Lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaosto, kokous 7.6.2022

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 21 Lausunto määrärahan käytöstä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen

ROIDno-2022-1490

Valmistelija

  • Riina Koskiniemi, erityisasiantuntija, riina.koskiniemi@rovaniemi.fi
  • Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö, mervi.johansson@rovaniemi.fi
  • Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Perustelut

Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi 25.4.2022 §151 osallistuvan budjetoinnin toimintamallin siten, että tänä vuonna käynnistetyn prosessin käytännön toteutus ja määrärahat käytetään vuoden 2023 talousarvioon varattavaksi suunnitelluista määrärahoista.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi, että vuodelle 2022 osallistuvaan budjetointiin varattu, näin ollen käyttämättä jäävä, 30 000 euron määräraha kohdennetaan jatkovalmistelun pohjalta lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen vuoden 2022 aikana. Määrärahojen tarkemmasta kohdentamisesta pyydetään nuorisovaltuuston, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaoston sekä lapsiperhe- ja nuorisoasiain jaoston lausunnot. Päätöksen määrärahojen kohdentamisesta tekee kaupunginhallitus.

Tehty jatkovalmistelu 30 000€ määrärahan käytöstä lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin edistämiseen

Rovaniemen kaupungin poikkihallinnollinen hyvinvointiryhmä (17 jäsentä eri palvelualueilta organisaatiosta) käsitteli asiaa kokouksessaan 27.4. Keskustelun pohjalta ja tarpeiden kohdentamiseksi kutsuttiin koolle asiantintijaryhmä ja tehtiin sähköpostikysely palvelualueille, jotka työskentelevät lasten ja nuorten parissa (oppilashuolto, nuorisopalvelut, koulupalvelut, vapaa-ajan palvelut, perhe- ja sosiaalipalvelut, terveydenhuollon palvelut)

Kohdentamisen tarkoituksena oli selvittää tarpeet, joilla lasten ja nuorten mielen hyvinvointia voidaan parhaiten ja vaikuttavimmin tukea sekä edistää määrärahan puitteissa tämän vuoden aikana. Tavoitteena on, että määräraha on mahdollista ottaa käyttöön alkusyksystä ja näin valitun kohteen käytännön toteuttamiseen olisi aikaa koko loppuvuosi.

Selvityksen pohjalta on valmisteltu kolme vaihtoehtoa määrärahan käyttämiseksi:

1. Kouluvalmentaja:

Vaihtoehdon valmistelija Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö 

Valtakunnallisen perusopetuksen sitouttavan kouluyhteisötyön toimintamallin (SKY) ensisijaisena tavoitteena on vähentää ja ennaltaehkäistä poissaoloja perusopetuksessa ja luoda myönteistä, kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintakulttuuria. Sitouttavalla kouluyhteisötyöllä tuetaan oppilaiden kiinnittymistä koulunkäyntiin ja vähennetään ja ennaltaehkäistään koulupoissaoloja yhteistyössä kotien kanssa. Tavoitteena on tunnistaa ja tukea oppilaita, joilla on haasteita säännöllisessä koulunkäynnissä. Sky-hankkeen tavoitteena on lisäksi kehittää joustavia ja nopeita palveluihin ohjautumisen prosesseja sekä toimenpiteiden koordinaatiota oppilaiden, kotien ja monialaisen verkoston kanssa. 

Sitouttavan kouluyhteisötyön mallia on pilotoitu Rovaniemellä Ounasrinteen koululla lukuvuoden 2021-2022 aikana ja tulokset ovat myönteisiä. Osallistuvan budjetoinnin määrärahan kohdentuminen kouluvalmennustyöhön antaisi mahdollisuuden myös muiden Rovaniemen peruskoulujen päästä kokeilemaan kouluvalmennustyön vaikuttavuutta syyslukukaudella 2022 ja jatkokehittää mallia pysyväksi toimintatavaksi. 

Esityksenä on, että osallistuvan budjetoinnin määräraha kohdennetaan kouluvalmennustyöhön seuraavasti:

  1. Käytettävissä oleva raha, 30 000 euroa jaetaan koulussa jo olemassa olevalle opettajalle/opettajille vuosiviikkotuntina. Vuosiviikkotunnin hinta on 45 euroa sivukuluineen. Käytettävissä oleva vuosiviikkotuntimäärä on 666h. Käyttöaika on 18 työviikkoa ajalla 10.8.-31.12.2022.

  2. Tuntiresurssi jaetaan kouluille suhteessa oppilasmäärään siten, että kussakin yläkoulussa valmennukseen käytetään 0,5-8h/viikko riippuen koulun oppilasmäärästä

2. Lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetoinnin mallinnus:

Vaihtoehdon valmistelija Merja Tervo, vapaa-ajan palveluiden palvelualuepäällikkö

Rovaniemen kaupunki tarvitsee organisoidun ennakkovaikutusten arvioinnin osaksi toiminnan suunnittelua, toteuttamista ja arviointia. Asia on noussut esille monissa eri yhteyksissä ja etenkin lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa ja niihin liittyvässä päätöksenteossa ennakkovaikutusten arvioinnilla on tärkeä merkitys.

Lapsibudjetoinnin valmistelu vaatii noin 3 kk työpanoksen talousalan ammattilaiselta, minkä avulla saadaan lapsibudjetointi osaksi kaupungin talousohjelmia ja muita tarvittavia järjestelmiä. Arvion työajasta on tehnyt talouspäällikkö Arto Sarala. Lapsivaikutusten arviointi-toimintamallin kehittäminen on aloitettu moniammatillisella työryhmällä, vaikea hahmottaa tähän kustannuksia. LaVa ja  LaBu liittyvät kiinteästi toisiinsa.

Esityksenä on, että jatkossa Lapsiystävällinen kunta - kokonaiskoordinaatioon ja LaVaa sekä LaBua tekemään tarvitaan erityisasiantuntija, joka vastaa toiminnasta kokonaisuudessaan. Tarvittaisiin 100 % työajalla työskentelevä henkilö toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Huomionarvoista on se, että Lapsiystävällinen kunta -toimintaan tarvitaan nykyistä enemmän työpanosta. Toimintamallia on UNICEFin toimesta kehitetty. 

Asiantuntujan vastuulla olisi näin ollen 

1. Lapsivaikutusten arvioinnin ja 

2. Lapsibudjetoinnin sekä  

3. UNICEF-Lapsiystävällinen kunta -toimintamallin toteuttaminen ja kehittäminen eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Esitys vakituisesta määrärahan tarpeesta on toimitettu (AL) kaupunginjohtajalle ja Antti Lassilalle jo alkuvuodesta 2022.

3. Ostopsykologipalvelu:

Vaihtoehdon valmistelija Mervi Johansson, oppilashuollon esihenkilö 

Rovaniemen kaupungilla on suuri vaje koulupsykologeista. Jatkuvista ja tehostetuista rekrytointiprosesseista huolimatta emme ole onnistuneet rekrytoimaan koulupsykologeja Rovaniemelle. Tarve ja jonot esimerkiksi kognitiivisiin tutkimuksiin ovat pitkät. Lain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Pyrkimys lain vaatimukseen on vahva. Valitettavasti aina lain vaatimiin määräaikoihin ei ole näillä psykologiresursseilla mahdollista päästä. Joulukuussa 2021 oppilas- ja opiskelijahuoltolakia uudistettiin. Uuden lain mukaan psykologilla saa olla vastuullaan 780 oppilasta 1.8.2023 alkaen. Tällä hetkellä Rovaniemellä yhden koulupsykologin vastuulla on 1150 esi- ja perusopetuksen oppilasta. Toisella asteella yhden psykologin vastuulla on tällä hetkellä 3150 opiskelijaa. Mitoituksen tavoitteena on taata laadukkaat palvelut, mutta totuus on, että psykologeja koskeva mitoituksen toteutuminen on kunnille haasteellista. Ostopalvelupsykologin turvin voisimme purkaa jonoja, tarjota ohjauskäyntejä ja ennaltaehkäistä lasten ja nuorten oppimisen, koulunkäynnin ja mielen hyvinvoinnin pulmia. 

Esityksenä on, että määräraha, 30 000 euroa, käytetään ostopalvelupsykologin (kognitiiviset tutkimukset ja ohjauskäynnit) palkkaamiseen ajalla 10.8.-31.12.2022 kahtena päivänä viikossa (yhteensä 18 viikkoa). Kustannusarvio yhdelle päivälle on 790e. Kokonaisuudessaan ostopalvelupsykologin palvelut kustantaisivat 

2 x 790e x 18 = 28440e.

 

Lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaosto

Lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaosto on toimintansa aikana kuullut eri palvelualueiden ja toimijoiden katsauksia koskien lasten, lapsiperheiden ja nuorten tilannetta Rovaniemen kaupungissa. Huoli lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä tarve matalan kynnyksen avusta on noussut esiin useiden esittelyjen aikana. 

Lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaosto pohjaa lausuntonsa siihen, että osallistavan budjetoinnin määrärahan kohdentamisen tarkoituksena on selvittää tarpeet, joilla lasten ja nuorten mielen hyvinvointia voidaan parhaiten ja vaikuttavimmin tukea sekä edistää määrärahan puitteissa tämän vuoden aikana. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Merja Tervo, palvelualuepäällikkö, merja.tervo@rovaniemi.fi

Lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaosto tutustuu vaihtoehtoihin ja antaa lausuntonsa kokouksessa.

Päätös

Lapsiperhe- ja nuorisoasioiden jaosto tutustui vaihtoehtoihin ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:

  • yhdyspintatyön ja hyvän yhteistyön rakentamisen merkitys hyvinvointialueen ja kaupungin kesken nähdään tärkeänä
  • olennaista on palvelujen saatavuus ja saavutettavuus, lasten nuorten ja perheiden palvelut tulee olla mahdollisimman lähellä
  • ennaltaehkäisy ja riittävän varhainen puuttuminen on kaupungin lapsilähtöisessä, asiakaslähtöisessä toiminnassa erittäin tärkeä painotus
  • moniammatillinen ja -alainen yhteistyö on keskeinen ja tulevaa ennakoiva valinta
  • resurssien tarkoituksenmukainen kohdentaminen osana suunnittelua ja toteutusta 
  • lapsivaikutusten arviointi ja lapsibudjetointi on tärkeää, mutta se tulee hoitaa muutoin kaupungin toimesta. Seminaari lapsivaikutusten arvioinnista on hyvä järjestää ja sekä LaVa ett LaBu on otettava huomioon budjettia 2023 rakennettaessa.
  • psykologipalvelut on lakisääteistä palvelua, joka tulee sisällyttää ko. palvelun määrärahoihin 

LaNu-jaoston näkökulmasta vaihtoehto yksi tarjoaa mahdollisuuden puuttua ja tarjota apua nopeasti lasten ja nuorten arjessa. Kouluvalmentaja (Sky-hanke) on toimintamalli, joka toimii konkreettisesti lasten ja nuorten arjessa ja jossa tuttu aikuinen on koulupäivän aikana läsnä. LaNu-jaosto näkee tärkeänä, että kouluvalmentaja-toimintamallia laajennetaan myös ala-asteikäisten keskuuteen ja että yhteistyössä otetaan jatkossa huomioon maahanmuuttajat ja heidän tarpeensa.

Tiedoksi

Riina Koskiniemi