Banneri

Lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaosto, kokous 25.6.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 6 Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toiminnan kehittäminen yhdyspinnoilla

ROIDno-2020-2141

Valmistelija

  • Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupungin sivistys- ja hyvinvointipalvelut ovat ottaneet käyttöön rovaniemeläisittäin uusia toimintamalleja ja rakentaneet yhdessä kehittämishankkeita lapsiperheiden, nuorten ja lasten hyvinvoinnin edistämiseksi. LaNu-jaostolle esitellään K0-toimintamalli, Riko-hanke, Virtaa taiteesta-hanke sekä Hoito syytteen sijaan-ohjelma. Kokouksessa ovat esittelemässä: K0-koordinaattori Johanna Nokkanen, ylikonstaapeli Pekka Alamommo, museolehtori Kaija Kähkönen ja palvelualuepäälliköt Merja Tervo ja Mirja Kangas.

K0 
K0-toimintamalli on Aseman lapset ry:n kehittämä ja työmuotoa ollaan parhaillaan levittämässä myös Rovaniemelle. K0 on kiusaamiseen puuttuvaa työtä, jossa selvitetään pitkään jatkuneita ja vaativia kiusaamistapauksia, joihin jostain syystä ei esimerkiksi koulun keinoilla ole saatu ratkaisuja aikaan. K0-koordinaattori Johanna Nokkanen  aloitti työnsä maaliskuussa 2020 ja hänet on sijoitettu nuorisopalvelujen tiimiin. Toiminnan kustannukset jaetaan koulutuspalvelujen (50%), sosiaalipalvelujen (40%) ja varhaiskasvatuksen (10%) kesken.

Rovaniemen K0-mallia luodaan yhteistyössä nuoriso-,  sosiaali-, koulutus- ja varhaiskasvatuspalvelujen sekä  poliisin ja muun verkoston
yhteistyönä.  Poliisin ennaltaestävä toiminta (EET) on erittäin vahva yhteistyökumppani, etenkin silloin, kun kiusaamistapauksessa täyttyvät rikoksen tunnusmerkit tai asiasta on tehty rikosilmoitus.

Moniammatillinen ja -alainen yhteistyö on erittäin tärkeä työskentelymuoto K0-työssä ja tavoitteena on edelleen tiivistää Rovaniemen palveluverkostoa. K0-työ ei korvaa koulujen kiusaamisen puuttumisen toimenpiteitä, vaan tuo kouluille lisää tukea ja voimavaroja. Lisäksi toimintamallli  tuo uusia keinoja ja uutta näkökulmaa avuksi hankalien tapausten selvittämiseen. Ulkopuolinen puuttuminen voi olla avain tilanteen ratkaisemiseksi, varsinkin jos koulun ja perheen välinen yhteistyö on hankaloitunut. Perheet on tärkeää ottaa mukaan työskentelyyn, jotta yhteistyö perheen ja koulun välille paranisi. K0-koordinaattori luo parhaillaan yhdessä rehtoreiden kanssa Rovaniemen kouluille yhteistä kiusaamiseen puuttumisen mallia, jotta puuttuminen kouluilla olisi yhdenmukaista kaikilla kouluilla.


Riko 
RIKO tarkoittaa Rikoksilla oireilevien nuorten parissa tehtävän työn toimintamallia, jota myös Rovaniemellä aloitetaan kehittämään Oikeusministerion myöntämän hankerahoituksen avulla. Oikeusministeriö myönsi Rovaniemen kaupungille 810 500 euroa rikoksilla oireilevien nuorten toimintamallin kehittämishankkeelle vuosille 2020-2023. Hankkeen toimien avulla ja yhteisenä tavoitteena on tukea kohderyhmän nuoria päihteettömään ja rikoksettomaan elämään. Tuloksena syntyy toimintamalli, jonka avulla selvitetään nuoren yksilölliset tarpeet, tehdään tilanne- ja tarvearviota sujuvien ja oikea-aikaisten tuki- ja palvelukokonaisuuksien varmistamiseksi. Tarkoituksena on tavoittaa myös ne rikostaustaiset nuoret, jotka ovat jääneet palveluiden ulkopuolelle. Tuki kohdennetaan tarpeen mukaan myös koko perheeseen ja nuoren kaveripiiriin; rikoksettoman elämän saavuttamiseksi.

Riko-hanke on Rovaniemen kaupungin sivistys- ja hyvinvointipalveluiden, Lapin poliisilaitoksen sekä Aseman Lapset ry:n yhteinen kehittämishanke, jonka avulla luodaan yhteinen poikkihallinnollinen toimintamalli rikoksilla oireilevien nuorten kanssa työskentelyyn. Hallinnollisesti Riko-hanke sijoittuu Rovaniemen kaupungin sivistys- ja hyvinvointipalveluihin. Konkreettisia hanketoimijoita Rovaniemen kaupungista ovat sosiaali-, koulutus- ja nuorisopalvelut. Lisäksi Rovaniemen Yhdyskuntaseuraamustoimisto toimii hankkeen projektikumppanina. Hankeverkostoon kuuluu muun muassa Nuorten Ohjaamo, Nuorisoasema Romppu sekä terveydenhuollon palvelut mukaan lukien päihde- ja mielenterveyspalvelut. Verkosto laajenee tapauskohtaisesti ja kehittämistoiminnan edetessä.

 

Virtaa Taiteesta

Virtaa Taiteesta-hankkeen lähtökohtana on tarjota Rovaniemen taidemuseon etätyöpajapalvelua syrjäytymisvaarassa oleville nuorille Lapin läänin alueella. Korona-kriisi on lisännut sosiaalihuollon asiakkaiden avun tarvetta ja  erityisesti nuorten tilanteeseen on kiinnitetty huomiota nuorten parissa toimivien tahoilta ja todettu, että tarve myös erilaisille kuntoutusta tukeville palveluille on lisääntynyt. Virtaa Taiteesta-hanke vastaa osaltaan myös tähän tarpeeseen. Rovaniemen taidemuseo toteuttaa yhteistyössä Rovaniemen kaupungin etsivän nuorisotyön kanssa etänä toimivan palvelun Lapin läänin nuorisotyön toimijoille ja nuorille. Palvelu sisältää videoyhteyden kautta tutustumisen taidemuseon näyttelyyn ja siihen liittyvän työpajatoiminnan. Kyseessä on aito vuorovaikutteinen ja keskusteleva opastustilanne ja työpaja. Etätyöpajojen sisältö pohjautuu aina esillä olevaan Rovaniemen taidemuseon näyttelyyn, jossa esitellään Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelman taideteoksia. 

Tavoitteena on edesauttaa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvointia ja lisätä aktiivisuutta omassa elämässä taiteen keinoin. Tärkeimpänä kohderyhmänä ovat nuoret, jotka ovat päättäneet tai keskeyttäneet opiskelun, ovat työmarkkinoiden ulkopuolella ja siten vaarassa syrjäytyä. Palvelun tilaaja on etsivän nuorisotyön ohjaaja, kuntien kulttuuritoimija, opettaja tai kolmannen sektorin toimija. Rovaniemen taidemuseo tarjoaa maksuttomia palveluja Lapin läänin kouluille ja oppilaitoksille, mikä kuuluu taidemuseon saavutettavuuden periaatteisiin. Virtaa Taiteesta-opastukset ja työpajat ovat myös maksuttomia. 

Virtaa Taiteesta-hanke tarjoaa pysyvän toimintamallin nuorisotyöhön sekä taidemuseon museokasvatukseen, jonka avulla edesautetaan Lapin alueella asuvien syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyvinvointia ja lisätään aktiivisuutta omassa elämässä. Osallistava ja yhteisöllinen taidetoiminta lisää sosiaalista vuorovaikutusta sekä tarjoaa osallistujille kokemuksia nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi tulemisesta. Nuorilla osallistuminen yhteisölliseen taidetoimintaan auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja sosiaalista eristyneisyyttä lyhyellä aikavälillä. 

Virtaa taiteesta-hanke luo pohjan jatkuvalle yhteistyölle Lapin alueen nuorisotoimijoiden ja taidemuseon välillä ja auttaa jatkossa luomaan yhteisiä toimintatapoja. Lisäksi Virtaa taiteesta-hanke tuottaa uudenlaisia työkaluja etsivään nuorisotyöhön ja uutta osaamista taidemuseon alueelliseen yleisötyöhön. Etäpalvelu toimii myös jatkossa Rovaniemen taidemuseon näyttelyissä ja se on sovellettavissa erilaisiin työpajakokonaisuuksiin. Palvelu tulee olemaan tarjolla tulevaisuudessa myös muille erityisryhmille ryhmäkohtaiset erityispiirteet huomioiden. Etsivän nuorisotyön ja taidemuseon asiantuntijat saavat valmiudet hyödyntää hankkeessa omaksuttuja taitoja digitaalisten etäpalvelujen kehittämisessä. Virtaa taiteesta- hankkeen tuloksia hyödynnetään museokasvatuksen ja nuorisotyön tutkimuksessa.

 

Hoito syytteen sijaan

Nuorten päihteiden käyttöön puututaan laaja-alaisella ja moniammatillisella yhteistyöllä Rovaniemellä. Nuorten päihdehoidon ja kuntoutuksen tarve on kasvanut kaupungissa, joten palveluita ja niiden saatavuutta on parannettu ja kehitetty.

Hoito syytteen sijaan (HSS) -ohjelma on viranomaisyhteistyöhön pohjautuva hoitoonohjausmalli ja tarkoitettu huumausaineen käyttörikoksesta kiinni jääneille lapsille ja nuorille. Malli on käytössä Rovaniemellä. Syytteen sijasta nuori voi valita hoidon: tavoitteena on pysäyttää nuoren syrjäytymiskierre ja tarjota apua elämänhallintaan. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Jaosto merkitsee esitellyt toimintamallit ja kehittämishankkeet tiedoksi.

Päätös

Lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaosto päätti yksimielisesti palvelualuepäällikön ehdotuksen mukaisesti.


Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.