Kaupunginvaltuusto, kokous 20.9.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 113 Valtuustoaloite saamen kielten opetuksen vakiinnuttamisesta Rovaniemellä (lisäpykälä)

ROIDno-2021-3680

Perustelut

Laura Tarvainen ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Lapin maakunnan pääkaupunki Rovaniemi on Suomen toiseksi suurin saamelaiskeskittymä Inarin kunnan jälkeen. Täällä on iloittu kasvavasta määrästä lapsia, jotka haluavat oppia luku- ja kirjoitustaitoisiksi omalla kielellään tai elvyttää sukunsa kielen.  Rovaniemi onkin 1990-luvulta asti pyrkinyt tarjoamaan saamen kielten opetusta. Todella moni saamelaislapsi on opetuksen ansiosta saanut säilyttää yhteyden kieleen ja kulttuuriin ja näin kaupunki on ollut mukana tukemassa saamelaisperheiden kokonaishyvinvointia alueella.

Pääsy saamen kielten opetuksen piiriin on kuitenkin vasta ensimmäinen askel. Yhtä tärkeää on opetuksen vakiinnuttaminen ja sen järjestäminen kielellisesti ja pedagogisesti laadukkaasti ja yhdenvertaisena osana muuta opetusta.

Opetuksen tämänhetkinen järjestämistapa haasteellinen.

Saamen kielten opetukseen on tälle syksylle Rovaniemellä ilmoittautunut ennätysmäärä lapsia, lähemmäs sata. Inarin ja koltansaamen opetus on Rovaniemellä järjestetty Saamelaiskäräjien koordinoiman etäopetushankkeen tarjoamana. Pohjois-saamen opetus, missä oppilasmäärät ovat suurimmat, on kaupungin koordinoimaa ja järjestämää. Opettaja on palkattu lukuvuodeksi kerrallaan esimerkiksi erillisen projektirahoituksen turvin. Pohjois-saamen opetus järjestetään koulupäivän ulkopuolella, niin että kaupungin palkkaama opettaja opettaa eri koulujen oppilaita etäyhteyden avulla. Vanhempien edellytetään valvovan lasten osallistumista ja tarjoavan teknistä tukea tarpeen mukaan etäopetuksen aikana. Perheiden edellytetään lähtökohtaisesti myös hankkivan etäopetukseen tarvittavat tietokoneet ja kuulokkeet itse.

Saamelaisperheet ovat kokeneet nykyisen järjestämistavan erittäin haasteelliseksi ja käytännössä se asettaakin lapset hyvin eriarvoiseen asemaan. Vaikka positiivisena askeleena ryhmiä on nyt jaettu tason ja iän mukaan, ovat etäopetusryhmät varsinkin pienten koululaisten kohdalla liian isoja.  Opetus koulupäivän ulkopuolella vaikuttaa toisaalta jaksamiseen ja motivaation kielenopetusta kohtaan, toisaalta se myös vie aikaa harrastuksilta, vapaalta leikiltä tai perheen yhteiseltä ajalta. Opetuksen järjestäminen ylimääräisenä aineena ja vielä kouluajan ulkopuolella viestii myös kielen arvosta tai arvottomuudesta, niin sitä opiskeleville kuin muillekin. Tällä hetkellä saamen kieltä oppivat lapset ovat myös keskenään eriarvoisessa tilanteessa sen suhteen saavatko he etäopetukseen tarvitsemansa välineet kouluilta vai eivät. Lisäksi monien vanhempien on mahdotonta järjestää valvontaa keskellä omaa työpäivää. Nykyinen järjestämistapa on jo käytännössä johtanut siihen, että moni ilmoittautunut on joutunut jäämään pois.

Rovaniemen on mahdollista saada saamen kielten opetuksen järjestämiseen valtionavustusta, mikäli opetus järjestetään koulupäivän aikana. Nykyinen järjestämistapa ei mahdollista valtionavustuksen saamista.

Opetuksen järjestäminen kielellisesti ja pedagogisesti laadukkaasti ja yhdenvertaisena osana muuta opetusta.

Saamen kielten opetuksen järjestäminen tulisi vakinaistaa osaksi kaupungin sivistys- ja hyvinvointipalveluja ja osaksi koulutuspalveluja. Vakinaistamista varten Rovaniemen kaupungin tulee nimetä virkahenkilö vastaamaan opetuksen järjestämisestä. Tämän lisäksi saamen kielen opettajan virasta tulisi tehdä vakinainen. Jatkossa tulee myös arvioida riittääkö yksi pysyvä virka, kun opiskelijamäärät kasvavat. Vakiinnuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja tämän vuoksi opetusjärjestelyt pitäisi päättää riittävän ajoissa niin, että tunnit saadaan sopimaan lukujärjestyksiin. Tiedotukseen ja menettelyihin tulee tehdä parannuksia. Vanhempien tulee saada tieto riittävän ajoissa järjestettävästä opetuksesta ja siitä kenelle ja mihin mennessä siihen ilmoittaudutaan.

Lisäksi saamen kielten opetuksen tulisi olla kiinteä osa koulutoimintaa, niin että se tapahtuu kouluaikana ja koulun tiloissa. Lähtökohtana tulisi olla lähiopetus, mutta tätä tulisi arvioida oppilasmäärien ja tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti ja asianosaisia kuullen ja heitä osallistaen perusopetuslain ja hallintolain periaatteiden mukaisesti. Jos lähiopetukseen ei saada ammatillisesti pätevää ja kielitaitoista opettajaa, niin Saamelaiskäräjien tarjoama etäopetus voi olla tarkoituksenmukaisempi ja lapsen edun mukainen tapa opetuksen järjestämiseen. Taärkeintaä on sovittaa opetus tarpeiden ja tarkoituksenmukaiseksi koulun ja kodin yhteistyöllaä, jotta sivistyksellisen oikeuden toteutuminen olisi saamelaislapsen kannalta kulttuurisesti ja kielellisesti sensitiivistaä.

Jos opetus järjestetään etänä, olisi se joka tapauksessa järjestettävä koulun tiloissa, jolloin valvonta järjestyy siellä. Mikäli jostain syystä opetusta ei olisi mahdollista järjestää koulun tiloissa, on vähintäänkin siihen tarvittavat välineet saatava koteihin. Korona-aika on kuitenkin osoittanut sen, miten eriarvoisissa tilanteissa lapset ovat kotoa saadun tuen suhteen koulunkäynnissään. Sen vuoksi pääsääntönä tulisi olla se, että opetus tapahtuu koulun tiloissa. Näin Rovaniemen kaupungin on mahdollista saada opetuksen järjestämiseen valtionavustusta. 

Saamelaisalueen ulkopuolella saamen kielten opetusta koskeva lainsäädaännön puutteellisuudesta ja epäselvyydestä huolimatta, on tärkeää että Rovaniemi näkee ja tukee saamelaisperheiden tarpeita ja tarjoaa saamelaislapsille oikeuden oppia omaa kieltään ja kulttuuriaan perustuslain edellyttämällä tavalla. Rovaniemen tulee maakunnan pääkaupunkina ja toiseksi suurimpana saamelaiskeskittymänä tunnustaa ja tukea uhanalaisen saamen kielen asemaa ja saamelaisen kieliyhteisön hyvinvointia. Kaikki sivistystoimen virkamiespäätökset kunnallisella- ja valtionhallinnon tasolla muovaavat kieli- ja koulutuspolitiikkaa ja ohjaavat näin myös saamen kielten ja saamen kansan tulevaisuuta. Rovaniemen tulisi olla osaltaan viitoittamassa valoisaa tulevaisuutta saamen kielille ja saamelaisille.

Jotta Rovaniemi säilyy veto-ja pitovoimaisena myös saamelaisperheiden näkökulmasta, on olennaista, että palvelut järjestetään yhdenvertaisesti. Saamelaisista suurin osa, 75%, asuu kotiseutualueen ulkopuolella. Tämä kehityssuunta on jatkunut 2000- luvun alkupuolelta lähtien. Rovaniemi on niitä harvoja Lapin kuntia, missä muuttoliike on positiivinen. Saamelaisnuoret ja perheet muuttavat Rovaniemelle opintojen ja töiden perässä, osa jää tänne pysyvästi asumaan. Lapin yliopiston SÁRA-tutkimuksen mukaan saamelaisalueen ulkopuolella asuvat saamelaiset haluaisivat käyttää eniten lapsiperheiden palveluita kuten neuvola- ja varhaiskasvatuspalveluita sekä kouluopetusta. Nämä palvelut koetaan tärkeiksi, koska ne auttavat ylläpitämään saamen kieliä ja kulttuuria ja siirtämään niitä tuleville sukupolville.

Me allekirjoittaneet esitämme, että saamen kielten opetus järjestetään osana koulupäivää lähtökohtaisesti koulun tiloissa lähiopetuksessa. Jos lähiopetukseen ei saada ammatillisesti pätevää ja kielitaitoista opettajaa, niin etäopetus voi olla tarkoituksenmukaisempi ja lapsen edun mukainen tapa opetuksen järjestämiseen. Jos opetus järjestetään etänä, olisi se joka tapauksessa järjestettävä koulun tiloissa ja tarvittavat välineet on pystyttävä tarjoamaan jokaiselle oppilaalle. Saamen kielten opettajan virka on vakinaistettava ja on syytä miettiä, onko oppilasmäärän kasvun seurauksena tarvetta perustaa useampia virkoja. Esitämme, että kaupunki nimeää vakituisessa virassa olevan virkahenkilön vastaamaan saamen kielten opetuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Esitämme myös, että opetuksen suunnittelun tulee tapahtua riittävän hyvissä ajoin, jotta tunnit saadaan osaksi koulupäivää. Esitämme myös että tiedotukseen ja menettelyihin tulee tehdä parannuksia, jotta vanhemmat saavat tiedon riittävän ajoissa järjestettävästä opetuksesta ja ilmoittautumisjärjestelyistä."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi.

 

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.


Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.