelun mukaisesti (design for all). Asuinalueella on riittävästi palveluja ja niiden saavutettavuus on varmistettu. Tarjolla on myös kohtaamispaikkoja, toiminta- ja osallistumismahdollisuuksia sekä viihtyisiä ja virikkeellisiä viherympäristöjä. Asuinalueiden kehittämisessä on mukana monia toimijoita, etenkin ikäihmiset itse. Ikäystävällinen ympäristö soveltuu kaikenikäisille ja mahdollistaa omassa kodissaan ja itselleen tutussa ympäristössä ikääntymisen (ageing in place). (Rappe ym. 2018).

Sosiaali- ja terveysministeriö linjaa ikääntymispolitiikkaa strategiassaan, lainsäädännöllä, laatusuosituksilla, ohjelmilla ja hankkeilla. Ikääntymispolitiikan tavoitteena on edistää ikäihmisten toimintakykyä, itsenäistä elämää ja aktiivista osallistumista yhteiskuntaan. Sosiaalisesti kestävä on yhteiskunta, jossa ihmisiä kohdellaan yhdenvertaisesti, varmistetaan kaikkien osallisuus sekä edistetään jokaisen terveyttä ja toimintakykyä. (Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020.Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2011:1)  Suunnitelmassa sitoudutaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhuskäsitykseen (sosiokulttuurinen vanhuskäsitys), jossa keskitytään ikäihmisen voimavaroihin eli pääomaan sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijasta.(Koskinen 2012)

Suunnitelman laadinnassa huomioidaan kaupunkistrategian ja hyvinvointikertomuksen painotukset sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien tulokset muun muassa Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon uudistus 2016 - 2018  ja laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2017–2019 (päivittyy 2020)  ja hallituksen sote-uudistuksen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelman painotukset.

Hyvinvointisuunnitelman laatiminen edellyttää yhdessä työskentelyä kaupungin eri hallinnonalojen henkilöstön ja alueen eri toimijoiden mm. järjestöjen kanssa sekä ikääntyneen väestön mahdollisuutta osallistua suunnitelman laadintaan.  Yhteinen työskentely ja osallistuminen tapahtuu työpajatyöskentelyn avulla maalis - huhtikuun aikana.

Hyvinvointisuunnitelman viranhaltijavalmistelu tapahtuu sivistys- ja hyvinvointitoimialan ja elinvoimatoimialan työryhmässä ja se käsitellään myös hyvinvointityöryhmässä ja edelleen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaostossa. Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelmaa  laadintaa ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä. Toimialat nimeävät omat viranhaltijaedustajansa ohjausryhmään. 

Tavoitteena on, että suunnitelma on valmis kesällä 2020.

Valmistelijan esitys: 

Perusturvalautakunta päättää, että Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 laaditaan ja laadintaa ohjaamaan perustetaan ohjausryhmä.

Perusturvalautakunta nimeää edustajansa ohjausryhmään ja pyytää vanhusneuvostoa ( 2 edustajaa), kaupunginhallitusta (1), sivistyslautakuntaa (1) ja elinvoimalautakuntaa (1) nimeämään edustajansa ohjausryhmään. 

Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 esitetään sen valmistuttua edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Perustelut

Hyvää elämää ikääntyneenä 2025 -  Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 on päivitetty ja valmisteltu kesän ja syksyn 2020 aikana. 

Kunnalla on velvoite tehdä (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 5§) suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, kuntalain (410/2015) 110§:ssä tarkoitettua talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyvinvointikertomusta ja sen raportointia valtuustolle. Vastaavasti 10§ edellyttää, että kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta.

Edellinen Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2020 on vuodelta 2015 ja on edellisen kaupunginvaltuuston hyväksymä. Yleisesti voidaan arvioida, että tehdyt linjaukset ja toimenpiteet ovat ohjanneet kehittämistoimintaa.  Viime vuosina on vahvasti kehitetty kotikuntoutusta  ja kuntoutumisen ja toimintakyvyn edistämistä kaikissa palveluissa ja kotikuntoutukseen on lisätty kuntoutushenkilöstöä Ikäosaamiskeskuksessa on lisätty geriatrista osaamista ja kotihoidossa on vahvistettu 24/7 palveluja ja teknologiset kokeilut ovat siirtyneet osaksi toimintaa (annosjakelu, lääkeautomaatit, turvateknologia) teknologiaohjaajan tuella.  Myös vapaa-ajan palvelujen kanssa on kehitetty kulttuurin sisältöjen tuomista osaksi ikääntyneiden arkea ja Voimaa vanhuuteen- toimintaa +75 v toimintakyvyn parantamiseen. Palveluasumisen rakenne on keventynyt ja arviointiyksikön (ARVIN)  toimintaa on kehitetty tukemaan kuntoutumista. Palvelusetelin käyttö on laajentunut mm. tehostettuun palveluasumiseen.

Rovaniemen väestörakenne on nuorehko, mutta yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi  (noin 1200 henkilöä) vuoteen 2025 mennessä.Rakentamisen, kaavoituksen ja esteettömän ympäristön kysymykset korostuvat väestön ikääntyessä. Ikäystävällinen ympäristö huomioi iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukee heidän aktiivisuuttaan, hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Suunnitelman valmistelun yhteydessä tuli vahvasti esille tarve vahvistaa Rovaniemeä Ikäystävällisenä kaupunkina. Ikäystävällisyyden korostamisen taustalla on WHO:n vuonna 2010 syntynyt verkosto, The Global Network for Age-friendly Cities and Communities. Age-friendly World -sivuston mukaan WHO:n verkostossa oli syyskuussa 2019 kaikkiaan 937 kaupunkia ja yhteisöä 46 maasta. Suomesta verkostoon on liittynyt vuonna 2012 Tampere ja vuonna 2019 Turku.  

Suunnitelmassa sitoudutaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhuskäsitykseen (sosiokulttuurinen vanhuskäsitys), jossa keskitytään ikäihmisen voimavaroihin eli pääomaan sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijasta.

Suunnitelmassa vuoteen 2025 on kaupungin vanhuspolitiikan visioksi kuvattu: Rovaniemellä ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi ja voi elää hyvää elämää. Arvoiksi on määritelty  inhimillisyys, turvallisuus ja omannäköinen elämä.

Suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on jäsennelty neljän teeman mukaan.

• Yhteisöllisyyden, osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen

• Hyvinvointia ja toimintakykyä ennakoivasti edistäen 

• Ikäystävälliset asumisympäristöt ja asumisen ratkaisut 

• Ikääntyneille kohdennettujen palvelujen kehittäminen 

Hyvää elämää ikääntyneenä 2025 -suunnitelma korostaa asumis- ja kulttuuriympäristön ja monimuotoisten asumisvaihtoehtojen merkitystä, yhteistoimintaa järjestöjen kanssa etsivän vanhustyön ja vapaaehtoistyön näkökulmasta, edelleen teknologian laajaa hyödyntämistä, omais-ja pehehoidon kehittämistä niin sisällöllisesti kuin rakenteellisesti ja edelleen monitoimijaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista eri muutostilanteissa.  Läpileikkaavana teemana on osallisuus, toimintakyvyn edistäminen  ja omannäköinen elämä kaikissa elämänvaiheissa. Suunnitelma kattaa niin ikääntyneet vanhuuseläkkeellä olevat kuntalaiset kuin iäkkäät, joilla on erilaisia toimintakyvyn vajeita ja ikäihmisten kohdennettujen säännöllisten palvelujen tarvetta. 

Suunnitelmassa on kuvattu keskeiset toimenpiteet sekä arvio tarvittavista voimavaroista (henkilöstö, muut resurssit) vastata palvelutarpeen kasvuun suunnittelukaudella. 

Valmistelussa oleva  sote-uudistus vuonna  2023  muuttaa sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen rakenteet. Edelleen on hyvä tunnistaa,  että valtaosa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin peruselementeistä on kaupungin muilla toimialoilla ja näin on myös sote-uudistuksen jälkeen.  Siksi nykyisen tiiviin yhdessä tekemisen mallit  ja yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen tukemaan jo ennakoivasta ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja turvallista elämää on entistä tärkeämpää. 

Suunnitelman valmistelua on ohjannut ohjausryhmä ja työrukkasena on toiminut eri toimialojen henkilöstöstä ja vanhusneuvoston edustajista koottu ryhmä.  Valmistelussa on kuultu laajasti eri toimijoita ja kuntalaisia koronan sallimissa rajoissa. Rovaniemen seurakunnan ja järjestöjen kanssa pidettiin työpaja vapaaehtoistyön teemalla, toteutettiin Ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen työpaja ja lisäksi on tehty haastatteluja ja kyselyjä.

Suunnitelmassa sitoudutaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhuskäsitykseen (sosiokulttuurinen vanhuskäsitys), jossa keskitytään ikäihmisen voimavaroihin eli pääomaan sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijasta.

Suunnitelman laadinnassa  on huomioitu kaupunkistrategian ja hyvinvointikertomuksen painotukset sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien tulokset muun muassa Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon uudistus 2016 - 2018  ja laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020 - 2023  (1.10.2020) ja hallituksen sote-uudistuksen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelman painotukset..

Suunnitelmasta pyydetään lausunto myös vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta, sivistyslautakunnalta   ja elinvoimalautakunnalta. Lausunnot huomioidaan suunnitelman valmistelussa kaupunginhallitukseen ja edelleen kaupunginvaltuustoon. 

Perustelut

Hyvää elämää ikääntyneenä 2025 -  Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 on päivitetty ja valmisteltu kesän ja syksyn 2020 aikana. 

Kunnalla on velvoite tehdä (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 5§) suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, kuntalain (410/2015) 110§:ssä tarkoitettua talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyvinvointikertomusta ja sen raportointia valtuustolle. Vastaavasti 10§ edellyttää, että kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta.

Edellinen Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2020 on vuodelta 2015 ja on edellisen kaupunginvaltuuston hyväksymä. Yleisesti voidaan arvioida, että tehdyt linjaukset ja toimenpiteet ovat ohjanneet kehittämistoimintaa.  Viime vuosina on vahvasti kehitetty kotikuntoutusta  ja kuntoutumisen ja toimintakyvyn edistämistä kaikissa palveluissa ja kotikuntoutukseen on lisätty kuntoutushenkilöstöä Ikäosaamiskeskuksessa on lisätty geriatrista osaamista ja kotihoidossa on vahvistettu 24/7 palveluja ja teknologiset kokeilut ovat siirtyneet osaksi toimintaa (annosjakelu, lääkeautomaatit, turvateknologia) teknologiaohjaajan tuella.  Myös vapaa-ajan palvelujen kanssa on kehitetty kulttuurin sisältöjen tuomista osaksi ikääntyneiden arkea ja Voimaa vanhuuteen- toimintaa +75 v toimintakyvyn parantamiseen. Palveluasumisen rakenne on keventynyt ja arviointiyksikön (ARVIN)  toimintaa on kehitetty tukemaan kuntoutumista. Palvelusetelin käyttö on laajentunut mm. tehostettuun palveluasumiseen.

Rovaniemen väestörakenne on nuorehko, mutta yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi  (noin 1200 henkilöä) vuoteen 2025 mennessä.Rakentamisen, kaavoituksen ja esteettömän ympäristön kysymykset korostuvat väestön ikääntyessä. Ikäystävällinen ympäristö huomioi iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukee heidän aktiivisuuttaan, hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Suunnitelman valmistelun yhteydessä tuli vahvasti esille tarve vahvistaa Rovaniemeä Ikäystävällisenä kaupunkina. Ikäystävällisyyden korostamisen taustalla on WHO:n vuonna 2010 syntynyt verkosto, The Global Network for Age-friendly Cities and Communities. Age-friendly World -sivuston mukaan WHO:n verkostossa oli syyskuussa 2019 kaikkiaan 937 kaupunkia ja yhteisöä 46 maasta. Suomesta verkostoon on liittynyt vuonna 2012 Tampere ja vuonna 2019 Turku.  

Suunnitelmassa sitoudutaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhuskäsitykseen (sosiokulttuurinen vanhuskäsitys), jossa keskitytään ikäihmisen voimavaroihin eli pääomaan sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijasta.

Suunnitelmassa vuoteen 2025 on kaupungin vanhuspolitiikan visioksi kuvattu: Rovaniemellä ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi ja voi elää hyvää elämää. Arvoiksi on määritelty  inhimillisyys, turvallisuus ja omannäköinen elämä.

Suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on jäsennelty neljän teeman mukaan.

• Yhteisöllisyyden, osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen

• Hyvinvointia ja toimintakykyä ennakoivasti edistäen 

• Ikäystävälliset asumisympäristöt ja asumisen ratkaisut 

• Ikääntyneille kohdennettujen palvelujen kehittäminen 

Hyvää elämää ikääntyneenä 2025 -suunnitelma korostaa asumis- ja kulttuuriympäristön ja monimuotoisten asumisvaihtoehtojen merkitystä, yhteistoimintaa järjestöjen kanssa etsivän vanhustyön ja vapaaehtoistyön näkökulmasta, edelleen teknologian laajaa hyödyntämistä, omais-ja pehehoidon kehittämistä niin sisällöllisesti kuin rakenteellisesti ja edelleen monitoimijaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista eri muutostilanteissa.  Läpileikkaavana teemana on osallisuus, toimintakyvyn edistäminen  ja omannäköinen elämä kaikissa elämänvaiheissa. Suunnitelma kattaa niin ikääntyneet vanhuuseläkkeellä olevat kuntalaiset kuin iäkkäät, joilla on erilaisia toimintakyvyn vajeita ja ikäihmisten kohdennettujen säännöllisten palvelujen tarvetta. 

Suunnitelmassa on kuvattu keskeiset toimenpiteet sekä arvio tarvittavista voimavaroista (henkilöstö, muut resurssit) vastata palvelutarpeen kasvuun suunnittelukaudella. 

Valmistelussa oleva  sote-uudistus vuonna  2023  muuttaa sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen rakenteet. Edelleen on hyvä tunnistaa,  että valtaosa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin peruselementeistä on kaupungin muilla toimialoilla ja näin on myös sote-uudistuksen jälkeen.  Siksi nykyisen tiiviin yhdessä tekemisen mallit  ja yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen tukemaan jo ennakoivasta ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja turvallista elämää on entistä tärkeämpää. 

Suunnitelman valmistelua on ohjannut ohjausryhmä ja työrukkasena on toiminut eri toimialojen henkilöstöstä ja vanhusneuvoston edustajista koottu ryhmä.  Valmistelussa on kuultu laajasti eri toimijoita ja kuntalaisia koronan sallimissa rajoissa. Rovaniemen seurakunnan ja järjestöjen kanssa pidettiin työpaja vapaaehtoistyön teemalla, toteutettiin Ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen työpaja ja lisäksi on tehty haastatteluja ja kyselyjä.

Suunnitelmassa sitoudutaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhuskäsitykseen (sosiokulttuurinen vanhuskäsitys), jossa keskitytään ikäihmisen voimavaroihin eli pääomaan sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijasta.

Suunnitelman laadinnassa  on huomioitu kaupunkistrategian ja hyvinvointikertomuksen painotukset sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien tulokset muun muassa Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon uudistus 2016 - 2018  ja laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020 - 2023  (1.10.2020) ja hallituksen sote-uudistuksen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelman painotukset..

Suunnitelmasta pyydetään lausunto myös vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta, sivistyslautakunnalta   ja elinvoimalautakunnalta. Lausunnot huomioidaan suunnitelman valmistelussa kaupunginhallitukseen ja edelleen kaupunginvaltuustoon. 

Perustelut

Perusturvalautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 25.11.2020 § 134 Hyvää elämää ikääntyneenä 2025 -  Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman vuoteen  2025 ja pyytää valmistuneesta ohjelmasta Elinvoimalautakunnan lausunnon.

Perustelut

Hyvää elämää ikääntyneenä 2025 -  Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2025 on päivitetty ja valmisteltu kesän ja syksyn 2020 aikana. 

Kunnalla on velvoite tehdä (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 5§) suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, kuntalain (410/2015) 110§:ssä tarkoitettua talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyvinvointikertomusta ja sen raportointia valtuustolle. Vastaavasti 10§ edellyttää, että kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta.

Edellinen Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2020 on vuodelta 2015 ja on edellisen kaupunginvaltuuston hyväksymä. Yleisesti voidaan arvioida, että tehdyt linjaukset ja toimenpiteet ovat ohjanneet kehittämistoimintaa.  Viime vuosina on vahvasti kehitetty kotikuntoutusta  ja kuntoutumisen ja toimintakyvyn edistämistä kaikissa palveluissa ja kotikuntoutukseen on lisätty kuntoutushenkilöstöä Ikäosaamiskeskuksessa on lisätty geriatrista osaamista ja kotihoidossa on vahvistettu 24/7 palveluja ja teknologiset kokeilut ovat siirtyneet osaksi toimintaa (annosjakelu, lääkeautomaatit, turvateknologia) teknologiaohjaajan tuella.  Myös vapaa-ajan palvelujen kanssa on kehitetty kulttuurin sisältöjen tuomista osaksi ikääntyneiden arkea ja Voimaa vanhuuteen- toimintaa +75 v toimintakyvyn parantamiseen. Palveluasumisen rakenne on keventynyt ja arviointiyksikön (ARVIN)  toimintaa on kehitetty tukemaan kuntoutumista. Palvelusetelin käyttö on laajentunut mm. tehostettuun palveluasumiseen.

Rovaniemen väestörakenne on nuorehko, mutta yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi  (noin 1200 henkilöä) vuoteen 2025 mennessä.Rakentamisen, kaavoituksen ja esteettömän ympäristön kysymykset korostuvat väestön ikääntyessä. Ikäystävällinen ympäristö huomioi iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukee heidän aktiivisuuttaan, hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Suunnitelman valmistelun yhteydessä tuli vahvasti esille tarve vahvistaa Rovaniemeä Ikäystävällisenä kaupunkina. Ikäystävällisyyden korostamisen taustalla on WHO:n vuonna 2010 syntynyt verkosto, The Global Network for Age-friendly Cities and Communities. Age-friendly World -sivuston mukaan WHO:n verkostossa oli syyskuussa 2019 kaikkiaan 937 kaupunkia ja yhteisöä 46 maasta. Suomesta verkostoon on liittynyt vuonna 2012 Tampere ja vuonna 2019 Turku.  

Suunnitelmassa sitoudutaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhuskäsitykseen (sosiokulttuurinen vanhuskäsitys), jossa keskitytään ikäihmisen voimavaroihin eli pääomaan sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijasta.

Suunnitelmassa vuoteen 2025 on kaupungin vanhuspolitiikan visioksi kuvattu: Rovaniemellä ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi ja voi elää hyvää elämää. Arvoiksi on määritelty  inhimillisyys, turvallisuus ja omannäköinen elämä.

Suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on jäsennelty neljän teeman mukaan.

• Yhteisöllisyyden, osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen

• Hyvinvointia ja toimintakykyä ennakoivasti edistäen 

• Ikäystävälliset asumisympäristöt ja asumisen ratkaisut 

• Ikääntyneille kohdennettujen palvelujen kehittäminen 

Hyvää elämää ikääntyneenä 2025 -suunnitelma korostaa asumis- ja kulttuuriympäristön ja monimuotoisten asumisvaihtoehtojen merkitystä, yhteistoimintaa järjestöjen kanssa etsivän vanhustyön ja vapaaehtoistyön näkökulmasta, edelleen teknologian laajaa hyödyntämistä, omais-ja pehehoidon kehittämistä niin sisällöllisesti kuin rakenteellisesti ja edelleen monitoimijaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista eri muutostilanteissa.  Läpileikkaavana teemana on osallisuus, toimintakyvyn edistäminen  ja omannäköinen elämä kaikissa elämänvaiheissa. Suunnitelma kattaa niin ikääntyneet vanhuuseläkkeellä olevat kuntalaiset kuin iäkkäät, joilla on erilaisia toimintakyvyn vajeita ja ikäihmisten kohdennettujen säännöllisten palvelujen tarvetta. 

Suunnitelmassa on kuvattu keskeiset toimenpiteet sekä arvio tarvittavista voimavaroista (henkilöstö, muut resurssit) vastata palvelutarpeen kasvuun suunnittelukaudella. 

Valmistelussa oleva  sote-uudistus vuonna  2023  muuttaa sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen rakenteet. Edelleen on hyvä tunnistaa,  että valtaosa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin peruselementeistä on kaupungin muilla toimialoilla ja näin on myös sote-uudistuksen jälkeen.  Siksi nykyisen tiiviin yhdessä tekemisen mallit  ja yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen tukemaan jo ennakoivasta ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja turvallista elämää on entistä tärkeämpää. 

Suunnitelman valmistelua on ohjannut ohjausryhmä ja työrukkasena on toiminut eri toimialojen henkilöstöstä ja vanhusneuvoston edustajista koottu ryhmä.  Valmistelussa on kuultu laajasti eri toimijoita ja kuntalaisia koronan sallimissa rajoissa. Rovaniemen seurakunnan ja järjestöjen kanssa pidettiin työpaja vapaaehtoistyön teemalla, toteutettiin Ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen työpaja ja lisäksi on tehty haastatteluja ja kyselyjä.

Suunnitelmassa sitoudutaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhuskäsitykseen (sosiokulttuurinen vanhuskäsitys), jossa keskitytään ikäihmisen voimavaroihin eli pääomaan sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijasta.

Suunnitelman laadinnassa  on huomioitu kaupunkistrategian ja hyvinvointikertomuksen painotukset sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien tulokset muun muassa Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon uudistus 2016 - 2018  ja laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020 - 2023  (1.10.2020) ja hallituksen sote-uudistuksen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelman painotukset..

Suunnitelmasta pyydetään lausunto myös vanhusneuvostolta, vammaisneuvostolta, sivistyslautakunnalta   ja elinvoimalautakunnalta. Lausunnot huomioidaan suunnitelman valmistelussa kaupunginhallitukseen ja edelleen kaupunginvaltuustoon. 

Perustelut

Perusturvalautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 25.11.2020 § 134 Hyvää elämää ikääntyneenä 2025 -  Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelman vuoteen  2025 ja pyytää Sivistyslautakunnan lausuntoa koskien valmistunutta ohjelmaa.

Kunnalla on velvoite tehdä (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 5§) suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, kuntalain (410/2015) 110§:ssä tarkoitettua talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyvinvointikertomusta ja sen raportointia valtuustolle. 

Vastaavasti 10§ edellyttää, että kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta. Viime vuosina on Rovaniemellä vahvasti kehitetty kotikuntoutusta  ja kuntoutumisen ja toimintakyvyn edistämistä kaikissa palveluissa ja kotikuntoutukseen on lisätty kuntoutushenkilöstöä. Ikäosaamiskeskuksessa on lisätty geriatrista osaamista ja kotihoidossa on vahvistettu 24/7 palveluja, myös teknologiset kokeilut, teknologiaohjaajan tuella, ovat siirtyneet osaksi toimintaa, kuten annosjakelu, lääkeautomaatit, turvateknologia.

Perusturvalautakunta toteaa, vapaa-ajan palvelujen kanssa on kehitetty kulttuurin sisältöjen tuomista osaksi ikääntyneiden arkea ja Voimaa vanhuuteen- toimintaa +75 v toimintakyvyn parantamiseen. Palveluasumisen rakenne on keventynyt ja arviointiyksikön (ARVIN)  toimintaa on kehitetty tukemaan kuntoutumista. Palvelusetelin käyttö on laajentunut mm. tehostettuun palveluasumiseen. Rovaniemen väestörakenne on nuorehko, mutta yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi  (noin 1200 henkilöä) vuoteen 2025 mennessä.

Rakentamisen, kaavoituksen ja esteettömän ympäristön kysymykset korostuvat väestön ikääntyessä. Ikäystävällinen ympäristö huomioi iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukee heidän aktiivisuuttaan, hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Suunnitelman valmistelun yhteydessä tuli vahvasti esille tarve vahvistaa Rovaniemeä Ikäystävällisenä kaupunkina. Ikäystävällisyyden korostamisen taustalla on WHO:n vuonna 2010 syntynyt verkosto, The Global Network for Age-friendly Cities and Communities. Age- friendly World -sivuston mukaan WHO:n verkostossa oli syyskuussa 2019 kaikkiaan 937 kaupunkia ja yhteisöä 46 maasta. Suomesta verkostoon on liittynyt vuonna 2012 Tampere ja vuonna 2019 Turku.  

Suunnitelmassa vuoteen 2025 on kaupungin vanhuspolitiikan visioksi kuvattu: Rovaniemellä ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi ja voi elää hyvää elämää. Arvoiksi on määritelty  inhimillisyys, turvallisuus ja omannäköinen elämä.  Suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on jäsennelty neljän teeman mukaan. Yhteisöllisyyden, osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen, hyvinvointia ja toimintakykyä ennakoivasti edistäen  Ikäystävälliset asumisympäristöt ja asumisen ratkaisut  Ikääntyneille kohdennettujen palvelujen kehittäminen  Rovaniemen kaupunki suunnitelma korostaa asumis- ja kulttuuriympäristön ja monimuotoisten asumisvaihtoehtojen merkitystä, yhteistoimintaa järjestöjen kanssa etsivän vanhustyön ja vapaaehtoistyön näkökulmasta, edelleen teknologian laajaa hyödyntämistä, omais- ja pehehoidon kehittämistä niin sisällöllisesti kuin rakenteellisesti ja edelleen monitoimijaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista eri muutostilanteissa.  Läpileikkaavana teemana on osallisuus, toimintakyvyn edistäminen  ja omannäköinen elämä kaikissa elämänvaiheissa. Suunnitelma kattaa niin ikääntyneet vanhuuseläkkeellä olevat kuntalaiset kuin iäkkäät, joilla on erilaisia toimintakyvyn vajeita ja ikäihmisten kohdennettujen säännöllisten palvelujen tarvetta. 

Suunnitelmassa on kuvattu keskeiset toimenpiteet sekä arvio tarvittavista voimavaroista vastata palvelutarpeen kasvuun suunnittelukaudella.  Valmistelussa oleva  sote-uudistus vuonna  2023  muuttaa sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen rakenteet.  Perusturvalautakunta nostaa esiin,  että valtaosa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin peruselementeistä on kaupungin muilla toimialoilla ja näin on myös sote-uudistuksen jälkeen.  Siksi nykyisen tiiviin yhdessä tekemisen mallit  ja yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen tukemaan jo ennakoivasta ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja turvallista elämää on entistä tärkeämpää. 

Suunnitelman valmistelua on ohjannut ohjausryhmä ja työrukkasena on toiminut eri toimialojen henkilöstöstä ja vanhusneuvoston edustajista koottu ryhmä.  Valmistelussa on kuultu laajasti eri toimijoita ja kuntalaisia koronan sallimissa rajoissa. Rovaniemen seurakunnan ja järjestöjen kanssa pidettiin työpaja vapaaehtoistyön teemalla, toteutettiin Ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen työpaja ja lisäksi on tehty haastatteluja ja kyselyjä. 

Perustelut

Hyvää elämää ikääntyneenä - suuunnitelma vuoteen 2025 on päivitetty ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma ja valmisteltu kesän ja syksyn 2020 aikana. 

Kunnalla on velvoite tehdä (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 5§) suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kunnan on otettava suunnitelma huomioon valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa kunnan päätöksentekoa, kuntalain (410/2015) 110§:ssä tarkoitettua talousarviota ja -suunnitelmaa sekä terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 §:n 1 momentissa tarkoitettua hyvinvointikertomusta ja sen raportointia valtuustolle. Vastaavasti 10§ edellyttää, että kunnan käytettävissä on oltava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemista sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalvelujen laadukasta järjestämistä varten riittävästi monipuolista asiantuntemusta.

Edellinen Ikääntyneen väestön hyvinvointisuunnitelma vuoteen 2020 on vuodelta 2015 ja on edellisen kaupunginvaltuuston hyväksymä. Yleisesti voidaan arvioida, että tehdyt linjaukset ja toimenpiteet ovat ohjanneet kehittämistoimintaa.  Viime vuosina on vahvasti kehitetty kotikuntoutusta  ja kuntoutumisen ja toimintakyvyn edistämistä kaikissa palveluissa ja kotikuntoutukseen on lisätty kuntoutushenkilöstöä Ikäosaamiskeskuksessa on lisätty geriatrista osaamista ja kotihoidossa on vahvistettu 24/7 palveluja ja teknologiset kokeilut ovat siirtyneet osaksi toimintaa (annosjakelu, lääkeautomaatit, turvateknologia) teknologiaohjaajan tuella.  Myös vapaa-ajan palvelujen kanssa on kehitetty kulttuurin sisältöjen tuomista osaksi ikääntyneiden arkea ja Voimaa vanhuuteen- toimintaa +75 v toimintakyvyn parantamiseen. Palveluasumisen rakenne on keventynyt ja arviointiyksikön (ARVIN)  toimintaa on kehitetty tukemaan kuntoutumista. Palvelusetelin käyttö on laajentunut mm. tehostettuun palveluasumiseen.

Rovaniemen väestörakenne on nuorehko, mutta yli 75 vuotiaiden osuus kasvaa merkittävästi  (noin 1400 henkilöä) vuoteen 2025 mennessä. Rakentamisen, kaavoituksen ja esteettömän ympäristön kysymykset korostuvat väestön ikääntyessä. Ikäystävällinen ympäristö huomioi iäkkäiden ihmisten tarpeet ja voimavarat sekä tukee heidän aktiivisuuttaan, hyvinvointiaan ja turvallisuuttaan. Suunnitelman valmistelun yhteydessä tuli vahvasti esille tarve vahvistaa Rovaniemeä Ikäystävällisenä kaupunkina. Ikäystävällisyyden korostamisen taustalla on WHO:n vuonna 2010 syntynyt verkosto, The Global Network for Age-friendly Cities and Communities. Age-friendly World -sivuston mukaan WHO:n verkostossa oli syyskuussa 2019 kaikkiaan 937 kaupunkia ja yhteisöä 46 maasta. Suomesta verkostoon on liittynyt vuonna 2012 Tampere ja vuonna 2019 Turku.  

Suunnitelmassa sitoudutaan myönteiseen ja aktiiviseen vanhuskäsitykseen (sosiokulttuurinen vanhuskäsitys), jossa keskitytään ikäihmisen voimavaroihin eli pääomaan sairauksien, toimintarajoitteiden ja menetysten korostamisen sijasta.

Suunnitelmassa vuoteen 2025 on kaupungin vanhuspolitiikan visioksi kuvattu: Rovaniemellä ikääntyvä kokee olonsa turvalliseksi ja arvostetuksi ja voi elää hyvää elämää. Arvoiksi on määritelty  inhimillisyys, turvallisuus ja omannäköinen elämä.

Suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on jäsennelty neljän teeman mukaan.

• Yhteisöllisyyden, osallistumisen ja vaikuttamisen edistäminen
• Hyvinvointia ja toimintakykyä ennakoivasti edistäen
•  Ikäystävälliset asumisympäristöt ja asumisen ratkaisut 
• (Ikääntyneille kohdennettujen) palvelujen kehittäminen 

Hyvää elämää ikääntyneenä 2025 - suunnitelma korostaa

• Asumis- ja kulttuuriympäristön ja monimuotoisten asumisvaihtoehtojen tarvetta ja merkitystä
• Yhteistoimintaa järjestöjen kanssa etsivän vanhustyön ja vapaaehtoistyön näkökulmasta
• Edelleen teknologian laajaa hyödyntämistä palveluissa tukemaan henkilöstöresurssien riittävyyttä ja lähipalveluja
• Omais-ja pehehoidon kehittämistä niin sisällöllisesti kuin rakenteellisesti 
• Edelleen monipuolisesti ikääntyneiden toimintakykyä edistävien toimintamallien käyttöä 
• Henkilöstörakenteen moniammatillisuutta, henkilöstötarpeeseen varautumista ja johtamismallien uudistamista

Läpileikkaavana teemana on osallisuus, toimintakyvyn edistäminen  ja omannäköinen elämä kaikissa elämänvaiheissa. Suunnitelma kattaa niin ikääntyneet vanhuuseläkkeellä olevat kuntalaiset kuin iäkkäät,joilla on erilaisia toimintakyvyn vajeita ja ikäihmisten kohdennettujen säännöllisten palvelujen tarvetta. 

Suunnitelmassa on kuvattu keskeiset toimenpiteet sekä arvio tarvittavista voimavaroista (henkilöstö, muut resurssit) vastata lainsäädännön muutoksiin ja palvelutarpeen kasvuun suunnittelukaudella. 

Valmistelussa oleva  sote-uudistus vuonna  2023 muuttaa sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen rakenteet. Edelleen on hyvä tunnistaa,  että valtaosa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin peruselementeistä on kaupungin muilla toimialoilla ja näin on myös sote-uudistuksen jälkeen.  Siksi nykyisen tiiviin yhdessä tekemisen mallit  ja yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden asettaminen tukemaan jo ennakoivasta ikääntyneiden kotona pärjäämistä ja turvallista elämää on entistä tärkeämpää. 

Suunnitelman valmistelua on ohjannut ohjausryhmä ja työrukkasena on toiminut eri toimialojen henkilöstöstä ja vanhusneuvoston edustajista koottu ryhmä.  Valmistelussa on kuultu laajasti eri toimijoita ja kuntalaisia koronan sallimissa rajoissa. Rovaniemen seurakunnan ja järjestöjen kanssa pidettiin työpaja vapaaehtoistyön teemalla, toteutettiin Ikääntyneiden asumisen ennakoinnin ja varautumisen työpaja ja lisäksi on tehty haastatteluja ja kyselyjä.

Suunnitelman laadinnassa  on huomioitu kaupunkistrategian ja hyvinvointikertomuksen painotukset sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien tulokset muun muassa Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon uudistus 2016 - 2018  ja laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020 - 2023  (1.10.2020) ja hallituksen sote-uudistuksen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus – ohjelman painotukset.

Perusturvalautakunta käsitteli suunnitelman 25.11. 2020. Suunnitelmasta on lausunnot  vanhusneuvostolta (11.12.2020), vammaisneuvostolta (18.12.2020) ja sivistyslautakunnalta (16.12.2020) .  Sivistyslautakunta  painottaa lausunnossaan, että vapaa-ajanpalvelujen merkityksen nostaminen tärkeään rooliin osana ikäihmisten hyvää arkea ja voimavaroja, on yhteisen suunnittelun ja tekemisen kannalta tärkeä painotus. Se takaa edelleen Rovaniemen kaupungin ikäihmisten ja vapaa-ajan palvelujen yhteistoiminnan onnistuneen jatkon myös tulevaisuudessa, ikäihmislähtöisesti ja ikäystävällistä Rovaniemeä yhdessä tehden.

Vammaisneuvosto hyväksyi hyvinvointisuunnitelman muutamalla lisäyksillä liittyen mm. yli 65 vuotiaiden vammaisten kuntoutukseen. Vanhusneuvosto kiittää laussunnossa monipuolisesta ja erinomaisesta suunnitelmasta. Vanhusneuvosto toteaa, että esityksessä on monipuolisesti huomioitu ikääntyvän väestön kasvu ja varautuminen siihen. Hyvänä nähtiin myös varautuminen erilaisiin asumisvaihtoehtoihin. Palveluja kehitettäessä myös maaseudulla asuvien ikäihmisten tarpeet tulee huomioida. Omannäköinen elämä on tavoitteena erinomainen. 

Elinvoimalautakunnan lausunto liitetään myöhemmin.

Lausuntojen pohjalta on tehty joitain tarkennuksia toimenpiteisiin.