Perustelut
Valuutettu Jaakko Portti ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen (21.10.2019):
"Me allekirjoittaneet esitämme, että Rovaniemen kaupunki liittyy maailmanlaajuiseen ikäystävällisten kaupunkien Age Friendly Cities -verkostoon.
Perustelut:
Maailmanlaajuinen ikäystävällisten kaupunkien ja paikallisyhteisöjen verkosto (The World Health Global Network for Age-friendly Cities and Communities) on nostanut ikäihmisten osallistamisen keskeiseksi näkökohdaksi pyrittäessä entistä paremmin vastaamaan ikääntyvän väestön tarpeisiin.
Verkoston tarkoituksena on edistää tiedon ja kokemusten jakamista kaupunkien ja yhteisöjen kesken (http://www.who intjagemg/age -f riendly-world/en ). Verkoston strategiana on edistää ikääntyvien ihmisten osallisuutta yhteisöissään ja tällä tavoin muokata asuinympäristöistä nykyistä ikäystävällisempiä.
Tavoitteena on kaiken ikäisten asukkaiden aktiivinen osallistuminen paikallisyhteisönsä eri toimintoihin ja jokaisen ikäryhmän huomioonottaminen "aktivoivien" julkisten ja kaupunkitilojen suunnittelussa.
Suomen kunnista ja kaupungeista verkoston jäseniksi ovat hakeutuneet mm. Tampere, Kerava ja Kuopio, jossa on laadittu erillinen ohjelmakin jäsenyyden tiimoilta.
Ikäystävällisyys hyödyntää kaikkia kaupungin asukkaita, sekä lapsia että vanhuksia
Vastaus aloitteeseen:
Ikäystävällisten kaupunkien ja yhteisöjen verkostossa (WHO Global Network for Age-friendly Cities and Communities) on kiinnitetty huomiota varsinkin siihen ohjelmalliseen prosessiin, jolla ikäystävällisyyttä voidaan kaupungeissa viedä eteenpäin. Toiminnan kehittämiseksi on luotu kehämäinen työskentelyprosessi, johon kaupunkien ja paikallisyhteisöjen tulee sitoutua verkostoon liityttäessä. Verkostoon liitytään Age-friendly World -sivuston lomakkeella, jonka tiedoista luodaan profiilisivu sivustolle. Lomakkeen mukana lähetetään kaupungin hallinnollisen johdon sitoutumiskirje (pormestarin kirje).
Verkoston tarkoituksena on innostaa verkoston jäseniä muutokseen, yhdistää maailmanlaajuisesti kaupunkeja ja yhteisöjä vaihtamaan tietoa ja kokemuksia sekä tukea verkoston jäseniä löytämään innovatiivisia ja näyttöön perustuvia ratkaisuja.
Kaupunkien ja yhteisöjen ikäystävällisyys toteutetaan poliittisen sitoutumisen, suunnittelun, toiminnan ja arvioinnin systemaattisena prosessina (WHO 2018). Jatkuvaan kehittämisen prosessiin kuuluvat − lähtötilanteen arviointi − sitoutuminen − eri sidosryhmien mukaan ottaminen − strategian laatiminen − toimintasuunnitelman tekeminen ja toteuttaminen − edistymisen seuraaminen ja arviointi yhdessä kaikkien osapuolten kanssa. Mukaan pyritään saamaan laaja-alaisesti kaupungin eri hallinnonaloja sekä paikallisia toimijoita julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Etenkin iäkkäät itse ja heidän edustajansa halutaan mukaan kehittämiseen.
Teema-alueet ikäystävällisyyden edistämisessä ovat seuraavat (WHO 2007): − ulkotilat ja rakennukset − liikenne − asuminen − sosiaalinen osallistuminen − arvostus ja osallisuus − yhteiskunnallinen osallistuminen ja työelämä − tiedonvälitys − sosiaali- ja terveyspalvelut.
Kaupunkien ja yhteisöjen ohella verkostolla on kumppaneita, jotka katalysoivat kehittämistä alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla. Kumppanit edustavat valtakunnallista tai aluehallintoa, kansalaisyhteiskuntaa, tutkimusorganisaatioita sekä kansallisia tai kansainvälisiä verkostoja. Ikäystävällisten kaupunkien ja yhteisöjen verkosto tarjoaa verkkosivuillaan erilaisia esimerkkejä, käytäntöjä ja työvälineitä, joita kaikki ikäystävällisyydestä kiinnostuneet voivat vapaasti hyödyntää. WHO:n luoma viitekehys ohjaakin vahvasti ikäystävällisyydestä käytävää keskustelua ja kehittämisen painopisteitä.
Ikäystävällisyyden kehittäminen on varsin kokonaisvaltainen ja siten myös väljä kehys ja eri kaupungeissa siihen liitetään hajanaisesti erilaisia asioita. Ikäystävällisyys näyttäytyy kaupunkien suunnitelmissa usein erilaisina iäkkäitä ja muita kaupunkilaisia yhdistävinä tapahtumina ja kampanjoina, joissa osallistuminen ja osallisuus korostuvat. Asuinalueiden rakennetun ympäristön piirteet tulevat esille varsinkin silloin, kun iäkkäille tehdään kyselyitä ikäystävällisyydestä tai kaupungissa suunnitellaan mittareita ikäystävällisyyden arvioimiseksi. Joskus kaupunki on tarkastelussa kokonaisuutena ja joskus taas asuinaluekohtaisesti, jolloin rakennetun ympäristön piirteet ja paikalliset osallistumismahdollisuudet korostuvat.
Rovaniemen kaupungin Hyvää elämää ikääntyneenä - suunnitelma vuoteen 2025 on valmisteltu syksyn 2020 aikana. Suunnitelman valmistelussa on huomioitu laaja-alainen ja monitoimijainen valmistelu ja toimenpide-esityksissä on huomioitu edellä mainituista näkökulmista muun muassa asuminen, liikkuminen, sosiaalinen osallistuminen, kulttuuriympäristö ja sosiaali- ja terveyspalvelut. Rovaniemen kaupunki toteuttaa ikäystävällisen kaupungin tavoitteita suunnitelman mukaisilla tavoitteilla ja toimenpiteillä.
Rovaniemen kaupungin liittyminen ko. verkostoon on syytä harkita esimerkiksi kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä toteutettavaksi erillisen ohjelmavalmistelun kautta. Ikäystävällisyydellä tulee olla aidosti ohjaava voima, niin että se aidosti suuntaa tekemisiä uudella ja yhteisellä tavalla ja sovittaa painotukset Rovaniemellä kehittämiseen yhteisesti päätetyllä tavalla. Paikallisella tasolla tarvitaan myös vahvaa koordinaatiota.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Tuulikki Louet-Lehtoniemi, sosiaali- ja terveysjohtaja, tuulikki.louet-lehtoniemi@rovaniemi.fi
Perusturvalautakunta antaa yllä olevan vastauksen aloitteentekijöille.
Päätös
Perusturvalautakunta päätti yksimielisesti sosiaali-ja terveysjohtajan esityksen mukaisesti.