Perustelut
ROVANIEMEN JA YLITORNION YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN, TERVEYDENSUOJELUVIRANOMAISEN JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN LAUSUNTO:
ASIA:
RAJAPALOJEN KULTA-KOBOLTTIKAIVOSHANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA, YLITORNIO, ROVANIEMI
LAUSUNTOPYYNTÖ LAPELY/4156/2020
HANKEKUVAUKSEN TIIVISTELMÄ
Mawson Oy suunnittelee kulta-kobolttikaivoshanketta Ylitornion ja Rovaniemen rajalle, Rajapalojen alueelle. Hankkeeseen sovelletaan lakia Ympäristövaikutusten arvioinnista 252/2017 ja siihen liittyen on hankkeen yhteysviranomaisena toimiva Lapin ELY-keskus pyytänyt lausuntoa otsikossa mainituilta tahoilta.
YVA-menettelyssä kaivoksen toteuttamisen vaihtoehtoina ovat YVA ohjelmavaiheessa:
- VE0: Hanketta ei toteuteta
- VE1: Kulku kaikille malmiesiintymille tapahtuu kaivosliikennettä varten suunniteltua maan päällä kulkevaa kaivostietä pitkin. Jokaisen esiintymän kohdalle tehdään erillinen tunneliaukko, josta on käynti maan alle louhokseen johtavaan vinotunneliin. Louhostilojen ilmanvaihto toteutetaan jokaisen esiintymän kohdalle sijoittuvan pystykuilun kautta ja kullekin ilmanvaihtokuilulle rakennetaan lyhyt huoltotieyhteys kaivostieltä.
- VE2: Kulku malmiesiintymille Palokas, Raja, Kämppä ja Rumajärvi tapahtuu maanalaista tunnelia pitkin, jonka sisäänmenoaukko sijaitsee noin 450 metrin päässä Natura-alueen rajasta. Louhostilojen ilmanvaihto toteutetaan jokaisen esiintymän kohdalle sijoitettavan pystykuilun kautta ja ilmanvaihtokuiluille rakennetaan kevyet huoltotiet tehdasalueelta. Kulku Natura-alueen ulkopuoliselle Itä Joki -esiintymälle tapahtuu maan päällä kulkevaa tietä pitkin.
- VE3: Kulku malmiesiintymille Palokas, Raja, Kämppä ja Rumajärvi tapahtuu kaksoistunnelin kautta, eli kaikki liikenne ja louhosten ilmanvaihtoon tarvittavat rakenteet ovat maan alla. Tunneleiden sisäänmenoaukko sijaitsee 450 metrin päässä Natura-alueen rajasta. Kaksoistunnelin toinen tunneli toimii kaivosliikenteen kulkureittinä ja toinen tunneli ilmanvaihto-, huolto- ja hätäpoistumisreittinä. Kulku Itä Joki-esiintymälle tapahtuu maan päällä kulkevaa tietä pitkin.
Lisäksi tarkastellaan kahta vaihtoehtoista tehdasalueen sijaintia (Luode ja Kaakko) ja kahta vaihtoehtoista huoltokäytävälinjausta (Pohjoinen ja Eteläinen). Molemmissa vaihtoehdoissa käsitellyt kaivosvedet purettaisiin Kemijokeen. Pohjoisen huoltokäytävän tapauksessa Muurolan pohjoispuolelle ja eteläisen huoltokäytävän tapauksessa Muurolan eteläpuolelle. Kaivosvesien käsittelyn ja johtamisen osalta tarkastellaan myös ns. Neve-vaihtoehtoa.
Hankkeen tekninen kuvaus
Maanalaisen kaivoksen louhintamenetelminä käytetään pengertäyttölouhintaa ja lyhytreikätäyttölouhintaa. Malmi kuljetetaan rikastamolle autokuljetuksin. Rikastamolla ajetaan kahdenlaista malmia, kultamalmia ja kulta-kobolttimalmia. Syöte murskataan, jonka jälkeen osa syötteestä ohjataan liuotus- ja vaahdotusprosessiin, osa painovoimaiseen kullan erotukseen. Vuotuinen vesitaseen ylimäärä on 1,1–2,1 milj. m3 . Sivukiveä muodostuu kaivoksen elinkaaren aikana vaihtoehdosta riippuen 4,5–6 Mt. Rikastushiekkaa syntyy 15 Mt, josta noin 6 Mt suunnitellaan hyödynnettäväksi pastana kaivoksen täytössä. Kaikesta louhittavasta kivestä noin 40 % palautetaan maan alle kaivostäyttöihin. Rikastushiekka läjitetään sakeutettuna ja mahdollisuuksia sen stabiloimiseksi selvitetään. Sivukiven kiertotalousmahdollisuuksia tutkitaan, mahdollisiksi hyötykäyttökohteiksi on tunnistettu mm. suuret väylä- ja infrahankkeet Rovaniemen lähialueilla. Rikastamoalueelle sijoitetaan myös vedenpuhdistuslaitos (vaihtoehtoinen sijainti kaivosalueen ulkopuolella), puhdistettujen kaivosvesien osalta esitetään niiden johtamiselle Kemijokeen kaksi eri vaihtoehtoa. Hankkeen yhteydessä on tuotu esille myös mahdollisuus johtaa em. vedet Napapiirin Veden vesienkäsittelyyn.
Arvioitavat ympäristövaikutukset
YVA-ohjelmassa selvitetään hankkeen yleiskuvaus, hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin, sen suunnitteluperiaatteet.
Hankkeen tekninen kuvaus sisältää kaivoshankkeen kokonaisuutena alkaen sisältäen mineraalivarantojen kuvauksen, kaivoksen elinkaaren, rakentamisen, kaivostoiminnan yleiskuvauksen, louhinnan, rikastamoalueen toiminnan ja niistä syntyvät kaivannaisjätteiden kuvauksen. Edelleen kuvataan päästöt ilmaan, vesienhallinta, vesitase, tarvekivilouhos, käytettävät kemikaalit, polttoaineet, räjähdysaineet, energian kulutus, huoltokäytävä, liikenne ja kuljetukset, toiminnan lopettaminen ja kaivoksen sulkeminen.
Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettävät menetelmät kuvataan omassa kappaleessaan.
Ympäristön nykytila ja vaikutusten arviointi kattaa seuraavat osa-alueet, joiden alla ohjelmassa on tarkemmin yksilöity arvioitavat osa-alueet:
Maa- ja kallioperä
Pohjavedet
Vesistöt
luonto ja luonnonsuojelualueet
ilman laatu
ilmaston muutos
melu ja tärinä
yhdyskuntarakenne ja maankäyttö
ihmisten elinolot, virkistyskäyttö ja terveys
elinkeinot
poronhoito
liikenne
maisema ja kulttuuriympäristö
luonnonvarat ja vaikutukset niihin
ympäristöriski, onnettomuudet ja häiriötilanteet
nollavaihtoehdon vaikutukset
yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
epävarmuustekijät
haittojen ehkäisy ja lieventäminen
Ympäristövaikutusten seuranta
Hankkeen edellyttämät luvat, suunnitelmat ja päätökset
VIRANOMAISEN LAUSUNTO
Havaintoja YVA-ohjelmasta
Lausunnonantajan käsityksen mukaan YVA-ohjelman rakenne ja siinä esitettävät asiat on esitetty järjestelmällisesti ja niissä on noudatettu sellaista asiakokonaisuutta, joka on vakiintunut eri kaivos- ja muiden vastaavien, kuten tuulivoimahankkeiden, YVA-ohjelmissa. Ohjelmassa on esitetty kolme eri vaihtoehtoa kaivoksen kulkureitille sekä 0-vaihtoehto. Ohjelman rakennetta ja laajuutta voidaan pitää riittävänä.
Lausunnon antaja katsoo että YVA-ohjelma on ympäristövaikutusten osalta esitetty johdonmukaisesti ja pääosin riittävän selkeästi, eikä sen rakenteeseen ole lausuttavaa. Varsinaisen malmiesiintymän osalta ei ole lausuttavaa. Kaivoshankkeen eri toimintojen osalta eri vaihtoehdot eroavat siinä, miten niiden kautta kuljetaan Natura 2000 Mustiaapa – Kaattasjärvi alueella sijaitseville malmiesiintymille. Lisäksi rikastamon alueelle on kaksi vaihtoehtoa. Huoltokäytävälle on esitetty kaksi eri vaihtoehtoa.
Lausunnon antaja kiinnittää huomiota YVA-ohjelmassa esitettyihin karttamateriaaleihin. Lausunnonantaja edellyttää, että YVA-selostukseen tuotetaan yksityiskohtaisempaa karttamateriaalia, tämän avulla päästäisiin sanan mukaisesti kartalle. Yksityiskohtaisempi esitystapa, esim. peruskarttapohjalla, estää väärinkäsityksiä ja –tulkintoja.
Lausunnon antaja katsoo että seuraavien asioiden selvittämiseen tulee kiinnittää huomiota, sekä niiden tutkimusmenetelmien että tutkimusten laajuuden osalta:
Vaihtoehtojen esittely
Ohjelmassa esitetään kolme eri vaihtoehtoa hankkeelle. Ne poikkeavat toisistaan malmiesiintymille kulun suhteen. Lisäksi tuotantoalueelle esitetään kaksi vaihtoehtoa ja huoltokäytävälle kaksi eri vaihtoehtoa. Vesien käsittelylle on eri vaihtoehtoja.
Ylläkuvattu vaihtoehtojen valikoima on osin sekava ja vaikeaselkoinen, koskien lähinnä tuotantoalueelta poisjohdettavien vesien käsittelyn vaihtoehtoja. On aihetta pohtia voidaanko ne selkeyttää useampana vaihtoehtona. Nyt on saman vaihtoehdon alla eri sijoitusvaihtoehtoja tuotantoalueelle sen vesienkäsittelylle. Tämän asian selkeyttämistä voisi pohtia YVA-selostuksen valmistelussa.
Kulku malmiesiintymille
Malmiesiintymille on suunniteltu kolme eri vaihtoehtoa, joista VE1 kulkee maan pinnalla, VE2 osin maanpinnalla ja VE3 kokonaan maan alla niillä osin, kuin ne sijoittuvat Natura 2000 alueelle. Lausunnonantaja pitää hyvänä että suojelualueen alla sijaitseville malmiesiintymille on esitetty riittävästi eri kulkuvaihtoehtoja. Lausunnonantajan mukaan ei ole estettä malmiesiintymien hyödyntämiselle, kun riittävässä määrin otetaan huomioon soidensuojeluohjelmaan kuuluva Natura-alue.
Huoltokäytävän vaihtoehdot, pohjoinen ja eteläinen
Huoltokäytävälle esitetään kahta eri vaihtoehtoa, pohjoinen vaihtoehto kulkisi Louevaaran ja Muurolan kylän pohjoispuolta. Eteläinen huoltokäytävä kulkisi Muurola-Aavasaksa maantien eteläpuolta.
Kummankin huoltokäytävävaihtoehdon osalta on hyvä huomioida sen vaikutus liikenteeseen sekä valtatie 4:llä että Muurola-Aavasaksa maantiellä.
Ohjelman mukaan huoltokäytävälinjausten suunnittelussa on otettu huomioon vedenhankinnan kannalta tärkeä Kolvavaara-Louejärven pohjavesialue. Tämän osalta edellytetään hankkeen vaikutusten selvittämistä talousvesikäyttöön otettavan veden määrään ja laatuun.
Saman pohjoisen purkuputkivaihtoehdon alapuolella Kemijoen rannassa sijaitsee myös Muurolan yleinen uimaranta (Linnasaarentie Muurola), jota kuitenkaan ei ole huomioitu ohjelman nykytilakuvauksessa tai esitetyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Muurolan uimarannan (ns. pieni yleinen uimaranta) uimaveden laatuvaatimuksista on säädetty sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa 354/2008, mikä tulee huomioida hankkeen terveydellisiä vaikutuksia arvioitaessa (Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi).
Rikastamoalue
Rikastamoalue käsittää tilat ja alueet murskaamon, rikastamon, vesienkäsittelyalueen, vesialtaat, malmin välivaraston, pintamaiden sijoitusalueen, pastalaitoksen, lämpölaitoksen, toimisto, laboratorio, huolto, polttoaineen jakelu, urakoitsijoiden varikko- ja huoltotilat, räjähdysaineen varastointin sekä pysäköinnin tilat.
Ohjelmassa esitetään kaksi vaihtoehtoa rikastamoalueelle. On hyvä että esitetään kaksi vaihtoehtoa, lausunnon antaja pitää tärkeänä että toimintojen sijoittamista selvitettäessä tutkitaan riittävästi alueen luonnonolosuhteita, erityisesti maaperää sekä pinta- ja pohjavesien olosuhteita. Tämä koskee erityisesti mahdollisesti ympäristöriskiä aiheuttavia alueita, kuten malmin välivarastoa, pintamaiden sijoitusaluetta sekä varsinaista tuotantoaluetta. Muiden toimintojen osalta edellytetään niiden sijoituspaikkojen ominaisuuksien selvittämistä. Muutoin ei ole lausuttavaa eri vaihtoehtojen toteuttamisen osalta.
Sivukivialue
Sivukiven säilöntäalueen osalta on hyvä perusteellisesti selvittää sivukiven ominaisuudet ja sivukivialueelta poistuvan veden määrä ja laatu. Yleensä kaivoshankkeissa selvitetään sivukiven ympäristön kannalta haitallisten tai mahdollisesti riskiä aiheuttavien mineraalien ja niitä muodostavien alkuaineiden ja niiden yhdisteiden pitoisuudet. Edelleen selvitetään näistä johtuvien mahdollisten suotovesien laatu ja määrä. Alueen sijoituspaikan pohjan geologisten ominaisuuksien selvittäminen perusteellisesti on suotavaa. Näitä ovat mm. maalajit ja niiden kerrosvahvuudet, vedenläpäisevyys ominaisuudet sekä mahdolliset pohjavettä johtavat rakenteet. Edelleen on suotavaa selvittää vesien käsittelyä alueella. Ohjelmassa esitetään että sivukiveä voitaisiin käyttää jatkossa alueen tiestön ja muun infran rakentamisessa. Tästä ei kuitenkaan ole nyt varmuutta ja siksi myös sivukivialueen ympäristövaikutuksia on selvitettävä hyvin.
Malmiesiintymään liittyvän uraanin esiintyminen, määrä ja siitä mahdollisia ympäristövaikutuksia on tuotava esille YVA selostuksessa.
Rikastushiekka-alue
Rikastushiekka on se murskattu, jauhettu ja rikastusprosessin läpikäynyt kiviaines, joka jää jäljelle kun arvokkaat mineraalit on malmista poistettu. Se varastoidaan alueelle pysyvästi. Tämän vuoksi on hyvä selvittää rikastushiekan ominaisuudet perusteellisesti. Sama koskee varastointialueen maaperää, sen geologisia ominaisuuksia kuten maalajeja, niiden kerrosvahvuuksia, vedenläpäisevyyttä sekä mahdollisia pohjavettä johtavia rakenteita. Rikastushiekasta poistuvien vesien vaikutusta ja laatua on hyvä selvittää. Sama koskee alueelle satavan veden sekä lumen sulamisvesien vaikutusta ja laatua. Rikastushiekka-altaan patorakenteidan ja patojen pohjamaan maaperää on syytä tarkasti selvittää esim. geoteknisin tutkimuksin.
Malmin välivarastointialue sekä pintamaiden läjitysalue
Malmin välivarastointialueelta sekä rikastamoalueelta poistetun pintamaan varastointialueiden maaperän ominaisuuksia on syytä selvittää. Tässä on kyse samoista asioista kuin rikastamoalueen muiden toiminta-alueiden sekä sivukivialueen ja rikastushiekka-alueen geologisten ominaisuuksien tutkimisesta. Malmin välivarastointialueen geologiaa sekä sade- ym. vesien laatuun ja niiden hallintaan, niiden selvittämiseen, on syytä kiinnittää huomiota.
Edellä kuvatut maarakennnuskohteet on tutkittava YVA-selostusta varten niin hyvin että voidaan varmistua siitä että niiltä poistuvien vesien käsittely on hallinnassa eikä ympäristölle aiheudu haittaa patomurtumien tai vuotojen vuoksi.
Vesien käsittely
Kaivoksen jätevesien puhdistusmenetelmät ja niiltä pois johdettavien vesien laatua ja määrää on selvitettävä. Tämä tulee selvittää molempien päävaihtoehtojen osalta. Lisäksi esille tulleessa ns. Neve-vaihtoehdossa tulee selkeästi kuvata mistä on kyse, miten ja missä vedet käsitellään, mihin ne johdetaan, mikä on niiden laatu ja ympäristövaikutukset.
Selvitettävä ympäristön nykytila ja vaikutusten arviointi
Näitä osa-alueita on esitetty määrällisesti siten että niiden voi katsoa kattavan osa-alueet kattavasti. Ympäristön nykytilan ja hankkeen vaikutuksen siihen osalta edellytetään riittävän laajaa ja laadukasta selvitystyötä. Erityistä huomiota toivotaan osoitettavan elinkeinoihin, eli pääasiassa poro- ja metsätalouden harjoittamiseen. Hankkeen vesien käsittelyyn ja lopulta vesistöihin johdettavien kaivosvesien laatuun ja puhdistettavuuteen on kiinnitettävä huomiota.
Koska kohde on malmimuodostuman osalta Natura 2000 alueella, tulee selvittää eri vaihtoehtojen vaikutus Natura arvoihin.
LAUSUNNON ANTAJAN LOPPUPÄÄTELMÄ YVA-OHJELMASTA:
Lausunnon antaja katsoo että YVA-ohjelmassa on laajasti esitetty ne asiat, jotka ovat tarpeen YVA-selostuksen tekemiselle. Lausunnossa huomautetut asiat lisättynä YVA-ohjelmaan voidaan YVA-selostus laatia.
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/YVA-ohjelma_FINAL_rajapalojen_kulta-kobolttikaivoshanke_Ylitornio_Rovaniemi.pdf
obolttikaivoshanke_Ylitornio_Rovaniemi.pdf