Perusturvalautakunta, kokous 20.1.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 12 Kahden sairaanhoitajan vakanssin perustaminen/ terveyspalvelut

ROIDno-2021-16

Valmistelija

  • Kaisa Kuusela, palvelualuepäällikkö, kaisa.kuusela@rovaniemi.fi

Perustelut

Lapsuus ja nuoruus ovat voimakkaan fyysisen ja psyykkisen kehityksen aikaa, johon vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi ympäristö ja kulttuuri. Lapsuus ja nuoruus eivät ole irrallisia vaiheita ihmisen elämässä. Lapsuudessa koetut tapahtumat, sosiaaliset suhteet sekä fyysinen ja psyykkinen kehitys luovat pohjan nuoruuden hyvinvoinnille ja näillä ikävaiheilla on tärkeä merkitys aikuisuuden hyvinvoinnin kannalta. Lasten ja nuorten mielenterveyden oireiden ja häiriöiden tunnistamisessa on otettava huomioon ikävaiheisiin liittyvät suuret muutokset häiriöiden yleisyydessä ja tyypillisessä puhkeamisiässä. Laajoissa väestötutkimuksissa on selvinnyt, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin kolme neljästä ennen 24 vuoden ikää. Eri tutkimusten mukaan noin 20-25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Erilaisia häiriöitä voi olla useampi yhtä aikaa. Oireiden ja häiriöiden varhainen tunnistaminen on tärkeää, jotta ongelmien pitkittymiseltä ja vaikeutumiselta vältytään. (www.thl.fi, 9.1.2021.)

Kouluterveyskysely (2019) sekä Sotkanet- tilastotietokanta (THL) osoittavat, että lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevään, varhaiseen mielenterveystyöhön tulisi panostaa.  Nämä haasteet ovat edeltävän vuoden aikana edelleen kasvaneet ja Covid-19 epidemian myötä lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on heikentynyt. Varhainen mielenterveysongelmien havaitseminen ja varhainen puuttuminen ovat avainasemassa lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitettäessä. 

"Kansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020-2030" linjauksen tavoitteiden saavuttamiseksi mm.

- Varmistetaan neuvoloiden, oppilas- ja opiskeluterveydenhuollon sekä muiden lasten ja nuorten perustason palveluiden mielenterveystyön riittävät voimavarat ja ammattiryhmien välinen koordinoitu yhteistyö. Ehkäisevän työn lisäksi niissä olisi oltava tarjolla kriisitilanteissa tarpeellisia lyhyitä interventioita.

- Tuetaan lapsia ja nuoria, joiden elämässä on psyykkistä kuormitusta. Se tarkoittaa esimerkiksi alaikäisiä, joiden lähiomaisilla on kuormitusta, haavoittuvassa asemassa tai -elämäntilanteessa olevia lapsia ja nuoria ja kulttuuriselta tai yhteiskunnalliselta asemaltaan haavoittuviin ryhmiin kuuluvia lapsia ja nuoria.

- Mielenterveyden häiriöistä aiheutuva sairaustaakka johtuu suurimmaksi osaksi työ- ja toimintakyvyn heikkenemisestä. Häiriöihin sairastutaan tyypillisesti nuorena, jolloin ne voivat heikentää sairastuneen koulutusta, työllistymistä ja sosiaalista verkostoa. Tämä näkyy mielenterveyden häiriöiden suurina, epäsuorina kustannuksina.

-Mielenterveyden häiriöiden hoidon lisäämisen taloudellisia vaikutuksia on tutkittu kansainvälisesti. WHO:n johtamassa tutkimuksessa arvioitiin masennuksen ja ahdistuneisuuden hoidon kattavuuden laajentamisen taloudellisia vaikutuksia 36 maassa. Tutkimuksen johtopäätös oli, että hyödyt ylittävät hoidon laajentamisen kustannukset 2,3-3,0-kertaisesti, jos pelkästään taloudelliset hyödyt lasketaan mukaan ja 3,3-5,7-kertaisesti, jos myös parantuneen terveyden arvo lasketaan mukaan. (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:6).

Rovaniemen kaupungissa on haasteita lääkäreiden ja psykologien saatavuuden suhteen, samoin hoitojonot lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ovat pitkät.  Lasten, nuorten ja perheiden perustason mielenterveyspalvelujen ohessa on terveydenhoitajien osaamista vahvistettu mm. eri menetelmäkoulutusten keinoin. Terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen, terveysongelmien ennaltaehkäisy, niiden tunnistaminen ja niihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa ovat terveydenhoitajatyön perustaa. Kuitenkaan terveydenhoitajatyöllä ei voida täysin korvata mielenterveystyön perustason asiantuntijatasoista hoitotyötä. Lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuuden haasteet aiheuttavat työn kuormitusta terveydenhoitajille, sillä hoitoon pääsyn hitaudesta johtuen terveydenhoitaja kantaa vastuuta asiakkaansa tilanteesta liiankin pitkään yksin. 

Psykiatrisen sairaanhoitajan työpanoksella voidaan vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja, niin yksilö,- kuin yhteisötasolla. Moniammatillinen oppilashuolto vahvistettuna psykiatrisen sairaanhoitajan työpanoksella mahdollistaa varhaisen tuen kohdentamisen ajoissa asiakkaalle, sekä tukee oppilashuollon asiantuntijoiden verkostotyötä lapsen, nuoren ja perheen hyväksi. Valtuustoaloite 2020-2887 ottaa myös osaltaan kantaa mieleterveyden matalan kynnyksen palveluiden lisäämiseksi.

Valmistelijan esitys:
Esitän, että terveydenhuollon palvelualueelle koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon perustetaan kaksi (2) sairaanhoitajan vakanssia varhaisen puuttumisen ja  ennaltaehkäisevän perustason mielenterveystyötä varten.

Kelpoisuusvaatimuksena sairaanhoitajan toimeen on Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) edellyttämä pätevyys; sairaanhoitajan (AMK) tutkinto tai aikaisempi opistotason sairaanhoitajan tutkinto, erikoistuminen psykiatriseen hoitotyöhön. 

Palkkaus on KVTES mukainen. Kahden (2) sairaanhoitajan toimen perustamisen palkkakuluja ei ole laskettu terveysneuvonnan kuluvan vuoden budjettiin. Tällä henkilöstökustannuksella (n. 92 000 € / vuosi sivukuluineen) on kuitenkin vaikutusta erityistason psykiatrisen erikoissairaanhoidon kulujen vähenemiseen pidemmällä aikavälillä. Varhainen puuttuminen ja mielenterveyden edistäminen perustasolla oikea-aikaisesti ehkäisee kalliimpien palveluiden käytön tarvetta.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Perusturvalautakunta perustaa kaksi (2) sairaanhoitajan vakanssia terveydenhuollon palvelualueelle, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän perustason mielenterveystyöhön.

Kelpoisuusvaatimuksena sairaanhoitajan toimeen on Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) edellyttämä pätevyys; sairaanhoitajan (AMK) tutkinto tai aikaisempi opistotason sairaanhoitajan tutkinto, erikoistuminen psykiatriseen hoitotyöhön. Palkkaus on KVTES mukainen.

Päätös

Perusturvalautakunta päätti yksimielisesti toimialajohtajan esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

vs. palveluesimies Heli Heikkilä, henkilöstösuunnittelija, taloussuunnittelija