Kaupunginvaltuusto, kokous 8.6.2026

§ 65 Äänestysaluejaon muuttaminen 2027

ROIDno-2026-2540

Aikaisempi käsittely

Valmistelija

Mikko Lindroos, kaupunginlakimies, mikko.lindroos@rovaniemi.fi
Antti Räsänen, Vastaava palveluneuvoja, antti.rasanen@rovaniemi.fi

Perustelut

Tausta

Rovaniemen kaupungin aloittaessa toimintansa nykyisessä muodossaan on äänestysalueita ollut 38. Vuonna 2006 (KV 24.4.2006 § 26) äänestysalueiden määräksi päätettiin 27 aluetta. Viimeinen muutos on tehty vuonna 2015 (KV 14.12.2015 § 113). Rovaniemellä on nykyisin 19 äänestysaluetta.

Suurin osa äänestäjistä asuu keskustassa tai sen kehysalueella. Muita suurempia, vähintään 200 kotitalouden, asutuskeskittymiä ovat Hirvas, Muurola ja Sinettä. 100-200 kotitalouden kyliä Rovaniemellä on kahdeksan.

Äänestyspaikat on pyritty sijoittelemaan siten, että ne ovat lähellä äänestäjien arkea. Ennakkoäänestyspaikkojen määrä ja kapasiteetti perustuu aiemmista vaaleista saatuihin kokemuksiin ja tilastotietoihin. Keskustan ulkopuoliset alueet on pyritty huomioimaan järjestämällä ennakkoäänestyspaikkoja suurempiin asutuskeskittymiin ja kylissä ennakkoäänestys on mahdollistettu äänestysautossa. Varsinaisen vaalipäivän äänestystä ja ennakkoäänestystä täydentävät koti- ja laitosäänestys.

Varsinaisena vaalipäivänä Rovaniemi on jaettu 19 äänestysalueeseen. Tällöin Rovaniemellä on siis 19 äänestyspaikkaa, jossa äänestysalueella asuva voi käydä äänestämässä. Kullakin äänestysalueella varsinaisena vaalipäivänä toimitettavasta äänestyksestä vastaa vaalilautakunta, joka on kunnallinen luottamuselin. Vaalilautakunnan koko Rovaniemellä on perinteisesti ollut viisi (5) varsinaista jäsentä ja viisi (5) varajäsentä, joiden lisäksi vaalilautakuntia on täydennetty teknisillä avustajilla.

Ehdotussa liitteiden mukaisessa äänestysaluejaossa olisi 12 äänestysaluetta.

Perustelut äänestysaluejaon muutokselle

Muutoksella pyritään varmistamaan äänestäjien vaalisalaisuus, vähentämään normaalista poikkeavia tilanteita ja vaalilautakuntien toiminnan tehostamiseen. 

Vaalijärjestelmästä saatavan datan perusteella voidaan todeta, että äänestäjien määrä äänestysalueilla on muuttunut vuosien saatossa. Eräillä äänestysalueilla äänestäjien määrä on vähäinen, että se voi muodostaa riskin niin sanotuista pienistä äänestysalueista. Pieni äänestysalue tarkoittaa vaalilain 82 §:n mukaista tilannetta, jossa äänestysalueella annetaan tai saatetaan antaa vähemmän kuin 50 ennakkoääntä tai vaalipäivän ääntä. Tämä vaatii aina keskusvaalilautakunnalta toimia, joihin ei muuten ryhdyttäisi eikä siten ole tarkoituksenmukainen tapa toimittaa vaaleja. Mikäli jollakin alueella annettavat äänet jäävät liian vähäisiksi, voi tämä johtaa myös vaalisalaisuuden vaarantumiseen.   

Vaalilautakuntien koostaminen on osoittautunut vuosi vuodelta vaikeammaksi, sillä kiinnostus vaalilautakuntatyötä kohtaan on vähentynyt. Vaalilautakunnat ja -toimikunnat koostava nimeämistoimikunta on tuonut useasti huolensa luottamushenkilöiden riittävästä saatavuudesta keskusvaalilautakunnan tietoon. 

Toisaalta ne vaalilautakunnat, joiden alueella käy vähän äänestäjiä, ovat saadun palautteen mukaan kokeneet turhautumista ja kokeneet, että heidän työpanoksensa ei ole tehokkaassa käytössä. 

Äänestysalueita muuttamalla voidaan siis edistää vaalisalaisuuden säilymistä, ehkäistään poikkeustilanteiden syntyä, jotka vaativat erityisiä toimia keskusvaalilautakunnalta ja mahdollistavat saatavilla olevien resurssien tehokkaan kohdentamisen. 

Jos muutos hyväksytään elokuuhun 2026 mennessä, uudet äänestysalueet ovat käytössä eduskuntavaaleissa keväällä 2027.

Toimivalta

Äänestysalueista päättää vaalilain 8 §:n nojalla kaupunginvaltuusto.

Päätösehdotus

Esittelijä

Mikko Lindroos, kaupunginlakimies, mikko.lindroos@rovaniemi.fi

Keskusvaalilautakunta päättää suosittaa, että kaupunginhallitus esittäisi kaupunginvaltuustolle äänestysalueiden uudeksi määräksi 12 liitteiden mukaisesti.

Päätös

Keskusvaalilautakunta päätti yksimielisesti esityksen mukaan.

Valmistelija

Mikko Lindroos, kaupunginlakimies, mikko.lindroos@rovaniemi.fi
Antti Räsänen, Vastaava palveluneuvoja, antti.rasanen@rovaniemi.fi

Perustelut

Tausta

Rovaniemen kaupungin aloittaessa toimintansa nykyisessä muodossaan on äänestysalueita ollut 38. Vuonna 2006 (KV 24.4.2006 § 26) äänestysalueiden määräksi päätettiin 27 aluetta. Viimeinen muutos on tehty vuonna 2015 (KV 14.12.2015 § 113). Rovaniemellä on nykyisin 19 äänestysaluetta.

Suurin osa äänestäjistä asuu keskustassa tai sen kehysalueella. Muita suurempia, vähintään 200 kotitalouden, asutuskeskittymiä ovat Hirvas, Muurola ja Sinettä. 100–200 kotitalouden kyliä Rovaniemellä on kahdeksan.

Äänestyspaikat on pyritty sijoittelemaan siten, että ne ovat lähellä äänestäjien arkea. Ennakkoäänestyspaikkojen määrä ja kapasiteetti perustuu aiemmista vaaleista saatuihin kokemuksiin ja tilastotietoihin. Keskustan ulkopuoliset alueet on pyritty huomioimaan järjestämällä ennakkoäänestyspaikkoja suurempiin asutuskeskittymiin ja kylissä ennakkoäänestys on mahdollistettu äänestysautossa. Varsinaisen vaalipäivän äänestystä ja ennakkoäänestystä täydentävät koti- ja laitosäänestys.

Varsinaisena vaalipäivänä Rovaniemi on jaettu 19 äänestysalueeseen. Tällöin Rovaniemellä on siis 19 äänestyspaikkaa, jossa äänestysalueella asuva voi käydä äänestämässä. Kullakin äänestysalueella varsinaisena vaalipäivänä toimitettavasta äänestyksestä vastaa vaalilautakunta, joka on kunnallinen luottamuselin. Vaalilautakunnan koko Rovaniemellä on perinteisesti ollut viisi (5) varsinaista jäsentä ja viisi (5) varajäsentä, joiden lisäksi vaalilautakuntia on täydennetty teknisillä avustajilla.

Ehdotetussa liitteen 2. mukaisessa äänestysaluejaossa olisi 12 äänestysaluetta.

Perustelut muutokselle

Muutoksella pyritään varmistamaan äänestäjien vaalisalaisuus, vähentämään normaalista poikkeavia tilanteita ja vaalilautakuntien toiminnan tehostamiseen.

Vaalijärjestelmästä saatavan datan perusteella voidaan todeta, että äänestäjien määrä äänestysalueilla on muuttunut vuosien saatossa. Eräillä äänestysalueilla äänestäjien määrä on vähäinen, että se voi muodostaa riskin niin sanotuista pienistä äänestysalueista. Pieni äänestysalue tarkoittaa vaalilain 82 § n mukaista tilannetta, jossa äänestysalueella annetaan tai saatetaan antaa vähemmän kuin 50 ennakkoääntä tai vaalipäivän ääntä. Tämä vaatii aina keskusvaalilautakunnalta toimia, joihin ei muuten ryhdyttäisi eikä siten ole tarkoituksenmukainen tapa toimittaa vaaleja. Mikäli jollakin alueella annettavat äänet jäävät liian vähäisiksi, voi tämä johtaa myös vaalisalaisuuden vaarantumiseen.

Vaalilautakuntien koostaminen on osoittautunut vuosi vuodelta vaikeammaksi, sillä kiinnostus vaalilautakuntatyötä kohtaan on vähentynyt. Vaalilautakunnat ja -toimikunnat koostava nimeämistoimikunta on tuonut useasti huolensa luottamushenkilöiden riittävästä saatavuudesta keskusvaalilautakunnan tietoon.

Toisaalta ne vaalilautakunnat, joiden alueella käy vähän äänestäjiä, ovat saadun palautteen mukaan kokeneet turhautumista ja kokeneet, että heidän työpanoksensa ei ole tehokkaassa käytössä.

Ehdotetun muutoksen käytännön vaikutus vaikutusalueella asuviin äänestäjiin on varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikan mahdollinen muuttuminen. Joidenkin äänestäjien matka varsinaisen vaalipäivän äänestyspaikalle voi tämän seurauksena pidentyä. Tämä huomioidaan ennakkoäänestyksen aikana lisäämällä ennakkoäänestyspaikkoja ja äänestysauton reittivalinnoilla. Äänestäjät, jotka eivät pääse ilman kohtuuttomia äänestyspaikalle, ovat oikeutettuja kotiäänestykseen vaalilain 55 § nojalla. Ennakkoäänestyspaikoista ja varsinaisen vaalipäivän paikoista päättää vaalilain 9 §:n mukaan kaupunginhallitus.

Äänestysalueita muuttamalla voidaan siis edistää vaalisalaisuuden säilymistä, ehkäistään poikkeustilanteiden syntyä, jotka vaativat erityisiä toimia keskusvaalilautakunnalta ja mahdollistavat saatavilla olevien resurssien tehokkaan kohdentamisen. Muutoksella ei ole merkittäviä kustannusvaikutuksia.

Jos muutos hyväksytään elokuuhun 2026 mennessä, uudet äänestysalueet ovat käytössä eduskuntavaaleissa keväällä 2027.

Äänestysalueista päättää vaalilain 8 §:n nojalla kaupunginvaltuusto.

Päätösehdotus

Esittelijä

Hannu Pessa, konsernitalouspäällikkö , hannu.pessa@rovaniemi.fi

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Rovaniemen kaupungin äänestysalueita muutetaan seuraavista vaaleista alkaen liitteen 2 mukaisesti.

Päätös

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti vt. kaupunginjohtajan esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Mikko Lindroos, kaupunginlakimies, mikko.lindroos@rovaniemi.fi
  • Antti Räsänen, Vastaava palveluneuvoja, antti.rasanen@rovaniemi.fi

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus 1.6.2026 § 175 esittää kaupunginvaltuustolle, että Rovaniemen kaupungin äänestysalueita muutetaan seuraavista vaaleista alkaen liitteen 2 mukaisesti.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti. 

Tiedoksi

Digi- ja väestötietovirasto, keskusvaalilautakunta / Lindroos

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen. 

Valtuuston päätökseen saa hakea muutosta

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen. 

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 

  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 

  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Hallinto-oikeus ei tutki yksinomaan vahingonkorvausperusteella tehtyä valitusta. Yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvästä asiassa erimielisyys voidaan saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

 

Valitusviranomainen

Viranomainen, jolle kunnallisvalitus tehdään, on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus                        

Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu                                             

Käyntiosoite: Torikatu 34-40, Oulu                                                     

Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

Faksinumero: 029 5642 841

Puhelinnumero: 029 5642 800 (vaihde)

Asiakaspalvelu avoinna: ma - pe kello 8.00 – 16.15

 

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet/#/.

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

  3. vaatimusten perustelut;

  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;

  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=tuomioistuinmaksulaki) säädetään.

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 310 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmä kohtainen.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiointipiste, Koskikatu 19, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi, 

henkilö- ja arkaluonteisia tietoja sisältävät sähköpostit osoitteesta: https://turvaposti.rovaniemi.fi osoitteeseen kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Faksinumero: 016 322 6450

Puhelinnumero: 016 3221

Kaupunginkirjaamon aukioloaika: ma - pe kello 9 - 15.

 

Pöytäkirjan allekirjoitus- ja tarkastuspäivä sekä pöytäkirjan yleiseen tietoverkkoon nähtäväksi vientipäivämäärä on esitetty kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Asianosaiselle lähetettyyn otteeseen on merkitty päätöksen lähettämispäivä ja -tapa.