Sivistyslautakunta, kokous 18.3.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 43 Vastaus valtuustoaloitteeseen: Hyvinvointipassi

ROIDno-2020-2888

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Sakke Rantala ym. valtuutetut jättivät puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

“Hyvinvointipassi on oikeudenmukainen ja kustannustehokas tapa järjestää hyvinvointipalvelut laadukkaasti – oikeaa digiajan demokratiaa.” 

Mistä on kyse? Hyvinvointipassijärjestelmän kuvaus lyhyesti (ohessa myös havainnekuva konseptin luonnoksesta): 

  • osa hyvinvointipalveluiden määrärahoista annetaan kuntalaisten käyttöön suoraan hyvinvointipassijärjestelmän kautta (esim. 200€/kaupunkilainen) 
  • kaikilla kaupunkilaisilla käytössään hyvinvointipassi (digitaalinen järjestelmä, esim. sovellus tai kortti) 
  • passilla voi maksaa hyvinvointia edistäviä palveluita, jotka toimielin on hyväksynyt. 
  • Palvelut jaetaan eri koreihin, esim.

A) kaikki kustannukset katetaan budjettivaroilla
B) osa kustannuksista katetaan tulorahoituksella, jota voidaan saada hyvinvointipassista tai ulkoisista tuloista
C) osa kustannuksista soveltuisi maksettavaksi hyvinvointipassilla

 Perusteluja: 

Ensiksi, hyvinvointipassi olisi oikeudenmukainen, koska kaikki kaupunkilaiset saisivat saman verran1 rahaa käyttöönsä ja siten saman mahdollisuuden ja kannusteen käyttää hyvinvointia parantavia palveluja. Jos 5% hyvinvointitoimialan määrärahoista jaettaisiin hyvinvointipassin kautta, jokainen kaupunkilainen saisi käyttöönsä 200 euroa. Hyvinvointijärjestelmän rahoitusta voi myöhemmin kasvattaa. 

Toiseksi, hyvinvointipassi lisäisi arjen demokraattisuutta nykyaikaisella tavalla. Toimielin hyväksyisi pelisäännöt eri palveluiden sisällyttämisestä järjestelmään, varaisi rahat passijärjestelmään sekä valvoisi järjestelmän toimintaa. Toisin sanottuna kuntalaiset voisivat äänestää jaloillaan ja käyttää passille varatut rahansa haluamissaan kohteissa, tapahtumissa ja palveluissa. Tämä tuottaisi tietoa tarpeellisista palveluista ja auttaisi kehittämään palveluja tarpeen mukaan. Järjestelmän piiriin voidaan ottaa lisää palveluntuottajia myöhemmin. 

Kolmanneksi, hyvinvointipassi parantaisi palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta. Kun yksikkö kilpailee asiakkaiden passirahavirrasta, muodostuu kannuste parantaa laatua. 

1 Tulonjakopoliittinen keskustelu ja ratkaisut ovat valmisteluvaiheen asioita. On kuitenkin syytä huomioida, että oikeudenmukainen tulonjako huomioidaan jo verotuksessa. 

Vastaavasti yksiköiden tulosvastuu korostuisi (pois lukien kori A). Samoin palveluiden rahoituksen läpinäkyvyys parantuisi. 

Hyvinvointipassi ei ole leikkaus, vaan rakenneuudistus, jonka tarkoitus on torjua hyvinvoinnin polarisoitumista. Sama rahamäärä tulisi käytettäväksi hyvinvointipalveluihin aiempaa oikeudenmukaisemmin ja tehokkaammin. Lisäksi ulkoista rahaa toisivat mm. turistit ja palveluiden suurkäyttäjät. 

Yhteenvetona: hyvinvointipassi parantaisi oikeudenmukaisella tavalla i) palveluiden laatua, kun palveluntarjoajat pääsevät kilpailemaan rehdisti asiakkaista, ii) olisi demokratian digiloikka sekä iii) parantaisi julkisten varojen käytön tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä. 

Valtuustoaloitteen allekirjoittaneina esitämme, että kaupunginhallitus mm. 

  • resursoi, aikatauluttaa ja valvoo suunnittelun2,
  • laatii reunaehdot kokeilulle ja 
  • valmistelee asiaa tarvittavalla tavalla esitettäväksi kaupunginvaltuustolle
     

2 Suunnitteluvaiheessa esim. kolme kaistaa:

  1. kehitetään ulkopuolisen asiantuntijan (esim. palvelumuotoilija) kanssa hyvinvointipassi- rakennetta asiakkaan ja palvelujen näkökulmasta 
  2. kokeillaan ulkopuolisen asiantuntijan (esim. ohjelmistotoimittaja) kanssa maksu- ja rahoitus- järjestelmää (esim. mobiilisovellus tai tyky-kortti sekä maksujen välittyminen palveluntarjoajille) 
  3. selvitetään ulkopuolisen asiantuntijan (esim. juristi) tuella, millä reunaehdoilla järjestelmä voidaan panna toimeen hallinnollisesta näkökulmasta"

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle toimenpiteitä varten.

Valmistelija

  • Kaisa-Reetta Karhu, Intendentti, kaisa-reetta.karhu@rovaniemi.fi
  • Tuulikki Louet-Lehtoniemi, sosiaali- ja terveysjohtaja, tuulikki.louet-lehtoniemi@rovaniemi.fi

Perustelut

Valtuustoaloite 7.9.2020:

Hyvinvointipassi-ajatusta kuvataan aloitteessa niin, että osa hyvinvointipalveluiden määrärahoista annettaisiin kuntalaisten käyttöön suoraan hyvinvointipassijärjestelmän kautta (esim. 200€/kaupunkilainen). Kaikilla kaupunkilaisilla olisi passi käytössään. Digitaalisen järjestelmän, esim. sovelluksen tai kortin, avulla voisi maksaa toimielimen hyväksymiä hyvinvointia edistäviä palveluita. Palvelut jaettaisiin eri koreihin, esim. A) kaikki kustannukset katetaan budjettivaroilla B) osa kustannuksista katetaan tulorahoituksella, jota voidaan saada hyvinvointipassista tai ulkoisista tuloista C) osa kustannuksista soveltuisi maksettavaksi hyvinvointipassilla. Aloitteessa hyvinvointipassi nähdään digiajan demokratiaksi - oikeudenmukaiseksi ja kustannustehokkaaksi tavaksi järjestää hyvinvointipalvelut laadukkaasti.

Aloitteessa todetaan hyvinvointipassin olevan oikeudenmukainen, koska kaikki kaupunkilaiset saisivat saman verran rahaa käyttöönsä ja siten saman mahdollisuuden ja kannusteen käyttää hyvinvointia parantavia palveluja (Aloitteen mukaan tulonjakopoliittinen keskustelu ja ratkaisut ovat valmisteluvaiheen asioita, joskin todetaan olevan syytä huomioida, että oikeudenmukainen tulonjako huomioidaan jo verotuksessa).  Jos 5% hyvinvointitoimialan määrärahoista jaettaisiin hyvinvointipassin kautta, jokainen kaupunkilainen saisi käyttöönsä 200 euroa. Hyvinvointijärjestelmän rahoitusta voisi myöhemmin kasvattaa.

Toiseksi, hyvinvointipassi lisäisi aloitteen mukaan arjen demokraattisuutta nykyaikaisella tavalla. Toimielin hyväksyisi pelisäännöt eri palveluiden sisällyttämisestä järjestelmään, varaisi rahat passijärjestelmään sekä valvoisi järjestelmän toimintaa. Toisin sanottuna kuntalaiset voisivat ’äänestää jaloillaan’ ja käyttää passille varatut rahansa haluamissaan kohteissa, tapahtumissa ja palveluissa. Tämä tuottaisi tietoa tarpeellisista palveluista ja auttaisi kehittämään palveluja tarpeen mukaan. Järjestelmän piiriin voitaisiin ottaa lisää palveluntuottajia myöhemmin.

Kolmanneksi, hyvinvointipassi parantaisi aloitteen mukaan palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta. Kun yksikkö kilpailisi asiakkaiden passirahavirrasta, muodostuisi kannuste parantaa laatua. Vastaavasti yksiköiden tulosvastuu korostuisi (pois lukien kori A). Samoin palveluiden rahoituksen läpinäkyvyys parantuisi.

Hyvinvointipassi ei olisi aloitteentekijän mukaan leikkaus, vaan rakenneuudistus, jonka tarkoitus olisi torjua hyvinvoinnin polarisoitumista. Sama rahamäärä tulisi käytettäväksi hyvinvointipalveluihin aiempaa oikeudenmukaisemmin ja tehokkaammin. Lisäksi ulkoista rahaa toisivat mm. turistit ja palveluiden suurkäyttäjät. Yhteenvetona aloitteesta todetaan, että hyvinvointipassi parantaisi oikeudenmukaisella tavalla i) palveluiden laatua, kun palveluntarjoajat pääsevät kilpailemaan rehdisti asiakkaista, ii) olisi demokratian digiloikka sekä iii) parantaisi julkisten varojen käytön tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä.

Aloitteessa esitetään, että kaupunginhallitus mm. resursoi, aikatauluttaa ja valvoo suunnittelun, laatii reunaehdot kokeilulle ja valmistelee asiaa tarvittavalla tavalla esitettäväksi kaupunginvaltuustolle. Suunnitteluvaiheessa olisi esim. kolme kaistaa: kehitetään ulkopuolisen asiantuntijan kanssa passin rakennetta asiakkaan ja palvelujen näkökulmasta, kokeillaan ulkopuolisen asiantuntijan kanssa maksu- ja rahoitusjärjestelmää, ja selvitetään ulkopuolisen asiantuntijan tuella, millä reunaehdoilla järjestelmä voidaan panna toimeen hallinnollisesta näkökulmasta.

Vastaus aloitteeseen:

Hyvinvointipassi-selvitys vuodelta 2019

Vastaavantyyppistä hyvinvointipassi -ajatusta käsiteltiin Rovaniemellä vuonna 2019, vuosina 2018-2019 tehdyn hyvinvointipassi-selvityksen pohjalta (kaupunginhallituksen pöytäkirja 19.8.2019 § 262 Hyvinvointipassi-selvitys, ROIDno-2019-2077, kaupunginvaltuutettu Sakke Rantalan ehdotus). 

Selvityksessä käytiin läpi Rovaniemen kaupungilla käytössä olevia ja tulevia toimintamalleja, kuten liikuntapalvelujen passit, Kulttuurikaverit ja tuolloin tulossa ollut Kaikukortti-kokeilu, sekä muualla Suomessa käytössä olevia malleja. Selvityksessä arvioitiin myös ehdotetun hyvinvointipassi –mallin vaikutuksia. Arvioinnissa osin heijastui tuolloin hyvinvointipassi-ajatuksessa esimerkkinä ilmoitetut, ’uusjakoon’ ehdotetut osuudet toimijoiden budjeteista (vapaa-aika 50%, perusturva 1%). Selvityksestä ilmeni mm. seuraavaa:

  • Passimalli nostaisi näkyville kuntalaisen valintoja.

  • Julkista palvelua tarvittaisiin edelleen myös passin rinnalla.

  • Perusturvan, kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden järjestämisen taustalla on kattava lainsäädännöllinen pohja,  joka velvoittaa ja asettaa tavoitteita toiminnalle: mm. laki kuntien kulttuuritoiminnasta, museolaki ja laki yleistä kirjastoista.

  • Kullakin kaupungin hyvinvointisektorin toimijalla on keskenään erilaiset tavoitteet, vrt. esimerkiksi nuorisotoimi ja tavoite löytää tukea tarvitsevat nuoret - museotoimi - liikuntapalvelut.

  • Suuri osa vapaa-ajan palveluiden budjeteista on ’sidottu’ tila- ja henkilöstökustannuksiin ja liikuntapaikkojen ylläpitoon.

  • Resursseja siirrettäessä malli huonontaisi tietyn palvelun saatavuutta sekä saavutettavuutta eri väestöryhmille. Malli vaikuttaisi heikentävästi palvelujen laatuun ja monipuolisuuteen, toiminnan suunnitteluun ja pitkäjänteisyyteen sekä lakisääteisten tavoitteiden saavuttamiseen.

  • Malli sinänsä ei esim. saisi ihmistä liikkeelle - miten aktivoida edelleen niitä, jotka tarvitsevat tiettyä palvelua ja joille on palveluista erityisen suuri etu?

Ehdotetun hyvinvointipassin käyttöönottoa ei pidetty tehdyn selvityksen perusteella tarkoituksenmukaisena toimintamuotona. Kaikukortista saatavia kokemuksia todettiin arvioitavan kortin pilotoinnin aikana ja päätettiin seurata Tampereen aktiivipassi-mallin kehittymistä.
 

Aloite 7.9.2020 ja palvelujen tämänhetkinen tilanne

Vuoden 2019 selvityksestä edelle tiivistetyt huomiot ovat edelleen relevantteja. Käsillä olevaan aloitteeseen liittyen voi todeta lisäksi seuraavan.

Lainsäädännöllisestä toimintapohjasta (mm. laki kuntien kulttuuritoiminnasta ja uudistunut valtionosuuslainsäädäntö) seuraa, että kunnan toimijoiden tulee jo tällä hetkellä edistää mm. osallisuutta, osallistumista, yhdenvertaisia mahdollisuuksia, saatavuutta ja hyvinvointia. Myös kulttuurisen moninaisuuden edistäminen on yksi tehtävistä. Näitä toiminnan keskeisiä lähtökohtia ja tavoitteita toteutetaan kunkin yksikön toiminnan kokonaisuus huomioiden.

Ainakin osa palveluista tarjotaan maksuttomana matalan kynnyksen palveluna, eikä asiakkaalta tällöin ’raha palaa’ palvelua tarjoavaan yksikköön. Palveluja tarjotaan myös kohdennetusti mm. senioriväestölle, kouluikäisille ja erityisryhmille, esimerkiksi lastenkulttuuripalveluja viedään pääosin suoraan kouluihin ja varhaiskasvatuksen yksiköihin ja samoin ikäihmisten kulttuuripalveluja ikäihmisten palvelukoteihin. Parhaillaan on pilotoitavana myös harrastamisen Suomen malli, jonka päätavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Tarkoituksena on mahdollistaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Suomen mallissa yhdistyvät lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien käytäntöjen ja toimintatapojen koordinoiminen sekä koulun ja harrastustoimijoiden yhteistyö. Rovaniemen kaupunki on saanut rahoituksen pilottia varten ja parhaillaan valmistellaan hakemusta harrastamisen Rovaniemen mallin kehittämiseksi.

Rovaniemen kaupungin palvelurakenteessa hyvinvointipalveluja ovat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sivistyspalvelut koostuvat koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-ajan palveluista. Hyvinvointi teemana läpileikkaa kaikkia kaupungin palveluja. Kulttuurin, liikunnan ja nuorisolle kohdennettujen palvelujen yhteiskunnallinen merkitys ja hyvinvointivaikutukset ovat kiistattomat. Näillä vapaa-aika -otsikon alle kuuluvilla palveluilla on myös tärkeä sivistystehtävä. Lisäksi niillä, samoin kuin esim. terveyspalveluilla, on taustalla perusoikeuden suoja. Esimerkiksi kulttuurista nauttiminen on suojattu perusoikeutena.

Puhuttaessa vapaa-ajan palveluista, on olennaista todeta, että eri toimijoilla ja yksiköillä on keskenään erilaiset tavoitteet ja eri kohderyhmiä. Palvelut eivät ole keskenään yhteismitallisia. Kukin toimija pyrkii sille asetettuihin tavoitteisiin kunnan kokonaisedun nimissä ja nykyisin yhä enemmän yhteistoiminnassa - pikemminkin kuin kilpailemalla keskenään. Kuluvan vuoden talousarviossa kaupungin vapaa-ajan palveluiden osuus on budjetista 17,61 meur / 392,12 meur.

Mahdollisuus pitkäjänteiseen toimintaan, niin rahoituksellisesti kuin muutoin, turvaa laatua, tehokkuutta ja investointien onnistumista ja on usein edellytyksenä myös valtion rahoitukselle. Viiden prosentin rahoitusvähennys saattaisi, esimerkinomaisesti ja tietämättä passin tulovirroista, tarkoittaa esimerkiksi liikuntapalveluissa ohjatun ryhmäliikunnan lopettamista, ulkoilureittiverkoston puolittamista tai kahdesta isosta urheilukentästä luopumista. Osa toimijoista kantaa myös kustannusvastuuta esim. investointeina tai tilavuokrina tiloista tai muista hankinnoista, joita käytännössä voivat pienemmällä satsauksella hyödyntää myös muut alan toimijat (esim. erilaiset Rovaniemellä vierailevat esiintyjäryhmät). 

Kaupungin hyvinvointiin liittyvät toimijat raportoivat kattavasti. Kertomukset, vertailut, tilastot ja käyttäjätutkimukset yms. tuottavat tietoa palveluista ja ovat edellytys myös valtion rahoitukselle. ’Yleisötyö’, vuorovaikutus asiakkaiden ja kuntalaisten kanssa, saa käytännössä entistä enemmän jalansijaa. Sisältöjen tuottamiseen haetaan enenevässä määrin myös ulkopuolista rahoitusta, koska suuri osa budjeteista kohdistuu henkilöstö- ja kiinteistökustannuksiin. Kunnan lisäksi myös valtio ja apurahoja myöntävät tahot kannustavat eri yksiköiden oman tulonmuodostuksen sekä laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen.

Vapaa-ajan palvelut ovat läsnä läpi ihmisen koko elämänkaaren ja ihmisten elämänkirjon. Ne ovat oleellinen osa kokonaisvaltaista ja ihmislähtöistä hyvinvointitarkastelua sekä hyvän elämän määritelmää. Vaikuttavuudeltaan ja ennaltaehkäisevän työn näkökulmasta tarkasteltuna vapaa-ajan palvelujen tarjonta on tärkeää, laajaa ja monia hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuuksia tarjoavaa.

Tulevaisuuden kunnan tehtävänä hyvinvointi ja ennaltaehkäisevä työ ja toiminta nähdään tärkeässä ja moninaisessa roolissa. Kunnille on suunniteltu otettavan käyttöön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa eli HYTE-kerroin. HYTE-kerroin on kannustin, joka tarkoittaa, että kuntien rahoituksen valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tällä halutaan varmistaa kuntien aktiivinen toiminta asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi myös sote-uudistuksen jälkeen.

Kannustin on suunniteltu otettavan käyttöön vuoden 2023 alusta, jolloin kunnille jaetaan ensimmäisen kerran uudistuksen jälkeinen valtionosuus. Jo nyt tehtävä työ tulee siis vaikuttamaan rahoitukseen, mikä on tärkeää tunnistaa myös Rovaniemellä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan edellytyksiä väestön hyvinvoinnille ja terveydelle luovat muun muassa juuri vapaa-ajan palvelujen tehtävät, joita kunnan tulee hoitaa niin, että HYTE-kertoimelle asetettuihin indikaattoreihin voidaan vastata. Monipuolisten vapaa-ajan palvelujen tarjoaminen tuo alueen asukkaiden hyvinvoinnin ja hyvän elämän edistämisen lisäksi myös siis tuloa. Alustavasti on kaavailtu, että jaettava summa olisi noin 100 miljoonaa euroa, joka on yleiskatteellista, eli se sisältyy kunnan saamaan valtionosuuteen. Kunta voi käyttää saamansa summan valtionosuuden perusteissa osoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Käytännössä kunta voi saada rahoitusta seuraavasti: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perushinta x kunnan asukasluku x kunnan HYTE-kerroin.

Monipuolisten vapaa-ajan palvelujen (liikunta, kulttuuri, nuorisotyö) vaikutukset ulottuvat tutkitusti myös ihmisten terveyteen. Liikunnan osalta tutkimusta on tehty paljon ja WHO:n tutkimuksen (2019) mukaan kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistuminen kohentaa tutkitusti ihmisen henkistä ja fyysistä terveyttä ja hyvinvointia. Vaikutukset ovat moninaisia ja monikanavaisia. Koronapandemia on osoittanut nuorisotyön ja kaikkien vapaa-ajan palveluiden merkityksen myös poikkeuksellisina aikoina.

Meneillään olevien merkittävien valtakunnallisten uudistusten johdosta juuri nyt on hyvä seurata kehitystä ja määriteltäviä tulevaisuuden kuntien tehtäviä, velvoitteita sekä valtionosuuksien kehitystä. Kuntien omat kehittämistoimet on jatkossa hyvä suunnitella suhteessa valtakunnalliseen kehittämiseen, jotta myös Rovaniemellä on mahdollista saavuttaa oikea-aikaisia ja monipuolista kunnan hyvinvointityötä tukevia tuloksia.

(Ks. aiheesta laajemmin mm. YK:n ihmisoikeussopimus ja Suomen perustuslaki: oikeus omaan kulttuurin; Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019); Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016); Terveydenhuoltolaki; Sosiaalihuoltolaki; Liikuntalaki, Nuorisolaki, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista; Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020–2023: Tavoitteena ikäystävällinen Suomi; Suositus taiteen ja kulttuurin saatavuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa OKM/STM 2018; Arts Equal –hankkeen suositukset / Taideyliopisto; Rovaniemen kaupungin eri ohjelmat, kuten Hyvinvointisuunnitelma  ja -raportti, Liikuntapoliittinen ohjelma, Kulttuuriohjelma 2021-2025 ).

 

Kaikukortti ja Tampereen Aktiivipassi-malli

Rovaniemellä toteutettiin Kaikukortti-kokeilu 15.10.2019 - 30.9.2020 välisenä aikana. Kaikukortti on valtakunnallinen toimintamalli ja maksuton henkilökohtainen kortti, jonka avulla voi hankkia pääsylippuja ja kurssipaikkoja kaikkiin Kaikukortti-verkostoon kuuluviin kulttuuripalveluihin. Malli on tarkoitettu yli 16-vuotiaille sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaille, joilla vaikea taloudellinen tilanne estää kulttuuripalvelujen käyttöä. Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia osallistua kulttuurielämään ja harrastaa taiteen tekemistä. Kortti tukee kuntien ja maakuntien työtä kulttuurin saavutettavuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Rovaniemellä kortilla on tarjolla myös monipuolisesti liikunta- ja urheilutoimijoiden palveluita. Rovaniemellä verkostossa on mukana 21 kohdetta ja 18 jakajatahoa. Jakajat ovat kaupungin omia sekä kolmannen sektorin sosiaali- ja terveysalan toimijoita.

Kaikukortti-kohteissa vierailtiin vuoden 2019 aikana 1289 kertaa. Kävijöinä olivat aikuiset 857 ja lapset 432 kertaa (omalla Kaikukortilla voi vanhempi tai isovanhempi ottaa mukaan samaan talouteen kuuluvat alle 16-vuotiaat lapset). Kävijäryhmissä on ollut mm. työttömiä, eläkeläisiä ja opiskelijoita. Käyntikohteita ovat olleet eri kulttuuri- ja liikuntakohteet. Kaikukortti sai Rovaniemen seudun mielenterveysseura ry:n mielenterveysteko-palkinnon 2020.

Kokeilusta saatujen myönteisten kokemusten pohjalta Rovaniemellä on vuoden 2021 alusta alkaen päätetty toistaiseksi jatkaa Kaikukorttitoimintaa.

Tampereella Aktiivipassi –malli jatkuu entisenlaisena. Aktiivipassilla toimeentuloasiakas voi tietyn omavastuuosuuden maksamalla hyödyntää joukkoliikenteen, uimahallien ja kuntosalien palveluita ja päästä museoihin. Tampereella on tarkoitus kokeilla myös Kaikukorttia.

Johtopäätös:

Vastauksessa edellä todettu huomioiden hyvinvointipassin käyttöönottoa tai sellaisen käyttöönoton suunnittelua ei nähdä tarkoituksenmukaisena. Rovaniemellä on otettu käyttöön Kaikukortti. Meneillään olevien merkittävien valtakunnallisten uudistusten johdosta juuri nyt on hyvä seurata kehitystä ja määriteltäviä tulevaisuuden kuntien tehtäviä, velvoitteita sekä valtionosuuksien kehitystä. Kuntien omat kehittämistoimet on jatkossa hyvä suunnitella suhteessa valtakunnalliseen kehittämiseen, jotta myös Rovaniemellä on mahdollista saavuttaa oikea-aikaisia ja monipuolisia kunnan hyvinvointityötä tukevia tuloksia. Suunnitteilla olevaan HYTE-kertoimeen liittyy myös tärkeä taloudellinen näkökulma, sillä kunta voi käyttää saamansa summan valtionosuuden perusteissa osoitettujen tehtävien hoitamiseksi. Tällöin ennaltaehkäisevien palvelujen tuottaminen saa uuden kannustimen.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Sivistyslautakunta antaa lausuntonaan esitetyn mukaisen vastauksen.

Päätös

Sivistyslautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen.

Tiedoksi

Aloitteen tekijä 

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.