Banneri

Sivistyslautakunta, kokous 5.11.2020

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 167 Vastaus kuntalaisaloitteeseen kiusaamistapauksiin tiukemmat toimenpiteet

ROIDno-2020-2696

Valmistelija

  • Katri Keisu, opetuspäällikkö, katri.keisu@rovaniemi.fi

Perustelut

Evilla Lumme, Laura Honkala ja 344 muuta allekirjoittanutta ovat lähettäneet Rovaniemen kaupungin sivistyslautakunnalle kuntalaisaloitteen “Kiusaamistapauksiin tiukemmat toimenpiteet”. Aloitteen tavoitteena on saada Rovaniemen kaupunkiin toimintamalli tukemaan vakavien kiusaamistapausten oikeudenmukaista käsittelyä. Aloitteen tekijöiden esittämässä toimintamallissa linjattaisiin vakavat, rikoksen tunnusmerkit täyttävät kiusaamistapaukset käsiteltäväksi koulun ulkopuolella esimerkiksi poliisin tai sosiaaliviranomaisten toimesta. 

Aloitteen tekijöiden esittämä toimintamalli lisäisi heidän mukaansa oikeudenmukaisuutta viemällä tutkinnan ulkopuolisille, puolueettomille tahoille. Käsittelytavalla lisätään lasten ja nuorten luottamusta aikuisiin sekä yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen ja näin ehkäistään mahdollisen syrjäytymiskierteen syntymistä. Käsittelemällä kiusaamistapaukset asiaankuuluvalla vakavuudella olisi ennaltaehkäiseviä vaikutuksia myös uusiin kiusaamistapauksiin. 

Rovaniemen kaupungin peruskouluissa ja lukioissa on tehty pitkään ja monin eri tavoin sekä kiusaamisen vastaista että kiusaamista ennaltaehkäisevää työtä. Hieman koulusta riippuen tätä tärkeää työtä on tehty useita eri työvälineitä ja menetelmiä hyödyntäen. Käytössä on mm. Kiva Koulu -menetelmä, joka on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma. 

Kiusaamistilanteiden ratkaisemisen ohella koulutuspalveluissa kiinnitetään erityistä huomiota yhteisölliseen työhön, jonka tavoitteena on kaikkien oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen ja myös kiusaamisen vähentäminen. Hyvinvoinnin vuosikello on Rovaniemellä kouluissa työskentelevien ammattilaisten kesken kehitetty sosiaalisen vahvistamisen toimintamalli yhteisölliseen hyvinvointityöhön perusopetuksessa. Toimintamallin yhtenä tavoitteena on vahvistaa sellaisia yhteisötaitoja, joilla on vaikutusta kiusaamisen vähentämiseksi. 

Opetushallitus on myös tuottanut uuden oppaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Oppaassa käsitellään kiusaamistilanteessa toimimista prosessina varhaisesta havaitsemisesta erilaisiin puuttumiskeinoihin. Lisäksi käydään läpi mm. opetuksen järjestäjän, rehtorin, opettajan ja opiskeluhuollon vastuut ja velvollisuudet, keskeinen lainsäädäntö sekä yhteistyö eri viranomaisten kanssa. Oppaassa avataan lisäksi oppilaiden ja huoltajien oikeuksia ja velvollisuuksia sekä verkossa tapahtuvan kiusaamisen haasteita.

Elämisentaitoja Lions Quest -ohjelma on kasvattajille suunnattu selkeästi jaksotettu, tieteellisesti tutkittu ja arvostettu koulutusohjelma. Koulutus antaa opettajille ja kasvattajille käytännön työkaluja oppilasryhmien ryhmäyttämiseen ja elämäntaitojen harjoitteluun.  

Rovaniemen kaupungin koulutuspalveluissa on otettu edellä mainittujen lisäksi käyttöön maaliskuussa 2020 K-0 toimintamalli (K-nolla). Samassa yhteydessä, maaliskuussa 2020 työnsä aloitti K-0 koordinaattori. K-0 on kiusaamiseen puuttuvaa työtä, jossa selvitetään pitkään jatkuneita ja vaativia kiusaamistapauksia, joihin jostain syystä esimerkiksi koulun keinoilla ei olla saatu ratkaisuja aikaan. Koulujen rehtorit perehdytettiin K-0 -toimintamallin käyttöön ja aloitettiin koulun ja K-0 koordinaattorin yhteistyö keväällä 2020. Rehtoreita myös kuultiin Rovaniemen tarpeista koulujen kiusaamisen vastaiseen toimintaan liittyen. Yhteistyötä kiusaamisen vastaisessa toiminnassa ja koulujen hyvinvointityössä tehdään käytännön arjessa kouluilla rehtoreiden lisäksi myös moniammatillisissa, jokaisella koululla toimivissa hyvinvointiryhmissä. 

K-0- toimintamalli on Aseman lapset Ry:n kehittämä ja työmuotoa on maaliskuusta 2020 lähtien levitetty Rovaniemelle. K-0-koordinaattori työskentelee nuorisopalveluilla, mutta hänen palkkakustannuksiin osallistuvat kaupungilta myös koulutuspalvelut, sosiaalipalvelut ja varhaiskasvatuksen palvelut. Rovaniemen mallia luodaan tällä hetkellä yhteistyössä nuoriso- sekä sosiaalipalveluiden, koulupalveluiden, varhaiskasvatuksen, poliisin ja muun verkoston kanssa. K-0-työssä poliisin ennalta estävä toiminta (EET) on erittäin vahva yhteistyökumppani, etenkin silloin kun kiusaamistapauksessa täyttyvät rikoksen tunnusmerkit tai asiasta on tehty rikosilmoitus.

Moniammatillinen yhteistyö on erittäin tärkeä työskentelymuoto K-0-työssä ja tavoitteena on tiivistää entisestään Rovaniemen palveluverkostoa. K-0-työ ei korvaa edellä mainittuja, jo aiemmin käytössä olleita koulujen kiusaamisen puuttumisen toimenpiteitä, vaan tuo kouluille lisää tukea ja voimavaroja, sekä uusia keinoja ja uutta näkökulmaa hankalien tapausten selvittämiseen. 

Ulkopuolinen puuttuminen voi olla avain tilanteen ratkaisemiseksi, varsinkin jos koulun ja perheen välinen yhteistyö on hankaloitunut. Perheet on tärkeää ottaa mukaan työskentelyyn, jotta yhteistyö perheen ja koulun välille paranisi. Yhteistyöllä pystytään paremmin puuttumaan kiusaamiseen ja turvaamaan lapselle turvallisemman oppimisympäristön.

K-0-toimintamallissa käytettyjä työtapoja ovat muun muassa:

  • Sovittelu, joissa riita-asiat sovitellaan osallisten kesken
  • Yksilöiden ja perheiden kanssa tehtävää neuvontaa ja keskustelua
  • Ryhmämuotoista toimintaa, kuten luokan ryhmäytyminen, vanhempainillat
  • Moniammatillinen yhteistyö Rovaniemen palveluverkoston kanssa ja heidän konsultointi

Maaliskuusta lokakuuhun 2020 mennessä K-0-koordinaattorille on tullut tietoon 14 kiusaamistapausta, joista viisi on ollut konsultaatiopuheluita, joissa yhdessä ollaan mietitty jatkotoimenpiteitä. Muissa tapauksissa K-0-työskentely aloitettiin viipymättä yhteistyössä muun muassa koulun, poliisin tai/ja sosiaalipalveluiden kanssa. Kiusaamistapaukset tulivat K-0-koordinaattorille suoraan koululta, poliisin ennalta estävästä toiminnasta ja sosiaalipalveluiden lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi yksiköstä, sekä kaksi huolenilmausta tuli suoraan vanhemmalta tai nuorelta. Yhdessä tapauksista mietitään muun muassa vanhempainillan järjestämistä vanhemmille yhteistyössä luokanvalvojan ja K-0-koordinaattorin kanssa.  Nuoria K-0-työskentelyssä on ollut yhteensä 31 ja verkostoa on ollut mukana 40 eri toimijaa. K-0 verkkokohtaamisia tapauksiin liittyen oli yhteensä noin 180, jotka sisälsivät nuorten ja heidän perheidensä kanssa käytävät keskustelut puheluin ja viestein. Nuorten kanssa tapaamisia on ollut 35, joista 23 oli mukana verkostoa. Verkostosta K-0-työssä ovat olleet mukana Lapin poliisilaitoksen ennalta estävä toiminta, sosiaalipalveluiden palvelutarpeen arvioinnin sosiaalityöntekijät, kouluilta muun muassa rehtori, luokanvalvoja, erityisopettaja, kuraattori ja opinto-ohjaaja, sekä nuorisopsykiatrisen työntekijä ja Aseman lapset ry:n työntekijät. K-0-verkostopalavereja on ollut yhteensä 50. 

Samaan aikaan K-0-koordinaattori on luonut verkoston kanssa Rovaniemen K-0-toimintamallia, sekä yhteistyössä rehtoreiden kanssa on luotu Rovaniemen kaikkien koulujen yhteisiä kiusaamisen puuttumisen periaatteita, jotta puuttuminen olisi tasapuolista kaikissa kouluissa. Sosiaalipalveluiden kanssa luotu työparityöskentelyn mallia kiusaamistapauksissa ja varhaiskasvatuksen palveluiden kanssa luotu yhteistyö mallia, miten K-0-työ tukee heitä parhaiten. Aseman lapset ry:n henkilöstö on ollut tiivis apu ja tuki Rovaniemen K-0-koordinaattorille työn kehittämisessä ja verkoston kouluttamisessa. Yhteistyö Sovittelutoimiston kanssa on saatu aloitettua ja yhteinen Katusovittelu koulutus järjestettyä. Nuorisohallitus on myös mukana muokkaamassa K-0-työtä nuorilähtöisempään suuntaan.

Edellä mainittujen toimintatapojen avulla kiusaamistapauksiin puuttuminen on oikeudenmukaista ja tehokasta. Koulut ilmoittavat rikoksen tunnusmerkit täyttävät kiusaamistapaukset käsiteltäväksi poliisille. Laki velvoittaa koulun ottamaan vakavia kiusaamisasioita ilmetessä ja niitä käsiteltäessä yhteyden myös lastensuojeluviranomaisiin. Mediassa esille tulleista, raaoistakin lasten ja nuorten tekemistä väkivallanteoista huolimatta, kiusaaminen kouluissa, myös Rovaniemellä, on pitkällä aikavälillä vähentynyt. Vähenemisestä huolimatta jokainen kiusaamistapaus on tietysti liikaa ja kiusaamisen edelleen vähenemiseksi tehdään jatkuvasti aktiivisesti töitä.  

Koulujen henkilökunta osallistuu säännöllisesti myös erilaisiin koulutuksiin, joilla tuetaan henkilökunnan osaamista mm. kouluhyvinvoinnin lisäämisessä, kouluyhteisön vahvistamisessa ja erilaisiin konflikteihin, kuten kiusaamisasioihin puuttumisessa. Kouluissa painotetaan jokaisen koulussa työskentelevän velvollisuutta puuttua kiusaamiseen. Kiusaamiseen puuttumisesta ja kouluhyvinvoinnin lisääntymisestä on olemassa myös paljon hyviä esimerkkejä, ne jäävät valitettavasti usein vain ilman huomiota.

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Antti Lassila, toimialajohtaja, antti.lassila@rovaniemi.fi

Sivistyslautakunta antaa edellä mainitun vastauksenaan tehtyyn kuntalaisaloitteeseen.

Päätös

Sivistyslautakunta hyväksyi toimialajohtajan esityksen.

Tiedoksi

Kuntalaisaloitteen tekijät Evilla Lumme ja Laura Honkala, kaupunginhallitus

Muutoksenhaku

OIKAISUVAATIMUSOHJE

Oikaisuvaatimusoikeus

Päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä tarkoituksenmukaisuus- tai laillisuusperusteella.

Oikaisuvaatimusaika ja sen alkaminen

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksentiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Rovaniemen kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja toimittaminen

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimus on tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Siinä tulee mainita tekijän, ja jos hän ei ole allekirjoittaja, myös allekirjoittajan nimi, osoite, asuinkunta sekä puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

Oikaisuvaatimuksessa on mainittava päätös, jota vaaditaan oikaistavaksi sekä vaatimuksen sisältö ja perusteet. Oikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, oikaisuvaatimuksen saa tehdä ensimmäisenä arkipäivänä tämän jälkeen. Muutoshakemus on tehtävä viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Mikäli oikaisuvaatimus lähetetään postitse, on se jätettävä postiin niin ajoissa, että se ehtii perille viraston aukioloaikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Sähköisen asiakirjan (sähköposti) tulee olla määräaikana viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös sähköpostitse. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ei ole syytä epäillä. Oikaisuvaatimuksia, jotka sisältävät arkaluonteisia henkilö- tai salassa pidettäviä tietoja, ei suositella lähetettäväksi sähköpostitse tai sen liitteenä.

Oikaisuvaatimus lähetetään aina lähettäjän omalla vastuulla.

Oikaisuvaatimuksen maksu

Oikaisuvaatimuskäsittely on maksutonta.

Oikaisuvaatimusviranomainen ja yhteystiedot

Oikaisuvaatimusviranomainen:  Rovaniemen kaupunki, Sivistyslautakunta

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä

Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Telefax: 016 322 6450

Puhelin: 016 3221

Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjanotteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiakaspalvelu Olkkarin Hyvinvointi- ja palvelupisteessä

Koskikatu 25, 2. kerros, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Telefax: 016 322 6450

Puhelin: 016 3221

Osviitta avoinna: arkipäivisin ma - to kello 9.00 - 16.30 ja pe kello 9.00 - 15.30

Pöytäkirjan tarkastus- ja allekirjoituspäivä sekä pöytäkirjan verkkoon julkaisupäivä esitetään kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.