Banneri

Sivistyslautakunta, kokous 24.9.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 136 Oikaisuvaatimukset sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtajan viranhaltijapäätöksestä 1.4.2020 § 82

ROIDno-2020-907

Valmistelija

  • Antti Määttä, henkilöstöjohtaja, antti.maatta@rovaniemi.fi

Perustelut

Kaupunginhallitus päätti 23.3.2020 § 122 merkitä tiedoksi, että 

  • osassa kaupungin organisaatiota työnteko estyy koronapandemian vuoksi ja työnantaja järjestää työnteosta estyneille ensisijaisesti mahdollisuuksien mukaan korvaavaa työtä ja hyväksyä, että
  • kaupunginjohtaja ja toimialajohtajat voivat tarvittaessa käynnistää yhteistoimintalain 4, 7 ja 15 §:ien mukaiset mahdollisiin lomautuksiin ja työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaiset mahdolliseen työnteon estymiseen liittyvät menettelyt.

Sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialan toimialajohtaja päätti viranhaltijapäätöksellään 1.4.2020 § 82 seuraavaa: “Liitteessä todetun henkilöstön työnteko on estynyt 2.4.2020 alkaen, minkä vuoksi palkanmaksu päättyy 15.4.2020.”

Sanna Haakana, Kaija Kähkönen, Susanna Puolakka, Jukka Salmela ja Päivi Suihkonen ovat tehneet päätöksestä oikaisuvaatimukset. Heli Haapala on ilmoittanut 18.5.2020 peruvansa tekemänsä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen tekijöillä on valitusoikeus asianosaisuuden perusteella. Oikaisuvaatimukset ovat saapuneet oikaisuvaatimusajan kuluessa, joten oikaisuvaatimukset on tutkittava.

Oikaisuvaatimuksen tekijöiden vaatimukset perusteineen ovat tiivistetysti seuraavat:

Oikaisuvaatimuksen tekijä sekä vaatimukset

Haakana

Vaatimukset: Päätös palkanmaksun keskeyttämisestä pitäisi perua perusteettomana.

Perusteet

Oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Akavan Erityisalojen mielestä koronaviruspandemiaa ei voi tulkita säädöksen tarkoittamaksi syyksi palkanmaksun keskeytykselle. Epidemia ei ole tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman kaltainen tilanne eivätkä viranomaisten rajoitukset ole laissa tarkoitetulla tavalla yllätyksellisiä.


 

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä on erityissäännös palkanmaksuvelvollisuudesta sellaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa työnteko on estynyt työsopimussuhteen osapuolista riippumattomasta syystä. Säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, mutta kuitenkin enintään 14 päivän ajalta. Säännöstä voidaan soveltaa vain sellaisessa tilanteessa, jossa työnteon esteenä on yllättävä ja poikkeuksellinen, sekä työntekijästä että työnantajasta riippumaton tapahtuma.

 

Koronapandemia ja siitä johtuneet Valtioneuvoston asettamat rajoitukset olivat työnantajan käsityksen mukaan täysin yllättäviä ja poikkeuksellisia tapahtumia laissa tarkoitetulla tavalla. Palkanmaksun keskeyttämisen välittömänä perusteena ovat olleet Valtioneuvoston ja aluehallintoviraston päätökset 16.3.2020 ja 17.3.2020, joilla on suljettu mm. valtion ja kuntien museot ja kirjastot sekä keskeytetty kaupunginorkesterin konsertit.

Kirjastojen sulkeminen ei tarkoita töiden loppumista ja työnteon estymistä. Hyvät kirjastopalvelut vaativat pitkäjänteistä suunnittelu- ja valmistelutyötä. Kirjastojen kiinniolon aikana kirjastopalveluja voisaan tarjota verkossa ja etäpalveluina. Kirjastopalveluilla voidaan lisätä hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä myös poikkeusaikana.

Työnantaja on arvioinut jokaisen työtehtävän tilanteen erikseen. Arvioinnin tuloksena osan kirjaston työtehtävistä on todettu jatkuvan kirjaston sulkemisesta huolimatta. On selvää, että kirjaston tultua suljetuksi suurimman osa henkilöstöä työnteko on estynyt.

Yhteenveto: Haakanan oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä sekä vaatimukset

Kähkönen

Vaatimukset: Päätöksen oikaiseminen, koska työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin mukaiset edellytykset eivät toteudu. Päätöksen oikaiseminen palkanmaksun keskeytyksen osalta.

Perusteet

Oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Koronaviruspandemiaa ei voi tulkita säädöksen tarkoittamaksi syyksi palkanmaksun keskeytykselle.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä on erityissäännös palkanmaksuvelvollisuudesta sellaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa työnteko on estynyt työsopimussuhteen osapuolista riippumattomasta syystä. Säännöksen mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, mutta kuitenkin enintään 14 päivän ajalta. Säännöstä voidaan soveltaa vain sellaisessa tilanteessa, jossa työnteon esteenä on yllättävä ja poikkeuksellinen, sekä työntekijästä että työnantajasta riippumaton tapahtuma.

 

Koronapandemia ja siitä johtuneet Valtioneuvoston asettamat rajoitukset olivat työnantajan käsityksen mukaan täysin yllättäviä ja poikkeuksellisia tapahtumia laissa tarkoitetulla tavalla. Palkanmaksun keskeyttämisen välittömänä perusteena ovat olleet Valtioneuvoston ja aluehallintoviraston päätökset 16.3.2020 ja 17.3.2020, joilla on suljettu mm. valtion ja kuntien museot ja kirjastot sekä keskeytetty kaupunginorkesterin konsertit.

Fyysisen asiakaspalvelun päättyminen ei tarkoita, että työni olisi loppunut.

Taidemuseon tultua suljetuksi työnteko on estynyt.

Yhteenveto: Kähkösen oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä sekä vaatimukset

Puolakka

Vaatimukset: Päätös tulee perua oikaisuvaatimuksen tekijän osalta.

Perusteet

Oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Pääosa työstäni ei ole sidottua aukioloaikoihin, ja katson, että minun työni ei ole estynyt museon ollessa yleisöltä kiinni ja työni on pääosin mahdollista tehdä myös etätyönä. Olen osallistunut myös museon järjestystä ylläpitäviin tehtäviin.

Taidemuseon tultua suljetuksi opas-valvojan työpanosta ei tarvita.

Koen, että Rovaniemen kaupungin päätös keskeyttää palkanmaksu on arvottavaa, syrjivää ja epäoikeudenmukaista, koska työni ei ole estynyt sen laadun ja sisällön vuoksi. Yleisöopastuksen keskittyessä verkkoympäristöön saavuttaa laajemman yleisön ja tällä tavoin saamme myös uutta yleisöä taidemuseoon. Opastukset eivät ole paikkasidonnaisia ja verkossa yleisön saavutettavuus on näkyvämpää ja laajempaa. Huomioitavaa on myös säilyttää tiimimme joukkuehenki ja miettiä millaisia vaikutuksia kaupungin päätöksellä keskeyttää palkanmaksu osalta henkilökunnastamme vaikuttaa henkilöstön sisäiselle ilmapiirille ja työmotivaatiolle.

Rovaniemen kaupunki on tehnyt päätöksen työnteon estymisestä ja palkanmaksun keskeyttämisestä, koska työsopimuslain 2 luvun 12 §:n edellytykset ovat täyttyneet. Kaupungin toimintoja ei ole asetettu tässä suhteessa arvojärjestykseen, vaan työnteko on todettu estyneeksi kaikissa niissä toiminnoissa, jotka on suljettu viranomaisen päätöksillä.

Yhteenveto: Puolakan oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä sekä vaatimukset

Salmela

Vaatimukset: Rovaniemen kaupungin sivistyslautakunnan tulee kumota toimialajohtajan päätös ja todeta palkanmaksuni jatkuvan työsopimukseni edellyttämällä tavalla.

Perusteet

Oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

Keskeiset tehtävät on määritelty em. tehtävänkuvauksessa seuraavasti:

1. luonnontieteellisten kokoelmien hoito, järjestäminen ja kartuttaminen;

2. luonto- ja ympäristöalan tutkimus, sen seuraaminen ja soveltaminen;

3. luonto- ja ympäristöalan opetus- ja valistustoiminta;

4. julkaisutoiminta ja muu viestintä;

5. yhteistyö alan tutkijoiden, harrastajien ja viranomaisten kanssa ja siihen liittyvät

asiantuntijatehtävät; ja

6. näyttelytoiminta.

Tehtävänkuvauksen kohdassa 4 (työolosuhteet) on todettu, että työolot vastaavat fyysisesti pääosin normaalia toimistotyötä.

Tapauksessani ei ole kysymys siitä, että olisin tosiasiallisesti estynyt suorittamaan työtäni, vaan siitä, että toimialajohtaja on päättänyt keskeyttää palkanmaksun kaikkien suljettujen yksiköiden henkilöstöltä. 

Luonnontieteen amanuenssin työpanosta ei tarvita tilanteessa, jossa maakuntamuseo on suljettuna. Luonnontieteen amanuenssin keskeiset tehtäväkokonaisuudet suuntautuvat museopalvelujen tuottamiseen yleisölle. Näin ollen luonnontieteen amanuenssin työ on estynyt museon tultua suljetuksi viranomaisten päätöksellä.

Päätös on työsopimuslain vastainen. Päätös ei myöskään ole Kuntatyönantajien 17.3.2020 ohjeen, johon päätöksessäkin onviranhaltijoiden osalta viitattu, linjauksen mukainen. Kuntatyönantajien 17.3.2020 antaman ohjeen mukainen linjaus on suosia yleislinjauksen mukaisesti etätyön suorittamista. Työnantajan on ennen muista toimenpiteistä päättämistä, selvitettävä etätyön mahdollisuus. Museonjohtaja Hanna Kyläniemi ei ole nähnyt kohdallani estettä etätyön tekemiselle. Työnantajalla on mahdollisuus ja velvollisuus tehdä työn suorittamisen kannalta asianmukaisia järjestelyjä siten, että työtehtävät on mahdollista suorittaa myös tällaisissa poikkeusoloissa.

Päätös on työsopimuslain mukainen. Koska maakuntamuseo on suljettu, on henkilöstön työnteko estynyt eikä myöskään luonnontieteen amanuenssin työpanosta tarvita.

Yhteenveto: Salmelan oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.

Oikaisuvaatimuksen tekijä sekä vaatimukset

Suihkonen

Vaatimukset: Pyydän oikaisuvaatimuksen koskeman päätöksen käsittelyä uudelleen niin, että viranhaltijapäätös olisi lainmukainen ja tarkoituksenmukainen.

Perusteet

Oikaisuvaatimuksen perusteiden arviointi

"Työnteon estyminen" -termi on virheellinen, koska en ole estynyt hoitamasta työtäni. Ko. näkemys/päätös on yksipuolisesti työnantajan tulkinta, eikä palkanmaksun keskeyttämiselle ole mielestäni perustetta.

Valtioneuvoston päätös 16.3.2020 muun muassa kirjastojen sulkemisesta taikka Lapin aluehallintoviraston päätökset (LAAVI/444/2020, LAAVI 463/2020 ja LAAVI 462/2020), jotka nojaavat tartuntatautilakiin ja kieltävät yli 10 henkilön yleisötilaisuudet ja määräävät muun muassa kirjastot suljettaviksi, eivät ole esteinä työni tekemiselle.

Rovaniemellä kirjastot suljettiin 18.3.2020, mutta työt jatkuivat: osin työpaikalla, osin etänä. Kirjastonhoitajana työni jatkuivat lähes normaalisti muun muassa kokoelmanhoidon, tulevan kesän ja syyslukukauden suunnittelutyön, Lapin lukudiplomi -yhteisprojektin, some-materiaalin luomisen sekä etäasiakaspalvelun (puhelut, sähköpostit, some) merkeissä. Ilman perinteistä kontaktiasiakaspalveluakin, joka on vain yksi osa toimenkuvaani, työtä riittää yllin kyllin, ja siitä valtaosa on hoidettavissa etänä. Koronapandemia, kirjaston ovien sulkeminen tai siirtyminen etätyöskentelyyn eivät siis ole estäneet työntekoani, joten ne eivät ole perusteltuja syitä palkanmaksun keskeyttämiselle. Työn tarve ei ole omalta tai kollegoideni osalta vähentynyt, ja muita kirjastotyöntekijöitä ajatellen myös korvaavaa työtä varmasti löytyisi esimerkiksi senioreiden puhelinpalvelusta.

Työnantajan näkemyksen mukaan kirjaston sulkeminen viranomaispäätöksellä on aiheuttanut tilanteen, jossa työnteko on estynyt työsopimuslain 2 luvun 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Teoreettisesti on mahdollista jatkaa minkä tahansa palvelun tuottamista ilman asiakkaita, mutta se on tarkoituksetonta, eikä työnantaja tarvitse toiminnon tultua suljetuksi kirjastonhoitajan työpanosta.

Kirjastoyksiköissä on tehty 18.3.2020 alkaen paljon muutakin kuin "toiminnan sulkemiseen ja ylläpitoon liittyviä töitä", ja "työnteko suljetuissa yksiköissä" ei ole estynyt työsopimuslain 2 luvun 12 pykälän 2 momentin tarkoittamalla tavalla. Koronapandemia ei ole mielestäni rinnastettavissa työpaikkaa kohdanneeseen tulipaloon, luonnontapahtumaan tai muuhun ennakoimattomaan katastrofiin. Myös ammattiliittojen ja -järjestöjen (esim. Akavan Erityisalat, Juko) mukaan ko. epidemia ei ole säädöksen tarkoittama syy palkanmaksun keskeyttämiselle, eivätkä viranomaisten rajoitukset ole laissa tarkoitetulla tavalla yllätyksellisiä, koska hallituksen suunnitelmat valmiuslakien käyttöönotosta olivat tiedossa yli viikon ajan ennen saamaani päätöstä.

Valtioneuvoston ja Lapin aluehallintoviraston päätökset yksiköiden sulkemisesta ovat olleet yllättäviä ja ennakoimattomia ja tapahtuneet nopeasti edenneen tapahtumaketjun lopputuloksena. Laissa ei ole säädetty määräaikaa työnestymisilmoituksen antamiselle. Se, että työnantaja teki päätöksen työn estymisestä 1.4.2020 ei muuta mitenkään päätöksen perusteen yllätyksellistä ja ennakoimatonta luonnetta.

Palkanmaksu ilmoitettiin keskeytyväksi 2.4.2020 alkaen esteen ajaksi. Valtioneuvoston päätös kirjastojen sulkemisesta on (tällä tietoa) tehty 13.5.2020 saakka. Siksi kyseenalaistan päätöksen työnteon estymisestä toistaiseksi, ilman mitään päättymisaikaa. Työntekijä joutuu taloudellisesti hankalaan asemaan, kun hänet pakotetaan (14 päivän palkallisen jakson jälkeen) palkattomalle vapaalle määräämättömän pitkäksi ajaksi. TE-palvelut, työttömyyskassat sekä Kela ovat pahoin ruuhkautuneet, ja päivärahojen saaminen voi kestää pitkään, vaikka hakemukset tekisi pikimmiten.

Työnantaja on varautunut käynnistämään palvelutuotannon mahdollisimman nopeasti esteen poistumisen jälkeen. Toisaalta on erittäin vaikeaa ennakoida tilanteen etenemistä. Työnantaja on helpottanut henkilöstön taloudellista toimeentulemista aikaistamalla lomarahojen maksamisen toukokuulle oikaisuvaatimuksen tekijän kuvaamasta syystä.

Kyseenalaistan myös perusteen "...työsopimuslain säädöstä sovelletaan myös viranhaltijoihin henkilöstön tasapuoliseen kohteluun perustuen".

Lähtökohtaisesti viranhaltijoilla ja vakituisessa työsuhteessa olevilla tulee olla vahvempi suoja irtisanomisten ja lomautusten tahi "työnteon estymisen" ja siten palkanmaksun keskeyttämisen/päättymisen osalta kuin esimerkiksi määräaikaisessa työsuhteessa olevilla. Esimerkiksi Akavan Erityisalojen liitosta todetaan, että saamani päätös on virkasuhteisten osalta lainvastainen, koska työsopimuslakia ei sovelleta julkisoikeudellisiin palvelussuhteisiin. Saamani viranhaltijapäätös viittaa maksimaalisten säästöjen tavoitteluun koronapandemian varjolla.

Säädöksen soveltaminen myös viranhaltijoihin perustuu KT Kuntatyönantajien antamaan suositukseen.

Työnantajan ratkaisu perustuu ainoastaan toimimiseen viranomaisten tekemien sulkemispäätösten johdosta työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaisella tavalla.

Ymmärtääkseni Rovaniemen kaupunki työnantajana tavoittelee kustannussäästöjä palkanmaksun lopettamisella, mikä on poikkeustilanteen hyväksi käyttöä. Mikäli työn tarve olisi olennaisesti vähentynyt, eikä korvaavaa työtä löydy, tulisi yt-neuvottelut aloittaa "tuotannollisista ja taloudellisista syistä" ja neuvottelujen jälkeen tarvittaessa toimia lomautuksia koskevan lainsäädännön mukaisesti.

-> Yt-neuvottelut: Lomautusta koskevien yhteistoimintaneuvotteluiden kesto on vähintään viisi päivää. En ole saanut tietoa, että minkäänlaisia yt-neuvotteluita koskien työpaikkaani olisi käyty.

-> Lomautusilmoitusaika: Työnantajan on ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle viimeistään viisi päivää ennen lomautuksen alkamista. Sain päätöksen palkanmaksun keskeyttämisestä ja ilmoituksen "työnteon estymisestä" sähköpostitse 1.4.2020, ja "työnteon estyminen", joka on rinnastettavissa lomautukseen, alkoi jo 2.4.2020. Työntekijänä en ehtinyt valmistautua mitenkään palkanmaksun keskeytymiseen ja siten toimeentulon heikentymiseen mahdollisesti pitkäaikaisesti.

Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n soveltamiseen ei liity lakisääteistä yhteistoimintavelvoitetta. Koska kuntien yhteistoimintalain mukaista velvoitetta yhteistoimintaneuvottelujen käymiseen ei ole, ei neuvotteluja ole käyty. Työnantajan menettely on ollut työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaista. Tilanteeseen liittyvästä ilmoitusmenettelystä ei ole säädetty, toisin kuin ilmoitusmenettelystä lomautustilanteissa.

Palkalliset lomapäivät "työnteon estyminen" -jaksolla 2.4.2020 alkaen:

• -> Minulla on 4 palkallista lomapäivää vuodelta 2019 jo aiemmin sovittu pidettäviksi 3.4., 6.4., 7.4., ja 8.4.2020. Peruin ko. lomapäivät saatuani tietää yllättävästä "työnteon estymisestä", mutta työnantaja ei hyväksynyt perumista, joten ilmeisesti menetän ne. Vaadin ko. palkalliset lomapäivät siirrettäviksi vuodelle 2020 tai muuten korvattaviksi.

KT Kuntatyönantajien suosituksen mukaan työnteon estymisellä ei ole vaikutusta jo vahvistettuihin vuosilomiin.

Yhteenveto: Suihkosen oikaisuvaatimus tulee hylätä perusteettomana.


Hallintolain 34 §:n perusteella asianosaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, jos oikaisuvaatimuksessa vaaditaan päätöksen oikaisemista hänen vahingokseen, eikä vaatimusta jätetä tutkimatta tai heti perusteettomana hylätä. Koska oikaisua vaaditaan oikaisuvaatimusten tekijöiden ja sen kohteena olevien eduksi, kuuleminen on tarkoituksetonta.

Oikaisuvaatimusten käsittely

Oikaisuvaatimus voidaan tehdä laillisuus- ja tarkoituksenmukaisuusperusteella. Oikaisuvaatimus voidaan hylätä, jos päätöksessä ei todeta laillisuusvirheitä. Jos oikaisuvaatimus hyväksytään laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteella, alkuperäinen päätös joko kumotaan tai sen tilalle tehdään uusi päätös. 

Johtopäätökset

Oikaisuvaatimusten kohteena olevassa toimialajohtajan viranhaltijapäätöksessä 1.4.2020 § 82 ei ole laillisuusvirheitä eikä oikaisuvaatimusten hyväksyminen ole tarkoituksenmukaista.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Sivistyslautakunta päättää hylätä oikaisuvaatimukset esittelytekstissä todetuilla perusteilla.

Tiina Outila esitti, että sivistyslautakunta päättää hyväksyä oikaisuvaatimukset niissä todetuin perustein.

Jussi Nikula kannatti esitystä.

Suoritettiin äänestys ne, jotka kannattavat toimialajohtajan esitystä äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Tiina Outilan esitystä äänestävät ei.

Äänestyksen tulos: 8 jaa ääntä ja 3 ei ääntä.
 

Päätös

Sivistyslautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen.

Äänestystulokset

  • Jaa 8 kpl 73%

    Heikki Lindroos, Maija Pirttijärvi, Markku Kallinen, Marjatta Koivuranta, Reetta Mustonen, Pertti Lakkala, Mari Jolanki, Nafisa Yeasmin

  • Ei 3 kpl 27%

    Tiina Outila, Timo Tolonen, Jussi Nikula

Tiedoksi

Oikaisuvaatimusten tekijät

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Valitusoikeus
Kunnallisvalituksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Kunnallisvalituksen valitusperusteina ovat päätöksen tai päätöksenteon laillisuusvirheet.

Valitusviranomainen ja yhteystiedot
Valitusviranomainen:  Pohjois-Suomen hallinto-oikeus                            
Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu                                             
Käyntiosoite: Isokatu 4, Oulu                                                     
Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi
Telefax: 029 5642 841
Puhelin: 029 5642 800 (vaihde)
Virka-aika: ma - pe kello 8.00 – 16.15

Hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelu: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valitusaika ja sen alkaminen
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusosoituksen sisältö, liitteet ja toimittaminen
Kunnallisvalitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava ja siinä on mainittava valittajan nimi ja kotikunta. Vastaavasti on ilmoitettava laillisen edustajan, asiamiehen tai valituksen laatijan nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai päätös on muuten lainvastainen.

Valituskirjelmään on liitettävä alkuperäinen tai viran puolesta oikeaksi todistettu jäljennös päätöksestä, josta valitetaan; todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta sekä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, valituksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Valitus on toimitettava viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli valituskirjelmä lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen valitusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (faksi, sähköposti tai sähköinen asiointipalvelu) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Valitusasiakirjat voi toimittaa myös faksina tai sähköpostitse. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitusasiakirjoja, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei tule lähettää suojaamattomassa sähköpostiyhteydessä, suojaamattomalla verkkolomakkeella tai niiden liitteenä.
Kunnallisvalitus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

 

Kunnallisvalituksen maksu
Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. (Tuomioistuinmaksulaki 11.12.2015/1455.)

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi
Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä
Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi
Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi
Telefax: 016 322 6450
Puhelin: 016 3221
Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.