Nimitysjaosto, kokous 9.12.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 20 Kunnia- ja ansiomerkkien hakeminen valtuustokauden päättyessä

ROIDno-2020-3866

Valmistelija

  • Kaisa Laitinen, kaupunginsihteeri, kaisa.laitinen@rovaniemi.fi

Perustelut

Kuntaliiton ansio- ja kunniamerkit

Kultainen ja hopeinen kunniamerkki myönnetään laajasta ja ansiokkaasta toiminnasta kunnan luottamuselinten puheenjohtajistossa tai vastuullisessa virassa tai toimessa. Kunnallisen toiminnan lisäksi edellytetään merkittävää osallistumista tai vaikuttamista maakunnan toimintaan ja valtakunnalliseen poliittiseen ja järjestötoimintaan. Kunniamerkit myöntää Kuntaliiton hallitus arvioiden merkin saajaehdokkaan toimintaa kokonaisuutena.

Ansiomerkit myönnetään 10, 20, 30 tai 40 vuoden toiminnasta kunnan palveluksessa tai kunnan luottamustehtävissä. Täydet luottamuselinkaudet pyöristetään seuraavaan kymmeneen, eli esimerkiksi seitsemän neljän vuoden valtuustokautta (28 vuotta) oikeuttaa 30 vuoden kultaiseen ansiomerkkiin. Erikoisansiomerkin saaminen ei edellytä tiettyä palvelus- tai toiminta-aikaa. 

Erikoisansiomerkki  myönnetään kunnan hyväksi tehdystä työstä tai luottamustehtävistä, myös kunnalle merkittävät järjestöt, yritykset ja valtakunnalliset toimijat huomioiden. Erikoisansiomerkki voidaan myöntää myös yhteisölle, eikä sen saaminen edellytä tiettyä vuosin laskettua toiminta-aikaa.

 

Ritarikuntien kunniamerkit

Kunniamerkkejä myöntävät ritarikunnat. Valtioneuvoston kanslian hallinnonalaan kuuluvat yhteisöt ja yritykset voivat lähettää valtioneuvoston kansliaan ehdotuksia Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien kunniamerkeistä, joita myönnetään Suomen kansalaisille itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Tasavallan presidentti on ritarikuntien suurmestari, joka tekee myöntämispäätökset ritarikuntien hallitusten esityksestä.

Kunniamerkin saaminen edellyttää Suomen Valkoisen Ruusun (SVR) ritarikunnanohjesäännön mukaan ansioituneisuutta isänmaan palveluksessa ja Suomen Leijonan (SL) ritarikunnan perustamisasetuksen mukaan huomattavia siviili- ja sotilaallisia ansioita.

Kunniamerkit annetaan kotimaisille siviilihenkilöille vuosittain itsenäisyyspäivänä (6.12.) pääasiassa valtioneuvoston jäsenten tekemien esitysten perusteella. Ministeriöihin aloitteet tulevat osittain suoraan alkuperäisiltä aloitteentekijöiltä, osittain taas hallinnonalojen eri portaiden, eri aloilla toimivien järjestöjen, keskusliittojen tms. kautta, joissa väliportaissa ehdotukset tarkastetaan ja mahdollisesti karsitaankin.

Esitysten tulee perustua sääntöjen tarkoittamiin henkilökohtaisiin ansioihin. Virka- ja palvelusvuodet eivät sinänsä voi olla kunniamerkin antamisen perusteena. Toisaalta on myös muistettava, ettei kunniamerkkiin oikeuttavia ansioita yleensä voida saavuttaa lyhytaikaisen toimintakauden aikana. Esitystä ei saa myöskään tehdä yksinomaan virka tai muun aseman perusteella, esimerkiksi vain siitä syystä, että toisille vastaavassa asemassa oleville on myönnetty kunniamerkki. Ensisijaisena lähtökohtana ovat ne keskitason yläpuolella olevat ansiot, jotka asianomainen on osoittanut omalla ammattialallaan tai huomattavissa yhteiskunnallisissa tehtävissä. Edellytyksenä on lisäksi hyvämaineisuus ja myös halu ottaa vastaan kunniamerkki.

Rovaniemen kaupungin periaatteet merkkipäivien ja muistamistilaisuuksien osalta ovat myös liitteenä.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Ulla-Kirsikka Vainio, kaupunginjohtaja, ulla-kirsikka.vainio@rovaniemi.fi

Nimitysjaosto käy lähetekeskustelun kunnia- ja ansiomerkkien mahdollisesta hakemisesta tai esittämisestä ansioituneille ja pitkäaikaisille luottamushenkilöille valtuustokauden päättyessä 31.5.2021.

Päätös

Nimitysjaosto kävi asiasta lähetekeskustelun.

Nimitysjaosto päätti, että valtuustoryhmiltä pyydetään helmikuun loppuun mennessä esityksiä Kuntaliiton ansiomerkkien hakemisesta sekä Ritarikuntien kunniamerkkien esittämisestä.


Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.