Perustelut
Rovaniemen matkailuohjelma 2040
Rovaniemen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan 25.5.2026 (162 §), että Rovaniemen kaupungin matkailuohjelmaluonnoksesta pyydetään lausuntoja 15.8.2026 mennessä. Matkailuohjelman tavoitteena on ohjata matkailun kehittämistä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa, että matkailun kasvu on hallittua, vastuullista ja kestävää. Kylien kehittämisjaosto tarkastelee ohjelmaa erityisesti maaseutu- ja kyläalueiden elinvoiman, asukkaiden hyvinvoinnin sekä kestävän matkailun näkökulmasta.
Kylien kehittämisjaosto esittää lausunnokseen seuraavaa:
1. Visio
Visio 2040: Rovaniemi on kestävän matkailun kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka tuottaa arvoa paikallisille, vierailleen ja ympäristölle.
- Kylien kehittämisjaosto pitää visiota onnistuneena ja oikeansuuntaisena. Erityisen tärkeää on, että matkailun vaikuttavuutta tarkastellaan paikallisten asukkaiden, matkailijoiden sekä ympäristön näkökulmasta.
- Jaosto esittää harkittavaksi, voisiko vision sanavalintoja vielä täsmentää. Sana "vierailija" kuvastaa matkailijaa paremmin kuin yleisluontoinen käsite "vieras" ja tukee matkailuohjelman tavoitteita selkeämmin. Lisäksi olisi hyvä avata, mitä visiolla tarkoitetaan silloin, kun todetaan matkailun tuottavan arvoa "ympäristölle". Tällä hetkellä ilmaisu jättää tulkinnanvaraa sen suhteen, viitataanko ympäristöllä kaupunkiympäristöön, rakennettuun ympäristöön ja palveluverkostoon vai luontoympäristöön ja luonnon monimuotoisuuteen. Tarkempi määrittely vahvistaisi vision ymmärrettävyyttä ja ohjaisi tavoitteiden käytännön toteutusta. Samalla jaosto esittää harkittavaksi, voisiko vision yhteydessä korostaa nykyistä vahvemmin kestävyyden kaikkia ulottuvuuksia – ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Matkailun tulee tuottaa hyvinvointia koko kaupungin alueelle, myös kylä- ja maaseutualueille.
2. Hyvinvointia tuottava ja sosiaalisesti hyväksytty matkailu
Kärkitoimenpiteet:
- Kylien kehittämisjaosto pitää tavoitteita ja toimenpiteitä erittäin tärkeänä. Ohjelmassa käytetty ilmaisu "sosiaalisesti hyväksytty matkailu" voisi kuitenkin olla täsmällisempi muodossa "sosiaalisesti kestävä matkailu". Sosiaalinen kestävyys on hyväksyttävyyttä laajempi käsite, joka sisältää paikallisten asukkaiden hyväksynnän lisäksi muun muassa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon, hyvinvoinnin, osallisuuden, yhteisöllisyyden sekä kokemuksen oikeudenmukaisuudesta ja luottamuksesta.
- Matkailun pitkäjänteinen kehittäminen edellyttää, että sen tuottamat hyödyt ja haitat jakautuvat kohtuullisesti eri toimijoiden, alueiden ja väestöryhmien kesken. Sosiaalisesti kestävä matkailu tukee paikallisten ihmisten hyvinvointia, vahvistaa luottamusta matkailun kehittämiseen ja lisää matkailun hyväksyttävyyttä osana paikallisyhteisöjen arkea. Kyläalueiden näkökulmasta tämä tarkoittaa erityisesti paikallisten osallistumismahdollisuuksien vahvistamista sekä sitä, että matkailun kehittäminen tukee myös asukkaiden elinympäristöä, palveluita, elämänlaatua ja työmahdollisuuksia.
- Matkailijamaksun pilotoinnin yhteydessä tulisi määritellä selkeästi, miten mahdolliset tuotot kohdennetaan. Jaosto pitää tärkeänä, että maksuista saatavia varoja suunnataan matkailun kuormittaman infrastruktuurin ylläpitoon, reitistöihin, ympäristönhoitoon sekä palvelujen kehittämiseen.
- Vuoropuhelun vahvistamisen rinnalla tulisi korostaa myös paikallisen osallistamisen vahvistamista. Pelkät kyselyt eivät välttämättä anna riittävää kuvaa matkailun vaikutuksista. Kyläillat, työpajat ja jatkuva keskustelu paikallisyhteisöjen kanssa ovat tärkeitä osallistamisen keinoja.
- Matkailun tiedolla johtamisen mittareihin voisi lisätä myös matkailun vaikutuksia paikallisten hyvinvointiin sekä kausityöntekijöiden kokemuksiin ja työoloihin liittyviä mittareita.
3. Hallittu kasvu ja ennakointi
Kärkitoimenpiteet:
- Jaosto pitää tavoitetta erittäin kannatettavana.
- Uusien matkailualueiden, reittien ja kohteiden suunnittelussa tulee huomioida jo alkuvaiheessa mitä vastuullisuus matkailualueiden kehittämisessä pitää sisällään. Huomioitavia asioita on esimerkiksi henkilöstön asuminen ja työolosuhteet, liikkuminen, palvelujen saavutettavuus, turvallisuus sekä vaikutukset paikallisyhteisöihin. Sosiaalisen kestävyyden näkökulma tulee huomioida yhtä vahvasti kuin ympäristövaikutukset.
- Ohjelmassa käytettyä käsitettä "matkailun kehittämisalueet" olisi syytä täsmentää. Ei ole täysin selvää, tarkoitetaanko sillä maantieteellisiä alueita, matkailukohteita vai kehittämisen painopistealueita.
- Liikenteen kehittämisen osalta jaosto pitää tärkeänä tiivistä yhteistyötä Elinvoimakeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa. Matkailun kasvu näkyy erityisesti kyläalueilla lisääntyneinä liikennemäärinä, minkä vuoksi liikenneturvallisuuteen, nopeusrajoituksiin sekä joukkoliikenneyhteyksiin tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.
- Ennakoinnissa ja varautumisessa tulisi hyödyntää myös valmisteltava olevan Rovaniemen kaupungin ilmasto-ohjelman tavoitteita ja mittareita.
4. Korkea laatu, turvallisuus ja vastuullisuus
Kärkitoimenpiteet:
- Kylien kehittämisjaosto kannattaa tavoitetta ja sen kärkitoimenpiteitä. Ohjelmassa käytetty ilmaisu "arktisen luonnon kestävä käyttö" voisi olla tarkoituksenmukaisempaa korvata ilmaisulla "arktisen luonnon kestävä hyödyntäminen", joka kuvaa paremmin matkailun, elinkeinojen ja virkistyskäytön kokonaisuutta.
- Laatu- ja vastuullisuuskriteerien osalta olisi tärkeää kuvata nykyistä tarkemmin, mitä vastuullisuudella käytännössä tarkoitetaan ja miten sitä seurataan. Jaosto esittää, että vastuullisuuskriteeristöä tarkastellaan yhtenevästi kaupungin ilmasto-ohjelman kanssa ja että kriteerit huomioidaan maankäytössä, tontinluovutuksessa, investoinneissa, lupakäytännöissä ja tilapäisissä käyttöoikeuksissa.
- Työvoiman saatavuuden varmistamisessa tulee huomioida myös asumisen edellytykset. Työvoimaa ei voida houkutella ilman riittävää ja kohtuuhintaista asuntotarjontaa. Lisäksi matkailuohjelmassa tulisi tunnistaa nykyistä vahvemmin työntekijöiden oikeudet, työolojen lainmukaisuus sekä kansainvälisen työvoiman vastuullinen kohtelu osana matkailun laatua ja Rovaniemen mainetta.
- Innovaatioiden edistämiseen liittyvän living lab -toiminnan sisältöä olisi hyvä avata selkeämmin, jotta tavoitteen käytännön merkitys hahmottuu paremmin.
5. Paikallinen identiteetti ja ympärivuotinen kilpailukyky
Kärkitoimenpiteet:
- Tavoite kokonaisuudessaan tukee hyvin Rovaniemen ympärivuotisen matkailun kehittämistä. Jaosto esittää harkittavaksi, olisiko "arktisen kesän" sijasta selkeämpi käyttää ilmaisua "lumettoman ajan matkailu", joka kuvaa paremmin tavoiteltavaa ympärivuotisuutta.
- Tapahtumamatkailun osalta olisi tarpeen määritellä selkeämmin tapahtumien koordinoinnin vastuut sekä tapahtumien palvelu- ja lupaprosessien johtaminen. Lisäksi ilmasto-ohjelman tavoitteita olisi syytä hyödyntää tapahtumien lupa- ja avustuskäytännöissä.
- Kulttuurimatkailun kehittämisessä tulee huomioida myös kylien kulttuuriperintö, paikalliskulttuuri sekä nuorten oma kulttuuri. Luovuuden ja taiteen tulisi näkyä kaupunki- ja kyläkuvassa matalalla kynnyksellä, ja nuorille ja muille asukkaille tulee tarjota mahdollisuuksia tuoda osaamistaan esille esimerkiksi musiikin, tanssin, teatterin ja kuvataiteen kautta.
- Vastuullisia investointeja markkinoitaessa olisi tärkeää määritellä vastuullisuuskriteerit nykyistä konkreettisemmin.
6. Toimijoiden roolit matkailun kehittämisessä
Matkailun kehittämisessä tunnistetaan laajasti keskeiset toimijat.
- Kylien kehittämisjaosto esittää, että listauksessa huomioidaan nykyistä näkyvämmin kyläyhdistykset, asukasyhdistykset, Leader-toimijat sekä muut paikallisyhteisöt. Nämä toimijat ovat keskeisessä asemassa matkailun paikallisen kestävyyden ja vastuullisuuden näkökulmasta. Paikallisyhteisöjen roolia matkailun kehittämisessä olisi syytä kuvata nykyistä konkreettisemmin ja avata, miten osallistaminen toteutetaan käytännössä.
7. Edunvalvonnan teemat
Luonnoksessa esitetyt teemat:
- Jaosto pitää valittuja teemoja perusteltuina. Näiden rinnalle tulisi korostaa myös maaseuturahoituksen ja Leader-rahoituksen edunvalvontaa, kyläalueiden saavutettavuutta, tieverkon kuntoa, joukkoliikenteen kehittämistä sekä digitalisaation ja tietoliikenneyhteyksien merkitystä matkailun kehittämisessä.
8. Jalkautus ja seuranta
Ohjelman toteutuksen ja seurannan tulee perustua avoimeen tiedon jakamiseen sekä jatkuvaan vuoropuheluun paikallisten toimijoiden kanssa.
Mittaristoon olisi perusteltua lisätä matkailun vaikutukset paikallisten hyvinvointiin, kyläalueiden elinvoimaan, työntekijöiden kokemuksiin sekä kausityövoiman tyytyväisyyteen. Erityisesti työntekijöiden lainmukainen kohtelu ja vastuullinen henkilöstöpolitiikka ovat keskeinen osa kestävää matkailua.
9. Muut kommentit ja vapaa sana
Kylien kehittämisjaosto pitää ohjelmaa kokonaisuutena onnistuneena ja ajankohtaisena. Erityisen myönteistä on pyrkimys sovittaa yhteen matkailun kasvu, paikallisten asukkaiden hyvinvointi, luonnon kantokyky sekä elinkeinojen kehittäminen. Jatkovalmistelussa olisi kuitenkin syytä täsmentää useita käytännön toteutukseen, vastuisiin ja kyläalueiden asemaan liittyviä kysymyksiä. Ohjelmaa vahvistaisi edelleen kyläalueiden roolin näkyvämpi tunnistaminen, vastuullisuuden konkreettisempi määrittely sekä sosiaalisen kestävyyden sisällyttäminen läpileikkaavasti kaikkiin tavoitteisiin.
Kestävän matkailun edelläkävijäasema syntyy vain, jos matkailun kasvu tuottaa hyötyä matkailijoiden lisäksi paikallisille asukkaille, työntekijöille ja yrityksille koko Rovaniemen alueella.
10. Palaute matkailuohjelman valmistelusta
Kylien kehittämisjaosto arvioi valmistelun onnistuneen kokonaisuutena hyvin. Positiivista on ollut laaja osallistaminen sekä eri toimijaryhmien kuuleminen.