Banneri

Sivistyslautakunta, kokous 24.9.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 137 Vastaus valtuustoaloitteeseen henkilöstön resurssipoolin laajentamisesta

ROIDno-2020-2155

Aikaisempi käsittely

Perustelut

Terhi Heikkilä ym. jättivät valtuuston puheenjohtajalle seuraavan aloitteen:

"Rovaniemen kaupungilla on hyviä kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon puolella henkilöstön  resurssipoolista. Vakituisesti palkattujen sijaiset ovat hoitaneet lyhyitä poissaoloja. Tämä on samalla  helpottanut  esimiesten työtä kun ei tarvitse käyttää työaikaansa sijaisten saamiseen.

Esitämme, että Rovaniemen kaupunki laajentaisi resurssipoolin toimintaa sote-puolelta myös varhaiskasvatukseen ja sivistyspalveluihin sekä muihin toimintoihin turvatakseen sijaisuuksien sujuvan järjestelyn ja riittävän henkilöstömäärän. 

Tällä toimenpiteellä vaikutetaan positiivisesti Rovaniemen kaupungin työnantajakuvaan. Samalla tällä mahdollistetaan moniosaajien käyttö yli toimialarajojen ja sitoutetaan nyt sijaisina käytettävät organisaatioon. Monipuolinen tehtävänkuva ja vakituinen työ houkuttelevat varmasti myös uusia ammattilaisia."

Päätösehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää lähettää aloitteen valmisteltavaksi.

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

Valmistelija

  • Tarja Holländer-Tyni, henkilöstöpäällikkö, tarja.hollander-tyni@rovaniemi.fi
  • Kai Väistö, palvelualuepäällikkö, kai.vaisto@rovaniemi.fi
  • Tarja Kuoksa, palvelualuepäällikkö, tarja.kuoksa@rovaniemi.fi
  • Risto Varis, hallintopäällikkö, risto.varis@rovaniemi.fi

Perustelut

Valtuuston kokouksessa 15.6.2020 § 61 on jätetty valtuustoaloite (RoiDno 2020-2334) henkilöstön resurssipoolin laajentamisesta. 

“Rovaniemen kaupungilla on hyviä kokemuksia sosiaali- ja terveydenhuollon puolella henkilöstön resurssipoolista. Vakituisesti palkattujen sijaiset ovat hoitaneet lyhyitä poissaoloja. Tämä on samalla helpottanut esimiesten työtä kun ei tarvitse käyttää työaikaansa sijaisten saamiseen. Esitämme, että Rovaniemen kaupunki laajentaisi resurssipoolin toimintaa sote-puolelta myös varhaiskasvatukseen ja sivistyspalveluihin sekä muihin toimintoihin turvatakseen sijaisuuksien sujuvan järjestelyn ja riittävän henkilöstömäärän. Tällä toimenpiteellä vaikutetaan positiivisesti Rovaniemen kaupungin työnantajakuvaan. Samalla tällä mahdollistetaan moniosaajien käyttö yli toimialarajojen ja sitoutetaan nyt sijaisina käytettävät organisaatioon. Monipuolinen tehtävänkuva ja vakituinen työ houkuttelevat varmasti myös uusia ammattilaisia.”

Vastaus aloitteeseen

Rovaniemen kaupungin ikäihmisten palveluissa on toteutettu resurssipoolitoimintaa kotihoidossa vuodesta 2017 lähtien perusturvalautakunnan perustettua 5 lähihoitajan määräaikaista toimea tätä tarkoitusta varten kokouksessaan 5.4.2017/§61. Toiminta vakinaistui, kun lautakunta perusti 5 vakinaista lähihoitajan toimea kokouksessaan 8.11.2017/§163. Resurssipoolitoimintaa laajennettiin koskemaan ikäihmisten palvelualueella kuntoutussairaalaa, palveluasumista ja ympärivuorokautisen hoivan yksiköitä vuonna 2019 perusturvalautakunnan perustettua kokouksessaan 28.11.2018/§206 5 lähihoitajan ja 5 sairaanhoitajan määräaikaista toimea, jotka muutettiin vakinaiseksi 15.5.2019 alkaen lautakunnan päätöksellä 8.5.2019 69§. Tämän lisäksi lautakunta perusti vielä 5 sairaanhoitajan ja 5 lähihoitajan toimea samassa kokouksessaan 8.5.2019/§70. Yhteensä hoitotyöntekijöitä ikäihmisten palveluiden resurssipooliin on saatu näin 25 henkilöä.

Ikäihmisten palvelujen resurssipooli on toiminut kotihoidon Turvatiimin yhteydessä vuodesta 2019. Turvatiimin esimies koordinoi resurssipoolin varahenkilöiden käyttöä ikäihmisen palvelualueella. Keskitetyllä varahenkilöstön koordinoinnilla on  voitu varmistaa käytössä olevien resurssien oikea kohdentuminen. 

Ikäihmisten palvelualueen arvion mukaan resurssipoolitoiminnalla on ollut vaikutusta sekä työntekijöiden että esimiesten työhyvinvointiin. Työntekijöiden kohdalla kaksoistyövuorojen ja  työvuorovaihdosten tekemisen tarve ovat vähentyneet tilanteissa, jossa hoitohenkilöstöä ei erityisesti äkillisissä tarpeissa (esim. äkilliset poissaolot, nopea lisähenkilöstön tarve) ole saatavilla. On arvioitu, että järjestelyt ovat lisänneet henkilöstön työkykyä ja työssä jaksamista. Luonnollisesti esimiestyö helpottuu kun varahenkilöstö on apuna sijaisjärjestelyissä. Resurssipooliltoiminta korvaa tilanteen mukaan myös muuta kuin akuuttia sijaisten käytön tarvetta.  

Varhaiskasvatuspalveluissa on 22 kunnallisessa päiväkodissa käytössä 16 lastenhoitajan vakanssia varahenkilön tehtäviin. Varhaiskasvatuslaki määrittelee henkilöstön ja lasten suhdeluvun. Suhdeluvusta voi poiketa vain satunnaisesti. Varhaiskasvatuksen varahenkilönä toimivat 16 lastenhoitajaa ovat sijoitettuina ns. nimikkopäiväkotiin, osa heistä toimii kahdessa päiväkodissa päiväkotien koon mukaisesti. Varahenkilöt työskentelevät päiväkodin eri ryhmissä toimien henkilöstön äkillisten poissaoloja sijaisena. Varahenkilöt täyttävät poissaolojen aiheuttamaa henkilöstömäärän vajetta ja näin turvaavat lain mukaisen henkilöstömäärän varhaiskasvatuksessa. 

Varhaiskasvatuksen varahenkilöjärjestelmä on toiminut nykyisessä muodossaan hyvin, sillä nimikkopäiväkodissa tuttu työntekijä voi tehdä töitä joka ryhmässä. Saman varahenkilön käyttö vähentää myös sijaisen perehdyttämisen tarvetta. Tärkeää on tietenkin myös se, että hän on tuttu aikuinen päiväkodin lapsille. Järjestelyihin kuuluu toki se, että varahenkilöt voivat myös siirtyä tarvittaessa johonkin toiseen varhaiskasvatuksen yksikköön, jos omassa yksikössä ei ole tarvetta. 

Varhaiskasvatuksen palvelualueen arvioin mukaan tämänhetkinen varahenkilöiden määrä ei ihan riitä kattamaan sijaisten tarvetta. Esimiehet käyttävät varahenkilöstön lisäksi esim. kaupungilla käytössä olevan rekrytointiohjelman sijaisrekrypalvelua hankkiessaan tarvittavia sijaisia. 

Koulutuspalveluissa nykyinen sijaisten hankkiminen esimiesten toimesta on toiminut pääsääntöisesti hyvin, koska paikkakunnalla on opettajien koulutusta. Koulutuspalvelut pyrkii löytämään toimivan puhelimella käytettävän järjestelmän, jossa sijaisen hankkiminen tapahtuu nykyistä nopeammin. Vakituisesti palkatuille varahenkilöille ei koulutuspalveluissa tällä hetkellä ole tarvetta.

Sivistys- ja hyvinvointipalveluissa on toki ikäihmisten ja varhaiskasvatuksen lisäksi muitakin toimintoja, joissa resurssipooli- tai varahenkilöstöjärjestelmä olisi tarpeen henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Vastaanottotoiminta ja erityisryhmien asumispalveluiden yksiköt olisivat varmaan ensimmäisten toimintojen joukossa, jos resurssipoolitoimintaa/varahenkilöjärjestelmää lähdettäisiin laajentamaan sivistys- ja hyvinvointipalveluiden toimialueella. 

Resurssipoolitoiminnan/varahenkilöjärjestelmän ohella on tärkeä tietenkin huolehtia toiminnan sujuvuudesta ja henkilöstön riittävyydestä myös muilla tavoin. Uudenlaisiin rekrytointitapoihin on syytä perehtyä ja ottaa käyttöön toimivat ja tarpeelliset avut resurssien hallintaan. Hyvänä esimerkkejä ovat mm. rekrytointiohjelmien sijaisten hankintaa helpottavat sovellukset ja kotihoidossa käytössä oleva toiminnanohjausjärjestelmä. Tavoitteena on, että sekä ulkoiset että sisäiset henkilöstöresurssit ja -tarpeet kohtaavat tehokkaasti. 

Monilla työnantajan toimilla on vaikutusta henkilöstön resurssitarpeeseen, näistä varmaan sairauspoissaolojen vähentäminen eri keinoin ja työhyvinvointiin panostaminen ovat keskeisiä. 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Sivistyslautakunta hyväksyy aloitteeseen annetun vastauksen ja antaa sen vastauksenaan aloitteen tekijälle.

Keskustelun kuluessa toimialajohtaja muutti esitystään:

Sivistyksen- ja hyvinvoinnin toimialalla arvioidaan vuosittain resurssipankin laajennustarvetta, muilta osin sivistyslautakunta hyväksyy aloitteeseen annetun vastauksen ja antaa sen vastauksenaan aloitteen tekijälle.

Päätös

Sivistyslautakunta hyväksyi toimialajohtaja muutetun esityksen.

Tiedoksi

Aloitteen tekijä

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee kuntalain 136 §:n mukaan valmistelua tai täytäntöönpanoa; työ- ja virkaehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista; tai työnjohto- ja valvontaoikeuden käyttämistä.