Ympäristölautakunta, kokous 27.10.2021

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 135 Lausunto Kaunisvaaran kaivoshankkeen lupahakemus ja ympäristönvaikutusten arviointi, Pajala, Ruotsi

ROIDno-2021-3517

Valmistelija

  • Pekka Peuranen, ympäristötarkastaja, pekka.peuranen@rovaniemi.fi

Perustelut

ROVANIEMIN KAUPUNGIN, KOLARIN, PELLON JA YLITORNION YMPÄRISTÖNSUOJELU- JA TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN LAUSUNTO ASIASSA:

LAUSUNTOPYYNTÖ KAUNISVAARAN KAIVOSHANKKEEN LUPAHAKEMUKSESTA JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA, PAJALA, RUOTSI

Viite: Lausuntopyyntö    09.09.2021 LAPELY/3705/2021

YLEISTÄ

Kaunisvaaran kaivoshanke käsittää nykyisen kaivostoiminnan Tapulin rautamalmilouhoksella ja Kaunisvaaran rikastamolla, jota aiotaan laajentaa Palotievan ja Sahavaaran rautamalmien avolouhinnalla ja näiden rikastamisella Kaunisvaaran rikastamolla. Lisäksi hankkeeseen kuuluu nykyisten jätealueiden ja vesialtaiden laajentaminen sekä uusien jätealueiden ja vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen. Toiminnot sijoittuvat lähimmillään 5 km päähän Suomen ja Ruotsin rajasta. Tämän kaivostoiminnan laajentamisen yhteydessä tullaan rakentamaan uusia vesivarasto- ja jätevesialtaita sekä mahdollisesti laajentamaan jo olemassa olevia.

Hankkeeseen kuuluu raakavedenotto Muonionjoesta. Kaivostoiminnan ylijäämävesi johdetaan Muonionjokeen nykyisestä purkupisteestä Aareavaaran alapuolella. Hakijan mukaan kaivokselta Muonionjokeen johdettavat vedet ovat laadultaan ja määrältään sellaisia, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle ja tämän vuoksi ei tarvita päästöjä koskevia raja-arvoja. Raja-arvoja esitetään vain kiintoainekselle ja pH.lle. Tätä perustellaan sillä, että vesiä laskettaessa tulva-aikana niiden laimentuminen on voimakasta. Muonionjokeen johdettavien vesien määrän arvioidaan noin kolminkertaistuvan nykyisestä 3:sta miljoonasta kuutiometristä noin 10 miljoonaan kuutiometriin. Hakija ei ole esittänyt johdettaville vesille niiden vesistökuormitukseen vaikuttavien aineiden, kuten metalllien ja ravinteiden, enimmäispitoisuuksia.

Tällä hetkellä toimivalla kaivostoiminnalla on Ruotsin mineraalilain mukainen lupa (kaivoslupa) sekä Rajajokilain mukainen lupa vesien johtamiselle. Toiminnalla ei kuitenkaan ole minkäänlaista Ruotsin ympäristökaaren mukaista lupaa eli Suomen ympäristölupaa vastaavaa luvitusta. Tätä lupaa ei ole ilmeisesti ollut koko kaivoksen toiminta-aikana.

Lapin ELY-keskus on pyytänyt lausuntoa Kaivoshankkeen lupahakemuksesta ja ympäristövaikutusten arvioinnista niiltä osapuolilta ja viranomaisilta, joita se katsoo asian koskevan. Lausuntopyyntö koskee mm. Rovaniemin kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaista ja Pellon, Kolarin sekä Ylitornion kuntia ja kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaista. Pellon, Kolarin ja Ylitornion kuntien ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena toimii kuntien välisen sopimuksen mukaisesti Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta. Kunnilta on pyydetty oma lausuntonsa.

Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta antaa lausunnon niiltä osin kuin se koskee Suomen valtion alueella olevaa vesi- ja maa-aluetta, käsittäen jäteveden johtamisen Tornion- ja Muonionjoen, sekä kaivoshankkeeseen liittyvien patojen ja vesien sääntelyyn liittyvien altaiden rakentamiseen rakentamisen.

 

Lausuntonaan Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta toteaa seuraavaa:

HAVAINNOT JA ARVIO LUPAHAKEMUKSEN KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ

Hakija esittelee kaivoshanketta Ruotsin puolella. Kaivoksen toimintojen sijoitukseen, malminlouhintaan ja rikastukseen liittyen ei ole erityistä huomautettavaa. Sen sijaan kaivokselta Muonionjokeen ja edelleen Tornionjokeen johdettavien vesien laatu herättää huolta. Hakijan mukaan haitallisten aineiden laimeneminen on niin suurta, ettei veden laatu heikenny tai vaarannu Muonion- Tornionjoissa. Tätä tulkintaa voi kysenalaistaa. Miten toimitaan siinä tilanteessa jossa veden laatu haitallisten aineiden osalta kohoaakin jostain syystä niin korkeaksi, että niistä on haittaa tai vaaraa vesistölle. Miten tällaiseen odottamattomaan tilanteeseen reagoidaan. Jos tällainen tilanne tulee eteen, onko mahdollista että sen annetaan jatkua, päästöihin ei haluta puuttua eikä viranomaisilla ole mahdollisuutta puuttua asiaan. Miten tällainen tilanne estetään etukäteen. Jo hakemuksessa käy ilmi, että vettä voidaan joutua johtamaan jokeen myös tulva-ajan ulkopuolella, kuten talvi- ja kesäajan vähävetisenä aikana. Ottaen huomioon johdettavan veden määrän kolminkertaistuminen rikastusprosessissa ja alueiden kuivatuksessa, tämä voi olla mahdollista.

EU:n Komissio on antanut lausunnon 18.6.2021 YVA-direktiivin käytöstä. Lausunnon mukaan direktiivi tulee ottaa huomioon lupaa myönnettäessä. Kaivosyhtiö on esittänyt lupaa, jossa ei ole raja-arvoja vesistöön laskettavan veden eri aineille. Ympäristönsuojeluviranomaisen mielestä tälläinen lupamenettely ei ole EU lainsäädännön mukaan mahdollista. Tällaista lupaa ei saa myöntää.
Vaikutusten arviointi on lähtökohtaisesti suoritettava heti kun kaikkien niiden vaikutusten, joita hankkeella voi olla ympäristöön, yksilöiminen ja arvioiminen on mahdollista. Osallistumisen kannalta on tärkeää, että osallisille tarjotaan vaikutuksia koskeva tieto vaihtoehtoehtojen ollessa avoinna.

Lupahakemuksessa on maininta siitä että jos veden määrä merkittävästi lisääntyy, niin nykyisen purkuputken rinnalle voidaan rakentaa toinen putki. Tarkoittaako tämä sitä, että hakija ei tiedä syntyvän jäteveden määrää suuressa mittakaavassa. Onko arvio 10 miljoonasta kuutiometristä vain arvaus ja voiko jätevesiä syntyä vielä enemmän.

Se seikka että hakija arvioi haitallisten aineiden määrän ja niiden ympäristövaikutuksen pieneksi, ei ole perustelu olla määräämättä niille päästörajoja. Päästörajat lopulta määrittävät jokiveteen kohdistuvan suurimman sallitun ja ympäristön tilaa suojelevan kuormituksen. Niiden avulla voidaan kaivoksen ympäristövaikutusta seurata. Huomiota herättää myös se asia kuinka vähän hakemuksessa on käsitelty jokeen kohdistuvaa kuormitusta ja sen mahdollisia vaikutuksia, olkoonkin ne ehkä vähäisiä.

Haitallisten aineiden arvot tulevassa ympäristöluvassa, oikeammin niiden puuttuminen, jokiveteen lopullisesti johdettuina, herättävät myös perustellun kysymyksen siitä kuinka vakavasti kaivoshankkeen ympäristö- ja terveysvaikutuksiin suhtaudutaan. Tämän saman kysymyksen voi esittää myös koko kaivoshankkeen uskottavuuteen liittyen.

 

HAVAINNOT JA ARVIOT YVA-SELOSTUKSESTA

YVA-selostuksessa käydään sinänsä laajalti läpi kaivoksen ympäristövaikutuksia ja niiden kattavuus eri luontokohteisiin voidaan pitää riittävänä. Kokonaisuutena selostuksen osat olivat kuitenkin erillisiä ja monin paikoin vaikeasti hallittavia ja vaikeaselkoisia. Kuitenkin edellä mainittu jätevesien johtaminen Muonionjokeen on käsitelty varsin yleisluontoisesti ja lyhyesti.

 

ERITYISESTI SELVITETTÄVÄT ASIAT LUPAHAKEMUKSEEN LIITTYEN

Kaivostoiminnan laajentamisessa ja jatkamisessa Tapulin, Sahavaaran, Palotievan avolouhoksissa sekä Kaunisvaaran rikastamossa sekä ympäristövaikutusten arvioinneissa  ympäristölautakunnan mielestä seuraavia asioita tulee selvittää erityisellä tarkkuudella:

Vesistökuormitukseen liittyen:

  • Vesistökuormituksen vaikutukset tulee selvittää eri vuodenaikoina ottaen huomioon vuodenaikaisvaihtelut tulvineen ja ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset.
  • Erityisen tarkasti tulee selvittää kesäaikaisen ja talviaikaisen keskialivirtaaman sekä alimman mahdollisimman virtaaman aikainen laimentuminen, samoin talviaikainen keski-virtaama ja alin mahdollinen virtaama sekä kaivosveden laimentuminen näissä vähän veden aikaisissa olosuhteissa.
  • Em. laskelmissa on eriteltävä veden laatu ensin Muonionjoessa Aareavaaran purkuputken alapuolella sekä myös Tornionjoen ja Muonionjoen yhtymäkohtien alapuolella. Tässä yhteydessä on huomioitava että Aareavaarasta laskettavat vedet kulkevat ensin noin 50 km Muonionjokea pitkin ennen kuin niihin liittyvät Lappean kohdalla Tornionjoen vedet jolloin laimennussuhde paranee. Tämä tarkoittaa sitä että Muonionjokeen kohdistuu suurempi kuormitus.
  • Laskettavan veden vaikutus jokiveden laatuun
  • Laskettavan veden laimentuminen jokivedessä
  • Yleisesti vaikutus Natura 2000 verkostoon kuuluvissa Tornion ja Muonionjoissa
  • Laskettavan veden vaikutus elolliseen luontoon, erityisesti kalakantoihin kuten lohi, siika- nahkiainen ja muut Tornionjoen jokiluonnon ja kalastuksen kannalta tärkeät lajit. Tähän liittyen on suotavaa selvittää kalastuksen nykytila ja näkemyksiä alueen asukkaiden ja  toimijoiden kanssa. Tämä koskee myös Suomen puolen asukkaita.
  • Kuormituksen vaikutus Muonion ja Tornionjoen jokivarren pohjavesialueisiin kaivosvesien purkupaikan alapuolella.
  • Kaivoksen jätepatojen ja vesialtaiden patojen rakentamiseen ja patoturvallisuuteen liittyen olisi esitettävä niiden mahdollisen patoonnettomuuden tai merkittävän patovuodon vaikutus sekä se syntyykö näistä enemmänkin vahinkoa.
  • Ihmiseen kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ja lisäksi vaikutukset poronhoitoon, porojen laidunmaihin ja ravintokasveihin on selvitettävä.

 

KAIVOKSEN LUPAHAKEMUS JA VÄHIMMÄISEDELLYTYKSET KAIVOSTOIMINNALLE

Rovaniemen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen edellyttää, että kaivoksen toimintojen jatkaminen ja laajentaminen ei saa aiheuttaa mitään haitallisia vaikutuksia rajajokena toimivan Tornionjoen vedenlaadussa. Kaikille vesistöpäästöille on määrättävä sellaiset päästöjen ylärajat, että haitallista tai luontoa pilaavaa vaikutusta ei pääse syntymään. Näiden päästöjen arvojen määräämisessä on otettava huomioon joen vuodenaikaisvaihtelut eli talven ja kesän pienimmän virtauksen ja vesimäärän vaihtelut.

Muonion- ja Tornionjoen kalakannoille ja kalastukselle ei saa kohdistua sellaisia päästöjä jotka ovat haitallisia tai joista voi mahdollisesti muodostua haitan tai pilaantumisen vaaraa.

Kaivoshankkeen laajentamiselle ei saa antaa sellaista lupaa jossa ei määrätä päästöille luparajoja eri jokiveden määrään ja virtaamaan suhteutettuna eri vuodenaikoina ja vesimäärän suhteen.

Kaivosalueella tulevien tai jo olemassaolevien vesialtaiden ja jätealueiden vesialtaiden ja niitä patoavien maarakenteiden sekä varsinaisten kaivospatojen tulee olla rakenteeltaan ja mitoitukseltaan sellaiset, ettei missään tilanteessa tule vaaraa patovahingosta patovuodon tai padon rikkoutumisen ja murtumisen muodossa. Patojen osalto tulee osoittaa riittävä selvitys niiden rakenteista ja mitoituksista sekä patoturvallisuuden tarkkailuista. Patojen mitoituksessa tulee huomioida se asia että ilmastonmuutoksen oletetaan lisäävän sateisuutta tulevina vuosikymmeninä voimakkaasti Pohjois-Kalotin alueella.

Rovaniemen kaupungin terveydensuojeluviranomainen edellyttää, että vesipäästöjen päästörajat tulee määritellä sellaisiksi etteivät purkuvedet missään tilanteessa vaaranna Muonionjoen tai Tornionjoen uimarantojen veden laatua, rantojen asukkaiden vedenkäyttöä virkistykseen tai kasteluun eikä kalastettavien kalojen elintarvikekäyttöä. Lupaprosessiin tulee sisällyttää riittävä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi.

 

Rovaniemen kaupungin ympäristölautakunta

 

 

 

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Erkki Lehtoniemi, palvelualuepäällikkö, erkki.lehtoniemi@rovaniemi.fi

Ympäristölautakunta päättää antaa lausunnon esitetyn mukaisesti.

Päätös

Ympäristölautakunta päätti yksimielisesti palvelualuepäällikön täydennetyn esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Lapin Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Muutoksenhaku

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee Kuntalain 410/2015, 136 §:n mukaan vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.