Kaupunginvaltuusto, kokous 17.6.2024

Perustelut

Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupungin perustehtävä ja kuntastrategian suunnittelussa tulee ottaa huomioon asukkaiden hyvinvointi (kuntalaki § 1, § 37). Strategisessa suunnittelussa on asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet (laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä § 6).

Rovaniemellä kaupungin strategiset hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet on asetettu toukokuussa 2022 hyväksytyssä Rovaniemen kaupunkistrategia 2030 –asiakirjassa ja sitä tukevassa tarkemman tason Rovaniemen kaupungin hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelmassa vuosille 2022-2025 (KV 15.11.2021, päivitetty KV 12.12.2022).

Hyvinvointi- ja turvallisuusraportti osana strategista suunnittelua

Laki sosiaali– ja terveydenhuollon järjestämisestä § 6 edellyttää, että kunnassa raportoidaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Lisäksi laaditaan  laaja hyvinvointikertomus valtuustokausittain. Vuosittaisen raportoinnin toteutumista myös seurataan kuntajohdon TEA-viisarin tiedonkeruussa ja se vaikuttaa kaupungille maksettavaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosaan eli HYTE-kertoimeen.

Hyvinvointikertomustyö tuottaa tietoa sekä kaupungin sisäiseen tarpeeseen että hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellisen yhteistyön kehittämiseen. Sisäisesti  tietoa on mahdollista hyödyntää osana talouden ja toiminnan vuosittaista suunnitteluprosessia ja ulkoisesti erityisesti sovitettaessa yhteen kaupungin, hyvinvointialueen, järjestöjen ja muiden olennaisten toimijoiden hyte-työtä.

Liitteenä 1 olevassa vuoden 2023 hyvinvointi- ja turvallisuusraportissa tarkastellaan tilastotiedon kautta rovaniemeläisten hyvinvoinnin ja terveyden tilannetta ja kehitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle asetettuihin tavoitteisiin (4) kytkeytyen. Keskeisimpiä indikaattoreita tulkintoineen on nostettu raportin tekstiosioon. Lopussa on liitteenä laaja indikaattoripaketti, jota voi hyödyntää syventävänä tietona. 

Tässä suppeassa, vuosittaisessa raportissa tarkastelun painopiste on lyhyen aikavälin muutoksessa ja tuloksia verrataan mahdollisuuksien mukaan väestömäärältään samankaltaisiin verrokkikuntiin, Lappiin ja koko maahan. Pidemmän aikavälin vertailua tehdään laajassa, valtuustokausittaisessa hyvinvointikertomuksessa. Tilastollisen tiedon osalta on huomioitava, että useat kansalliset tilastot päivitetään vuosittain joko loppukevään tai syksyn aikana. Osa tilastoista päivittyy siten, että esimerkiksi vuonna 2024 päivitetään vuoden 2022 tiedot. Raportissa on käytetty uusinta saatavilla olevaa tietoa.

Kyseessä on ensimmäinen vuosittainen raportti hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa ja raportin sisältö painottuu entistä enemmän kaupungin rooliin ennaltaehkäisyssä. Siinä myös kuvataan laajasti kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa muuttuneessa toimintaympäristössä ja sitä voidaan hyödyntää eri toimijoiden vastuiden sekä yhteisten tavoitteiden tunnistamisessa.Tiedontuotantoon ja raportin laadintaan on osallistunut laajasti asiantuntijoita ja työntekijöitä organisaation eri palvelualueilta, järjestöistä sekä Lapin hyvinvointialueelta.

Keskeiset huomiot ja havainnot

1. Takaamme lasten ja nuorten turvallisen kasvun

• Vuoteen 2021 verrattuna useampi on kokenut koulukiusaamista kerran viikossa. Kiusatuksi tuleminen oli suunnilleen yhtä yleistä ala- kuin yläkoulussa. Osuus on myös hieman vertailualueita korkeampi.
• Peruskoululaisten koettu tyytyväisyys omaan elämään nuorempien osalta pysynyt lähes samana (83 %) ja yläkoululaisten osalta laskenut edelliseen mittaukseen verrattuna (68,4 % → 63,8 %).
• Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi on edelleen huolenaihe. Koettu vahva positiivinen mielenterveys laskenut (lukiolaiset 25,9 % → 22,5 % ja ammattioppilaitoksissa opiskelevat 29,3 → 25,7 %).
• Nuorisotyöttömyys on Rovaniemellä viime vuodet ollut ennätysalhaisella tasolla ja selkeästi alle valtakunnallisen tason.
• Syrjäytymisriskissä olevien nuorten aikuisten osuus on Rovaniemellä edelleen laskeva ollen matalampi kuin koko maassa keskimäärin.
   

2. Tuemme yhteisöllisyyden vahvistamista

• Rovaniemen asuntokunnista 49 % on viimeisimmän saatavilla olevan tiedon mukaan yhden hengen asuntokuntia.
   

3. Kavennamme hyvinvointieroja

• Kunnan yleinen pienituloisuusaste 14 %, kun koko maassa osuus keskimäärin 13,4 %. Lasten pienituloisuusaste jää tätä matalammaksi.
• Rovaniemellä on kuntien välisessä vertailussa vähiten pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneita.
• Työkyvyttömyysindeksi Rovaniemellä on hieman valtakunnallista tasoa korkeampi.
   

4. Edistämme terveellisiä elintapoja

• Nuorten ja nuorten aikuisten ylipaino on ollut kasvussa, mutta vuoden 2023 Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan ylipainon lisääntyminen on pysähtynyt ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien osalta vähentynyt kahdella prosenttiyksiköllä. Ylipainon lisääntyminen on ollut valtakunnallinen ilmiö.
• Peruskoululaisten koettu terveydentila kehittynyt negatiivisesti, valtakunnallisessa vertailussa myös heikko. 8.-9. luokkalaisten hyvinvoinnin ja terveydentila heikentynyt useilla mittareilla ja vaatii seurantaa.
• Perusopetuksen oppilaiden fyysisen toimintakyvyn valtakunnallisen mittaus- ja palautejärjestelmän eli MOVE-mittauksen tuloksissa viidesluokkalaista edellistä vuotta harvemman fyysinen toimintakyky oli heikko. 8. luokkalaisten MOVE-tuloksissa tilanne on huolestuttava sekä koko maassa että Rovaniemellä.
• Lukiolaisten terveydentila näyttäytyy positiivisessa valossa useilla mittareilla.
• Sairastavuusindeksi on Rovaniemellä hieman korkeampi, kuin koko maan taso. Se ilmaisee kunnan väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon.

Strategisena mittarina toimiva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin on pidemmän aikavälin seurannassa kehittynyt positiiviseen suuntaan. Se kertoo, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kaupungissamme tavoitteellista toimintaa, jota seurataan osana toiminnan ja talouden kokonaisuutta. Myös TEA-viisarin kaikkien sektorien kokonaispistemäärä on viime vuodet ollut nousujohteinen ja siihen on vaikuttanut erityisesti liikunnan ja kulttuurin osalta tapahtunut myönteinen kehitys.

Rovaniemeläisillä oli vuonna 2023 monipuolisesti mahdollisuuksia edistää terveyttään ja hyvinvointiaan. Omaehtoiselle liikunnalle, kulttuurille, harrastamiselle ja järjestöjen toteuttamalle vertaistuelle ja ryhmätoiminnalle oli hyvät mahdollisuudet. Huomioimme toiminnassamme kattavasti eri ikä- ja väestöryhmiä ja toimintaa pyritään järjestämään saavutettavalla sekä yhdenvertaisuutta edistävällä tavalla. Lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin haastavaan tilanteeseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on panostettu niin toimenpitein ja toimintamallein kuin strategisellakin tasolla hyvinvoinnin teemavuoden kautta. Myös ikäihmisten omaehtoisen aktiivisen elämän ja osallistumisen tukeen oli mahdollisuuksia monipuolisesti.

Vuoden 2023 loppupuolella nähtiin korona-ajan vaikutusten hiipumista, kun esimerkiksi uimahallin kävijämäärät palautuivat korona-aikaa edeltävälle tasolle. Yhteisöllisyyden väheneminen ja toivottomuuden tunteet nähtiin yhtenä syynä mielen hyvinvoinnin haasteille ja yksinäisyyden lisääntymiselle, joten paluu toisten ihmisten keskuuteen voi lisätä hyvinvoinnin kokemusta.