Jätehuoltojaosto, kokous 24.2.2023

Pöytäkirja on tarkastettu

§ 7 Rovaniemen kaupungin sekä Ranuan ja Pellon kuntien jätehuoltomääräykset 14.4.2023

ROIDno-2020-3096

Aikaisempi käsittely

Jätehuoltojaosto, 16.12.2022

Valmistelija

Lotta Eriksson, kiertotalousasiantuntija, lotta.eriksson@rovaniemi.fi

Perustelut

Tiivistelmä

Jätehuoltomääräysten tavoitteena on estää jätteistä ja jätehuollosta aiheutuvia haittoja ja vaaroja terveydelle ja ympäristölle. Lisäksi jätehuoltomääräysten avulla edistetään jätelain mukaisen etusijajärjestyksen toteutumista eli jätteen synnyn ehkäisyä ja jätteen valmistelua uudelleenkäyttöä varten sekä kierrättämistä. Jätehuollossa tavoitteena on lisätä jätteen kierrätystä nykyisestä tasosta siten, että vuonna 2025 Suomen yhdyskuntajätteistä kierrätettäisiin 55 %, vuonna 2030 60 % ja vuonna 2035 65 %.

Jätehuoltomääräykset tulee päivittää jätelajin ja asetuksen uudistuksen ja tiukentuneiden erilliskeräysvelvoitteiden takia. Rovaniemen jätehuoltojaoston alueella se tarkoittaa lajittelun asteittaista tiukentumista. Lisäksi laissa määrätään, että biojätteen, kartonki-, muovi ja lasipakkausjätteen sekä pienmetallin pakollinen keräys siirtyy kunnan kuljettamaksi jätteenkuljetukseksi. Jätehuoltomääräyksissä (oheismateriaali 1) ehdotetaan, että biojätteen keräys siirtyy kunnan järjestämäksi jätteenkuljetukseksi 19.7.2023.

Jätehuoltomääräysten esitetään tulevan voimaan 1.4.2023.

Yleistä jätehuoltomääräyksistä

Jätehuoltomääräykset toimivat jätelain toimeenpanon välineinä paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Lisäksi ne ovat tärkeä työkalu ja ohjausväline jätehuollon käytännön toteuttamiseksi paikallisesti. Jätehuoltomääräyksissä voidaan antaa määräyksiä yhdyskuntajätteen määrän vähentämisestä, lajittelusta, säilyttämisestä, keräyksestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja loppukäsittelystä, niiden jätteiden osalta, jotka syntyvät vakituisessa ja vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa, muussa asumisessa, kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa sekä liikehuoneistossa, jos liikehuoneiston jäte kerätään yhdessä asumisessa tai kunnan hallinto- tai palvelutoiminnassa syntyvän jätteen kanssa. Määräyksiä voidaan antaa myös muiden jätteiden keräyksen, vastaanoton ja kuljetuksen käytännön järjestelyistä kiinteistöllä tai jätteen vastaanottopaikalla jätteistä aiheutuvan vaaran tai haitan, roskaantumisen sekä ympäristön pilaantumisen varaa aiheuttavien päästöjen ehkäisemiseksi. Määräyksiä voidaan antaa myös velvollisuudesta antaa tietoja jätteen kuljetuksista kunnan jätehuolto- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle (jätelaki 91 §).

Jätehuoltomääräysten valmistelu

Rovaniemen kaupungin, Ranuan ja Pellon kuntien jätehuoltomääräykset hyväksyttiin edellisen kerran 1.4.2021. Samassa kokouksessa Jätehuoltojaosto päätti, että jätehuoltomääräysten suurempi päivitys toteutetaan vuonna 2022 uuden jätelain voimaantulon jälkeen ja sen jälkeen, kun Kuntaliiton jätehuoltomääräysten laatimisopas on julkaistu. Uusi jätelaki tuli voimaan 19.7.2021 ja valtioneuvoston asetus jätteistä tuli voimaan 1.12.2021. Uudistuksen tavoitteena on mm. lisätä jätteiden kierrätystä. Alueen jätehuotomääräykset tulee päivittää vastaamaan uutta lainsäädäntöä.

Jätehuoltomääräyksien päivitysprosessi aloitettiin elokuussa 2022 kiertotalousasiantuntijan ja Napapiirin Residuum Oy:n palvelupäällikön toimesta. Tiivistä yhteistyötä tehtiin jätehuollon valvontaviranomaisen kanssa. Kun jätehuoltomääräyksien luonnosversio oli saatu valmiiksi, se lähetettiin kommenteille Napapiirin Residuum Oy:lle, Rovaniemen kaupungin edustajille sekä Ranuan ja Pellon kuntien edustajille. Tämän jälkeen jätehuoltomääräysten suurimpia muutoksia esiteltiin Rovaniemen kaupungille sekä Ranuan ja Pellon kunnille. Kommentit otettiin huomioon ja niiden perusteella jätehuoltomääräyksiä tarkistettiin ja muokattiin. Jätehuoltomääräyksien suurimpia muutoksia esiteltiin myös kuljetusyrityksille joulukuussa 2022.

Jätehuoltomääräysten rakenne

Kuntaliiton laatima malli jätehuoltomääräyksistä on vuodelta 2022. Kuntaliitto laatii uuden jätehuoltomääräysten mallin sen jälkeen, kun jätelaki on uudistettu. Koska Rovaniemen kaupungin, Pellon ja Ranuan kuntien voimassaolevien jätehuoltomääräysten rakenne on erilainen kuin Kuntaliiton oppaan rakenne, päätettiin rakenne yhtenäistää oppaan kanssa. Kaikki vertailuanalysoidut alueet ovat yhtenäistäneet jätehuoltomääräystensä rakenteen kyseiseen muotoon. Tämä tulee helpottamaan tulevia jätehuoltomääräysten päivityksiä. Jätehuoltomääräyksissä on kaksi osaa: Yleistä informaatiota sisältävä osa sekä varsinaiset jätehuoltomääräykset sisältävä osa. Jätehuoltomääräysten perustelumuistio (oheismateriaali 2) on erillinen dokumentti. Jätehuoltomääräysluonnoksien rakenne vastaa nyt Kuntaliiton suosittelemaa rakennetta.

Suurimmat muutosehdotukset jätehuoltomääräyksiin

Biojätteen, kartonki-, muovi- ja lasipakkausjätteen sekä metallin keräys siirtyy kunnalliselle jätelaitokselle

Bio- ja pakkausjätteiden kiinteistökohtainen jätteenkuljetus on jätelain mukaan hoidettava kunnan järjestämänä jätteenkuljetuksena.  Jätehuoltoviranomainen voi halutessaan tiukentaa ehtoja mutta poiketa niistä voi vain määräaikaisesti tiukin ehdoin (jätelaki 12§2 mom.) Logistiikkakustannuksien takia Pellon kunnan taajama-alueelle ehdotetaan määräaikaista poikkeusta. Liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetusjärjestelmään määrätään luonnosversiossa 6§:ssä. Siirtymäsäädöksissä (45§) esitetään liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen seuraavasti:

  • Biojätteen kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen (6§) tulee liittyä 19.7.2023-19.7.2024 aikana seuraavasti: 
    • Rovaniemen kaupungin taajama-alueiden kiinteistöt, joissa on yli 4 huoneistoa biojätteen erilliskeräykseen tulee liittyä 19.7.2023.
    • Rovaniemen kaupungin kiinteistöittäisen erilliskeräyksen palvelualuerajauksen yli 10 000 asukkaan taajamissa karttaliitteen (oheismateriaali 5) mukaisesti kiinteistöt, joissa on 1-4 huoneistoa, tulee liittyä biojätteen erilliskeräykseen 19.7.2023-19.7.2024 välisenä aikana.
  • Muun erilliskerättävän jätteen kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen (6 §) tulee liittyä 1.7.2023 alkaen:
    • Rovaniemen kaupungin taajama-alueiden kiinteistöt, joissa on yli 4 huoneistoa, tulee liittyä erilliskeräykseen 1.7.2023
    • Pellon kunnan taajama-alueella biojätteen ja muun kierrätyskelpoisen jätteen kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen (6 §) tulee liittyä 1.7.2028 alkaen.

Bio- ja pakkausjätteiden kiinteistökohtaisen erilliskeräyksen vähimmäisvelvoitteista taajamissa määrätään jäteasetuksella. Jo voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaan yli neljän huoneiston kiinteistöjen tulisi erilliskerätä bio – ja pakkausjätteet. Jätehuoltomääräysluonnoksissa halutaan antaa siirtymään lisäaikaa, sillä kaikki velvoitepiiriin kuuluvat taloyhtiöt eivät vielä erilliskerää kyseisiä jätelajeja. Toiminta-alueen erilliskeräysvelvoitteeseen liittyen esitetään seuraavaa:

  • Rovaniemellä, Ranualla ja Pellossa bio -ja pakkausjätteiden erilliskeräys yli neljän huoneiston kiinteistöiltä 19.7.2023 mennessä. 
  • Rovaniemellä biojätteen erilliskeräys alle 5 huoneiston kiinteistöiltä yli 10 000 asukkaan taajamissa karttaliitteen (oheismateriaali 5) mukaisesti järjestetään 1.7.2024 mennessä. 

Jätehuoltomääräysluonnoksen 14§:n mukainen erilliskeräysvelvotteiden velvoiterajan ulkopuolelle jäävien kiinteistöjen bio-ja pakkausjätteiden vapaaehtoinen keräys kunnan järjestämänä keräyksenä esitetään näissä määräyksissä. 14 §:n mukainen vapaaehtoinen erilliskeräys kunnan järjestämänä jätteenkeräyksenä ehdotetaan järjestettävän seuraavasti: 

  • Taajama-alueilla ja keräysalueiden välisillä kulkureiteillä 1.7.2023 alkaen (oheismateriaali 3 ja oheismateriaali 4 ja oheismateriaali 6).

Jätelajien tyhjennysvälit

Jos kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai biojäte kompostoidaan, polttokelpoisen jätteen tyhjennysväli on tällä hetkellä maksimissaan kesällä 4 viikkoa ja talvella 8 viikkoa. Biojätteen kompostointiin ja erilliskeräykseen kannustetaan siten, että kiinteistöille jotka erilliskeräävät biojätettä sallitaan kesäisin ja talvisin polttokelpoisen jätteen tyhjennys 8 viikon välein. Kiinteistöjen jotka eivät erilliskerää biojätettä tulee tyhjentää polttokelpoisen jätteen astiat kesäisin kahden viikon välein ja talvisin neljän viikon välein.

Tämän lisäksi jätehuoltomääräyksissä on haluttu selkeyttää satunnaisesti käytössä olevien vapaa-ajanasuntojen tyhjennystä siten, että niiden jäteastia on tyhjennettävä vuoden aikana vähintään kaksi kertaa. Tämä on ollut käytäntö jo voimassa olevien määräysten kanssa, mutta sitä ei vain ole kirjoitettu määräyksiin.

Kompostointi-ilmoitus

Kiinteistön haltijan on ilmoitettava omatoimisesta biojätteen käsittelystä kiinteistöllä jätehuoltoviranomaiselle, jonka on merkittävä tieto ylläpitämäänsä rekisteriin jätteiden kuljetuksista ja biojätteen käsittelystä kiinteistöllä. Komposti-ilmoitus velvoite on nostettu lansäädäntötasolle ja jätehuoltoviranomaisen edellytetään merkitsevän tiedot kuljetusrekisteriin. Kompostointi-ilmoitus on jäteasteuksen mukaan voimassa 5 vuotta.

Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien kierrätettävien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet

Jäteasetuksessa annetaan erilliskeräysvelvoitteet myös muiden kuin asumisessa syntyvien jätteiden kiinteistöittäiselle keräykselle. Määräykset koskevat kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin jätelain 32 §:n perusteella kuuluvia kiinteistöjä, kuten kuntien virastoja, kouluja ja päiväkoteja. Erilliskeräysvelvoitteet on asetettu edellä mainituille kiinteistöille siten, että erilliskeräys on järjestettävä aina, kun kiinteistöllä syntyy kyseistä jätelajia yli asetuksessa mainitun kilorajan viikossa.

Lukitus

Tällä hetkellä alueella ei ole yleisiä jätehuollon lukitussarjaa, vaan kiinteistöt luovuttavat avaimen asioista tyhjentäville yrityksille. Koska bio-ja pakkausjäte siirtyy kunnan järjestämän jätekuljetuksen piiriin avaimia tarvitaan lisää. Alueelle ehdotetaan avainsäiliöjärjestelmää, jonka koodin taloyhtiö luovuttaisi sekä jätteenkuljetusyritykselle että Napapiirin Residuum Oy:lle. Avainsäiliöt tulisi olla asennettu ja koodi luovutettu kyseisille tahoille 31.5.2023 mennessä.

Asumisessa syntyvät jätevesilietteet

Asuinkäytössä tai vapaa-ajan käytössä olevan, kunnan jätevesiverkostoon kuulumattoman kiinteistön, on jätelain velvoittamana liityttävä sako- ja umpikaivolietteen kuljetukseen. Liittymisvelvollisuus on kiinteistökohtainen.  Jätehuoltomääräysluonnoksessa on eroteltu harmaat ja mustat vedet ja määrätty niiden tyhjennyksestä siten, että umpikaivot ja saostussäiliöt tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja vain pesuvesiä sisältävät säiliöt kolmen vuoden välein. Maatilojen omatoiminen asumisessa syntyvien litteiden käsittelyä ja peltokäyttöä on päivitetty.

Jätteenkuljettajan kuljetusrekisterin luovutuksesta jätehuoltoviranomaiselle on annettu aikataulu

Jätelain 39 §:ssä määrätään jätteenkuljettajan velvollisuudesta ilmoittaa vuosittain tiedot tehdyistä jätteenkuljetuksista sähköisesti muokattavissa olevassa muodossa. Velvollisuutta täsmennetään jäteasetuksen 42 §:ssä, jossa kuljettajia määrätään toimittamaan jätehuoltoviranomaiselle neljännesvuosittain tiedot kustakin kiinteistöstä, jolta on noudettu jätettä. Jätehuoltomääräysluonnoksessa on esitetty aikataulu, jonka mukaan kuljetusyritysten tulee tiedot luovuttaa. Tämän lisäksi jätelain 39§:n mukaan jätteenkuljettajien on vuosittain annettava jätehuoltoviranomaiselle sähköisesti muokattavassa muodossa jätelajeittain tiivistelmä kiinteistöiltä kerätyn jätteen määrästä ja toimituspaikoista.

Päätösehdotus

Esittelijä

Aku Raappana, suunnittelupäällikkö, aku.raappana@rovaniemi.fi

Jätehuoltojaosto päättää

-Asettaa jätehuoltomääräysten luonnoksen nähtäville mahdollisia mielipiteitä varten Rovaniemen kaupungin ja Pellon ja Ranuan kuntien verkkosivuille sekä varata hallintolain 41§:n mukainen vaikutusmahdollisuus mielipiteiden lausumiseen jätehuoltomääräysten luonnoksesta.

-Pyytää lausuntoja ehdotuksesta jätehuoltomääräyksiksi Rovaniemen kaupungilta, Pellon ja Ranuan kunnilta sekä Rovaniemen ympäristösuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Lapin ELY-keskukselta, Aluehallintoviranomaiselta, Lapin pelastuslaitokselta, Lapin yrittäjiltä, Napapiirin Residuum Oy:ltä sekä niiltä jätteenkuljetusyrityksiltä, jotka toimittavat tietoja jätteenkuljetuksesta Rovaniemen jätehuoltojaostolle.  

Päätös

Jätehuoltojaosto kuuli asiassa palvelupäällikkö Hanna Granrothia ja hän poistui kokouksesta esityksensä jälkeen.

Jätehuoltojaosto päätti yksimielisesti suunnittelupäällikön esityksen mukaisesti.

Valmistelija

  • Lotta Eriksson, kiertotalousasiantuntija, lotta.eriksson@rovaniemi.fi
  • Erja Sainio, erja.sainio@rovaniemi.fi

Perustelut

Tiivistelmä:

Jätehuoltomääräykset tulee päivittää jätelain ja -asetuksen uudistuksen ja tiukentuneiden erilliskeräysvelvoitteiden vuoksi. Rovaniemen kaupungin yhdyskuntasuunnittelun lautakunnan jätehuoltojaoston alueella se tarkoittaa lajittelun asteittaista muutosta. Lisäksi jätelaissa määrätään, että bio- ja pakkausjätteen pakollinen kerääminen siirtyy Napapiirin Residuum Oy:n kilpailuttamaksi kuljetukseksi aikaisintaan 19.7.2023 mutta viimeistään 19.7.2024. Koska bio- ja pakkausjätteiden erilliskeräys siirtyy kunnalliselle tulee taloyhtiöiden jo lukittujen jätekatosten lukitsemiseen muutoksia. Jätehuoltomääryksien avulla pyritään nostamaan jätehuoltojaoston alueellista kierrätysastetta kohti valtakunnallisia tavoitteita. 

Merkittävimmät muutokset jätehuoltomääräyksiin (Liite 1) ovat:

  • Bio- ja pakkausjätteen keräys siirtyy kunnalliselle jätelaitokselle kesällä 2023. Palvelualuerajaukset on määritelty jätehuoltomääräysten yhteydessä (Liite 3, Liite 4, Liite 5 ja Liite 6 ).
  • Muutoksia jätelajien tyhjennysväleissä (mm. mahdollistaa pidemmän tyhjennysvälin kesäisin niille kiinteistöille, jotka erilliskeräävät biojätettä).
  • Kiinteistön haltijan on ilmoitettava omatoimisesta biojätteen käsittelystä kiinteistöllä jätehuoltoviranomaiselle,  jonka on merkittävä tieto ylläpitämäänsä rekisteriin (kompostointi-ilmoitus).
  • Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien kierrätettävien jätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet. Kyseisillä kiinteistöillä erilliskeräys on järjestettävä aina, kun kiinteistöllä syntyy kyseistä jätelajia yli asetuksessa mainitun kilorajan viikossa. 
  • Lukittujen jätteenkeräyspaikkojen kohdalla esitetään avainsäiliöjärjestelmää, jonka koodin taloyhtiö luovuttaisi sekä jätteenkuljetusyritykselle että Napapiirin Residuum Oy:lle.
  • Asumisessa syntyvät jätevesilietteet. Umpikaivot ja saostussäiliöt tulee tyhjentää vähintään kerran vuodessa ja vain pesuvesiä sisältävät säiliöt kolmen vuoden välein. Maatilojen omatoimista asumisessa syntyvien lietteiden käsittelyä ja peltokäyttöä on päivitetty.
  • Jätteenkuljettajalla on velvollisuus ilmoittaa neljännesvuosittain tiedot tehdyistä jätteenkuljetuksista jätehuoltoviranomaiselle.

 

Muutokset, joita on tehty 16.12.2022 jätehuoltomääräysluonnokseen:

2§ Määritelmät

Jätehuoltomääräysten termistöä on muutettu vastaamaan nykyisen jätelainsäädännön mukaisia termejä. Termeihin on lisätty myös määritelmä kunnallisesta jätelaitoksesta. 

6 § Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen

Pykälää on täsmennetty. Tämän lisäksi pykälää on täydennetty siten, että kuljettajan on pystyttävä osoittamaan, että hänellä on lupa ottaa kuljetettavakseen näitä nimenomaisia jätteitä.

12 § Kiinteistöllä erikseen lajiteltavat jätelajit

Pykälästä on poistettu vanhentunutta termistöä ja muutettu jätelainsäädännön mukaiseksi. 

19 § Jätteen hyödyntäminen omassa maarakentamisessa

Pykälää on muutettu siten, että määräystekstin kolmannen kappaleen ensimmäinen lause täydennettiin muotoon: ”Jätteiden hyötykäytöstä on tehtävä kirjallinen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään 30 vuorokautta ennen toimenpidettä, jotta ympäristösuojeluviranomainen voi harkintansa mukaan edellyttää suoritettavaksi tarkastuskäynnin maarakentamiskohteessa hyödyntämisedellytysten täyttymisen varmistamiseksi.”

22 § Jäteastioiden täyttäminen

Pykälää on selvennetty siten, että käy selväksi minkälaisissa pakkauksissa nestemäiset elintarvikkeet voi laittaa biojäteastiaan (joko kartonkipakkaus tai tuotteen alkuperäinen pakkaus).

26 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen

Pykälän tekstiä on selkeytetty siten, että tiedot eivät ole ristiriitaisia. Tämän lisäksi pykälässä on haluttu tuoda selkeästi esille, että jos taloyhtiöt lukitsevat jätekatoksen, heillä on kolme vaihtoehtoa hoitaa katoksen lukitseminen: yleisavaimella, koodillisella lukolla tai koodillisella avainsäiliöllä. 

34 § Lietteiden omatoiminen käsittely

Pykälää on muutettu siten, että lannoitevalmistelaki johon pykässä viitataan on muokattu ajantasaiseen. 

45 § Siirtymäsäädökset

Pykälää on muokattu siten, että voimaantuloa on siirretty alkamaan 14.4.2023. 

Tämän lisäksi Siirtymäsäädöksen 26 §:n mukainen jäteastian lukitsemiseen liittyvää kohtaa on pyritty selkeyttämään. Kohtaan on sisällytetty nyt mahdollisuus muista lukitusmuodoista. 

Valmistelu

Rovaniemen kaupungin, Ranuan ja Pellon kuntien jätehuoltomääräykset hyväksyttiin edellisen kerran 1.4.2021. Samassa kokouksessa Jätehuoltojaosto päätti, että jätehuoltomääräysten suurempi päivitys toteutetaan vuonna 2022 uuden jätelain voimaantulon jälkeen ja sen jälkeen, kun Kuntaliiton jätehuoltomääräysten laatimisopas on julkaistu. Uusi jätelaki tuli voimaan 19.7.2021 ja valtioneuvoston asetus jätteistä tuli voimaan 1.12.2021. Uudistuksen tavoitteena on mm. lisätä jätteiden kierrätystä. Alueen jätehuotomääräykset tulee päivittää vastaamaan uutta jätelainsäädäntöä.

Jätehuoltomääräyksien päivitysprosessi aloitettiin elokuussa 2022 kiertotalousasiantuntijan ja Napapiirin Residuum Oy:n palvelupäällikön toimesta. Jätehuoltomääräykset tehtiin kuntaliiton ohjeen mukaisesti. Ohjeen mukaisesti perustelumuistio (Liite 2) tehtiin erilliseksi dokumentiksi. Tiivistä yhteistyötä tehtiin alusta asti jätehuollon valvontaviranomaisen kanssa. Kun jätehuoltomääräyksien luonnosversio oli saatu valmiiksi, se lähetettiin kommenteille Napapiirin Residuum Oy:lle, Rovaniemen kaupungin edustajille sekä Ranuan ja Pellon kuntien edustajille. Tämän jälkeen jätehuoltomääräysten suurimpia muutoksia esiteltiin Rovaniemen kaupungille sekä Ranuan ja Pellon kunnille. Kommentit otettiin huomioon ja niiden perusteella jätehuoltomääräyksiä tarkistettiin ja muokattiin. Jätehuoltomääräyksien suurimpia muutoksia esiteltiin myös kuljetusyrityksille joulukuussa 2022. 

Jätehuoltomääräysluonnos, suurimmat muutokset ja  perustelut esiteltiin jätehuoltojaostolle 16.12.2022. Jätehuoltojaosto päätti lähettää jätehuoltomääräysluonnoksen lausunnoille. Jätehuoltomääräysluonnos oli yleisesti nähtävänä 22.12.2023-31.1.2023 Rovaniemen kaupungin verkkosivuilla sekä Pellon ja Ranuan kunnan verkkosivuilla. Tämän lisäksi jätehuoltojaosto päätti pyytää lausuntoja Rovaniemen kaupungilta, Pellon ja Ranuan kunnilta sekä Rovaniemen ympäristösuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta, Lapin ELY-keskukselta, Aluehallintoviranomaiselta, Lapin pelastuslaitokselta, Lapin yrittäjiltä, Napapiirin Residuum Oy:ltä sekä niiltä jätteenkuljetusyrityksiltä, jotka toimittavat tietoja jätteenkuljetuksesta Rovaniemen jätehuoltojaostolle. Kuntalaiset ja muut sidosryhmät pystyivät niin ikään antamaan hallintolain 41 §:n mukaisesti mielipiteitä jätehuoltomääräysten luonnoksesta.

Lausuntoja annettiin yhteensä seitsemän kappaletta ja mielipiteitä annettiin yksi kappale. Lausunnon antoivat Pellon elinvoimalautakunta, Rovaniemen ympäristölautakunta, Napapiirin Residuum Oy, Saarenkylä-Rovaniemen omakotitaloyhdistys, Lapin Yrittäjät, Kiinteistöliitto ja Lapin ELY-keskus. Mielipiteen antoi yksi yksityishenkilö (Liite 7).

Vastaus lausunnoissa ja mielipiteissä annettuihin kommentteihin  ja ehdotuksiin on liitteessä 8. ​​​​​

Päätösehdotus

Esittelijä

  • Janne Alkki, vt. kaupungininsinööri, janne.alkki@rovaniemi.fi

Jätehuoltojaosto päättää hyväksyä liitteen 1 jätehuoltomääräykset ja sen liitteet sekä päättää että jätehuoltomääräykset astuvat voimaan 14.4.2023. Jätehuoltomääräykset asetetaan yleisesti nähtäville.

Päätös

Jätehuoltojaosto päätti yksimielisesti vt. kaupungininsinöörin esityksen mukaisesti.

Tiedoksi

Rovaniemen kaupunki, Ranuan ja Pellon kunnat, Napapiirin Residuum Oy, Lapin ELY-keskus, Aluehallintovirasto ja jätteenkuljetusyritykset. 

Liitteet

Liite 1 Rovaniemen kaupungin sekä Ranuan ja Pellon kuntien jätehuoltomääräykset 14.4.2023.pdf (pdf, 1090 kt)
Liite 1 Jätehuoltoluonnos muutokset näkyvillä 14.4.2023.pdf (pdf, 296 kt)
Liite 2 Kunnallisten jätehuoltomääräysten perustelumuistio.pdf (pdf, 743 kt)
Liite 3 Rovaniemen kaupungin biojätteen palvelualueen määritys biojätteen keräykselle.pdf (pdf, 5304 kt)
Liite 4 Vapaaehtoinen biojätteen erilliskeräys Rovaniemellä.pdf (pdf, 2236 kt)
Liite 5 Vapaaehtoinen pakkausjätteen erilliskeräys Rovaniemellä.pdf (pdf, 2230 kt)
Liite 6 Vapaaehtoinen bio- ja pakkausjätteen erilliskeräys Ranualla.pdf (pdf, 3306 kt)
Liite 7 Lausunnot ja mielipiteet.pdf (pdf, 4075 kt)
Liite 8 Vastaus jätehuoltomääräysten luonnokseen.pdf (pdf, 157 kt)

Muutoksenhaku

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen. 

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös:

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen. 

Valtuuston päätökseen saa hakea muutosta

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

  • kunnan jäsen. 

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. 

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. 

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, 

  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai 

  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

Hallinto-oikeus ei tutki yksinomaan vahingonkorvausperusteella tehtyä valitusta. Yksityisoikeudelliseen oikeussuhteeseen liittyvästä asiassa erimielisyys voidaan saattaa käräjäoikeuden käsiteltäväksi.

 

Valitusviranomainen

Viranomainen, jolle kunnallisvalitus tehdään, on Pohjois-Suomen hallinto-oikeus                        

Postiosoite: PL 189, 90101 Oulu                                             

Käyntiosoite: Isokatu 4, Oulu                                                     

Sähköpostiosoite: pohjois-suomi.hao(at)oikeus.fi

Faksinumero: 029 5642 841

Puhelinnumero: 029 5642 800 (vaihde)

Asiakaspalvelu avoinna: ma - pe kello 8.00 – 16.15

 

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);

  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);

  3. vaatimusten perustelut;

  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;

  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;

  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään, mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmä kohtainen.

 

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Rovaniemen kaupungin kirjaamosta.

Postiosoite: PL 8216, 96101 Rovaniemi

Käyntiosoite: Osviitta asiointipiste, Koskikatu 19, Rovaniemi

Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)rovaniemi.fi, 

henkilö- ja arkaluonteisia tietoja sisältävät sähköpostit osoitteesta: https://turvaposti.rovaniemi.fi osoitteeseen kirjaamo(at)rovaniemi.fi

Faksinumero: 016 322 6450

Puhelinnumero: 016 3221

Kaupunginkirjaamon aukioloaika: ma - pe kello 9 - 15.

 

Pöytäkirjan allekirjoitus- ja tarkastuspäivä sekä pöytäkirjan yleiseen tietoverkkoon nähtäväksi vientipäivämäärä on esitetty kunkin pöytäkirjan allekirjoitussivulla.

Asianosaiselle lähetettyyn otteeseen on merkitty päätöksen lähettämispäivä ja -tapa.