Kaupunginvaltuusto, kokous 23.5.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 49 Rovaniemen kaupunkistrategia 2030

ROIDno-2021-1329

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Samppa Määttä, hallintopäällikkö, samppa.maatta@rovaniemi.fi
Katja Mäntylä, osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija, katja.mantyla@rovaniemi.fi
Tuomas Mathlein, erityissuunnittelija, tuomas.mathlein@rovaniemi.fi
Jaakko Rantsi, toimialajohtaja, jaakko.rantsi@rovaniemi.fi

Perustelut

Kuntalain 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:

1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;

2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;

3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;

4) omistajapolitiikka;

5) henkilöstöpolitiikka;

6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;

7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategian ottamisesta huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään kuntalain 110 §:ssä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.

Ihmisen kokoinen arktinen pääkaupunki - Rovaniemen kaupunkistrategia 2030:ssä (LIITE 1) linjataan päätöksentekoa ohjaavat pitkän aikavälin tavoitteet. Uuden kaupunkistrategian valmistelu aloitettiin tammikuussa 2021. Kaupungin johtoryhmä on johtanut strategiaprosessia ja strategiatyöryhmä on toiminut valmistelevana ryhmänä. 

Kaupunkistrategian laadinnan periaatteiksi asetettiin työskentelyn aluksi moniäänisyys, strategian selkeys ja ohjaavuus sekä johtamisen kirkastaminen. Lisäksi työskentelyn aluksi linjattiin, että kaupungin brändityössä toteutetun laajan osallistamisen aineistoja hyödynnetään osana kaupunkistrategiatyötä. Työskentely eteni näiden periaatteiden mukaisesti. 

Keväällä ja kesällä 2021 strategiatyöskentely painottui Rovaniemen tulevaisuuskuvan ja keskeisimpien tavoitteiden määrittelyyn toimintaympäristöanalyysien pohjalta. Tässä vaiheessa järjestetyistä tilaisuuksista keskeisimmät olivat:

  • Valtuuston, kaupunginhallituksen, johtoryhmän ja ylimpien viranhaltijoiden seminaari

  • Nuorisovaltuuston strategiatyöpaja

  • Henkilöstökysely

  • Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman työpaja toimielimille (osa kaupunkistrategian hyvinvointilinjausten määrittelyä)

Alkusyksystä 2021 strategiatyöskentely jatkui kaupungin vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien (SWOT) määrittelyllä sekä kaupungin johtoryhmän että uusien kaupunginvaltuutettujen osalta. Lisäksi osana valtuustoseminaaria käsiteltiin talouden strategisia tavoitteita, ja palvelualueilta pyydettiin linjattavia asioita perustehtävien toteuttamisen näkökulmasta.

Loppuvuodesta 2021 järjestettiin kaupunginhallituksen iltakoulun ja kaupungin johtoryhmän yhteinen työpaja, jonka pohjalta määriteltiin alustavasti strategisia päätavoitteita, alatavoitteita ja toimintaperiaatteita. Työskentelyä jatkettiin vielä toisessa työpajassa, jossa edellä mainittujen tahojen lisäksi mukana oli keskeisimpien konserniyhteisöjen johto sekä johtavat viranhaltijat ja asiantuntijat. Vuoden lopuksi samaa teemaa käsiteltiin valtuuston työpajassa.

Työskentely jatkui alkuvuodesta 2022. Johtavien viranhaltijoiden työpajassa teemana oli strategiaa toteuttavien ohjelmien kokonaisuus. Vaikuttamistoimielimet puolestaan käsittelivät strategiakokonaisuutta. Lisäksi kuntalaisille ja muille sidosryhmille, henkilöstölle sekä päättäjille toteutettiin kyselyt, joiden avulla saatiin näkemystä priorisoitavista alatavoitteita. Valtuustoseminaarissa tammikuun lopulla valtuutetut priorisoivat alatavoitteet 10 kokonaisuuteen. Näitä alatavoitteita tarkennettiin edelleen kaupungin johtoryhmän ja kaupunginhallituksen iltakoulun työpajojen pohjalta helmikuussa siten, että tavoitteille kyettiin rakentamaan mitattavissa olevia toimenpiteitä sisältävät tuloskortit. Helmi-maaliskuussa strategiavalmisteluun päätettiin ottaa kuukauden jatkoaika, jonka aikana toimielimillä, vaikuttamistoimielimillä sekä valtuustoryhmillä oli mahdollisuus antaa lausunto strategialuonnoksesta. Strategiatyöryhmä on hyödyntänyt lausuntoja dokumentin viimeistelyssä. 

Kaupunkistrategia sisältää kolme keskeistä sisältökokonaisuutta:

  • visio ja arvot,
  • toimintaperiaatteet sekä
  • strategiset tavoitteet ja tuloskortit.

Näistä visio ja arvot pohjautuvat pääosin tuoreen brändityön sisältöön. Yhteisen työskentelyn pohjalta on määritelty toimintaperiaatteet sekä strategiset tavoitteet.

Toimintaperiaatteiksi on tunnistettu:

  • palveleva,    
  • yhdessä tekevä,    
  • vastuullinen ja 
  • innovatiivinen.

Päätavoitteiksi on tunnistettu:

  • Elinvoimaa rakennetaan monipuolisesti ja vastuullisesti.
  • Asukkaat voivat hyvin ja osallistuvat kaupungin kehittämiseen.
  • Elinympäristömme on luonnonläheinen, toimiva ja viihtyisä.

Näille päätavoitteille on asetettu yhteensä 10 alatavoitetta, joille on laadittu mitattavissa olevia toimenpiteitä sisältävät tuloskortit. Lisäksi strategiakarttaan on koottu strategian keskeisin sisältö ja tiekarttaan toimenpiteiden toteutumisen vaiheistus.

Uusi kaupunkistrategia ei keskity kaupunkikonsernin perustehtävien kuvaamiseen, vaan nostaa esiin keskeisimmät toimintaperiaatteet sekä priorisoidut strategiset tavoitteet. Lähestymistapa poikkeaa selkeästi edellisen kaupunkistrategian sisällöstä. Muutoksella on pyritty vahvistamaan erityisesti kaupunkistrategian ohjaavuutta, minkä vuoksi strategiaan on sisällytetty myös alatavoitteita konkreettisesti kuvaavat tuloskortit. Tuloskorttien suhde talousarvioon ja organisaation toiminnan ohjaamiseen kuvataan tarkemmin strategian toimeenpanovaiheessa osana strategian toimeenpanosuunnitelmaa. Strategian toimeenpanovaiheessa sekä strategiaa toteuttavien ohjelmien laadinta- ja päivitysvaiheessa tullaan jatkamaan osallistavaa työskentelytapaa.

Kaupunkistrategian visuaalinen ilme ja keskeisimpiä asioita esiin nostavat strategiatiivistelmät laaditaan kaupunkistrategian päätöksenteon jälkeen. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle liitteenä (LIITE 1) olevan Ihmisen kokoinen arktinen pääkaupunki - Rovaniemen kaupunkistrategia 2030:n hyväksymistä. Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunkistrategiatyöryhmän toteuttamaan teknisluonteisia tarkistuksia kaupunkistrategiakokonaisuuteen.

Päätös

Riku Tapio esitti ryhmien yhteisenä esityksenä asian palauttamista valmisteluun. Miikka Keränen kannatti Tapion esitystä.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Riku Tapion esityksen mukaisesti.

Valmistelija

Samppa Määttä, hallintopäällikkö, samppa.maatta@rovaniemi.fi
Katja Mäntylä, osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija, katja.mantyla@rovaniemi.fi
Tuomas Mathlein, erityissuunnittelija, tuomas.mathlein@rovaniemi.fi
Jaakko Rantsi, toimialajohtaja, jaakko.rantsi@rovaniemi.fi

Perustelut

Kuntalain 37 §:n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon:

1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen;

2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen;

3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet;

4) omistajapolitiikka;

5) henkilöstöpolitiikka;

6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet;

7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen.

Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kuntastrategian ottamisesta huomioon kunnan talousarvion ja -suunnitelman laatimisessa säädetään kuntalain 110 §:ssä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuuston toimikaudessa.

Ihmisen kokoinen arktinen pääkaupunki - Rovaniemen kaupunkistrategia 2030:ssä (LIITE 1) linjataan päätöksentekoa ohjaavat pitkän aikavälin tavoitteet. Uuden kaupunkistrategian valmistelu aloitettiin tammikuussa 2021. Kaupungin johtoryhmä on johtanut strategiaprosessia ja strategiatyöryhmä on toiminut valmistelevana ryhmänä. 

Kaupunkistrategian laadinnan periaatteiksi asetettiin työskentelyn aluksi moniäänisyys, strategian selkeys ja ohjaavuus sekä johtamisen kirkastaminen. Lisäksi työskentelyn aluksi linjattiin, että kaupungin brändityössä toteutetun laajan osallistamisen aineistoja hyödynnetään osana kaupunkistrategiatyötä. Työskentely eteni näiden periaatteiden mukaisesti. 

Keväällä ja kesällä 2021 strategiatyöskentely painottui Rovaniemen tulevaisuuskuvan ja keskeisimpien tavoitteiden määrittelyyn toimintaympäristöanalyysien pohjalta. Tässä vaiheessa järjestetyistä tilaisuuksista keskeisimmät olivat:

  • Valtuuston, kaupunginhallituksen, johtoryhmän ja ylimpien viranhaltijoiden seminaari

  • Nuorisovaltuuston strategiatyöpaja

  • Henkilöstökysely

  • Hyvinvointi- ja turvallisuussuunnitelman työpaja toimielimille (osa kaupunkistrategian hyvinvointilinjausten määrittelyä)

Alkusyksystä 2021 strategiatyöskentely jatkui kaupungin vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien (SWOT) määrittelyllä sekä kaupungin johtoryhmän että uusien kaupunginvaltuutettujen osalta. Lisäksi osana valtuustoseminaaria käsiteltiin talouden strategisia tavoitteita, ja palvelualueilta pyydettiin linjattavia asioita perustehtävien toteuttamisen näkökulmasta.

Loppuvuodesta 2021 järjestettiin kaupunginhallituksen iltakoulun ja kaupungin johtoryhmän yhteinen työpaja, jonka pohjalta määriteltiin alustavasti strategisia päätavoitteita, alatavoitteita ja toimintaperiaatteita. Työskentelyä jatkettiin vielä toisessa työpajassa, jossa edellä mainittujen tahojen lisäksi mukana oli keskeisimpien konserniyhteisöjen johto sekä johtavat viranhaltijat ja asiantuntijat. Vuoden lopuksi samaa teemaa käsiteltiin valtuuston työpajassa.

Työskentely jatkui alkuvuodesta 2022. Johtavien viranhaltijoiden työpajassa teemana oli strategiaa toteuttavien ohjelmien kokonaisuus. Vaikuttamistoimielimet puolestaan käsittelivät strategiakokonaisuutta. Lisäksi kuntalaisille ja muille sidosryhmille, henkilöstölle sekä päättäjille toteutettiin kyselyt, joiden avulla saatiin näkemystä priorisoitavista alatavoitteita. Valtuustoseminaarissa tammikuun lopulla valtuutetut priorisoivat alatavoitteet 10 kokonaisuuteen. Näitä alatavoitteita tarkennettiin edelleen kaupungin johtoryhmän ja kaupunginhallituksen iltakoulun työpajojen pohjalta helmikuussa siten, että tavoitteille kyettiin rakentamaan mitattavissa olevia toimenpiteitä sisältävät tuloskortit. Helmi-maaliskuussa strategiavalmisteluun päätettiin ottaa kuukauden jatkoaika, jonka aikana toimielimillä, vaikuttamistoimielimillä sekä valtuustoryhmillä oli mahdollisuus antaa lausunto strategialuonnoksesta. Strategiatyöryhmä on hyödyntänyt lausuntoja dokumentin viimeistelyssä. 

Kaupunginhallitus palautti 14.3.2022 kaupunkistrategian uudelleen valmisteluun. Tässä yhteydessä tavoitteeksi asetettiin osallistamisen laajentaminen ja kouluterveyskyselyjen tulosten arviointi vielä ennen kaupunkistrategian uudelleen käsittelyä.

Kouluterveyskyselyjen tulokset käytiin läpi viranhaltijatyönä ja todettiin, että nykyisten tavoitteiden laadinnan yhteydessä aiempia tuloksia on jo hyödynnetty. Uusimman kyselyn tuloksista tunnistettiin joitakin muutoksia suhteessa aiempaan, mutta todettiin, että näihin tekijöihin pyritään vaikuttamaan jo nyt osana koulujen perustoimintaa. Näin ollen yksittäisten muutosten tekemistä kaupunkistrategiaan ei nähty perusteltuna. Sen sijaan kaupunkistrategiaan tehtiin kirjaus, että kouluterveyskyselyn tuloksia hyödynnetään joka toinen vuosi koulukohtaisesti lasten ja nuorten kasvun ja koulutuksen kehittämiseen.

Kaupunkistrategian viimeistelyvaiheen osallistamisessa keskityttiin kolmeen kokonaisuuteen; lapsiin, yrittäjiin ja elämänkaariverkostojen edustajiin.

  • Kolmelle esikouluryhmälle järjestettiin verkkotilaisuudet, joissa lapsilta kysyttiin kaupungin kehittämiseen liittyvistä asioista. Tilaisuudet olivat 19.4.2022 ja 21.4.2022. Kysymykset esitti varhaiskasvatuksen ammattilainen. Mukana tilaisuuksissa oli kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunkistrategiatyöryhmän edustaja.
  • Yrittäjille järjestettiin 13.4.2022 strategiatyöpaja, jossa strategiakokonaisuutta käsiteltiin pienryhmätyöskentelymenetelmillä. Tavoitteena oli saada näkemystä strategiakokonaisuudesta erityisesti yrittäjien näkökulmasta. Tilaisuuteen oli kutsuttu yrittäjiä, muiden keskeisten sidosryhmien edustajia ja päättäjiä. 
  • Elämänkaariverkostojen (järjestöjen) edustajille järjestettiin 19.4.2022 strategiatilaisuus. Tilaisuudessa käytiin läpi strategiakokonaisuutta ja pyydettiin siitä edustajien näkemyksiä.

Saatujen näkemysten pohjalta kaupunkistrategiaan tehtiin tarkennuksia. Suurin muutos oli strategian rakenteen muuttaminen kevyempään muotoon liitteiden avulla. Tämä muutostarve tuli selkeästi esiin sekä yrittäjien että elämänkaariverkostojen työpajasta. 

Kaupunkistrategia sisältää kolme keskeistä sisältökokonaisuutta:

  • visio ja arvot,
  • toimintaperiaatteet sekä
  • strategiset tavoitteet ja näihin kytkeytyvät tuloskortit.

Näistä visio ja arvot pohjautuvat pääosin tuoreen brändityön sisältöön. Yhteisen työskentelyn pohjalta on määritelty toimintaperiaatteet sekä strategiset tavoitteet.

Toimintaperiaatteiksi on tunnistettu:

  • palveleva,    
  • yhdessä tekevä,    
  • vastuullinen ja 
  • innovatiivinen.

Päätavoitteiksi on tunnistettu:

  • Elinvoimaa rakennetaan monipuolisesti ja vastuullisesti.
  • Asukkaat voivat hyvin ja osallistuvat kaupungin kehittämiseen.
  • Elinympäristömme on luonnonläheinen, toimiva ja viihtyisä.

Näille päätavoitteille on asetettu yhteensä 10 alatavoitetta, joille on laadittu strategian liiteosioon mitattavissa olevia toimenpiteitä sisältävät tuloskortit. Lisäksi strategiakarttaan on koottu strategian keskeisin sisältö ja liiteosiossa olevaan tiekarttaan toimenpiteiden toteutumisen vaiheistus. Uutena kokonaisuutena strategiaan on tuotu SWOT-analyysi, joka perustuu kaupunvaltuustolle syksyllä 2021 järjestettyyn työpajaan.

Uusi kaupunkistrategia ei keskity kaupunkikonsernin perustehtävien kuvaamiseen, vaan nostaa esiin keskeisimmät toimintaperiaatteet sekä priorisoidut strategiset tavoitteet. Lähestymistapa poikkeaa selkeästi edellisen kaupunkistrategian sisällöstä. Muutoksella on pyritty vahvistamaan erityisesti kaupunkistrategian ohjaavuutta, minkä vuoksi strategiaan on sisällytetty myös alatavoitteita konkreettisesti kuvaavat tuloskortit. Tuloskorttien suhde talousarvioon ja organisaation toiminnan ohjaamiseen kuvataan tarkemmin strategian toimeenpanovaiheessa osana strategian toimeenpanosuunnitelmaa. Strategian toimeenpanovaiheessa sekä strategiaa toteuttavien ohjelmien laadinta- ja päivitysvaiheessa tullaan jatkamaan osallistavaa työskentelytapaa.

Kaupunkistrategian visuaalinen ilme ja keskeisimpiä asioita esiin nostavat strategiatiivistelmät laaditaan kaupunkistrategian päätöksenteon jälkeen. 

Päätösehdotus

Esittelijä

Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle liitteenä (LIITE 1) olevan Ihmisen kokoinen arktinen pääkaupunki - Rovaniemen kaupunkistrategia 2030:n hyväksymistä. Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunkistrategiatyöryhmän toteuttamaan teknisluonteisia tarkistuksia kaupunkistrategia-asiakirjojen kokonaisuuteen.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Samppa Määttä, hallintopäällikkö, samppa.maatta@rovaniemi.fi
  • Katja Mäntylä, osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntija, katja.mantyla@rovaniemi.fi
  • Tuomas Mathlein, erityissuunnittelija, tuomas.mathlein@rovaniemi.fi
  • Jaakko Rantsi, toimialajohtaja, jaakko.rantsi@rovaniemi.fi

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus 9.5.2022 § 165 esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy liitteenä (LIITE 1) olevan Ihmisen kokoinen arktinen pääkaupunki - Rovaniemen kaupunkistrategia 2030:n. Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunkistrategiatyöryhmän toteuttamaan teknisluonteisia tarkistuksia kaupunkistrategia-asiakirjojen kokonaisuuteen.

Päätös

Ryhmäpuheenvuorot käyttivät:

  • Riku Tapio (Kesk.)
  • Petteri Pohja (Kok.)
  • Maria-Riitta Mällinen (SDP)
  • Sara Seppänen (PS)
  • Henri Ramberg (Vas.)
  • Miikka Keränen (Vihreät)
  • Kalervo Björkbacka (RoMu)
     

Vaikuttamistoimielinten puheenvuorot käyttivät vammaisneuvoston edustaja Minna Muukkonen ja vanhusneuvoston edustaja Raija Kivilahti.

Valtuusto kävi kaupunkistrategiasta yleiskeskustelun. 

Riku Tapio esitti ryhmien puheenjohtajien yhteisenä esityksenä Päivi Alaojan kannattamana, että kaupunkistrategiaan tehdään seuraavat muutokset: 

Sivu 3 asukkaat voivat hyvin ja osallistuvat kaupungin kehittämiseen=>päätavoitteista tunnistetut ja johdetut alatavoitteet kohtan lisätään

Huolehdimme ympäristömme turvallisuudesta, toimivuudesta ja varmuudesta.

Kuvaan s. 3 "Päätavoitteista tunnistetut ja johdetut alatavoitteet" lisätään: "Seuraamme aktiivisesti eri väestöryhmien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien hyvinvointia ja palvelutarpeita ja suuntaamme palveluita näiden mukaisesti".

Tämä alatavoite lisätään myös sivulle 10, alatavoitteeksi nro 9 ja vastaavasti kaksi seuraavaa tavoitetta muuttuvat tavoitteiksi 10 ja 11.

Edellä mainittuun sivulle 10 kirjataan:

9. Seuraamme aktiivisesti eri väestöryhmien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien hyvinvointia ja palvelutarpeita ja suuntaamme palveluita näiden mukaisesti

  • seuraamme valtakunnallisesti tuotettuja väestön hyvinvointia kuvaavia indikaattoreita ja tarkennamme niitä tarvittaessa omilla selvityksillämme
  • haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä ovat esimerkiksi lapset, ikäihmiset, maahan muuttaneet, pienituloiset, yksinhuoltajat, pitkäaikaistyöttömät, vammaiset ja pitkäaikaissairaat 
     

Sivu 8.

"Edistämme koulutuksen ja työmarkkinoiden kohtaamista 

Työllisyyspalvelut:

  • tunnistamme työnhakijoiden palvelutarpeet ja etsimme yksilölliset ratkaisut osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen" muutetaan kuulumaan seuraavasti: .... -"tunnistamme työnhakijoiden palvelutarpeet ja etsimme yksilölliset ratkaisut heidän työkykynsä tukemiseen, osaamisen kehittämiseen ja työllistymiseen. Tunnistamme työnhakijat, jotka ovat oikeutettuja sosiaalivakuutusjärjestelmän mukaisiin työkyvyttömyysetuuksiin."

Vaikuttavuuden tavoitemittarit, s. 13, kohtaan Työllisyys: lisätään:

  • pitkäaikaistyöttömien (yli 300 pv työttömänä olleet, yli 1000 pv työttömänä olleet) määrä
  • alle 25 v. työttömien määrä ja alle 25 v. pitkäaikaistyöttömien määrä
  • maksetun työmarkkinatukien kuntaosuuden määrä


Tuloskorttiin tehdään edellä olevia tavoitteita vastaavat kirjaukset.

Sivu 15.

Uusimme maankäytön hinnoittelun periaatteet vuoden 2022 loppuun mennessä (varausmaksuja ja tonttien hintoja lasketaan yritystonttien osalta – tavoitetasot määritellään). Poistetaan sulussa oleva teksti.

s. 7 ”Johdamme tiedolla” alle: ”Hyödynnämme Rovaniemen alueen korkeaa osaamista ja tutkittua tietoa. Toimimme tiiviissä yhteistyössä korkeakoulukonsernin kanssa.”  Koulutuksen ja työelämän tuloskorttiin lisäys ”miten”-kohtaan:

  • Perustetaan harjoittelupankki, jonka avulla opiskelijat löytävät Rovaniemen alueen harjoittelupaikat sujuvasti. 

s. 4 Muutos: Arvostamme turvallista, terveellistä ja suvaitsevaa elinympäristöä.  --> Arvostamme turvallista, terveellistä ja yhdenvertaista elinympäristöä.

s. 5  Lisäys: Palvelun toteuttamistavaksi valitaan se, joka tukee parhaiten kaupunkistrategian toteutumista. --> Palvelun toteuttamistavaksi valitaan se, joka tukee parhaiten kaupunkistrategian toteutumista vastuullisesti. 

s. 5 Lisäys: Ylläpidämme Unicefin lapsiystävällinen kunta -statusta ja edistämme kaupungin palveluiden ikäystävällisyyttä liittymällä ikäystävällisten kaupunkien ja yhteisöjen verkostoon. --> Loppuun lisäys: Vahvistamme Rovaniemen vetovoimaa kansallisena ja kansainvälisenä opiskelijakaupunkina yhdessä Lapin korkeakoulukonsernin ja toisen asteen oppilaitosten kanssa.

s. 6. Lisäys: Hyvää elämää ikääntyneenä -suunnitelma --> Jälkeen: Opiskelijayhteisön (Rantavitikan) kampusalueen kehittäminen

s. 6 Lisäys: Toimintaperiaatteet: Vastuullisuus --> Uusi kohta ennen keskeisiä ohjelmia ja hankkeita: 

Otsikko: Rovaniemi vaalii arvokasta luontoaan

Rovaniemi toimii kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ja viher- ja sinialueiden ekologisen laadun turvaamiseksi. Hulevesien kustannustehokkaan hallinnan edistämiseksi viherpinta-alaa lisätään kaupunkirakenteessa. Luonnonsuojelun tavoitteiden toteutumista seurataan ja valvotaan säännöllisesti.

s. 8 Muutos: Pidämme huolen, että pohjoisen taika aukeaa vierailijoille ympärivuotisesti ja monipuolisesti. ---> Pidämme huolen, että pohjoisen lumo aukeaa vierailijoille ympärivuotisesti ja monipuolisesti.

s. 10 Lisäys: Takaamme lasten ja nuorten turvallisen kasvun sekä koulutuksen. --> Takaamme lasten ja nuorten turvallisen kasvun sekä laadukkaan koulutuksen.

s. 10 Lisäys: Vaikutamme lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja koulutuksen edistämiseen seuraavista näkökulmista --> Vaikutamme lasten ja nuorten turvallisen kasvun ja laadukkaan koulutuksen edistämiseen seuraavista näkökulmista

s. 11 Lisäys: Lisäämme hankintojen ympäristöystävällisyyttä. --> Jälkeen pallura: Vaalimme arvokasta luontoa

sivulle 11 lisätään alatavoitteeksi nro 12

12. Huolehdimme ympäristömme turvallisuudesta, toimivuudesta ja varmuudesta koko kaupunkimme alueella

  • turvallinen ympäristö edistää asukkaiden hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta
  • toimintavarma infra takaa asukkaiden viihtyvyyden
  • varmuus taataan pitämällä strateginen verkosto- ja tuotantoinfra kaupungin omistuksessa
     

Lisätään sivun 25 mittareihin: “Viher-, lähivirkistys- ja puistoalueiden sekä retkeily- ja ulkoilualueiden määrän kasvu.” 

Lisätään sivun 26 Miten -osioon seuraava virke: “Laadimme Rovaniemen kaupungin omistamien metsien hoito-, käyttö- ja suojelusuunnitelman.”

Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti Riku Tapion esityksen mukaisesti.

Vesa Puuronen esitti, että sivulle 15 lisätään Kaavoitamme asiakas- ja toimialalähtöisesti  lauseeseen "ottaen huomioon kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin, luontoarvot ja kaupunkikuvan tasapainoisen kehittämisen.". Puheenjohtaja totesi, että esitys raukesi kannattamattomana.

Heikki Luiro esitti Kalervo Björkbackan, Tuoman Koskiniemen, Marjo Rundgrenin ja Hannu Ovaskaisen kannattamana muutosta, että strategian kategoriaan 2 sivu 14 

Mitä 3. palleroon lisätään ... "alueille joissa perustuskustannukset muodostuvat suuriksi maapohjan laadun takia. Toteutetaan palveluna alustava maaperätutkimus (esim. maatutkaus).".

Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti Luiron esityksen mukaisesti.

Miikka Keränen esitti vihreiden muutoesityksen Vesa Puurosen, Henri Rambergin, Ella-Keski-Panulan, Mari Ikosen ja Mikkel Näkkäläjärven kannattamana, että sivulle 11 kohtaan 10  lauseen “Edistämme kiertotalouden ja hiilineutraaliuden touteutumista asettamalla koko konsernia koskevat tavoitteet.” jälkeen lisätään seuraava lause: “Rovaniemi on hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja pian sen jälkeen hiilinegatiivinen”

Koska oltiin tehty kaupunginhallituksen päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, jota ei voida hyväksyä yksimielisesti, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginhallituksen esityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Keräsen esityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 34 JAA -ääntä ja 16  EI -ääntä, poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Miikka Keränen esitti vihreiden muutoesityksen Vesa Puurosen, Henri Rambergin, Ella-Keski-Panulan ja Mikkel Näkkäläjärven kannattamana, että sivulle 13 lisätään yhdeksäs Vaikuttavuuden tavoitemittari: Luonto, jonka alakohdaksi lisätään pallura: Luonnonsuojelualueiden pinta-ala ja osuus Rovaniemen kaupungin omistamasta maa-alasta kasvaa.

Koska oltiin tehty kaupunginhallituksen päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, jota ei voida hyväksyä yksimielisesti, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginhallituksen esityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Keräsen esityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 38 JAA -ääntä ja 12  EI -ääntä, poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Miikka Keränen esitti vihreiden muutoesityksen Vesa Puurosen, Henri Rambergin, Ella-Keski-Panulan ja Mikkel Näkkäläjärven kannattamana, että lisätään toinen pallura: Asemakaavoitettujen viheralueiden ja puistojen pinta-ala ja osuus maa-alasta asemakaavoitetulla alueella kasvaa

Koska oltiin tehty kaupunginhallituksen päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys jota ei voida hyväksyä yksimielisesti, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginhallituksen esityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Keräsen esityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 35 JAA -ääntä ja 15  EI -ääntä, poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Miikka Keränen esitti vihreiden muutoesityksen Vesa Puurosen, Henri Rambergin, Ella-Keski-Panulan ja Mikkel Näkkäläjärven kannattamana, että liitteiden sivun 26 Tuloskorttiin 10 lisätään seuraavat kohdat:

Mitä: Vaalimme arvokasta luontoa

Miten:

  • Suojelemme Ounasvaaran vanhat ja luontoarvoltaan arvokkaat metsät
  • Suojelemme luonto- ja virkistysarvoiltaan arvokkaat suot, metsät ja perinnebiotoopit
  • Lopetamme pesimäaikaiset hakkuut kaupungin metsissä
  • Laadimme EU:n biodiversiteettistrategian edellyttämän viherryttämissuunnitelman, jonka mukaisesti turvaamme monimuotoisuutta mm. viheralueita, niittyjä, lahopuuta ja kosteikkoja lisäämällä

Mittari ja aikataulu:

  • Luonnonsuojelualueiden pinta-ala ja osuus Rovaniemen kaupungin omistamasta maa-alasta % kasvaa
  • Asemakaavoitettujen viheralueiden ja puistojen pinta-ala ja osuus maa-alasta asemakaavoitetulla alueella % kasvaa
  • Viherryttämissuunnitelma laadittu Q1/2023 (kyllä/ei)
  • Ounasvaaran vanhat metsät suojeltu (kyllä/ei)
  • Pesimäaikaiset hakkuut lopetettu 2022 alkaen (kyllä/ei)

Ohjelmat ja hankkeet:

  • Metsien hoito- ja käyttösuunnitelma (päivitettävä)
  • Viherryttämissuunnitelma (uusi)

Koska oltiin tehty kaupunginhallituksen päätösehdotuksesta poikkeava kannatettu esitys, jota ei voida hyväksyä yksimielisesti, puheenjohtaja totesi, että on suoritettava äänestys.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi puheenjohtajan esityksen, jonka mukaan asiassa suoritetaan äänestys, jossa ne, jotka ovat kaupunginhallituksen esityksen kannalla vastaavat JAA, ja ne jotka ovat Keräsen esityksen kannalla vastaavat EI.

Suoritetussa äänestyksessä annettiin 37 JAA -ääntä ja 13  EI -ääntä, poissa 1. Puheenjohtaja totesi, että kaupunginhallituksen esitys on tullut kaupunginvaltuuston päätökseksi.


Puheenjohtaja Heikki Autto poistui kokouksesta klo 17.30. Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Pertti Lakkala siirtyi kokouksen puheenjohtaksi.

Johanna Ojala-Niemelä poistui kokouksesta ja Elina Holm saapui kokoukseen  asian käsittelyn aikana klo 18.00.

Kaupunginvaltuusto piti tauon tämän asian käsittelyn jälkeen klo 18.20-18.35.

Äänestystulokset

  • Jaa 34 kpl 68%

    Timo Tolonen, Jaakko Raivio, Sara Seppänen, Heikki Luiro, Kalervo Björkbacka, Aarne Jänkälä, Riku Tapio, Kaisu Huhtalo, Jani Ylipahkala, Elina Korteniemi, Marjo Rundgren, Jukka Aula, Päivi Alanne-Kunnari, Tuomas Koskiniemi, Markus Lohi, Susanna Junttila, Heidi Alariesto, Raija Kerätär, Petri Keihäskoski, Petri Jaatinen, Mari Jolanki, Juha-Pekka Mikkola, Elina Kuula, Reetta Mustonen, Pertti Lakkala, Päivi Alaoja, Marko Ruohomäki, Reijo Jylhä, Petteri Pohja, Hannu Ovaskainen, Nafisa Yeasmin, Jouko Lampela, Matti Henttunen, Terhi Heikkilä

  • Ei 16 kpl 32%

    Tiina Outila, Henri Ramberg, Ella Keski-Panula, Tarja Suopajärvi, Mari Ikonen, Mikkel Näkkäläjärvi, Maria-Riitta Mällinen, Riitta Liinamaa, Miikka Keränen, Sonja Sinisalo, Elina Holm, Laura Tarvainen, Eemeli Kajula, Harri Rapo, Kimmo Niukkanen, Vesa Puuronen

  • Jaa 38 kpl 76%

    Terhi Heikkilä, Heikki Luiro, Kalervo Björkbacka, Päivi Alanne-Kunnari, Sara Seppänen, Jaakko Raivio, Heidi Alariesto, Markus Lohi, Riku Tapio, Susanna Junttila, Jani Ylipahkala, Raija Kerätär, Riitta Liinamaa, Eemeli Kajula, Timo Tolonen, Elina Kuula, Harri Rapo, Reijo Jylhä, Jouko Lampela, Petri Keihäskoski, Marjo Rundgren, Tuomas Koskiniemi, Marko Ruohomäki, Elina Korteniemi, Nafisa Yeasmin, Aarne Jänkälä, Petri Jaatinen, Petteri Pohja, Päivi Alaoja, Reetta Mustonen, Pertti Lakkala, Mari Jolanki, Kaisu Huhtalo, Jukka Aula, Maria-Riitta Mällinen, Juha-Pekka Mikkola, Matti Henttunen, Hannu Ovaskainen

  • Ei 12 kpl 24%

    Mikkel Näkkäläjärvi, Mari Ikonen, Kimmo Niukkanen, Miikka Keränen, Ella Keski-Panula, Tiina Outila, Tarja Suopajärvi, Laura Tarvainen, Sonja Sinisalo, Henri Ramberg, Elina Holm, Vesa Puuronen

  • Jaa 35 kpl 70%

    Eemeli Kajula, Jaakko Raivio, Sara Seppänen, Kalervo Björkbacka, Päivi Alanne-Kunnari, Heikki Luiro, Jukka Aula, Nafisa Yeasmin, Susanna Junttila, Raija Kerätär, Riitta Liinamaa, Reijo Jylhä, Terhi Heikkilä, Petri Jaatinen, Heidi Alariesto, Tuomas Koskiniemi, Päivi Alaoja, Petteri Pohja, Markus Lohi, Elina Kuula, Kaisu Huhtalo, Riku Tapio, Aarne Jänkälä, Petri Keihäskoski, Jouko Lampela, Reetta Mustonen, Pertti Lakkala, Jani Ylipahkala, Timo Tolonen, Marko Ruohomäki, Matti Henttunen, Elina Korteniemi, Hannu Ovaskainen, Juha-Pekka Mikkola, Mari Jolanki

  • Ei 15 kpl 30%

    Tiina Outila, Mikkel Näkkäläjärvi, Mari Ikonen, Maria-Riitta Mällinen, Tarja Suopajärvi, Ella Keski-Panula, Kimmo Niukkanen, Laura Tarvainen, Vesa Puuronen, Elina Holm, Sonja Sinisalo, Marjo Rundgren, Miikka Keränen, Harri Rapo, Henri Ramberg

  • Jaa 37 kpl 74%

    Susanna Junttila, Kalervo Björkbacka, Reijo Jylhä, Päivi Alanne-Kunnari, Riku Tapio, Harri Rapo, Jukka Aula, Petri Jaatinen, Raija Kerätär, Kaisu Huhtalo, Heikki Luiro, Timo Tolonen, Sara Seppänen, Riitta Liinamaa, Marjo Rundgren, Päivi Alaoja, Elina Korteniemi, Eemeli Kajula, Tuomas Koskiniemi, Heidi Alariesto, Jaakko Raivio, Terhi Heikkilä, Jouko Lampela, Petri Keihäskoski, Jani Ylipahkala, Aarne Jänkälä, Markus Lohi, Petteri Pohja, Elina Kuula, Pertti Lakkala, Marko Ruohomäki, Juha-Pekka Mikkola, Matti Henttunen, Mari Jolanki, Reetta Mustonen, Hannu Ovaskainen, Nafisa Yeasmin

  • Ei 13 kpl 26%

    Mikkel Näkkäläjärvi, Ella Keski-Panula, Laura Tarvainen, Maria-Riitta Mällinen, Tiina Outila, Mari Ikonen, Vesa Puuronen, Sonja Sinisalo, Tarja Suopajärvi, Elina Holm, Kimmo Niukkanen, Henri Ramberg, Miikka Keränen

Tiedoksi

Strategiatyöryhmä

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen. 

Valtuuston päätökseen saa hakea muutosta

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen. 

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 

  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 

  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valitusviranomainen

Viranomainen, jolle kunnallisvalitus tehdään, on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus                        

Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu                                             

Käyntiosoite: Isokatu 4, Oulu                                                     

Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

Faksinumero: 029 5642 841

Puhelinnumero: 029 5642 800 (vaihde)

Asiakaspalvelu avoinna: ma - pe kello 8.00 – 16.15

 

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

  3. vaatimusten perustelut;

  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;

  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmä kohtainen.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiointipiste, Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi, 

henkilö- ja arkaluonteisia tietoja sisältävät sähköpostit osoitteesta: https://turvaposti.rovaniemi.fi osoitteeseen kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Faksinumero: 016 322 6450

Puhelinnumero: 016 3221

Kaupunginkirjaamon aukioloaika: ma - pe kello 9 - 15.

 

Pöytäkirjan allekirjoitus- ja tarkastuspäivä sekä pöytäkirjan yleiseen tietoverkkoon nähtäväksi vientipäivämäärä on esitetty kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Asianosaiselle lähetettyyn otteeseen on merkitty päätöksen lähettämispäivä ja -tapa.